Kolumni: Aluevaltuustossa nollasta sataan

Suomessa tehdään parhaillaan historiaa, kun vuoden 2023 alussa toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla rakennetaan uusia hallintohimmeleitä aiempien hallintokerrosten lisäksi. Tähän mennessä aluehallitus ja aluevaltuusto ovat jo aloittaneet työnsä, jossa rakennetaan käytännössä puhtaalta pöydältä uutta hallintomallia. Pirkanmaan aluevaltuustolla on edessään mittava urakka, jonka tulokset vaikuttavat tavalla tai toisella maakunnan jokaisen asukkaan elämään. Valmista pitäisi olla vuodenvaihteessa, johon mennessä pitäisi varmistaa jokaiselle pirkanmaalaiselle niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin pelastustoimen palvelut. Tässä urakassa ei ole aikaa tuhlattavaksi.

Sote-lainsäädännön heikosta valmistelusta johtuen aluevaltuustojen toimintaan jäi valuvikoja, jotka tuottavat parhaillaan päänvaivaa kaikilla hyvinvointialueilla. Sen sijaan, että lainsäätäjä olisi määritellyt valmiiksi tietyn hallintomallin, antoi se hyvinvointialueille vapaat kädet rakentaa omat himmelinsä. Näin ollen jokaisella aluella hallintomalli rakennetaan alusta saakka itse, eivätkä erilaiset mallit ole yhteismitallisia saati vertailukelpoisia. Paremmalla lainvalmistelulla olisi vältetty tällaisen ongelman syntyminen. Erityisesti talouslukujen pitäisi olla vertailtavissa myös alueittain, mutta nyt siitä ollaan vielä kaukana. Toivottavasti tähän ongelmaan keksitään pian ratkaisu.

Valtuuston toisessa kokouksessa valittiin jäseniä alueen valiokuntiin. Minut valittiin hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, joka on merkittävä näköalapaikka hyvinvointialueen toimintaan ennen kaikkea turvallisuuden saralla. Valiokuntien vastuualueiden jakaminen on vielä hieman kesken, mutta alustavasti tälle valiokunnalle kuuluvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhdyspinnat ja kokonaisturvallisuus. Valiokunnan lisäksi toimin myös aluehallituksessa varajäsenenä, mikä avaa ikkunan aivan päätöksenteon kovaan ytimeen. Nämä tehtävät tuovat vaikutusmahdollisuuksia, mutta myös vastuuta. Varsinkin kun tiedämme jo ennakkoon, että rahat eivät tule riittämään nykyisen palveluverkoston ylläpitämiseen. Siksi terve talous täytyy kyetä pitämään päätöksenteon keskiössä.

Pirkanmaan ensimmäisen aluevaltuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluu linjaus yksityisen palvelutuotannon roolista sote-palvelujen tuotannossa. Suomessa on noin 18 200 sote-yritystä, joita ilman sote-palveluita ei voida tuottaa tälläkään hetkellä. Olen ollut viisi vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa, jossa olen saanut ilokseni huomata miten joustavasti ja tehokkaasti yksityisiä palvelutuottajia osataan jo nyt käyttää pirkanmaalaisen terveyden hyväksi. Myös kunnat ja kaupungit tukeutuvat enenevässä määrin yksityisiin sote-yrityksiin esimerkiksi palveluseteleillä. Yksityinen sektori tulee jatkossakin olemaan julkisen palvelutuotannon tärkeä tukijalka, jota ilman suomalaiset jäisivät odottamaan hoitojonoihin. Koska lisää rahaa ei löydy maagisesta taikaseinästä, tulee julkisen sektorin ottaa yksityisen puolen käytänteistä soveltuvin osin myös mallia. Vain yhdessä voimme varmistaa parasta mahdollista hoitoa jokaiselle pirkanmaalaiselle. Siinä voidaan onnistua vain terveellä taloudenpidolla.

Jocka Träskbäck (kok.)
Kirjoittaja on Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu.

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehden kolumnina 13.4.2022.

Työ, talous ja turvallisuus. Suomelle uusi suunta eduskuntavaaleissa 2023

Eduskuntavaalit 2023 lähestyvät kovaa vauhtia. Johdonmukaisesti työn, talouden ja turvallisuuden puolella ollut kokoomus lähtee vaaleihin tänään julkaistun kannatusmittauksen mukaan paalupaikalta peräti 26,1 prosentin kannatuksella. Vaikka kannatus on historiallisen suuri, ei se ole varsinaisesti mikään yllätys. Lähes jokainen suomalainen tietää, että kokoomus on ollut kautta aikojen työn ja talouden puolue. Lisäksi kokoomus on vuodesta 2006 saakka johdonmukaisesti ajanut Suomea kohti Natoa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että kokoomus on ollut tässäkin asiassa oikeassa.

