Olen ehdolla Lempäälän kunnanvaltuustoon kuntavaaleissa 2021. Ensimmäisellä vaalivideollani käydään läpi muutamia vaaliteemoja ja pohditaan muun muassa miten Lempäälästä voisi rakentaa entistäkin paremmin kunnan. Rakennetaan yhdessä huomisen Lempäälää.
Olisi hienoa, jos tykkäisit ja jakaisit, mikäli teemat ovat mielestäsi oikean suuntaisia.
Valtakunnan pääväylä kolmostie on ollut jo vuosikymmenten ajan ruuhkautunut Lempäälän ja Pirkkalan alueilla, koska sekä Tampereeelle että Tampereen ohi kulkeva maantieliikenne ohjataan Lakalaivan ruuhkaisen risteysalueen kautta. Samasta syystä Sääksjärven ja Lakalaivan onnettomuustilastot hakevat vertaistaan koko maakunnassa. Vuosikymmenien ajan vireillä ollut Puskiaisten oikaisu tulee ohjaamaan Tampereen ohi kulkevan liikenteen lyhyemmälle reitille Lempäälän Kuljusta Pirkkalan Linnakalliolle.
Kävin nyt paikan päällä Puskiaisten alueella tiedustelemassa mitä asukkaat hankkeesta ajattelevat ja mitkä ovat hankkeeseen liittyvät suurimmat huolenaiheet. Samalla tuli esiin myös uusia ratkaisuvaihtoehtoja alueen paikallisen liikenteen hoitamiseksi. Toivottavasti valtio on jatkossa nykyistä aktiivisemmin yhteydessä alueen asukkaisiin, sillä yhdessä voidaan löytää varmasti parhaat vaihtoehdot kehityksen hoitamiseksi.
Lue myös: Puskiaisten oikaisu (VT3) on Lempäälän ja Sääksjärven etu
Lue myös: Puskiaisten oikaisulla ja lähijunilla eri tarkoitus
Lue myös: Sääksjärven moottoritien meluesteistä
Lasten harrastustoiminnan tukeminen on paras tulevaisuusinvestointi. Niin kirjoitin äskettäin Tamperelainen-lehden kolumnissani. Nyt saimme kunnanhallituksen kokouksessa tiedon, että tavoite on ottanut Pirkanmaalla merkittävän askeleen eteenpäin. Yksitoista kuntaa saa nimittäin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen niin sanotun Suomen mallin toteuttamiseksi. Toisin sanoen rahallista tukea lasten maksuttomiin harrastuksiin. Lempäälään tulee maakunnan suurin potti, peräti 298 000 euroa. Tuki edellyttää kunnalta 20 prosenttia omaa rahoitusta, joka ei varmasti tule muodostamaan ongelmaa.
Lempäälässä hankkeen nimeksi on valittu Harrastava koululainen ja nyt myönnettu tuki tulee käyttää kevätlukukauden aikana, eli 5. kesäkuuta 2021 mennessä. Hankkeen tavoitteena on luoda kaikille koululaisille monipuolisia ja maksuttomia mahdollisuuksia harrastaa koulupäivän yhteydessä. Suunnittelussa ja toteutuksessa halutaan osallistaa sekä koululaisia että heidän vanhempiaan parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi. Harrastukset on tarkoitus järjestää ensisijassa monitoimikerhoina koululla. Kirjoitin taannoin siitä, että mailan puristaminen saa lapset ja nuoret usein luopumaan harrastuksista. Tässä hankkeessa tulee mielestäni mennä rento matalan kynnyksen höntsyily edellä.
Lue myös: Lasten harrastukset ovat tulevaisuusinvestointi (2.12.2020)
”Harvoin tulee ajatelleeksi miten tärkeä rooli harrastuksilla on lasten ja nuorten mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyssä. Puhumattakaan siitä miten harrastukset saavat lapset ja nuoret tuntemaan olevansa aktiivinen osa heitä ympäröivää yhteisöä. Yhteisöä, jossa heidät tunnetaan, heidän tapaamistaan odotetaan ja heidät otetaan innolla mukaan yhteiseen toimintaan.”
