Julkaistu

Kännykkäkielto tarvitaan kouluihin – laista selkänojaa kieltoihin

Suomessa on jo vuosien ajan käyty keskustelua siitä, että koulujen täytyy kieltää matkapuhelinten käyttäminen tunneilla. Joissain kunnissa näin on uskallettu tehdä, ja tulokset ovat olleet yksinomaan positiivisia. Lienee kiistatonta, että kännykät aiheuttavat merkittäviä ongelmia koulutunneilla, kun tunneille kuulumatonta viestintää harjoitetaan molempiin suuntiin. Viestistä piippaava kännykkä on kuin huumetta, jonka vilkaiseminen vie ajatukset pois koulutunnin aiheesta.

Viime päivinä on ollut hämmästyttävää lukea perusoikeustalebanien tulkinnoista, joiden mukaan matkapuhelin koulutunnilla olisi perusoikeus. Ei tietenkään ole. Eikä myöskään lemmikkikoiran ottaminen tunneille. Tai mikroaaltouunin. Eduskunnassa tätä asiaa ei pidä viivyttää tavallista enempää perustuslakivaliokunnan käsittelyillä. Matkapuhelin on kasvanut kiinni monien lasten käteen niin, että se varastaa huomion varsinaiselta asialta useita kertoja tunnissa, joten sen haittavaikutus koulunkäyntiin on ilmeinen.

Monissa kunnissa ja kouluissa on siis jo kielletty kännyköiden käyttäminen tunneilla ja paikoin puhelimet kerätään myös pois oppilailta tuntien ajaksi, mutta se perustuu henkilökunnan ja oppilaisen yhteiseen sopimukseen. Nykyinen virkamieskunta ei yleensä uskalla tehdä päätöksiä, joiden lainmukaisuus ei ole kirjattu lakiin, joten nyt puhelinkiellosta koulutunneilla täytyy säätää laissa. Koulujen kännykkäkiellosta täytyy antaa lakiesitys jo tulevan syksyn aikana, jotta kouluilla olisi selkeä peruste kiellolleen.

Asia on erittäin tärkeä lasten ja nuorten oppimisen kannalta.

Julkaistu

Kolumni: Varmistetaan kotikenttäetumme

Pirkanmaa on Suomen logistinen risteyskohta ja matkailun keskittymä. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on helmi, jonka tulevaisuus meidän täytyy turvata. Oli kyseessä perheen aurinkoloma tai elinkeinoelämän työmatka, ovat paikallisen lentokentän yhteydet keskeisessä asemassa. Hyvät lentoyhteydet maailmalle eivät kuitenkaan ole automaatio, vaan ne tarvitsevat säilyäkseen käyttäjiä. Pirkanmaan kotikenttäetu kannattaa siis hyödyntää.

Tampereelta Helsinki-Vantaan lentokentälle siirtymiseen menee pari tuntia ja toinen samanlainen kuluu turvatarkastuksen jonoissa ja kentällä ennen koneeseen pääsemistä. Kotikentällä astelet jopa muutamassa minuutissa portille ja koneeseen. Paluumatkalla kotona on sauna päällä jo kolme varttia laskutelineiden avaamisesta. Ajansäästö on erittäin merkittävä molempiin suuntiin, oli kyse sitten loma- tai työmatkasta.

Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät romahtivat tammi-kesäkuussa vuoden takaisesta. Taannoin Finnairin lopetettua syöttölennot oli lentokentälle lottovoitto saada Air Balticin hubi ja lentoreittejä eri puolille Eurooppaa. Lentojen määrää on viime aikoina supistettu, ja niitä saadaan lisää vain kasvattamalla käyttöastetta. Pirkanmaalla on paljon kansainvälisiä yrityksiä, jotka tarvitsevat monipuolisia lentoyhteyksiä kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseen. Kotikenttäetu onkin yrityksille ratkaisevan tärkeä. Tampereella järjestettävät suuret kansainväliset messut ja muut suuret tapahtumat tarvitsevat nekin lähellä sijaitsevaa lentokenttää.