Työ, talous ja turvallisuus. Parempi Suomi.

Olen käytettävissä kokoomuksen ehdokkaaksi myös seuraavissa eduskuntavaaleissa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa sain – kiitos siitä teille – ensikertalaisena peräti 3 476 ääntä. Paikka eduskunnassa jäi tuolloin noin 1 500 äänen päähän, mutta siitä saakka olen tehnyt johdonmukaisesti töitä paremman Suomen ja Pirkanmaan eteen. Ryhtiliikkeen eteen. Nyt käynnissä olevan neljän vuoden holtittoman taloudenpidon jälkeen ryhtiliikettä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomalainen veronmaksaja täytyy palauttaa seuraavalla hallituskaudella takaisin päätöksenteon keskiöön. Rajuja leikkauksiakin on luvassa, mutta nyt nähtävän tuhlauksen myötä vaihtoehtoja ei ole. Mikäli olet samaa mieltä ja haluat tukea minua matkalla eduskuntaan, liity tästä linkistä tukiryhmääni Facebookissa.

TYÖ. Suomalaiset täytyy saada töihin. Jokaisen työkykyisen tulee kantaa vastuunsa veronmaksajana, joten kannustinloukkuja täytyy purkaa ja vastikkeetonta sosiaaliturvaa leikata. Työnteon on oltava kaikissa tilanteissa taloudellisesti kannattavaa, mitä se ei tällä hetkellä kaikille ole. Sosiaaliturvan tulisi olla kuten trampoliini, ei mukavuudella houkutteleva sohva. Työn verotusta täytyy keventää kaikilla tulotasoilla ja ansiotuloveron progressiota loiventaa, sillä nykyisellään progressio on työlle asetettu haittavero. Mitä ahkerampi olet, sitä suuremman osuuden tuloista maksat tulonsiirtoina muille. Nykyinen veromalli johtaa siihen, että veronmaksajien koulutukseen tekemien investointien tuotto on heikompi kuin pitäisi.

TALOUS. Talouden puolella katseet tulee keskittää ulkomaiden avustamisen sijaan kotimaahan ja suomalaisten elämänlaadun parantamiseen. Maailmanlaajuiset kriisit antavat perustellun syyn kohdistaa panostuksia ulkomaiden sijaan suomalaisiin sekä Suomen puolustukseen, huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen. Sekä tietenkin tieverkoston ja raideyhteyksien perusparannukseen.

TURVALLISUUS. Kansallisessa turvallisuudessa kokoomus on ainoana puolueena ollut johdonmukaisesti Nato-jäsenyyden kannattaja jo vuodesta 2006 lähtien, eli 16 vuoden ajan. Arvostan, että myös muut puolueet ovat Ukrainan tapahtumien myötä viimein tulleet kokoomuksen linjoille tässä asiassa. Turvallisuus on kuitenkin paljon muutakin kuin Nato-jäsenyys ja varautuminen Venäjän hyökkäykseen. Se on myös maan sisäistä turvallisuutta, jossa korostuvat poliisin ja pelastuslaitoksen toiminta ja resurssit. Minut valittiin juuri Pirkanmaan hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, joten turvallisuus on jatkossa entistä lähempänä omia tehtäviäni Pirkanmaan aluehallinnossa.

”Työ ja yritteliäisyys ovat arvoja, joita tulee jakaa jokaiselle sen mukaan, kun hän on omalla työllään ja toiminnallaan ollut niitä luomassa. Nykyään puhutaan niin paljon oikeuksista, mutta harva muistaa puhua velvollisuuksista.”
– Kokoomuksen vaalimainos 1948

Muutama vuosi sitten löysin valtion elokuva-arkistosta kokoomuksen vaalimainoksen vuodelta 1948. Siinä kiteytettiin erittäin hyvin kokoomuksen juuret, joiden suuntaan puolueen kurssia on viime aikoina reivattu oikein urakalla. Siis oikeaan suuntaan.

