Julkaistu

Yleisradio säästökuurin edessä – vältetäänkö politikointi?

Yleisradio kertoo käynnistävänsä muutosneuvottelut, jotka voivat johtaa enimmillään 375 henkilön irtisanomiseen. Seuraavaksi edessä on mahdollisesti niin sanottu Washington Monument -syndrooma, jossa yhtiön johto pyrkii saamaan kansalaisten sympatiat puolelleen leikkaamalla suosituista ohjelmista paisuttaakseen sopeutustoimien vaikutuksia. Todellisia leikkauksia Yleisradioon ei ole vielä edes tehty, koska indeksitarkistusten poistaminen ei ollut oikea leikkaus.

Nyt olisi tärkeää, ettei Yleisradio leikkaisi toimittajista ja muista aktiivisesti tuottavaa työtä tekevistä. Olen itse ollut vuosia töissä Yleisradiossa ja tiedän faktisesti, että siellä on kokonaisia osastoja, jotka voi koska tahansa lakkauttaa ilman vaikutuksia yhtiön tuotantoihin. Sama koskee tuotantotiimien kokoa. Nyt Yleisradion pitäisi jättää politikointi sivuun ja sopeuttaa vastuullisesti. Yhtiön tulee jatkossa keskittyä vain ydintoimintoihinsa ja kotimaisiin tuotantoihin. Toimintojen tehostamista voi tehdä ilman, että tuotannot kärsivät siitä mitenkään.

Kerron konkreettisen esimerkin: Kun aloitin Yleisradiossa Poliisi-tv:n toimittajana vuonna 2002 meitä lähti juttukeikoille aina autollinen väkeä: toimittaja, kuvaaja, äänittäjä ja kuvaussihteeri. Kun lopetin Poliisi-tv:ssä vuonna 2006 meitä lähti juttukeikoille enää kaksi: toimittaja ja kuvaaja. Kuvaaja myös äänitti ja toimittaja myös loggasi materiaalin edittiä varten. Lopputuotteen laatu pysyi aivan samana, vaikka henkilöstökulut puolittuivat.

Toinen matalalla roikkuva hedelmä Yleisradion säästöjen kannalta ovat ohjelmaostot ulkomailta. Esimerkiksi HBO-hittisarjojen ostaminen ja NHL-jääkiekko eivät mielestäni kuulu veronmaksajien rahoilla tehtäväksi, koska ne kilpailevat suoraan vapailla markkinoilla toimivien mediayhtiöiden tarjonnan kanssa ja heikentävät siten mahdollisuutta moniääniseen mediaan. Yleisradion täytyy tietää paikkansa ja sen tulee keskittyä ydintoimintoihinsa. Ei kilpailla kaupallisten yritysten kanssa. Ulkomaisista ostoista säästetyt rahat tulisi kohdentaa erityisesti kotimaisilta yrityksiltä ostettaviin tuotantoihin ja siten tukea myös yksityistä markkinaa sen kanssa kilpailemisen sijaan.

Julkaistu

Onnea kaupunkiseutu! Sääksjärven osayleiskaava hyväksyttiin

Historiallinen päivä Lempäälälle ja koko Tampereen kaupunkiseudulle! Seitsemän vuoden valmistelun jälkeen Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi Sääksjärven osayleiskaavan. Kiitos vastuullisesta ratkaisusta kunnan kaavoitukselle ja tietenkin poliitikoille. Sääksjärven alueen kehityksen lisäksi osayleiskaava tukee myös kolmostien ns. Puskiaisten oikaisun ja Tampereen kaupunkiseudun Kehä II:n toteutumista. Sääksjärven osayleiskaavassa on otettu laajasti huomioon myös alueen luontoarvot, sillä suunnittelussa on otettu huomioon saatu palaute ja osayleiskaavaa on myös muutettu monilta osin alkuperäistä vihreämmäksi.