Olen viime aikoina monissa keskusteluissa huomannut, että matkaa varatessaan odottamattoman moni on epähuomiossa jättänyt kotikentän lennot katsomatta ja lentää siksi Helsinki-Vantaalta. Nyt olisi tärkeää käyttää omaa kotikenttää, jotta sinne saadaan uusia lentovuoroja ja vähintään pidettyä nykyiset. Tampereen keskustasta lentokentälle pääsy voi tuntua hankalalta, ja moni kansainvälinen vieras onkin toivonut sinne raideyhteyttä. Sellainen toivottavasti toteutuu, kun Puskiaisten oikaisun ja kakkoskehän ohella saadaan lähijunille uusi pistoraide lentokentälle.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 31.7.2024

Julkaistu

Kolmostien oikaisu ja Kehä II etenevät – havainnevideot julkaistu

Tampereen kaupunkiseudun kehitykselle ratkaisevan tärkeät tiehankkeet, kolmostien oikaisu ja kehä 2, etenevät parhaillaan suunnitelmien mukaan. Puskiaisten oikaisu linjaa kolmostien jatkossa Lempäälän Kuljusta uutta moottoritietä Pirkkalan Linnakallioon ja Kehä II kulkee jatkossa Kangasalta Hervannan, Vuoreksen ja Sääksjärven kautta lentokentälle.

Nämä yhdessä mahdollistavat useita uusia asuinalueita ja yritysalueita sekä järjestelyratapihan siirron sekä siihen liittyvät uudet työpaikka- ja yritysalueet. Tiehankkeen yleissuunnitelma valmistui kesäkuussa 2024, ja nyt hankkeesta on julkaistu havainnevideoita. Niistä nähdään miten Tampereen kaupunkiseutu jatkossa kehittyy ja miltä uudet tielinjaukset näyttävät myös autoilijan näkökulmasta.

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan lentokorkeudelta:

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan autoilijan perspektiivistä:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi lentokorkeudelta:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi autoilijan perspektiivistä:

Julkaistu

Sote-päätösten perustuttava tietoon

Suomen historian suurimman hallinnollisen uudistuksen oli alun perin tarkoitus tuottaa myös säästöjä, mutta syksyllä 2019 tavoitteesta luovuttiin. Tämä näkyy nyt uudistuksen jatkuvana rahapulana, yt-neuvotteluina ja leikkauksina. Onkin perusteltua kysyä mihin 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa tarvitaan 22 hyvinvointialuetta valtuustoineen, hallituksineen ja organisaatioineen, kun viisi aluetta riittäisi hyvin ja tulisi veronmaksajille halvemmaksi.

Eräs uudistuksen keskeisiä tavoitteita on saada selville mitä julkisten sote-palvelujen tuottaminen maksaa ja miten niiden kustannukset jakautuvat, koska vain siten julkisen ja yksityisen sektorin kustannuksia voidaan vertailla ja selvittää miten palvelut kannattaa toteuttaa.

Palvelujen tuottaminen julkisen sektorin omana toimintana ei voi olla itseisarvo, mikäli se on kalliimpaa saati jos kustannuksia ei edes tiedetä. Verorahoja täytyy käyttää järkevästi, ja siinä onnistuminen edellyttää kaikkien kustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Päätöksiä hyvinvointialueiden oman tuotannon lisäämisestä ei voida tehdä vastuullisesti ennen julkisen sektorin kustannusten avaamista, koska päätösten tulee aina perustua tietoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan näitä yksikkökustannuksia, joista ensimmäisiä lukuja saataneen ensi vuoden alkupuolella. Vasta sitten pääsemme vertailemaan julkisen sektorin kustannuksia yritysten lisäksi myös eri hyvinvointialueiden kesken. Myös se on tärkeää, sillä hyväksi havaittuja käytänteitä tulee jakaa. Samalla monituottajuuden esteitä tulee purkaa lainsäädännöstä, koska veronmaksajien rahoja täytyy käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti. Vain kustannusten läpinäkyvyys takaa, että veroeuroille saadaan paras mahdollinen vastine.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, Ylöjärven Sanomissa ja Hämeen Sanomissa.

