Ihmettelen syvästi, jos joku vielä olettaa, että Aasian nettiyhteyksien viiden piuhan yllättävä lähes samanaikainen katkeaminen voisi mitenkään olla ”vahinko”. Yhtä hyvin kuu voisi pudota vahingossa taivaalta, George W. Bush voitaisiin valita vahingossa uudelleen virkaansa tai voisin voittaa Lotossa lauantaina vahingossa päävoiton lottoamatta.
Pinserin Sami ilmaisee asian niin selvästi, ettei minun enää tarvitse. Niinpä, foliohatut esiin ja tutustumaan nykyaikaiseen tietosodankäyntiin.
Stara uutisoi vuoden 2006 kesällä ensimmäisenä kuinka suomalainen mies haki lukuisille hymiöille tavaramerkkiä, eli yksinoikeutta käyttää niitä kaupallisessa toiminnassa tuotteidensa tunnuksina.
Nyt Staran tietoon on tullut, että helsinkiläinen yritys Pendac Oy on saanut 15. tammikuuta rekisteröityä tavaramerkikseen sanamerkin wtf??. Rekisteröinnin perusteella yhtiöllä on yksinoikeus käyttää merkkiä kaupallisesti esimerkiksi painotuotteissa ja koruissa.
Tavaramerkin wtf?? rekisteröintiä voidaan kuitenkin vastustaa kahden kuukauden väiteajan sisällä, joten tavaramerkin saaminen ei ole vielä lopullista. Kyseinen merkki on yleisesti käytössä erityisesti nuorison keskuudessa lyhenteenä sanoista ”What The F**k?”. Yksinoikeus ei kuitenkaan koske merkin käyttöä esimerkiksi IRC:issä tai muussa epäkaupallisessa toiminnassa.
Edellä mainitut hymiöt rekisteröitiin myöhemmin tavaramerkeiksi, koska Patentti- ja rekisterihallitus ei nähnyt niiden rekisteröinnille estettä. Rekisteröinnin jälkeen merkkejä kuitenkin vastustettiin kiivaasti. Merkkien väitekäsittelyt ovat edelleen kesken.
Pelkästään verkkojulkaisuksi jonkin aika sitten kaventunut Taloussanomat on mielestäni hieno talousmedia, jota käytän myös itse päivittäin. Tänään tuon hienon median hehkutus meni kuitenkin hieman sivuraiteille, kun Taloussanomat ilmoitti juhlavasti arkistonsa avautuneen. Tattadaa!
Taloussanomat avaa ensimmäisenä mediana Suomessa juttuarkistonsa kaikkien käyttöön. Lehden kaikki jutut koko kymmenen vuoden ajalta ovat nyt vapaasti myös sinun käytössäsi – ja täysin ilmaiseksi.
Muuten ihan jees, mutta tuo ”ensimmäisenä mediana Suomessa” menee hieman turhan paksuksi, varsinkin kun se ei pidä edes paikkaansa. Esimerkiksi viihdelehti Staran arkistot ovat olleet alusta saakka kaikkien vapaasti käytössä, ja arkisto sisältää yli 7.500 viihdealan artikkelia vuodesta 2003 lähtien. Siinä on mielestäni varsin kattava arkisto, vaikka itse sanonkin. Kukas se muuten kissan hännän… Heh heh.
Juttuvarkauksista käsittelevä juttusarjani saa taas yhden artikkelin lisää, kun Aamulehti käväisi tänään juttuvarkaissa Starassa. Kyseessä oli eilen aamupäivällä Starassa julkaistu artikkeli ”Hiphop-tähti Elastinen on Vuoden Artisti”. Yllättäen sama artikkeli ilmestyi tänään Aamulehden sivulla B23 otsikkoa, pilkkua ja piirua myöden samanlaisena. Lehden viihdetoimittaja oli siis huomannut ”virtuaalisessa aidassa” mielestään matalan kohdan ja päätti kokeilla onneaan. Huonosti kävi.