Osayleiskaavan merkittävin seuraus ovat uudet asuin- ja yritysalueet tuhansille uusille asukkaille ja työntekijöille. Niiden myötä päätös edistää koko kaupunkiseudun kehitystä ja logistisia ratkaisuja sekä tukee vahvasti tavoitetta raideliikenteen aseman saamiseksi Sääksjärvelle. Lähijunaliikenne Sääksjärven ja Tampereen välillä on tärkeä tavoite, mutta tulevaisuudessa kenties myös kaukojunat voisivat pysähtyä kaupunkiseudun tulevassa logistisessa keskuksessa kakkoskehätien varrella.

ELY-keskus on jo aiemmin luvannut Puskiaisten oikaisun rakentamisen yhteydessä Sääksjärven moottoritielle meluesteet, joiden toteutuminen otti sekin nyt konkreettisen askeleen eteenpäin. Puskiaisten oikaisu on ollut maakuntakaavassa vuodesta 1992 lähtien, joten nyt olisi korkea aika sen toteutukselle kaupunkiseudun kasvaessa nopeasti.

Lempäälän-Vesilahden sanomat 14.2.2017
Aamulehti 14.1.2021

Kun lähdin kuntavaaleihin ehdolle vuonna 2017, oli Sääksjärven osayleiskaavan edistäminen yksi pääteemoistani. Lempäälän täytyy pitää huoli siitä, että Sääksjärven alue on tulevaisuudessa paitsi kasvava asuin- ja yrityskeskittymä myös liikenteen hubi, jossa ihmiset vaihtavat kumipyöriltä raiteille ja toisin päin. Puskiaisten oikaisu jo itsessään lyhentää miljoonien autojen kulkemaa ajomatkaa ja siten myös päästöjä. Kyseessä on kuitenkin valtion hanke, jonka toteutumista voidaan joutua odottamaan vielä pitkään.

Tästä on hyvä jatkaa työtä asemakaavan laatimisella. Kunta joko kasvaa tai näivettyy, eikä välimuotoja ole. Tampereen kaupunkiseutu on tutkitusti Suomen elinvoimaisin alue, ja Lempäälän valtuusto valitsi vastuullisen kasvun tien myös jatkossa. Sääksjärvellä ja Lempäälässä luonto on lähellä myös tämän osayleiskaavan toteuduttuakin. Ja Birgitan polku myös.

Julkaistu

Onneksi olkoon 245-vuotias Tampere!

Tampere juhlii tänään syntymäpäiväänsä. Muutin Suomen henkiseen pääkaupunkiin monien värikkäiden vaiheiden jälkeen vuonna 1997, eli 27 vuotta sitten. Reissasin 1990-luvulla työkseni vuosia työn perässä ympäri Suomea, kunnes tuli sattumalta pidempi kiinnitys Tampereen Hämeenkadulle vasta avattuun NiteTrain-yökerhoon.

Muutin tuolloin asumaan Koskikadun Cumulukseen, jossa vietin lopulta yhdeksän kuukautta. Tampere alkoi tuntua päivä päivältä enemmän kodilta, sillä kaupunkiin saapuessa tuli aina lämmin kotoisa fiilis, josta ei jäänyt epäselvyyttä. Edessä oli lopulta muuttokuorman hakeminen Vaasasta Armonkalliolle. Näistä vaiheista löytyy seikkaperäisempi kirjoitus tästä.

Kymmenen vuotta sitten lasten myötä kotipaikka siirtyi yhdeksän kilometriä etelään nipinnapin Lempäälän puolelle, mutta työt ja vapaa-aika ovat olleet vuodesta 1996 lähtien Tampereella. Kaupungin kehitystä on ollut ilo seurata, ja taannoin kirjoitin sen menestyksestä Tamperelainen-lehden kolumnissani otsikolla ”Rohkeus tuo menestyksen”.

Rohkeutta Tampereella on ollut ja sitä tarvitaan jatkossakin. Suomen halutuimman kaupunkiseudun titteli ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen täytyy tehdä jatkuvasti töitä rohkeasti ja avarakatseisesti. Vilkaisu kaupungin siluettiin kertonee miksi kaupunkia ihaillaan ja jopa kahdehditaan muissa kaupungeissa.