Julkaistu

RantaRock 1994 juhlittiin 30 vuotta sitten

30 vuotta sitten RantaRockissa Virroilla juhannuksena 23.-25.6.1994 tein ensimmäisen DJ-festarikeikkani, josta sai alkunsa vuosien työ RantaRockeissa ja sen massiivisilla promokiertueilla, kulissien takana sekä myöhemmin myös lukemattomilla muilla festareilla ja kiertueilla kautta maan. Mahtavia muistoja jokaisesta.

Viimeinen Virroilla järjestetty RantaRock oli eppinen monessakin mielessä. Silloin oli vielä voimissaan vanha kunnon telttamajoitus, ja ikimuistoisten extempore-aamujatkojen myötä musiikki soi ympäri vuorokauden koko juhannuksen ajan. Minun lisäkseni tuon vuoden DJ-kattauksessa olivat mukana DJ Edward (rip) ja DJ Pali. Yhdessä oheisista kuvista soitan aamuyön sateessa vinyylejä jonkun festarivieraan vaaleansinisen pickupin tavaratilassa. Nuo bileet ovat tulleet sittemmin usein vastaan eri yhteyksissä. Sähkö autoon vedettiin jatkoroikilla ja discosta haettiin mukaan kaiuttimia, levypakki, levysoittimet, mikseri, vahvarit ja stroboputkia. Sadat ihmiset tanssivat upottavassa mutavellissä aamuun saakka. Välillä peseydyttiin pulahtamalla vaatteet päällä järveen uimaan. Suihkuja ei tarvittu.

Virroilla oli tunnetusti melkoisia haasteita sähkön riittävyyden suhteen, ja ajoittain päälavan bändien soitto taukosi valtavien konttikokoisten aggregaattien temppuillessa. Juhannuksen suosituin artisti oli Haddaway, jonka What is Love oli ollut edellisen juhannuksen ylivoimaisesti suosituin biisi ja soinut jokaisessa autossa ja teltassa läpi juhannuksen. Nyt Haddawayn lisäksi lavalla esiintyivät – ehkä – myös DJ Bobo, Pandora, Dr Alban, Culture Beat ja Kummelit. Parhaiten tapahtuma muistetaan kuitenkin Renny Harlinin ja Geena Davisin vierailusta.

Koska juhannusta 1994 edelsivät varsin massiiviset sateet, oli RantaRockin festaripaikalla kaikkialla nilkkoihin saakka mutaa. Katsomona toimi suuri mäki, joka keksittiin muuttaa valtavaksi liukumäeksi. Sitä pitkin suuri joukko festarivieraita lasketteli yltä päältä mudassa, ja taas käytiin peseytymässä järvessä. Hauskanpitoa ja remeltämistä riitti vailla huolta huomisesta. Ja kännykkäkameroita ei ollut vielä keksittykään, joten turhantärkeitä somepousauksia ei tarvinnut kenenkään vielä tehdä. Hauskanpito oli aitoa.

Juhannuksena 1994 RantaRock jätti hyvästit Virroille, ja seuraavan vuoden RantaRock 1995 Vaasassa oli ja on yhä edelleen suomalaisen festarihistorian ikonisin yksittäinen tapahtuma. Samaan tuskin voi enää yltää yksikään toinen yleisötapahtuma. Siitä kuitenkin vuoden päästä tarkemmin. Oli hienoa saada olla töissä RantaRockissa ja sen kulisseissa vuodet 1994-1998. Se oli suomalaisen festarihistorian upeaa aikaa ja ysärimusiikin syntymähetki. Kukaan meistä ei tosin silloin voinut ymmärtää miten suosittua ysäristä tulisi genrenä vielä vuosikymmenien päästä. Upeita aikoja.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan.

Tänään nostetaan malja RantaRockille 1994.