Minulla on sattuneista syistä juttuvarkauksien suhteen nollatoleranssi, joten soitin välittömästi Aamulehden toimitukseen. Siellä asiaan otettu kanta yllätti minut todella positiivisesti. Siinä missä Iltalehti ja Ilta-Sanomat yleensä voivottelevat tapahtunutta ja keksivät toinen toistaan typerämpiä selityksiä varkauksilleen, Aamulehden naishenkilö otti asiaan heti todella tiukan kannan tyyliin ”Tällainen peli ei meillä vetele! Otetaan heti selvää kuka on ollut asialla.”
Hienoa ja suoraselkäistä toimintaa Aamulehdeltä. Nyt odottelen sähköpostilla luvattua vastausta, jossa pitäisi selvitä hieman taustaa kyseiselle juttuvarkaudelle. Toimituksen esimiehen kanta oli niin selkeä, että en taida lähettää tällä kertaa edes laskua toimitukseen. Juttuja voi vertailla oheisesta kuvasta. Selvyyden vuoksi todettakoon, että artikkelin faktat ovat peräisin lehdistötiedotteesta, mutta artikkelin muoto on täysin Staran omaa käsialaa, joten tiedote ei käy verukkeesta.
Tämän joulun ykköslahjoihin on kuulunut monissa perheissä jonkinlainen navigaatiolaite. Suurin osa niistä lienee ollut autoihin asennettavaksi tarkoitettuja laitteita, mutta varmasti myös GPS-modulin sisältäviä puhelimia on myyty runsaasti.
Itse testasin tuossa syksyllä kolmen päivän ajan Nokian E90 -kommunikaatorin navigaattoria, enkä yllättynyt kovin positiivisesti. Paikan löytyminen vei yleensä noin 15 – 45 minuuttia, jolloin reitin tunteva on useimmiten jo perillä kohteessa. Uudessa softapäivityksessä ongelma on ilmeisesti saatu jo korjattua, joten mikäli GPS todella toimii nyt paremmin, saa Noksu toimia jatkossa oppaana esimerkiksi jalkaisin vieraassa kaupungissa liikuttaessa. Autokäytössä sillä ei tee mitään.
Kokeilin E90-laitteen opastettua Nokia Maps -navigointia kolmen päivän koejakson ajan, ja sain huomata että siihen sokeasti luottava istuu aika usein poliisiauton takapenkillä. Laite opasti nimittäin lukuisia kertoja esimerkiksi kääntymään vääriin ajosuuntiin ja tekemään u-käännöksiä moottoritiellä. Moisesta ”navigoinnista” maksaminen ei siten tullut edes harkittavaksi, vaikka en sen virheellisiin opastuksiin sinisilmäisesti uskonutkaan.
Huomasin pian tämän jälkeen sattumalta Stockmannin Hulluilla päivillä edullisen oloisen Navman F10 -autonavigaattorin ja verkosta löytyikin laitteelle paljon kehuja. Testasin laitetta ensimmäisen kerran kunnolla vasta nyt, kun autoilimme jouluna sukulaisissa pitkin Suomea. Kokemuksen perusteella haluan liittyä laitetta ylistäviin käyttäjiin. Ainakaan minun käytössäni laite ei ole syyllistynyt yhteenkään virheeseen ainakaan niin, että olisin sen huomannut. Matkasimme joulupäivänä Tampereelta Espooseen, ja laite arvioi saapumisaikamme jo matkan alussa minuutilleen oikein, vaikka matkaa oli edessä vielä noin 200 kilometriä. Kyseessä oli siis pakko olla sattuma.
Niinpä testasimme laitteen arviointikykyä vielä tänään hieman vaikeammalla reitillä, eli Espoosta Tampereen ohitustien kautta Mouhijärvelle. Kehä kolmosen kohdalla masiina totesi, että olemme kohteessamme kello 14.48. Ihmetys olikin suuri, kun auto saapui perille kello 14.47. Kolmas kerta toden sanoo, joten aikataulua testattiin vielä jouluruuhkassa Mouhijärveltä Tampereelle, ja hittolainen – masiina kertoi saapumisaikamme minuutilleen oikein jo auton lähtiessä liikkeelle. Navmanin täytyy käyttää jotain kolmatta ulottuvuutta tuon aikataulun laskemisessa, tai sitten kyseessä on aivan uskomaton säkä.
