Kävin Keijocast-podcastin vieraana keskustelemassa Topi Salinin kanssa ajankohtaisista asioista, kuten Yhdysvaltojen ja Euroopan tilanteesta ja puolustuksesta sekä koulujen turvallisuudesta ja sen vakavista ongelmista. Lisäksi keskustelimme julkisen sektorin sote-palvelutuotannon todellisista kustannuksista, joita vasemmisto pyrkii piilottelemaan peitelläkseen yritysten tehokkuutta palvelutuotannossa. Lukuja on kuitenkin tulossa ministeriön päätöksellä vielä tänä keväänä.
Terevisio-podcastissa: Alkon katoava monopoli, suomalaisten varallisuus ja puolustusklusteri
Keskustelimme Tere Sammallahden podcastissa muun muassa Alkon vääjäämättä katoavasta monopolista ja valtionyhtiön astumisesta markettien varpaille tuotevalikoimansa laajennuksella. Lisäksi keskustelimme suomalaisten heikosta varallisuudesta verrattuna muihin Pohjoismaihin sekä siihen olennaisesti liittyvistä liian pienistä tuloeroista. Otimme myös katsauksen perintöveroon ja Suomen rooliin Euroopan maiden puolustuksen kasvattamisessa ja yhteisvelassa suhteessa unionin puolustukseen.
YEL-kriisin tilannekatsaus Samuli Sairialan podcastissa
YEL-kriisi kurittaa yhä edelleen suomalaisia yrittäjiä, mutta nyt valoa voi olla näkyvissä tunnelin päässä. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti äskettäin selvitysmiehen kartoittamaan ratkaisuja vakavan ongelman korjaamiseksi ja tiedän, että myös alan piirissä kehitetään parhaillaan ratkaisuja ongelmaan. Niistä myöhemmin lisää, kun esitykset julkistetaan. Nyt kävin kuitenkin Samuli Sairialan podcastin vieraana keskustelemassa YEL-kriisin tämän hetken tilanteesta.
Neuvotteluklubi-podcastissa – aiheina koulukuri, kouluväkivalta ja pisa-tulokset
Kävin Neuvottelija-kanavan Neuvotteluklubilla, jossa keskustelimme koulukurista ja kouluväkivallasta sekä niiden jatkuvasti kasvaneista ongelmista. Oppimisen ongelmat ja kurinpito kaipaavat varsinkin Helsingissä ryhtiliikettä, jotta kaikkien riittävä osaaminen varmistetaan jatkossa. Keskusteluissa olivat myös pisa-tulokset, segregaatio ja Cristiano Ronaldon Levin reissu.
Neuvotteluklubi-podcastin voi katsoa YouTubesta, kuunnella Spotifystä tai Apple-podcasteista. Voit katsoa jakson myös oheisesta upotuksesta. Kannattaa samalla käydä tilaamassa Neuvottelija-podcast, jotta saat tiedon tulevista jaksoista. Voit myös liittyä Facebookissa Neuvottelijat-ryhmään.
Kuuntelija-podcastin vieraana – aiheina mm. YEL, yrittäjyys, perintövero ja talous
Kävin Roni Arvosen vieraana Kuuntelija-podcastissa, jossa keskustelimme laajasti erityisesti yrittäjyyteen ja talouteen liittyvistä asioista. Käynnissä oleva YEL-kriisi joutui tietenkin perkaukseen kuten myös ALV-nostaminen ja yrittäjyys yleensä. Painavaa asiaa tuli myös taloudesta, Koiviston konklaavista ja monesta muusta merkittävästä asiasta.
Kuuntelija-podcastin voi katsoa YouTubesta tai kuunnella Spotifystä. Voit katsoa jakson myös tästä alta upotuksena. Kannattaa samalla käydä tilaamassa Kuuntelija-podcast, jotta saat tiedon tulevista jaksoista.
MWC Barcelona: Business Finland, Videobot ja Doublepoint
Vierailin Barcelonassa maailman suurimpiin lukeutuvilla mobiilialan MWC-messuilla. Kävin keskustelemassa Business Finlandin kanssa Suomen maakuvasta ja ulkomaisista investoinneista sekä tutustuin Videobotin ja Doublepointin tuotteisiin.
Liity Jockan Träskbäckin tukiryhmään
Menestyksekkäitä vaaleja ei tehdä koskaan yksin, vaan vaalityö on tiimityötä. Jokainen mukaan haluava voi tehdä juuri niin paljon tai vähän kuin haluaa, sillä jokainen tiimiläinen on tärkeä. Voit ilmoittautua mukaan Jocka Träskbäckin vaalitiimiin tällä lomakkeella. Sinunkin panoksesi on tärkeä.
Mikäli haluat tukea vaalikampanjaa taloudellisesti, lue lisää useista eri mahdollisuuksista tästä.
Neuvottelija-podcastin vieraana – aiheina yrittäjyys, YEL ja eurovaalit
Kävin Sami Miettisen vieraana suositussa Neuvottelija-podcastissa keskustelemassa yrittäjien YEL-kriisistä sekä eurovaaleista ja musiikkialasta. Jakso löytyy nyt YouTubesta ja Spotifystä.
Kolumni: Suomi tarvitsee sylttytehdaslain
Suomea on pidetty kautta vuosikymmenten yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista, mutta parissa vuodessa kulissit ovat kaatuneet monin tavoin. Poliittisia virkanimityksiä ja muuta rakenteellista korruptiota paljastuu jatkuvasti, eikä yhteiskunnan varojen väärinkäyttö ole sekään harvinaista edes valtionhallinnon korkeimmalla tasolla. Tilanne rapauttaa ahkerien veronmaksajien luottamusta siihen, että heidän verorahojaan käytetään valtion toimesta vastuullisesti ja tehokkaasti.