”Henkinen ja taloudellinen nousu ja hyvinvointi saavutetaan vain uutteralla ja yritteliäällä työllä. Mitä ihminen kylvää sitä hän myös niittää. Työnsä hedelmiä hän vain nauttii.”
– Kokoomuksen vaalimainos 1948

74 vuotta sitten kiteytettiin kokoomuksen arvot, joiden takana olen seisonut koko aikuisikäni ja joiden ansiosta olen kokoomuksen jäsen. Näiden arvojen puolesta minä teen nykyisin työtä kunnanvaltuustossa ja aluvaltuustossa. Näiden arvojen puolesta täytyy tehdä työtä myös eduskunnassa.

Kela-korvausten leikkaus ruuhkauttaa terveyspalveluja – jakaa suomalaiset kahteen kastiin

Terveyspalvelujen kustannuksia on vuosikymmeniä siirretty hyvätuloisten maksettavaksi kela-korvauksella, joka on ollut tehokas keino sekä taloudellisesti että hoitojonojen lyhentäjänä. Kela-korvaus on toiminut eräänlaisena katalyyttinä, jolla on saatu merkittävä osa ihmisistä maksamaan hoitonsa pääosin itse. Jokainen korvattu euro on tuottanut säästöjä ja lyhentänyt hoitojonoja. Parhaillaan hoitovelka on koronakriisin vuoksi historiallisen suuri, joten kela-korvauksia olisi tässä tilanteessa tullut leikkaamisen sijaan kasvattaa. Hallitus päätti kuitenkin toimia toisin.

Hallitus leikkaa kela-korvauksia peräti 64 miljoonalla eurolla, mikä siirtää julkisen sektorin asiakkaiksi ihmisiä, jotka ovat aiemmin käyttäneet yksityisiä palveluja ja maksaneet valtaosan kuluistaan itse. Leikkauksen myötä julkiset terveyspalvelut ruuhkautuvat, jolloin hoitoon pääsee entistä sairaampana. Eriarvoisuuden vähentämistä juhlapuheissa liputtava hallitus toimii toisin kuin julistaa. Yritysvastaisuus ei tule yllätyksenä sote-valmistelua seuranneille, mutta eriarvoisuuden kasvu voi yllättää monet. Suomalaiset ovat nimittäin jakautumassa maksukykynsä perusteella terveyspalveluissa kahteen kastiin, ja häviäjiä ovat taas kerran pienituloiset.

Maksukykyiset saavat jatkossakin hoitoa viipymättä yksityisellä, mutta samaan aikaan pienituloiset jumiutuvat julkisten palvelujen hoitojonoihin. Asiantuntijat tyrmäsivät kela-korvausten leikkaukset jo ennakkoon, joten nyt on perusteltua hämmästellä miksi nämä näkemykset sivuutettiin. Tuhannet sote-yritykset ovat laadukkaan terveydenhoitomme selkäranka, ja niitä tarvitaan hoitojonojen purkamiseen myös jatkossa. Mikäli kela-korvausten leikkaus toteutuu, tulee hyvinvointialueiden varautua ruuhkien purkamiseen muun muassa palvelusetelien käytön merkittävällä lisäämisellä. Suomalaiset ansaitsevat parempaa terveydenhoitoa. Viipymättä.

Jocka Träskbäck (kok.)
Sairaanhoitopiirin valtuutettu
Hyvinvointialueen valtuutettu

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 17.3.2022.

Miksi aluevaaleissa kannattaa äänestää?

Aluevaalien ennakkoäänestys on käynnissä, mutta miksi nyt kannattaa äänestää?

Minä kerron sen alla olevalla videolla.

Pirkanmaan aluevaltuusto päättää jatkossa maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Siis sinunkin turvallisuudestasi. Ensimmäisen aluevaltuuston tärkein tehtävä on päättää hyvinvointialueen peruspilareista, eli hallinnosta ja mm. sote-yritysten tuottamien palvelujen osuudesta. Historian ensimmäinen aluevaltuusto rakentaa järjestelmän, jonka vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Nämä vaalit ovat maan historian tärkeimmät aluevaalit, joten nyt tarvitaan kokoomuslaista osaamista ja näkemystä siitä miten suomalaiset saadaan jonoista hoitoon, vanhuksille viimeinkin yksilöllistä hoivaa sekä lapsille ja nuorille mielenterveyspalveluja ajoissa.