Itse katson hankkeen merkittävimmäksi pitkän aikavälin hyödyksi sen, että lapsilla on tilaisuus tutustua harrastuksiin, joihin he eivät ehkä normaalisti tulisi koskaan tutustumaan. Se voi sytyttää koko loppuelämän kestävän kipinän ja harrastamisen ilon, jolla on vaikutusta hyvinvointiin monin tavoin. Lempäälän kunnan kanssa käytännön toteutuksessa on mukana laaja joukko kolmannen sektorin toimijoita, jotta yhteistyö olisi mahdollisimman kattavaa ja laajaa. Mukana ovat muun muassa yleisurheilua, tennistä, jääkiekkoa, jalkapalloa, pyöräilyä, thaiboxingia, ampumista, vapaapalokuntaa, runoutta, teatteria ja partiotoimintaa tarjoavia yhdistyksiä sekä seurakunta.
Valtuutetut Mustakallio ja Wesslin julkaisivat Aamulehden kirjoitukseeni (AL 14.1.2021) vastineen (AL 17.1.2021). Siinä he rinnastivat virheellisesti kolmostien oikaisun ja lähijunaliikenteen toisiinsa, vaikka ne eivät todellisuudessa palvele samoja käyttäjiä.
Maakuntakaavassa jo vuodesta 1992 saakka ollut ja valtakunnan pääväylään sisältyvä Puskiaisten oikaisu on tarkoitettu Tampereen ohi kulkevalle liikenteelle ja lähijunat Tampereelle kulkevalle liikenteelle. Toisen toteutus ei vaikuta toisen tarpeeseen. Myös valtuutettujen mielikuva meluesteistä on virheellinen, sillä kukaan ei ole esittänyt meluntorjunnan toteutuvan vain tietyn vaihtoehdon yhteydessä. Olen itsekin useasti todennut, että meluesteet toteutuvat hankkeen kaikissa vaihtehdoissa.
Voiko uusi moottoritie olla ilmastoteko? Kyllä voi. ELY-keskus arvioi, että vuonna 2030 Puskiaisten oikaisua kulkee 28 000 autoa vuorokaudessa. Viiden kilometrin oikaisu säästää siten 51 miljoonaa ajokilometriä vuodessa. Hyvin optimistisella 95 g/km päästötavoitteella laskettuna CO2-päästöt vähenevät 4 800 tonnia vuodessa. Tällä hetkellä uusien autojen keskipäästöt ovat kuitenkin 170 g/km, jolloin myös moottoritien oikaisun ilmastovaikutus on merkittävästi suurempi.
Mikäli oikaisun alta kaadetaan 100 hehtaaria metsää, puiden sitoma CO2 vähenisi 500-780 tonnia vuodessa. Moottoritien oikaisun positiivinen ilmastovaikutus olisi silloin yli 4 000 CO2-tonnia vuodessa, mikä on kiistämättä ilmastoteko. Tämän lisäksi moottoritie säästäisi ajoaikaa vuodessa noin miljoona tuntia perheelle, vapaa-ajalle tai vaikkapa luonnossa retkeilyyn. Pirkanmaa on laaja maakunta, ja Tampereen ulkopuolella asuvat eivät usein tule toimeen ilman omaa autoa. Työssäkäynti, kauppareissut ja harrastukset eivät yksinkertaisesti onnistu julkisilla. Lisääntyvä etätyö ei poista näitä asukkaiden perustarpeita.
Pirkanmaan liiton väestö- ja työpaikkasuunnitteen mukaan vuonna 2040 maakunnassa on 615 000 asukasta, eli 100 000 nykyistä enemmän. Samalla maakunnan läpi ja sisällä kulkevat liikennemäärät kasvavat. Lähijunat ovat tärkeä hanke, johon täytyy jatkossakin panostaa. Ne eivät kuitenkaan vähennä maakunnan läpi valtakunnan pääväylää kulkevaa julkista, yksityistä ja raskaan kaluston tavaraliikennettä. Moottoritien oikaisu sen sijaan vähentää CO2-päästöjä ja lisäksi se vähentää Sääksjärven liikennemelua ja Lakalaivan ruuhkia. Molemmat alueet ovat jatkuvasti onnettomuustilastojen kärjessä (ks. kuva), joten oikaisulle on lukuisten muiden syiden lisäksi myös inhimillinen peruste.