Julkaistu

Vesimaailma Louhi lanseerattiin – rakentuu 30 metriä Ideaparkin alle

Syksyllä 2021 minut nimitettiin Kiinteistö Oy Lempäälän Uimahallin hallituksen puheenjohtajaksi, eli vetämään hanketta, jonka tuloksena on määrä saada rakennettua 30 metriä Lempäälän Ideaparkin alle uimahalli-kylpylä. Tänään hanke eteni siihen pisteeseen, että valitsemamme nimi ja graafinen ilme viimein julkistettiin. Nimi on Vesimaailma Louhi. Siellä on määrä uida jo tulevana syksynä.

Yleisö sai taannoin esittää omia nimiehdotuksiaan ja vastauksia tuli noin 3 000 kappaletta. Valitsimme lopulta nimen Vesimaailma Louhi, jonka graafisen ilmeen teki I2-mainostoimisto Tampereelta. Ilmeeseen voit tutustua oheisista kuvista. Pidän sekä nimeä että graafista ilmettä varsin onnistuneena.

Vesimaailma Louhi pian valmis

Hanke itsessään on ollut erittäin merkittäviä haasteita pullollaan, mutta nyt hankkeen valmiusaste on noin 95 prosenttia. Silti tarkkaa avauspäivää ei voida vielä antaa, koska luolaan rakentaminen on aivan toista luokkaa kuin maan päälle rakentaminen. Tässä vaiheessa julkista on vain se, että ensi syksynä uidaan kyllä. Nimen julkistamistilaisuudessa oli läsnä myös mediaa, kuten Tamperelainen ja Lempäälän-Vesilahden Sanomat.

Julkaistu

Jocka Träskbäck Terevision vieraana

Sain kunnian vierailla Tere Sammallahden suositussa Terevisio-podcastissa, jossa aineena olivat erityisesti EU-vaalit ja Suomen etujen ajamien Euroopan unionissa. Olen eurovaaleissa kokoomuksen yrittäjäehdokas numerolla 232. Keskustelussa mukana myös Terevision kakkoshost Sebastian Stenfors. Kiitos molemmille herroille hyvistä keskusteluista. Katso jakso tästä tai alta.

Julkaistu

Träskbäck: ”Tarvitsemme ryhtiliikkeen – kansallisia etuja on puolustettava”

Pirkanmaalla useita paikallislehtiä julkaiseva Pirmediat haastatteli minua EU-vaaliteemaiseen lehteensä. Tuloksena oli oheinen sivun haastattelu, jossa kerron näkemyksiäni Euroopan unionin tulevaisuudesta ja Suomen etujen ajamisesta siellä. Suomi tarvitsee parlamenttiin aktiivisempaa edunvalvontaa ja sekä Suomen että Euroopan unionin kilpailukyvyn parantamista. Ja siihen tarvitaan vankkaa yrittäjäkokemusta ja -näkemystä.

Nyt on aika ajaa Suomen etuja.

 

Julkaistu

Euroopan unionin lentokorkeutta nostettava

Tuleeko Euroopan unionin päättää pullonkorkeista? Entä määritellä vesijohtojen materiaalit tai rajoittaa yksityisen metsäomaisuuden käyttämistä? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä, kun pohditaan nykyjärjestelmän uskottavuutta kansalaisten silmissä. Suomen lainsäädännöstä peräti 70 prosenttia tulee unionista, joten sen päätöksenteko vaikuttaa jokaisen elämään.

Suomi liittyi Euroopan unioniin lähes 30 vuotta sitten. Alunperin unionissa keskityttiin tekemään pitkän aikavälin suuria linjauksia ja asettamaan jäsenmaille yhteisiä tavoitteita, joista ei voitu päättää yksin jäsenmaissa. Tavoitteisiin pääsemisen keinot jäsenmaat saivat päättää itse ottaen huomioon omat kansalliset erityispiirteensä. Päätöksenteon lentokorkeus oli tuolloin oikea. Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut huolestuttavasti, kun Euroopan komissiosta on alkanut tulla ehdotuksia, jotka eivät noudata tätä niin sanottua läheisyysperiaatetta, subsidiariteettia.