Aluevaltuuston päätökset tulevat vaikuttamaan jokaiseen suomalaiseen niin hyvässä kuin pahassa, joten varmistathan osaltasi, että tolkun ihmiset varmistavat palvelujen tuottamisen laadukkaasti ja taloudellisesti kestävästi. Meillä kokoomuksella on siihen keinot. Tärkein niistä on palveluseteli, jolla saadaan pienetkin sote-yritykset mukaan hoitojonojen purkamiseen taloudellisesti järkevästi sekä kilpailemaan laadulla julkisen sektorin rinnalla. Kaiken lisäksi palvelusetelillä asiakas saa itse valita missä hän hoitoa saa. Yhteiskunnan palveluita ei voida tuottaa loputtomiin velkarahalla, joten nyt tarvitaan kokoomusta ja ryhtiliikettä.

Vain annettu ääni vaikuttaa juuri sinunkin palveluihisi, joten älä jätä tulevaisuutta muiden äänten varaan. Minun numeroni Pirkanmaalla on 305.

Aluevaltuustoissa tarvitaan siis tervettä järkeä, talousosaamista sekä tietenkin kokemusta sote-palvelujen päätöksenteosta. Olen ollut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna vuodesta 2017 lähtien, joten olen ollut jo vuosien ajan päättämässä niin erikoissairaanhoidosta kuin ambulansseista ja terveyskeskusten palveluista, sote-digipalveluista ja palveluseteleistä. Pitkälti siis samoista asoista, joista tulevassa aluevaltuustossa päätetään. Tälle kokemukselle on aluevaltuustossa käyttöä.

– Jocka Träskbäck, 47 vuotta
– Yrittäjä, toimitusjohtaja
– Perheessä vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta
– Kunnanvaltuuston puheenjohtaja
– Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja
– Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettu
– Tampereen lastenliiton hallituksen jäsen
– Pirkanmaan lastenliiton hallituksen jäsen

Vaaliteemani ovat seuraavat.

Suomalaiset jonoista hoitoon. Suomalaisten täytyy saada laadukasta hoitoa nykyistä nopeammin. Nykytilanteen parantamiseen löytyy ratkaisu 18 200 sote-yrityksestä, jotka tulee valjastaa mukaan talkoisiin. Tärkeintä on lisätä palvelusetelien käyttöä ja valinnanvapautta. Toinen tärkeä keino on Kela-korvausten nostaminen. Molemmat keventävät julkisen sektorin ruuhkia ja lyhentävät hoitojonoja. Coxan ja Sydänsairaalan nykymuotoinen toiminta tulee pelastaa vasemmiston kynsistä.

Verorahojasi on käytettävä vastuullisesti. Alati vähenevä joukko veronmaksajia maksaa työllään myös muiden suomalaisten julkiset palvelut. Siksi aluevaltuustoon tarvitaan talousvastuuta ja kykyä järjestää suomalaisten sote-palvelut taloudellisesti vastuullisesti ja kestävästi. Velkarahalla ja tulevien sukupolvien piikkiin ei voida elää loputtomasti.

Henkilöstön hyvinvointi tekee hyvää muillekin. Hyvinvoiva henkilöstö on nostettava keskiöön. Olen PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ajanut voimakkaasti henkilöstön työhyvinvointia, koska sillä on suuri merkitys henkilöstön pysyvyydelle ja saatavuudelle. Kun henkilöstö voi hyvin, voivat sekä työyhteisö että asiakkaatkin paremmin. Silloin myös työpaikan vetovoima kasvaa ja henkilöstöä saa helpommin.

Yhdessä parempaa hyvinvointia. Terveydenhoidon laatu ja nopea hoitoonpääsy edellyttävät yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Me kokoomuksessa tiedämme miten se toteutetaan. Palvelusetelien myötä asiakkaat saavat jatkossa valita hoitopaikkansa itse ja palveluntarjoajat kilpailevat erityisesti hoidon ja asiakaspalvelun laadulla julkisen sektorin rinnalla. Tämä kilpailu nostaa vääjäämättä hoidon laatua.

Maakuntaveroa ei pidä toteuttaa. Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman kireimpiä, joten sitä ei voida nostaa uudella maakuntaverolla. Sote-uudistuksen piti tuottaa säästöjä, mutta vasemmiston käsissä suunta muuttui päinvastaiseksi. Me kokoomuksessa voimme vielä pelastaa mitä pelastettavissa on, sillä nykyinen holtiton taloudenpito tarvitsee ryhtiliikkeen. Suomalaisten taskuille ei saa päästää lisää käsiä.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen on panostettava. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon ja nuorisopsykiatrian jonot purettua. Varhainen auttaminen säästää pitkällä tähtäimellä sekä rahaa että tuottaa paljon inhimillistä hyvää henkilön perhepiirille ja läheisille. Mielenterveys ei odota jonoissa.

