Takana on valvottu yö. Ja vieläpä erittäin surullinen sellainen. Eilen illalla noin kymmenen aikaan huomasimme toisen frettimme, Tempon (video) yrittävän oksentaa. Samalla huomasimme, että se oli äärettömän väsynyt eikä pystynyt edes kävelemään.
Suoraan eläinlääkärille ja pian Tempo nukutettiin, vatsa avattiin ja suolisto tsekattiin. Jos jotakuta kiinnostaa niin ohutsuoli oli aika huonossa hapessa. Mutta onneksi ei mitään esineitä löytynyt. Eläinlääkäri kuitenkin veikkasi, että Tempo tulee kuolemaan vielä saman yön aikana. Vitut siitä.
Nyt erittäin raskaan yön jälkeen taistelijan luonteella varustettu Tempo on herännyt ja vaikka onkin edelleen huonossa hapessa, on jo juonut ja syönyt hyvällä ruokahalulla. Äsken kävimme fretteihin erikoistuneessa Veter-eläinlääkärissä ja saimme kuulla pahimman olevan mahdollisesti ohi.
Millään muulla ei ole juuri nyt merkitystä kuin sillä, että nyt voin sanoa ”Tempo on taistelija.”, sen sijaan, että joutuisin sanomaan ”Tempo oli taistelija.”. Peruutin kaikki tämän päivän duunit. Nyt on tärkeämpääkin tekemistä kuin duunit.