Kehittyvä Pirkanmaa tarvitsee panostuksia sekä lähijuniin että tieliikenteeseen. Meillä Lempäälässä panostetaan parhaillaan vahvasti myös Birgitan polun 50 kilometrin ulkoilureitin kunnostukseen ja perusparannukseen. Puskiaisten oikaisu ei uhkaa Birgitan polun tulevaisuutta, sillä sen upeilla reiteillä ulkoilusta tullaan nauttimaan myös tulevina vuosikymmeninä aivan kuten tähänkin saakka.
Puskiaisten oikaisu on tärkeä hanke koko Suomen liikenneverkolle ja logistiikalle, mutta Lempäälälle se on erityisen tärkeä. Ilman Puskiaisten oikaisua Sääksjärven osayleiskaava ei toteudu, ja ilman osayleiskaavan tuomaa asukaslisäystä lähijuna-asema ei toteudu ja asuinalueiden lisäksi myös alueen uudet työpaikat jäävät syntymättä. Silloin Lempäälän pohjoisosan kehitys pysähtyisi vuosiksi – ellei jopa vuosikymmeniksi.
Toimivat liikenneyhteydet ovat maakunnan elinehto. Sääksjärvellä myös kaavoituksen.
Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Lempäälä
Lempäälän Kuljusta suunnitellaan parhaillaan moottoritien oikaisua Pirkkalan Linnakalliolle. Tämä niin sanottu Puskiaisten oikaisu on tärkeä kehityshanke molemmille kunnille. Toteutuessaan se tulee vähentämään merkittävästi moottoritien meluhaittoja Sääksjärvellä siirtäessään Tampereen ohi kolmostietä kulkevaa liikennettä uudelle reitille nykyiseltä moottoritieltä sekä Lakalaivan risteyksestä. Nykyisen arvion mukaan oikaisu pudottaisi Kuljun ja Sääksjärven välillä liikennemääriä peräti kolmanneksella (65 500 autoa/vrk -> 44 200 autoa/vrk, 2040). Lisäksi oikaisu lyhentää matka-aikaa tieosuudella noin kuudella minuutilla, joten hanke vähentää merkittävästi autojen päästöjä ja olisi siten myös konkreettinen ilmastoteko, vaikka päästölaskelmiin otetaan mukaan tien alle jäävä talousmetsä.
Puskiaisten oikaisu ja Kehä II tuovat Lempäälälle ja Pirkkalalle mahdollisuuksia kovasti kaivatuille uusille yritys- ja asuinalueille. Hankkeen myötä myös taannoin ikävästi kaatunut Toivion kaava Sääksjärven pohjoispuolella palaa toivottavasti suunnittelupöydälle. Sääksjärven osayleiskaava ja keskustan kehittäminen, rautatieasema ja liikennehankkeet muodostavat tärkeän kokonaisuuden, jossa Sääksjärvestä on muodostumassa alueen merkittävä solmukohta. Sääksjärven sijainti aivan Tampereen eteläpuolella on merkittävä etu, eikä aluetta voida jättää näivettymään.
Olemme tehneet kulisseissa vuosia töitä Sääksjärven moottoritien meluesteistä, ja nyt ELY-keskus on nyt viimein luvannut toteuttaa vuosikymmeniä odotetut meluesteet tämän hankekokonaisuuden yhteydessä. Ennusteiden mukaan Pirkanmaan asukasmäärä kasvaa vuoteen 2040 mennnessä 615 000 asukkaaseen, eli lisäystä nykyiseen tulisi olemaan noin 100 000 henkeä. Mikäli Puskaisten oikaisua ei toteutettaisi, tarkoittaisi se Sääksjärven kohdalla moottoritien liikennemäärien ja liikennemelun kasvamista entisestään ja Lakalaivan risteyksen entistä ruuhkaisempaa tilannetta. Se ei olisi lempääläisten eikä Tampereen kaupunkiseudun etu.