Nykyisin ehdotukset puuttuvat kasvavassa määrin jäsenmaiden yritysten ja kansalaisten arkeen myös pienissä arkisissa asioissa, joten lentokorkeus on laskenut merkittävästi. Kehityssuunta on ongelmallinen myös siksi, että komission tulisi kyetä valvomaan unionin lainsäädännön toteutumista. Lisääntyvällä sääntelyllä komissio tukehduttaa itse itseään. Ylisääntely on krooninen vaiva, joka pahenee, ellei siihen puututa tehokkaasti. Päätöksenteon lentokorkeutta on syytä nostaa pikaisesti, jos resursseja halutaan käyttää tehokkaasti. Euroopan unionin täytyy tulevina vuosina keskittyä jatkuvan nippelisääntelyn sijaan unionin kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden kehittämiseen.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, eurovaaliehdokas (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaa-lehdessä sekä Iisalmen Sanomissa ja Oriveden Sanomissa.

Julkaistu

Kolumni: Ei uusia verokerroksia

Hyvinvointialueiden syntyvaiheessa muutama vuosi sitten Suomessa käytiin vilkasta keskustelua siitä pitäisikö hyvinvointialueilla olla oma verotusoikeus, eli tarvitaanko Suomeen uuden hallintokerroksen lisäksi myös uusi verotuskerros. Kuten arvata saattaa, toinen poliittinen puoli kannatti ahkerien suomalaisten verotuksen kiristämistä ja toinen puoli vastusti valtion käsien työntämistä vieläkin syvemmälle palkansaajien taskuihin. Maakuntaveroa perusteltiin esimerkiksi sillä, että sen myötä hyvinvointialueet eivät enää olisi valtion tiukassa talutusnuorassa. Argumentti oli terveen talouden kannalta susi jo syntyessään. Hyvinvointialueiden nimenomaan tulee olla valtion tiukassa taloudellisessa ohjauksessa, eikä niille pidä antaa avointa sekkiä saati pääsyä kansalaisten rahoihin.

Maakuntavero nousi uudelleen keskusteluihin, kun viime viikolla eräs suomalainen puolue esitti, että Euroopan unionissa pitäisi selvittää mahdollisuuksia ryhtyä verottamaan unionin kansalaisia. Tällaiselle talouden mannerlaattojen muutokselle ei pidä antaa mahdollisuutta. On päivänselvää, että uudet verokerrokset paitsi nostaisivat suomalaisten kokonaisveroastetta nykyisestä valmiiksi kestämättömästä tasosta myös lisäisivät byrokratiaa ja julkisen sektorin kuluja sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Tuloksena olisi unioni, jossa ahkerat ihmiset maksaisivat työllään yhä useamman työkykyisen ja työikäisen elämisen, tulonsiirrot ja entisestään kasvavan julkisen sektorin palkka- ja hallintokulut. Ja jos EU-verotus olisi kerran saatu käynnistettyä, olisi sitä enää mahdotonta saada loppumaan. Oli foorumi sitten Euroopan unioni tai Suomi, ei vastuullisessa taloudenpidossa tule antaa tilaa uusille verokerroksille.

Suomessa hyvinvointialueiden talous on parhaillaan rajusti retuperällä aivan kuten sote-hallintohimmeliä rakennettaessa vuosia sitten ennustimme. Vastuullinen päätöksenteko tarkoittaa, että palkansaajien rokottamisen sijaan hyvinvointialueilla ryhdytään elämään siten, että alueille annetut rahat riittävät. Suu säkkiä myöden siis. Edellisellä hallituskaudella näimme toistuvasti miten ongelmia ratkaistiin kaatamalla niiden päälle velkarahaa. Sellaiseen meillä ja tulevilla sukupolvilla ei olisi ollut varaa. Nyt valtion rahat ovat loppu ja edessä on monenlaisia säästötoimia sen sijaan, että maksajaksi pantaisiin palkansaajat uusien verokerrosten kautta. Suomi ja Euroopan unioni eivät tarvitse yhtään uutta veroa, vaan ne molemmat tarvitsevat tiukkaa ja vastuullista taloudenpitoa sekä kulukuuria. Vain siten rahaa voi riittää myös varsinaisten palvelujen ylläpitoon.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 8.5.2024.