En lupaa tyhjiä vappusatasia, vaan realismia. En osta ääniä vappusatasilla tai vedätä hoitajamitoituksella, vaan tarjoan arkirealismia ja kestävää taloutta. Siis niitä, joiden ansiosta Suomessa on hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Aluevaltuusto tarvitsee ryhtiliikkeen pitämään huolta laadukkaista palveluista ja vastuullisesta taloudesta. Terve talous on peruspalvelujen tarjoamisen edellytys.

Ennakkoäänestys on käynnissä 12.-18.1.2022 ja varsinainen äänestyspäivä on 23.1.2022. Vaalipiirit ovat samat kuin eduskuntavaaleissa, eli minua ja muita Pirkanmaan ehdokkaita voi äänestää koko Pirkanmaalla. Minun numeroni on 305.

Varmistetaan yhdessä suomalaisille laadukkaat sote-palvelut.

#jocka305
#aluevaalit
#pirkanmaa
#kokoomus

Jocka Träskbäck – vaaliteemat aluevaaleissa 2022

Olen ehdolla aluevaaleissa Pirkanmaan aluevaltuustoon. Tällä sivulla voit tutustua teemoihini sekä asioihin, joita haluan erityisesti ajaa aluevaltuustossa. Tärkein teemani on varmistaa, että suomalaiset saavat laadukasta hoitoa silloin kun sitä tarvitsevat ja tietenkin terveen talouden periaatteiden mukaisesti.

Voit tutustua teemoihini myös monissa muissa foorumeissa, kuten esimerkiksi Instagramissa. Voit myös ladata vaaliesitteeni matkapuhelimeen alla olevasta QR-koodista. Tehdään yhdessä ryhtiliike suomalaisten sote-palveluihin.

Minua voit äänestää Pirkanmaallan numerolla 305.

1. Verorahojasi on käytettävä vastuullisesti

Alati vähenevä joukko veronmaksajia maksaa työllään myös muiden julkiset palvelut. Siksi aluevaltuustoon tarvitaan talousvastuuta ja kykyä järjestää suomalaisten sote-palvelut taloudellisesti vastuullisesti ja kestävästi. Velkarahalla ei voida elää loputtomasti.

2. Suomalaiset jonoista hoitoon

Suomalaisten täytyy saada laadukasta hoitoa nykyistä nopeammin. Tilanteen parantamiseen löytyy ratkaisu 18 200 sote-yrityksen yksityisestä sektorista, joka tulee valjastaa mukaan talkoisiin. Tärkeintä on lisätä palvelusetelien käyttöä ja valinnanvapautta. Toinen tärkeä keino on Kela-korvausten nostaminen. Molemmat keventävät julkisen sektorin ruuhkia ja lyhentävät hoitojonoja.

3. Lasten ja nuorten mielenterveyteen panostettava

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon ja nuorisopsykiatrian jonot purettua. Varhainen auttaminen säästää pitkällä tähtäimellä sekä rahaa että tuottaa paljon inhimillistä hyvää henkilön perhepiirille ja läheisille. Mielenterveys ei odota jonoissa.

4. Henkilöstön hyvinvointi tekee hyvää muillekin

Hyvinvoiva henkilöstö on nostettava keskiöön. Olen PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ajanut voimakkaasti henkilöstön työhyvinvointia, koska sillä on suuri merkitys myös henkilöstön pysyvyydelle ja saatavuudelle. Kun henkilöstö voi hyvin, voivat sekä työyhteisö että asiakkaatkin paremmin.

5. Yhdessä parempaa hyvinvointia

Terveydenhoidon laatu ja nopea hoitoonpääsy edellyttävät yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Me kokoomuksessa tiedämme miten se toteutetaan. Palvelusetelien myötä asiakkaat saavat jatkossa valita hoitopaikkansa itse ja palveluntarjoajat kilpailevat erityisesti hoidon ja asiakaspalvelun laadulla.

6. Maakuntaveroa ei pidä toteuttaa

Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman kireimpiä, joten sitä ei voida nostaa uudella maakuntaverolla. Sote-uudistuksen piti tuottaa säästöjä, mutta suunta on nyt päinvastainen. Me kokoomuksessa voimme vielä pelastaa mitä pelastettavissa on, sillä holtiton taloudenpito tarvitsee nyt ryhtiliikkeen. Suomalaisten taskuille ei saa päästää lisää käsiä.