Onneksi olkoon 245-vuotias Tampere!

Julkaistu

YEL-kriisi kurittaa yrittäjiä – nyt tarvitaan ratkaisuja

Suomessa on käynnissä yrittäjyyden kriisi, jolla on jatkuessaan kauaskantoisia seurauksia. Yrittäjyyden kannustimia on viime vuosina toistuvasti heikennetty, joten nyt tarvitaan yrittäjyyden kunnianpalautus. Yritykset ovat hyvinvoinnin selkäranka ja ilman niitä ei olisi julkista sektoria saati peruspalveluita ja sosiaaliturvaa.

Vuoden 2023 alussa alkanut YEL-kriisi on johtanut lukuisten yritysten lopettamisiin, ja tilastokeskuksen mukaan lopetettujen yritysten määrä kasvoi vuodessa peräti 20 prosenttia. Viiden vuoden siirtymäajan jälkeen tämä romahdus tulee olemaan kertaluokkaa suurempi, ellei tilannetta saada korjattua.

Kriisin siemenet kylvettiin jo 1970-luvulla, kun yrittäjien eläkemaksuja ei ryhdytty rahastoimaan. Toisin kuin yleisesti oletetaan, yrittäjien eläkemaksut eivät siis jää kasvamaan korkoa. Yhä edelleen yrittäjien maksamat rahat maksetaan suoraan toiselta luukulta ulos, ja siksi valtion budjetista joudutaan paikkaamaan vajetta noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa.

Käynnissä oleva YEL-kriisi sai alkunsa, kun Marinin hallitus päätti finanssivalvonnan myötävaikutuksella panna nykyiset yrittäjät maksamaan 50 vuoden aikana velvoitteisiin syntynyttä vajetta. Tuloksena oli epäonnistunut järjestelmä, jossa yrittäjiltä vaadittavat maksut eivät perustu todellisiin lukuihin, vaan eläkeyhtiöt vetävät maksuja hatusta milloin liikevaihtoon milloin yksityisen sektorin mediaanipalkkoihin perustuen.

Tätä voisi verrata tilanteeseen, jossa palkansaaja joutuisi maksamaan eläkemaksunsa naapurin perheen yhteenlaskettujen tulojen mukaan. Jokainen talouden perusteet ymmärtävä tietää, ettei liikevaihto voi mitenkään olla perusteena yrittäjän työpanoksen tai työtulon arvioimiseen. Siihen sitä kuitenkin nyt käytetään.

Olen esittänyt YEL-kriisiin monia ratkaisuvaihtoehtoja. Eläkeyhtiöltä tulee poistaa oikeus määrätä ulosottokelpoisia maksuja vailla riittävää osaamista. Yrittäjien eläkemaksut tulee keskittää valtiolliseen eläkelaitokseen maatalousyrittäjien tavoin ja maksujen tulee perustua todellisiin talouslukuihin nykyisten hiha-arvioiden sijaan. YEL-järjestelmän yhdistäminen TYEL-järjestelmään on sekin arvioitava.

Eräs selvittämisen arvoinen ratkaisu on kerätä yrittäjiltä YEL-maksuja vain takuueläkkeen kertymiseen saakka, minkä jälkeen yrittäjä saisi itse sijoittaa rahansa valitsemaansa rahastoon. Nykyisistä YEL-maksuistaan yrittäjät eivät tule näkemään kuin roposia, joten korjausliike tarvitaan pikaisesti.

Suomessa on noin 200 000 yksinyrittäjää, joista puolet tienaa alle 2 500 euroa kuussa ja neljännes tienaa alle 1 700 euroa kuussa. Yrittäjät ovat siis yhteiskunnan todellisia pienituloisia. Tästä joukosta löytyvät kuitenkin tulevaisuuden tekijät, kasvajat ja työllistäjät. Ellei yrittäjyyden kannustimia saada kuntoon, ei meillä ole 20 vuoden päästä elinvoimaista pk-yrityssektoria. Muutos tarvitaan nyt.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Business Shooting Clubin jäsenlehdessä kesällä 2024.