Ennen kaikkea Puskiaisten oikaisun kariutuminen tarkoittaisi Sääksjärven kohdalla uusien lisäkaistojen rakentamista moottoritielle molempiin suuntiin Kuljusta Tampereelle. Karttaa vilkaisemalla selviää, että näiden lisäkaistojen alle jäisi mahdollisesti asukkaiden koteja. Selvyyden vuoksi korostan, että tämä hanke on valtion, ei siis Lempäälän kunnan. Lempäälän kunnanvaltuustossa päätöstä tiehankkeesta ei siis tehdä.
Tampereen kaupunkiseudun sijainti Suomen logistisessa keskipisteessä on merkittävä niin yrityksille kuin asukkaillekin. Se on tärkeä voimavara, josta seutukuntamme elää nyt ja tulevaisuudessa. Liikennehaasteiden ratkaisut ovat olennainen osa alueen kasvun hallintaa, ja Puskiaisten oikaisu on siinä tärkeässä roolissa. Lempäälän kunnan toimiin oikaisu vaikuttaa lähinnä siten, että se mahdollistaa Sääksjärven kehittymisen osayleiskaavalle uusien asuinalueiden ja työpaikka-alueiden muodossa. Lempäälässä on nyt huutava pula omakotitonteista, joihin osayleiskaava tulee olemaan ratkaisu.
Aktiivisena retkeilijänä tiedän, että Lempäälän ja Pirkkalan välisellä Birgitan polulla ja sen ympäristössä riittää virkistysmetsää ja retkeiltävää myös tämän hankkeen toteutumisen jälleenkin. Myös Sääksjärven alueella. Patikointipoluilla ja laavuilla voi tosin olla nykyistä enemmän kävijöitä, kun uudet asuinalueet saadaan tulevaisuudessa valmiiksi. Lähiluonnon ja Birgitan polun merkitystä korostaa se, että kunta aikoo tulevina vuosina panostaa huomattavasti verovaroja näiden luontokohteiden kehittämiseen ja perusparannukseen. Heti kuluvan valtuustokauden alussa päätimme suojella 45 hehtaaria metsää Birgitan polun varrella Koipitaipaleen ja Höytämöjärven alueella.
Itse liputan Sääksjärven kehityksen puolesta. Kolmen vuoden takaisesta kirjoituksestani (linkki tässä) voit lukea lisää Sääksjärven alueen kehityksen suunnitelmista silloisin tilannetiedoin. Kovin massiivisia muutoksia niihin ei ole sittemmin tullut. Lempäälä ja erityisesti Sääksjärvi tarvitsevat Puskiaisten oikaisun.
Moottoritien oikaisu on lempääläisten etu.
Hyviä uutisia! Sääksjärven koulun päärakennuksen vanhalle osalle on viimein saatu purkulupa. Teimme kunnanhallituksessa lokakuussa 2020 oikaisuvaatimuksen päätöksestä, jossa purkulupaa ei myönnetty. Nyt purkulupa on kuitenkin monien mutkien jälkeen viimein saatu, joten eskarirakennuksen ja ruokalan lisäksi myös päärakennuksen vanha osa voidaan purkaa antamaan tilaa koulukeskuksen uusille suunnitelmille.
Nämä kolme rakennusta ovat monille rakkaita ja niihin liittyy paljon muistoja. Kunnassa täytyy kuitenkin katsoa peräpeilin sijaan eteenpäin ja kehittää Sääksjärveä tulevaisuuden tarpeet ja ennen kaikkea koululaisten terveys etusijalla. Käyttökiellossa jo pitkään olleen rakennuksen peruskorjaaminen olisi maksanut miljoonia euroja, eikä ahtaista tiloista olisi silti saatu nykypäivän kouluvaatimuksiin sopivia. Myös peruskorjauksen mahdollinen epäonnistuminen oli luonnollisesti mahdollista.
Nyt purkuluvan myötä kaikki kolme käyttökiellossa ollutta rakennusta saadaan purettua ja voimme aloittaa koulualueen uudistamisen puhtaalta pöydältä. Toivottavasti alueen uusien rakennusten yhteyteen saadaan asianmukaiset tilat niin uudelle perhetuvalle kuin kirjastolle sekä lasten ap/ip-toiminnalle ja mahdollisesti muillekin kuntalaisten palveluille. Kuntalaisia tullaan varmasti osallistamaan alueen suunnittelussa.