7. En lupaa tyhjiä vappusatasia, vaan realismia

En osta ääniä vappusatasilla tai vedätä hoitajamitoituksella, vaan tarjoan arkirealismia ja kestävää taloutta. Siis niitä, joiden ansiosta Suomessa on hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Velkarahalla yhteiskunta ei voi loputtomiin elää. Aluevaltuusto tarvitsee ryhtiliikkeen pitämään huolta laadukkaista palveluista ja vastuullisesta taloudesta.

8. Ai millä kokemuksella?

Olen ollut PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna vuodesta 2017 lähtien ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa. Olen ollut viiden vuoden ajan päättämässä niin erikoissairaanhoidosta kuin ambulansseista ja terveyskeskusten palveluista, digipalveluista ja palveluseteleistä. Pitkälti siis samoista asoista, joista tulevassa aluevaltuustossa päätetään.

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 2021 ja menestystä vuodelle 2022

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle yhdessä ja erikseen.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan. Tämä vanha nuorkauppakamarilainen sanonta on pitänyt paikkansa myös vuonna 2021, joka piti sisällään niin kuntavaalien huikean äänimäärän kuin sen mahdollistaman tehtävän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Tämän vastuullisen tehtävän lisäksi olen tehnyt parhaani sekä perheenisänä että yrittäjänä monissa yrityksissä. Puhumattakaan kunnan uimahalliyhtiöstä, jonka hallituksen puheenjohtajaksi minut nimitettiin syksyllä. Luottamustehtävissä on niiden nimityksen mukaisesti kyse luottamuksesta, jonka eteen meidän jokaisen tulee tehdä hartiavoimin töitä. Luottamus ei synny tyhjästä tai juhlapuheista, vaan aidosta tekemisestä.

Alkava vuosi tulee taatusti olemaan mielenkiintoinen, mutta pandemiasta johtuen sen tapahtumia on tässä vaiheessa vielä hankala hahmottaa. Aluevaalit tullaan tällä tietoa järjestämään 23. tammikuuta, ja olen vaaleissa ehdolla Pirkanmaan aluevaltuustoon numerolla 305. Olen istunut lähes viiden vuoden ajan PSHP-sairaanhoitopiirin valtuustossa ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa, joten sote-asiat ovat tuttuja. Aluevaltuustoon tarvitaan mielestäni henkilöitä, jotka ymmärtävät sekä taloudesta että sote-palveluista. Vain siten aluevaltuustoon saadaan kokoonpano, joka kykenee käyttämään veronmaksajien rahoja vastuullisesti sekä varmistamaan laadukkaat peruspalvelut ja ihmisten pääsemisen jonoista hoitoon.

Oheisessa kuvassa olen DJ-keikalla joskus vuosia sitten. Tänä iltana minun oli määrä olla DJ-keikalla Vaasassa, mutta koronarajoitukset tyhjensivät keikkakalenterin. Minulla on kaikeksi onneksi muitakin töitä, mutta yli sadallatuhannella suomalaisella ravintola-, tapahtuma- ja kulttuurialan ammattilaisella ja heidän perheillään ei ole. Haluankin näin vuoden vaihtuessa toivoa, että vuosi 2022 tultaisiin elämään ilman näiden alojen rajoituksia. Ravintolat, kulttuuri, musiikki ja liikunta ovat monelle suomalaiselle elinehto myös taloudellisesti.

Toivotan sinulle ja läheisillesi turvallista ja menestyksekästä uutta vuotta 2022.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, isä ja ihminen

TAYS-sairaalan uudistaminen on massiivinen hanke

Kävimme keskiviikkona Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston voimin tutustumassa TAYS-sairaalan vanhoihin osiin, joista osaa odottaa mahdollisesti purkaminen. Tämä uudistamishanke on kuitenkin kokonaisuudessaan niin massiivinen ja kallis, että sitä täytyy harkita rakennus rakennukselta hyvin tarkasti ja etsiä samalla muitakin ratkaisuja kuin purkaminen ja uuden rakentaminen.

Samalla tulee pohtia tarkasti mitä ollaan tekemässä ja miksi. Esimerkiksi pelkkä naapurirakennuksen vanhanaikainen kerroskorkeus ei riitä perusteeksi sille, että rakenteellisesti vielä kelvollisessa kunnossa oleva rakennus purettaisiin. Tähän tilanteeseen ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, vaan kyseessä on monimutkainen kokonaisuus.

Hankkeen massiivisuuden vuoksi on mahdollista, ettei sairaanhoitopiirin valtuusto ole valmis päättämään hankkeen käynnistämisestä vielä tämän vuoden puolella. Lähestyvä sote-uudistus ei ole riittävä peruste valtavalle rakennushankkeelle, josta syntyy veronmaksajille pitkällä aikavälillä valtavat kustannukset.