Voimme perustellusti olettaa, että valtiontalouden tarkastusvirastossa ja Business Finlandin Yhdysvaltojen haarassa paljastuneet rahasotkut olivat vain jäävuoren huippu. Molemmat paljastuivat median, eli vallan vahtikoiran, ansiosta. Verorahojen valvontaa ei kuitenkaan pitäisi sälyttää yksin median harteille, kuten nyt on tapahtunut. VTV:n tulisi olla virkamiesten kumppanin sijaan räksyttävä vahtikoira. Virasto on kuitenkin vähentänyt järjestelmällisesti valtionhallinnon rahankäytön tarkastuksia, eli siltä on poistettu toiminnassa tarvittavat kynnet ja sille on pantu kuonokoppa.
Suomessa olisi nyt syytä käynnistää perusteellinen selvitystyö julkisen sektorin rahankäytöstä, sillä hyssyttelyn ja peittelyn aika on ohi. Massiivista selvitystyötä tulisi nopeuttaa osallistamalla siihen virkamiehiä. Tarvitsemme sylttytehdaslain, joka alentaa henkilöiden kynnystä paljastaa tiedossaan olevia väärinkäytöksiä ja niihin liittyvää aineistoa. Lisäksi paljastaja itse selviäisi pienemmällä seuraamuksella, vaikka hän olisi ollut mukana väärinkäytöksissä. Lain tarkoitus olisi ehkäistä korruptiota ja petoksia sekä parantaa rikkomuksia paljastavien henkilöiden suojaa.
Suomessa ei tällä hetkellä ole yleistä väärinkäytöksistä ilmoittajien suojaa koskevaa lainsäädäntöä. EU-direktiivin mukainen sylttytehdaslaki voisi toteutuessaan säästää veronmaksajien rahoja hyvinkin paljon julkisella sektorilla, jossa liikkuu valtavia rahasummia. Lain vaikutuksista suurin olisi kuitenkin ennaltaehkäisevä. Suomalaiset veronmaksajat ansaitsevat saada sylttytehdaslain voimaan nopeasti.
Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Lempäälä
Tämä kolumni on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 28.4.2021.
Podcastien ilosanomaa vuodelta 2005 – markkina ei ollutkaan vielä valmis läpimurtoon
Podcastit ovat betonoineet viimein asemansa myös suomalaisessa mediakentässä, mikä on hieno asia. Nykyisin jokainen tietää mitä podcast tarkoittaa, mutta 16 vuotta sitten tilanne oli hieman toinen. Kävin läpi vanhoja lehtileikkeitä, joista löytyi muutama mielenkiintoinen artikkeli vuosilta 2005-2007. Tuolloin levitimme podcastien ilosanomaa, mutta myöhemmin kuitenkin selvisi, että suomalaiset eivät tuolloin olleet vielä valmiita uuden mediamuodon läpimurtoon. Siksi päätimme tuolloin jättää podcastit toistaiseksi ja keskittyä niiden sijaan videosisältöihin ja videopodcasteihin. Jälkikäteen arvioituna päätös oli tuossa tilanteessa aivan oikea.
(Kuvassa Sunrise Avenue Staran videopodcast-haastattelussa Tammerfesteillä heinäkuussa 2007)
Staran videopodcasteja tehtiin yhteistyössä Nokian matkapuhelinten kanssa, sillä Staran sisällöt olivat sisäänrakennettuna esimerkiksi jokaisessa N95 ja N8 -puhelimessa. Videot saivatkin välitömästi suuren suosion, vaikka mobiilivideoiden markkina oli tuolloin vasta kehittymässä ja laitteita niiden mobiiliin lataamiseen ja katsomiseen ei ollut vielä juurikaan markkinoilla. Yhteistyö Nokian kanssa toimi Staran sisällöille täydellisenä vetoapuna. Nyt onkin hyvä tilaisuus kiittää Nokiaa luottamuksesta ja hedelmällisestä yhteistyöstä mobiilivideoiden kehitystyössä.
Maaliskuussa 2006 tehdessämme vielä äänimuotoisia podcasteja kehitimme Staraan aivan uudenlaisen podcast-palvelun, jossa julkkikset kykenivät tekemään faneilleen podcasteja soittamalla kännykällä tiettyyn numeroon. Mukana olivat muun muassa Popstars-voittajayhtye Jane, rockyhtye Technicolour ja ruotsalainen teinitähti Amy Diamond, jotka soittelivat kuulumisiaan suoraan tien päältä kännykällä ja tiedostot julkaistiin sen jälkeen Starassa fanien iloksi. Teknisesti palvelu toteutettiin Memorandum International Oy:n kanssa yhtiön kehittämällä mprec.com-teknologialla.
Kirjoitan tämän blogipostauksen, koska arkistoja skannatessa tuli eteen vuodelta 2005 lehtileikkeitä, jotka valottavat hyvin miten suomalaisia käyttäjiä yritettiin tuolloin saada podcastien käyttäjiksi. Tosin ratkaisevat 10 vuotta etuajassa, koska uuden mediamuodon omaksuminen ottaa aina aikaa eikä podcastien langattomaan lataamiseen sopivia mobiileja päätelaitteitakaan ollut vielä tuolloin markkinoilla. Noilta ajoilta on yhä tallessa muun muassa domainit podcast.fi ja vodcast.fi, joille pitänee keksiä lähiaikoina jotain tehokasta käyttöä.