Julkaistu

YLE Gate paisuu entisestään – ei syyllistetä siitä toimittajia

Suomen verorahoitteista mediataloa koskevan YLE Gaten yhä paisuessa täytyy muistuttaa, että Yleisradiossa on suuri joukko päteviä ja kokeneita ammattilaisia, jotka ovat tyytyväisiä, että yhtiön likapyykkiä viimein pestään. Tilanteen mahdottomuus on tiedetty talossa jo vuosia, mutta asiasta ei ole kuitenkaan uskallettu puhua. Eikä uskalleta vieläkään julkisesti, koska puhumisesta palkitaan potkuilla. Edellinen Yleisradion räikeitä epäkohtia julkisuuteen nostanut Yleisradion toimittaja oli Susanne Päivärinta, joka päätti lopulta lähteä yhtiöstä. Hieman myöhemmin vastaava päätoimittaja ja toimitusjohtaja saivat lähteä.

Mitään yhtiötä ei pitäisi johtaa ideologialla ja pelon ilmapiirillä, mutta kaikkein vähiten 600 miljoonan euron verovaroilla rahoitettua ja sananvapauden airueena mielellään esiintyvää mediataloa. Yleisradio ja sen johto vastaavat toiminnastaan jokaiselle suomalaiselle. Tiedot yhtiön kulujen salailusta ja yhtiön johdon perättömistä väitteistä vahvistettiin jo ennen toimittaja Lloyd Libison ulostuloa, joten häntä tästä tilanteesta ei voida syyttää. Hänen tapauksensa kuitenkin osoitti miten jopa omat esimiehet ryhtyvät välittömästi maalittamaan somessa, kun joku menee paljastamaan mitä talon sisällä tapahtuu.

Työskentelin itse Yleisradiossa vuodet 2002-2006, jolloin olin TV2 Asiaohjelmissa tekemässä Poliisi-tv ja Matkalla Suomessa -ohjelmia. Nyt paljastuneista epäkohdista ei ollut tuolloin mitään aavistustakaan, sillä journalistisiin sisältöihin ei vielä pyritty vaikuttamaan ideologisin motiivein esimiesten taholta. Yleisradion sisältä saamieni tietojen mukaan käänne tapahtui vuosien 2012-2013 aikoihin, mutta vasta viime vuosina tilanne on eskaloitunut selvästi.

Nyt on tärkeä huomata, että eri toimitusten esimiesten toiminta ei anna perusteita mustamaalata koko henkilökuntaa. Sosiaalisessa mediassa kommentit lähtevät helposti laukalle varsinkin erilaisten nimimerkkien takaa, mutta nyt ei ole syytä heittää lasta pesuveden mukana. Useampikin kokenut journalisti on keskusteluissamme esittänyt huolensa siitä, että nyt ollaan leimaamassa kaikki yleläiset. Niin ei tietenkään saa tapahtua, koska YLE Gatessa on kyse ennen kaikkea keskijohdon ja ylimmän johdon keittämästä sopasta. Tämä soppa ei ole yksittäisten toimittajien keittämä.

Yleisradion hallintoneuvoston ja hallituksen täytyy ottaa paljastuneet asiat vakavasti ja yhtiön johdon perättömät puheet täytyy käsitellä ja pohtia nauttiiko johto edelleen luottamusta. Perustellut ja toivottavasti myös mittavat leikkaukset yhtiön budjettiin kannustavat uudistamaan toimintaa terveempään suuntaan. Purettavien listalle tulee ottaa kokonaisia osastoja, joita journalismissa tai tiedonvälityksessä ei edes tarvita. Kaikenlaiset eettiset osastot, tulevaisuusosastot ja sensitiivisyyslukijoiden tiimit tulee lopettaa, koska ammattilainen journalisti osaa kyllä itse tehdä työnsä. Toimittajien tulee saada valita kuultavaksi parhaat saatavilla olevat asiantuntijat etnisyyteen, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Tavoitteena tulee olla journalismin ryhtiliike, josta ideologiset tavoitteet on riisuttu ja jossa keskitytään kertomaan suomalaisille mitä on tapahtunut eikä miten asioista pitäisi ajatella. Annetaan journalistien tehdä työnsä ilman ylhäältä annettua ideologista painolastia.