Verorahoja täytyy käyttää vastuullisesti ja harkiten.

Lempäälän uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi

Minut on tiistaina järjestetyssä yhtiökokouksessa valittu Lempäälän uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Oheista valokuvaa ottaessani en aavistanut, että kaksi vuotta myöhemmin vetäisin hanketta, jonka tarkoituksena on rakentaa kuvan luolastoon uimahalli. Kohtalolla on joskus taipumus ohjata erikoisiin suuntiin.

Kuntaan on toivottu uimahallia vuosikymmenten ajan, ja nyt tämä haave on viimein toteutumassa, kunhan suuri määrä palasia loksahtaa ensin kohdalleen. Tulen osaltani tekemään parhaani hankkeen toteutumiseksi taloudellisesti järkevällä tavalla.

Uimahalliyhtiössä meillä on loistava tiimi viemässä tätä tärkeää hanketta eteenpäin, ja uimahallia pyörittävä operaattori on esimerkiksi jo aiemmin valittu. Uimahallia tulee operoimaan Kuohun Uimavalvonta Oy, joka pyörittää jo nyt Kangasalla suosittua Kuohu-uimahallia. Osaamista ja kokemusta siis riittää myös siellä, kunhan ensin päästään avajaisiin saakka.

Hanke on siis hyvässä vauhdissa ja vauhti kiihtyy. Vuoden 2023 lopussa on tarkoitus päästä uimaan, mutta se edellyttää suunnitelmien saumatonta sujumista. Kun uimahalli rakennetaan maan alla sijaitsevaan luolastoon, on hankkeessa oltava valmis monenlaisiin viivästyksiin ja ratkaistava eteen tulevat haasteet nopeasti. Saappaat eivät siis ole pienimmästä päästä, mutta minä ja tiimi tulemme tekemään parhaamme.

Kiitos luottamuksesta.

Marinin hallitus leikkaamassa Kela-korvauksia – seuraukset tulevat kalliiksi

JULKAISTU 6.2.2020 Edellisellä hallituskaudella vihreiden kansanedustaja Emma Kari mesosi somessa kuinka Sipilän hallitus halusi tehdä sote-uudistuksen varjolla naisten gynekologit täysin maksulliseksi yksityiseksi palveluksi. Kyseessä oli Karin mukaan silloisen hallituksen oman edun tavoittelu. Hänen purkauksensa sai runsaasti näkyvyyttä, vaikka väitettyä muutosta ei koskaan tehty. Nyt vihreät on itse tekemässä saman tempun, josta se aiemmin syytti perusteettomasti muita.

Marinin hallitus ilmoitti leikkaavansa yksityisten sote-palvelujen kela-korvauksia. Leikkauspäätös tarkoittaa esimerkiksi yksityisillä gynekologeilla käyntien kallistumista, mikä ohjaa yhä useampia naisia jo valmiiksi liian kuormitetulle julkiselle sektorille. Ministeri Krista ”sotejarru” Kiuru vahvisti tiedotustilaisuudessaan hallitusohjelman kirjauksen tähtäävän siihen, että sotepalvelut toteutetaan pääasiassa maakuntien ja julkisen sektorin toimesta. Tämän pyrkimyksen seuraukset tulevat olemaan kalliit ja ikävät. Gynekologi on osuva esimerkki, koska siinä naiset valitsevat tavallista useammin yksityisen sektorin vastaanoton ja myös siksi, että vihreät itse valitsi aiemmin nimenomaan sen esimerkikseen.

Kela-korvaukset luotiin alunperin nopeuttamaan hoitoon pääsyä ja helpottamaan julkisten sote-palvelujen kustannuspaineita. Yksityisen lääkärin vastaanotolla asiakas maksaa valtaosan laskustaan itse, mutta julkisella puolella käytännössä koko lasku tulee veronmaksajien kuitattavaksi. Tämä järjestely on säästänyt yhteiskunnalle miljardeja euroja hallituksen tavoitetilaan verrattuna.

Yksityiselle lääkärin vastaanotolle pääsee jo nyt merkittävästi nopeammin kuin julkiselle, ja ero vain kasvaa, kun kela-korvauksen leikkaaminen lisää julkisen sektorin terveyspalvelujen kuormitusta, jonoja ja kuluja. Hallituksen lyhytnäköisen päätöksen seurauksena kaikki häviävät, kun sote-kustannukset kasvavat, hoitojonot pitenevät ja hoitoon pääsy viivästyy varsinkin niillä, joilla ei ole rahaa yksityisiin lääkärikäynteihin. Tämän sekavan kuvion suurin häviäjä onkin pieni- ja keskituloinen suomalainen nainen.