Päättynyt koronavuosi 2020 koetteli meitä jokaista, sillä rajoitukset ja karanteenit ovat vaikuttaneet kaikkien suomalaisten elämään monin tavoin. Vuosi 2021 tullaan toivottavasti muistamaan koronakriisin päättymisen vuotena, jonka aikana ihmisten usko tulevaan parantui ja suomalaiset saivat nauttia taas elämästään ja tavata toisiaan vapaasti. Samalla sopii toivoa, että jo ensi kesänä voimme taas nautiskella ravintoloissa ja lomakohteissa, käydä konserteissa ja festareilla sekä matkustella ja viettää vapaa-aikaa yhdessä ystäviemme ja läheistemme kanssa. Siihen saakka meidän jokaisen tulee kuitenkin panostaa maskien käyttöön, hygieniaan ja muihin viranomaisten ohjeistamiiin varotoimiin. Yhdessä nousemme tästäkin.
Vaikka koronakriisi toivottavasti pian väistyy, on taivaalla yhä tummia pilviä. Marinin hallituksen kunnille sysäämät lisäkulut ovat johtamassa leikkauksiin kuntien peruspalveluissa. Oppivelvollisuuden pidentäminen tuo pienillekin kunnille satojen tuhansien eurojen lisäkulut, ja vielä suurempi lasku on tulossa sote- ja maakuntauudistuksesta. Toteutuessaan sote-uudistus jakaisi suomalaiset kahteen kastiin maksukyvyn mukaan. Varakkaat pääsisivät nopeasti hoitoon yksityiselle, mutta muut joutuisivat jonottamaan ruuhkautuneelle julkiselle sektorille. Uudistus johtaisi siis suomalaisten eriarvoistamiseen heidän varallisuutensa perusteella. Maakunnat sen sijaan loisivat kokonaan uuden hallintokerroksen kuntien ja eduskunnan väliin. Valtio ei syntyviä lisäkuluja korvaa, joten ensi kevään kuntavaaleissa valittavat uudet valtuustot joutuvat päättämään leikataanko kunnissa kouluista, terveydenhoidosta, vanhuspalveluista, liikuntapalveluista vai kenties lastensuojelusta.
Koronarokotusten käynnistyttyä suomalaisten päättäjien täytyy keskittää voimavaroja koronan jälkeiseen aikaan, sillä kriisistä nouseminen onnistuu vain asiantuntevalla valmistautumisella. Koronakriisin varjolla on otettu holtittomasti velkaa myös kriisiin mitenkään liittymättömiin menoihin, ja hallitus on estänyt yritysten konkurssit tilapäisellä poikkeuslailla. Syntyneestä tilanteesta täytyy päästä eroon hallitusti ja siten, että päähuomio siirretään miljardien velanotosta viimein työllisyystoimiin ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Työllisyyden tukemista tulee harkita esimerkiksi palkan sivukuluja kohtuullistamalla ja investointien verotusta keventämällä. Samalla ansiosidonnainen työttömyysturva tulee laajentaa koskemaan kaikkia palkansaajia. Tällaista yhdenvertaisuutta Marinin hallitus tosin yhä kiivaasti vastustaa.
Suomessa on 180 000 yksinyrittäjää, joista puolet ansaitsi jo ennen koronakriisiä alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Ilman työaikoja, arkipyhiä ja lomarahoja. Yrittäjistä lähes puolet tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja valtaosalla on ollut haasteita jaksamisessa. Koronakriisi on vetänyt monilta heistä maton jalkojen alta, joten tilanne on kaikkea muuta kuin valoisa. Yrittäjät ovat kuitenkin maamme selkäranka, joita meidän jokaisen on tässä tilanteessa tärkeä tukea ostamalla heiltä tuotteita ja palveluja. Ostamalla paikalliselta yrittäjältä pidämme huolen siitä, että yritys selviää koronakriisin yli. Samalla luodaan omalle alueelle työtä, työpaikkoja ja verotuloja, joita ilman yhteiskunnan hyvinvointia ei voida ylläpitää. Kakku täytyy nimittäin leipoa ennen sen jakamista. Me kaikki voimme ostopäätöksillämme toimia tuon kakun kasvattajana.
Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Kirjoitus on julkaistu Virtaa ajassa -lehden pääkirjoituksena 6.1.2021.
Koronakriisin keskellä on hyvä muistaa, että Suomessa on yli 180 000 yksinyrittäjää. Suomen Yrittäjien mukaan puolet heistä ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Kaikista yrittäjistä lähes puolet tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja kahdella kolmasosalla on haasteita jaksamisessa. Yrittäjät joutuvat kuitenkin tulemaan toimeen palkansaajia heikommalla sosiaaliturvalla sekä ilman työaikoja, arkipyhiä, lomia ja lomarahoja. Kaupan päälle tulee vielä taloudellinen riskinotto.
Tästä huolimatta yrittäjistä maalataan politiiikan vasemmalla laidalla jatkuvasti mielikuvaa ahneina veronkiertäjinä ja yhteiskuntavastuuta karttavina riistäjinä. Järjestelmällisen vastakkainasettelun rakentaminen on ollut viime aikoina silmiinpistävää jopa aivan kärkipoliitikoiden ulostuloissa. Ideologinen jako porvareihin ja työläisiin kuuluu tunkkaiselle 1950-luvulle, sillä narratiivi kahden kerroksen väestä ei ole enää tätä päivää. 2000-luvulla yritykset ovat joukkueita, joissa tittelit on riisuttu ja kaikki pelaavat yhdessä.
Menestyäkseen Suomi tarvitsee vastakkainasettelun sijaan kannustavan ilmapiirin yrittäjyyteen ja työllistämiseen. Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista peräti 93 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Ne ovat maamme selkäranka. Uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka pitävät yhteiskunnan pyörimässä ja kantavat päävastuun hyvinvoinnin rahoittamisesta. Ilman menestyviä yrittäjiä maahan ei synny työpaikkoja ja eikä verotuloja valtion ydintoimintojen maksamiseen.
Vain yritysten avulla voidaan ylläpitää yhteiskuntaa, jossa heikoimmista pidetään huolta ja jossa tarjotaan laadukasta koulutusta, terveydenhoitoa, vanhuspalveluja ja varhaiskasvatusta. Yritysten toimintaedellytysten sekä yrittäjien kannustimien ja sosiaaliturvan parantaminen satavat lopulta yhteiseen laariin, jolloin kaikki voittavat. Elinkelpoisten yritysten ei saa antaa kaatua koronakriisiin, sillä pelissä on hyvinvoinnin tulevaisuus. Yrittäjien asian tulisi olla myös Marinin hallituksen asia, sillä ilman heitä hallituksella ei olisi kakkua jaettavaksi. Se kannattaa Säätytalolla muistaa.
Jocka Träsbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Lempäälä
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 2.1.2021
Sain tänään kunnian pitää itsenäisyyspäivän juhlapuheen Lempäälän sankarihautojen seppeleenlaskussa. Meidän jokaisen on tänään hyvä hiljentyä muistamaan miten sotiemme veteraanit ja lotat mahdollistivat mittaamattomilla uhrauksillaan sen, että voimme nykyisin elää itsenäisessä Suomessa. Tilaisuus oli koronakriisin vuoksi poikkeuksellinen, sillä yleisötilaisuuden järjestämisen sijaan tilaisuus lähetettiin suorana verkossa. Videon seremoniasta voit katsoa tästä alta. Puhe alkaa ajassa 5:00.
Arvon sotiemme veteraanit, lotat ja juhlavieraat. Meitä on kuluneena vuonna koeteltu poikkeuksellisella tavalla, sillä takana on kriisivuosi, eikä poikkeusajoille näy vielä loppua. Suomi on selviytynyt olosuhteisiin nähden hyvin, ja me olemme tehneet sen yhdessä, tukeutumalla toinen toisiimme ja auttamalla toisiamme vaikeuksien keskellä.