Julkaistu

Kännykkäkielto tarvitaan kouluihin – laista selkänojaa kieltoihin

Suomessa on jo vuosien ajan käyty keskustelua siitä, että koulujen täytyy kieltää matkapuhelinten käyttäminen tunneilla. Joissain kunnissa näin on uskallettu tehdä, ja tulokset ovat olleet yksinomaan positiivisia. Lienee kiistatonta, että kännykät aiheuttavat merkittäviä ongelmia koulutunneilla, kun tunneille kuulumatonta viestintää harjoitetaan molempiin suuntiin. Viestistä piippaava kännykkä on kuin huumetta, jonka vilkaiseminen vie ajatukset pois koulutunnin aiheesta.

Viime päivinä on ollut hämmästyttävää lukea perusoikeustalebanien tulkinnoista, joiden mukaan matkapuhelin koulutunnilla olisi perusoikeus. Ei tietenkään ole. Eikä myöskään lemmikkikoiran ottaminen tunneille. Tai mikroaaltouunin. Eduskunnassa tätä asiaa ei pidä viivyttää tavallista enempää perustuslakivaliokunnan käsittelyillä. Matkapuhelin on kasvanut kiinni monien lasten käteen niin, että se varastaa huomion varsinaiselta asialta useita kertoja tunnissa, joten sen haittavaikutus koulunkäyntiin on ilmeinen.

Monissa kunnissa ja kouluissa on siis jo kielletty kännyköiden käyttäminen tunneilla ja paikoin puhelimet kerätään myös pois oppilailta tuntien ajaksi, mutta se perustuu henkilökunnan ja oppilaisen yhteiseen sopimukseen. Nykyinen virkamieskunta ei yleensä uskalla tehdä päätöksiä, joiden lainmukaisuus ei ole kirjattu lakiin, joten nyt puhelinkiellosta koulutunneilla täytyy säätää laissa. Koulujen kännykkäkiellosta täytyy antaa lakiesitys jo tulevan syksyn aikana, jotta kouluilla olisi selkeä peruste kiellolleen.

Asia on erittäin tärkeä lasten ja nuorten oppimisen kannalta.

Julkaistu

Kolumni: Varmistetaan kotikenttäetumme

Pirkanmaa on Suomen logistinen risteyskohta ja matkailun keskittymä. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on helmi, jonka tulevaisuus meidän täytyy turvata. Oli kyseessä perheen aurinkoloma tai elinkeinoelämän työmatka, ovat paikallisen lentokentän yhteydet keskeisessä asemassa. Hyvät lentoyhteydet maailmalle eivät kuitenkaan ole automaatio, vaan ne tarvitsevat säilyäkseen käyttäjiä. Pirkanmaan kotikenttäetu kannattaa siis hyödyntää.

Tampereelta Helsinki-Vantaan lentokentälle siirtymiseen menee pari tuntia ja toinen samanlainen kuluu turvatarkastuksen jonoissa ja kentällä ennen koneeseen pääsemistä. Kotikentällä astelet jopa muutamassa minuutissa portille ja koneeseen. Paluumatkalla kotona on sauna päällä jo kolme varttia laskutelineiden avaamisesta. Ajansäästö on erittäin merkittävä molempiin suuntiin, oli kyse sitten loma- tai työmatkasta.

Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät romahtivat tammi-kesäkuussa vuoden takaisesta. Taannoin Finnairin lopetettua syöttölennot oli lentokentälle lottovoitto saada Air Balticin hubi ja lentoreittejä eri puolille Eurooppaa. Lentojen määrää on viime aikoina supistettu, ja niitä saadaan lisää vain kasvattamalla käyttöastetta. Pirkanmaalla on paljon kansainvälisiä yrityksiä, jotka tarvitsevat monipuolisia lentoyhteyksiä kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseen. Kotikenttäetu onkin yrityksille ratkaisevan tärkeä. Tampereella järjestettävät suuret kansainväliset messut ja muut suuret tapahtumat tarvitsevat nekin lähellä sijaitsevaa lentokenttää.