Ainoa puute Navmanissa on POI-pisteiden sekavassa lisäämisessä ja esimerkiksi siinä, että nopeuskamerat puuttuvat Suomen teiltä. Pitää siis hillitä kaasujalkaa. Opastus siltä sujuu todella hienosti.
On mukava seurata mainoksista, kun Gigantin ja Verkkokauppa.comin nokkapokka jatkuu ”verisenä”. Taitavat molemmissa firmoissa mainososaston kundit ottaa koko touhun lähinnä läpällä. Toivottavasti ainakin. Tuorein kuitti ja vastakuitti löytyvät tästä. Itse olen tänäkin jouluna asioinut varsin tyytyväisenä molemmissa. Asiakkaalla kun on taipumus voittaa tällaisissa kisoissa.
Applen uusi Leopard -käyttöjärjestelmä saa nyt suitsutusta Tietokone-lehden artikkelissa, jonka mukaan ”Leopard rökittää Vistaa mennen tullen”. Vaikka omassa Leopardissani on ollut runsaasti erinäisiä bugeja, niin päivityksiä on tullut tähän mennessä muistaakseni jo kolme tai neljä. Homma siis toimii Applella varsin hyvin, ja keskeneräisenä julkaistua käyttöjärjestelmää paikataan ahkerasti.
Uuden kakkosläppärin hankinta on meilläkin pian ajankohtaista, ja voin varmuudella sanoa, että ainoa vaihtoehto on Mac. Tämä siitäkin huolimatta, että myös niissä on omat ongelmansa. Tosin avovaimon käytössä tuskin tulee vastaan ns. raskaan käytön ongelmia, kun avoinna ovat lähinnä nettiselain, maili ja jotain muuta kevyttä perussoftaa.
Omassa koneessani ainoa jäljellä oleva suurempi bugitus on (PhotoShop CS3:n lisäksi) Time Machinessa, joka antaa ”kernelpaniikkia” aika-ajoin. Nettikeskusteluista päätellen en ole lainkaan ainoa, jolla kyseinen softa tilttaa usein koko koneen. No, eiköhän sekin bugi ole jo Applella työn alla. Mikähän mahtaa muuten olla Applen seuraavan käyttiksen nimi? Itse veikkaan, että OS X 10.6 on tyylikkäästi Lion. Vielä ei ainakaan googlettamalla vastausta löytynyt.
Nyt podcasting alkaa saada jo ansaitsemiaan asemia, kun George W. Bushin johdolla myös Valkoinen talo on aloittanut omat podcastinsa niin äänipuolella kuin videonakin. Talon verkkosivuille on perustettu podcastingille oma sivunsa ja iTunesissakin on näyttävä Valkoisen talon podcast-palvelu, josta on tarjolla peräti kuusi eri feediä. Mukana on myös viime päivinä kovasti maailman lehdistössä hehkutetut Barney-koiran videoviestit.
Google on julkaissut mainiosta karttasovelluksestaan uuden version Symbian S60-sarjan matkapuhelimiin. Nyt paikannus toimii tukiasemien avulla upeasti myös ilman GPS-sovellusta. Ensimmäinen kokemus olikin varsin hämmentävä, sillä kotona sisätiloissa istuessani ohjelma paikansi minut noin 100 metrin tarkkuudella oikeaan paikkaan.
Nyt sijainnin löytäminen vaikkapa vieraassa kaupungissa helpottuu entisestään, kun ei tarvitse välttämättä käyttää GPS-softaa siihen, että kelailee ruudulle oikean karttasivun. Onkin mielenkiintoista nähdä miten softa toimii ulkomailla. Luultavasti hienosti. Mikäli sinulla on hieman tuoreempi S60-laite, voit ladata softan menemällä kännykän selaimella osoitteeseen www.google.fi/gmm.