Sotiemme veteraanien, lottien ja heidän koko sukupolvensa mittaamattomien uhrausten ansiosta elämme tänään vapaassa maassa, Maassa, josta voimme rakentaa entistä vahvempaa myös kriisin keskellä. Yhteisöllisyyden merkitys on viime aikoina kasvanut, kuten usein käy vaikeina aikoina. Ei liene liioittelua todeta, että tänä vuonna me suomalaiset olemme tarvinneet jälleen ripauksen Talvisodan henkeä. Kaveria ei ole jätetty.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta hakee vertaistaan maailmassa. Se on rakennettu sotaveteraanien ja heidän jälkeensä tulleiden sukupolvien ahkeruudella, sitkeydellä, tasa-arvolla ja vapaalla yrittäjyydellä. Yhä edelleen nämä muodostavat hyvinvointimme selkärangan, jonka avulla tästäkin kriisistä noustaan. Samaan aikaan meidän tulee kyetä yhdessä ratkaisemaan aikakautemme yhteiskunnallisia haasteita, joita ovat muun muassa mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja yksinäisyyden lisääntyminen.
Tänään kautta maan katsellaan sankarihautojen pitkiä rivistöjä ja muistellaan kokonaista sukupolvea, joka antoi kaikkensa itsenäisyyden puolesta. Sukupolvea, joka puolusti arvojaan ja kotimaataan, uskoi tulevaan ja rakensi sodan jälkeen hyvinvoinnin. He katsoivat sen olevan velvollisuutensa, sillä vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Tänään meidän on hyvä hiljentyä muistamaan näitä sankareita, joiden ansiosta voimme tänä päivänä elää itsenäisessä Suomessa.
Lainaan vielä lopuksi Kalervo Hämäläisen säveltämää ja sanoittamaa Veteraanin iltahuutoa.
Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,
Muistakaa, heille kallis ol maa,
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
Himmetä ei muistot koskaan saa.
Näillä sanoilla toivotan hyvää ja rauhallista itsenäisyyspäivää.
Koronakriisin toisen aallon myötä harrastustoimintoja on jälleen keskeytetty viikkokausiksi. Monien asioiden arvon huomaa vasta kun ne ovat poissa, ja perheenisänä olen saanut huomata miten merkittävää roolia harrastukset ovat näytelleet lasten elämässä. Niitä odotetaan, niistä puhutaan ja niissä saadaan tärkeitä sosiaalisia kontakteja. Koronakriisiin lienee odotettavissa ensi vuonna helpotusta, mutta kriisi on jo nyt osoittanut harrastustoiminnan merkityksen muutenkin kuin vain fyysisen terveyden kannalta.
Lajissa kuin lajissa kyse on suuremmasta kokonaisuudesta kuin miltä höntsyt, tanssikoulut tai koodauskerhot voivat aluksi vaikuttaa. Harvoin tulee ajatelleeksi miten tärkeä rooli harrastuksilla on lasten ja nuorten mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyssä. Puhumattakaan siitä miten harrastukset saavat lapset ja nuoret tuntemaan olevansa aktiivinen osa heitä ympäröivää yhteisöä. Yhteisöä, jossa heidät tunnetaan, heidän tapaamistaan odotetaan ja heidät otetaan innolla mukaan yhteiseen toimintaan.
Alle kouluikäisten liikuntaharrastukset ovat yleensä leikin varjolla liikkumista, mutta iän karttuessa tilanne muuttuu. Jo alakouluikäisten kohdalla on nähtävissä ilmiö, jossa lapsen täytyy valita joko kolmet treenit viikossa tai vaihtaa lajia. Mukava harrastus voi tuolloin johtaa mailan puristamiseen ja innon lopahtamiseen. Siksi on tärkeää, että lapsille ja nuorille järjestetään kilpaurheilun lisäksi myös matalan kynnyksen harrastustoimintaa, ihan höntsypohjalta.
Jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori saadaan pidettyä mukana, tulee eri toimijoita kohdella esimerkiksi tilavarauksissa tasavertaisina kilpaurheilun kanssa. Yhdenkään vapaaehtoisesti järjestetyn harrastustoiminnan ei pitäisi nimittäin kaatua tilaongelmiin. Vuonna 2018 UKK-instituutti laski, että liikkumattomuuden hinta Suomelle on peräti kolme tuhatta miljoonaa euroa vuodessa. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Panostukset lasten ja nuorten harrastustoimintaan ovatkin tehokas tulevaisuusinvestointi.
Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu
Lempäälä
Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 2.12.2020.