Olen viime aikoina monissa keskusteluissa huomannut, että matkaa varatessaan odottamattoman moni on epähuomiossa jättänyt kotikentän lennot katsomatta ja lentää siksi Helsinki-Vantaalta. Nyt olisi tärkeää käyttää omaa kotikenttää, jotta sinne saadaan uusia lentovuoroja ja vähintään pidettyä nykyiset. Tampereen keskustasta lentokentälle pääsy voi tuntua hankalalta, ja moni kansainvälinen vieras onkin toivonut sinne raideyhteyttä. Sellainen toivottavasti toteutuu, kun Puskiaisten oikaisun ja kakkoskehän ohella saadaan lähijunille uusi pistoraide lentokentälle.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 31.7.2024

Julkaistu

Kolmostien oikaisu ja Kehä II etenevät – havainnevideot julkaistu

Tampereen kaupunkiseudun kehitykselle ratkaisevan tärkeät tiehankkeet, kolmostien oikaisu ja kehä 2, etenevät parhaillaan suunnitelmien mukaan. Puskiaisten oikaisu linjaa kolmostien jatkossa Lempäälän Kuljusta uutta moottoritietä Pirkkalan Linnakallioon ja Kehä II kulkee jatkossa Kangasalta Hervannan, Vuoreksen ja Sääksjärven kautta lentokentälle.

Nämä yhdessä mahdollistavat useita uusia asuinalueita ja yritysalueita sekä järjestelyratapihan siirron sekä siihen liittyvät uudet työpaikka- ja yritysalueet. Tiehankkeen yleissuunnitelma valmistui kesäkuussa 2024, ja nyt hankkeesta on julkaistu havainnevideoita. Niistä nähdään miten Tampereen kaupunkiseutu jatkossa kehittyy ja miltä uudet tielinjaukset näyttävät myös autoilijan näkökulmasta.

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan lentokorkeudelta:

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan autoilijan perspektiivistä:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi lentokorkeudelta:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi autoilijan perspektiivistä:

Julkaistu

Sote-päätösten perustuttava tietoon

Suomen historian suurimman hallinnollisen uudistuksen oli alun perin tarkoitus tuottaa myös säästöjä, mutta syksyllä 2019 tavoitteesta luovuttiin. Tämä näkyy nyt uudistuksen jatkuvana rahapulana, yt-neuvotteluina ja leikkauksina. Onkin perusteltua kysyä mihin 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa tarvitaan 22 hyvinvointialuetta valtuustoineen, hallituksineen ja organisaatioineen, kun viisi aluetta riittäisi hyvin ja tulisi veronmaksajille halvemmaksi.

Eräs uudistuksen keskeisiä tavoitteita on saada selville mitä julkisten sote-palvelujen tuottaminen maksaa ja miten niiden kustannukset jakautuvat, koska vain siten julkisen ja yksityisen sektorin kustannuksia voidaan vertailla ja selvittää miten palvelut kannattaa toteuttaa.

Palvelujen tuottaminen julkisen sektorin omana toimintana ei voi olla itseisarvo, mikäli se on kalliimpaa saati jos kustannuksia ei edes tiedetä. Verorahoja täytyy käyttää järkevästi, ja siinä onnistuminen edellyttää kaikkien kustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Päätöksiä hyvinvointialueiden oman tuotannon lisäämisestä ei voida tehdä vastuullisesti ennen julkisen sektorin kustannusten avaamista, koska päätösten tulee aina perustua tietoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan näitä yksikkökustannuksia, joista ensimmäisiä lukuja saataneen ensi vuoden alkupuolella. Vasta sitten pääsemme vertailemaan julkisen sektorin kustannuksia yritysten lisäksi myös eri hyvinvointialueiden kesken. Myös se on tärkeää, sillä hyväksi havaittuja käytänteitä tulee jakaa. Samalla monituottajuuden esteitä tulee purkaa lainsäädännöstä, koska veronmaksajien rahoja täytyy käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti. Vain kustannusten läpinäkyvyys takaa, että veroeuroille saadaan paras mahdollinen vastine.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, Ylöjärven Sanomissa ja Hämeen Sanomissa.