Aika-ajoin saamme Staraan mainioita skuuppeja, kuten tänäänkin ansiokkaan lukijavinkin kautta. Aiheena oli XL5-poikabändin paluu, joten kilautin heti bändin tuottajalle sekä jäsenelle vahvistusta ja kommentteja varten. Elo kertoi kuulleensa projektista, mutta totesi samalla, ettei itse ole enää mukana. Tuottaja Kristian Maukonen puolestaan kertoi aiheesta jo hieman laajemmin, ja skuuppijuttu oli valmis.
Suomen suurimpana viihdealan verkkolehtenä muut Suomen mediat seuraavat tiiviisti Staran juttuja, ja taas kerran sain jännätä eri medioiden kikkailuja lähteen mainitsemisen suhteen. En tiedä onko taannoisella Julkisen sanan neuvoston päätöksellä osuutta asiaan, mutta homma on tällä kertaa mennyt (tähän saakka) varsin hienosti.
Aiheesta ovat kirjoittaneet Staran juttuun pohjautuen tänään muiden muassa Maikkarin netti, Findance.com, Elisa.net ja Helsingin Sanomat. Kaikki ovat muistaneet mainita lähteen asianmukaisesti, joten hatunnosto niille. Nyt onkin hyvä odotella huomisia iltapäivälehtiä, jotka ovat molemmat tunnetusti hanakoita ryhtymään juttuvarkaisiin. Jännitys tiivistyy… Veikkauksia huomisten iltapäivälehtien asianmukaisista lähdemaininnoista vastaanotetaan kommenteissa!
Viihdelehti Stara.fi: Poikabändi XL5 tekee paluun
Helsingin Sanomat: Poikabändi XL5 tekee paluun
MTV3.fi: Poikabändi XL5 tekee paluun
Findance.com: Tyttöjä 90-luvulla hurmannut XL5 on taas kehissä
Elisa.net: Myös XL 5 tekee comebackin
Ilta-Sanomat: Poikabändi XL5 palaa lavoille!
Plaza.fi: Poikabändi XL5 tekee comebackin
Iltalehti.fi: XL5 palaa lavoille!
PÄIVITYS klo 22.55: Kuten jo etukäteen veikkasin,Ilta-Sanomat päätti pitkän pähkäilyn jälkeen jatkaa sääntöjä halveksivaa linjaansa kertomalla uutisessaan ”Asiasta uutisoi ensimmäsienä Elisa.net” (katso kuva). Siis mitä ihmettä?! Elisa.net kertoo artikkelissaan täysin selvästi, että lähde on nimenomaan Stara. Pitää olla aika retarded, mikäli ymmärtää asian toisin. Siellä ei siis vieläkään pidetä yllä minkäänlaista kunnioitusta Journalistin ohjeita kohtaan. Soitin toimitukseen ja siellä joku toimittajaksi päässyt levyseppähitsaaja lupasi korjata asian ja varmistaa, että lähde on oikein mainittuna myös lehdessä, jos juttu sinne päätyy. Täysin uskomatonta touhua, joka on jatkunut samanlaisena jo vuosien ajan.
PÄIVITYS klo 23.10: Ilta-Sanomat on puheluni jälkeen korjannut lähteen vihdoin oikeaksi (katso kuva). Mielestäni on hieman arveluttavaa, että muiden pitää mainita usein lähteeksi Ilta-Sanomat, mutta IS puolestaan ottaa itselleen säännöllisesti erivapauden olla mainitsematta lähteitään. Stara ei ole missään nimessä ainoa taho, joka sattuu yleensä ”unohtumaan”. Kuten tästäkin blogista voi huomata, molempien iltapäivälehtien juttuvarkaudet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Ja joka kerta syy on tietenkin ”sen harjoittelijan”. Niinpä niin.
PÄIVITYS klo 10.40: Iltalehti yllätti positiivisesti mainitsemalla lähteen selvästi jo jutun alussa. Hatunnosto sinnekin. Toivottavasti Iltalehti on viimeinkin ottanut Journalistin ohjeet tosissaan. Kumpaankaan paperilehteen juttu ei (vielä) päätynyt.