Julkaistu

RantaRock 1994 juhlittiin 30 vuotta sitten

30 vuotta sitten RantaRockissa Virroilla juhannuksena 23.-25.6.1994 tein ensimmäisen DJ-festarikeikkani, josta sai alkunsa vuosien työ RantaRockeissa ja sen massiivisilla promokiertueilla, kulissien takana sekä myöhemmin myös lukemattomilla muilla festareilla ja kiertueilla kautta maan. Mahtavia muistoja jokaisesta.

Viimeinen Virroilla järjestetty RantaRock oli eppinen monessakin mielessä. Silloin oli vielä voimissaan vanha kunnon telttamajoitus, ja ikimuistoisten extempore-aamujatkojen myötä musiikki soi ympäri vuorokauden koko juhannuksen ajan. Minun lisäkseni tuon vuoden DJ-kattauksessa olivat mukana DJ Edward (rip) ja DJ Pali. Yhdessä oheisista kuvista soitan aamuyön sateessa vinyylejä jonkun festarivieraan vaaleansinisen pickupin tavaratilassa. Nuo bileet ovat tulleet sittemmin usein vastaan eri yhteyksissä. Sähkö autoon vedettiin jatkoroikilla ja discosta haettiin mukaan kaiuttimia, levypakki, levysoittimet, mikseri, vahvarit ja stroboputkia. Sadat ihmiset tanssivat upottavassa mutavellissä aamuun saakka. Välillä peseydyttiin pulahtamalla vaatteet päällä järveen uimaan. Suihkuja ei tarvittu.

Virroilla oli tunnetusti melkoisia haasteita sähkön riittävyyden suhteen, ja ajoittain päälavan bändien soitto taukosi valtavien konttikokoisten aggregaattien temppuillessa. Juhannuksen suosituin artisti oli Haddaway, jonka What is Love oli ollut edellisen juhannuksen ylivoimaisesti suosituin biisi ja soinut jokaisessa autossa ja teltassa läpi juhannuksen. Nyt Haddawayn lisäksi lavalla esiintyivät – ehkä – myös DJ Bobo, Pandora, Dr Alban, Culture Beat ja Kummelit. Parhaiten tapahtuma muistetaan kuitenkin Renny Harlinin ja Geena Davisin vierailusta.

Koska juhannusta 1994 edelsivät varsin massiiviset sateet, oli RantaRockin festaripaikalla kaikkialla nilkkoihin saakka mutaa. Katsomona toimi suuri mäki, joka keksittiin muuttaa valtavaksi liukumäeksi. Sitä pitkin suuri joukko festarivieraita lasketteli yltä päältä mudassa, ja taas käytiin peseytymässä järvessä. Hauskanpitoa ja remeltämistä riitti vailla huolta huomisesta. Ja kännykkäkameroita ei ollut vielä keksittykään, joten turhantärkeitä somepousauksia ei tarvinnut kenenkään vielä tehdä. Hauskanpito oli aitoa.

Juhannuksena 1994 RantaRock jätti hyvästit Virroille, ja seuraavan vuoden RantaRock 1995 Vaasassa oli ja on yhä edelleen suomalaisen festarihistorian ikonisin yksittäinen tapahtuma. Samaan tuskin voi enää yltää yksikään toinen yleisötapahtuma. Siitä kuitenkin vuoden päästä tarkemmin. Oli hienoa saada olla töissä RantaRockissa ja sen kulisseissa vuodet 1994-1998. Se oli suomalaisen festarihistorian upeaa aikaa ja ysärimusiikin syntymähetki. Kukaan meistä ei tosin silloin voinut ymmärtää miten suosittua ysäristä tulisi genrenä vielä vuosikymmenien päästä. Upeita aikoja.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan.

Tänään nostetaan malja RantaRockille 1994.