Hallituksen #arvopohja on siis selvä.

Nimenomaan vihreät mesosivat taannoin gynekologien hinnoista ja puhuivat juhlavasti suomalaisten oikeudesta päästä ajoissa lääkäriin. Minne tuo lupaus on nyt unohtunut? Taidan tietää. Se unohtui samaan kappiin hallituksen vappusatasen, hoitajamitoituksen, koulutuslupauksen, poliisien määrän ja monen muun vaalivalheen kanssa.

Vihreät ei toki ole ainoa tästä sekoilusta vastuussa oleva puolue, sillä sen kanssa päätöksen ovat tehneet SDP, keskusta, vasemmistoliitto ja RKP. Ne kaikki ovat nyt nostamassa yksityisten lääkäripalvelujen hintoja, nostamassa veronmaksajien piikkiin kaatuvia julkisen sektorin sote-kuluja ja pidentämässä hoitojonoja. Kasvavien jonojen vuoksi potilaat ovat vaarassa sairastua vakavasti, koska eivät pääse ajoissa lääkärin vastaanotolle. Kela-korvaukset ovat tähän saakka lisänneet kansalaisten yhdenvertaisuutta, mutta nyt hallitus on ottamassa valtavan harppauksen menneisyyteen.

Kuva: Jonathan Borba, Unsplash

Hallituksen kela-sekoilu koskettaa toki muitakin kuin gynekologilla käyntejä. Vuonna 2018 kela-korvauksilla tehtiin yhdeksän miljoonaa yksityisen sektorin hoitokäyntiä. Marinin hallitusohjelma pyrkii nyt ohjaamaan näitä käyntejä julkiselle sektorille, jota ei kuitenkaan ole rakennettu kestämään läheskään tuollaisia asiakasmääriä. Lukuisat tahot ovat vaatineet julkisten terveyspalvelujen laittamista kuntoon, mutta miljoonien asiakaskäyntien lisääminen julkiselle sektorille ei ole mahdollista edes lähitulevaisuudessa. Näin ollen hallitus on hylännyt terveydenhuollon realismin ja etenee nyt sokeasti ideologia edellä.

Mikäli hallitus onnistuisi siirtämään kela-korvatuista hoitokäynneistä julkiselle puolelle edes 20 prosenttia, tarkoittaisi se 1,8 miljoonaa lisäkäyntiä vuodessa. Hallitus ei ole kyennyt ratkaisemaan lupaamaansa hoitajamitoitusta edes nykytilanteessa, joten tuo skenaario ajaisi terveydenhuolloin resurssit kuilun partaalle. Hoitajia ja rahaa kun ei tule vihervasemmiston maagisesta taikaseinästä. Hallitusohjelman rivien väleihin näyttää olevan kirjattuna terveydenhoidon tukehduttaminen paineen alle. Millään muulla ei nimittäin ole selitettävissä miten sote-palveluista leikkaamalla panostetaan sote-palveluihin. Tarina hölmöläisten maton pidennyksestä onkin yllättäen olevan totta.

Kela-korvaukseen ei tule kajota, koska seuraukset tulevat olemaan ikävät ja kalliit. Hyvinvointiala HALIn toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas kertoi, että vuonna 2018 kolme miljoonaa yksityisen sektorin lääkärikäyntiä maksoivat yhteiskunnalle noin 56 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin toteuttamana samojen palvelujen hinta olisi ollut vähintään 200 miljoonaa euroa. Yksityinen sektori ja kela-korvaukset säästivät siis yhteiskunnalle vuodessa 150 miljoonaa euroa. Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa lopettaa kela-korvauksia. Eikä meillä ole myöskään varaa jatkaa tätä vihervasemmiston holtitonta taloussekoilua.

PÄIVITYS 11.10.2021:

Puolitoista vuotta sitten 6.2.2020 kirjoittamani teksti on ikävä kyllä muuttumassa konkretiaksi, sillä vasemmistohallitus on jatkanut ideologisesti värittynyttä hankettaan kela-korvausten leikkaamiseksi. Tänään 11.10.2021 jopa demarien isäntä SAK ilmoitti vastustavansa kela-korvausten poistamista samoin perustein kuin edellä kirjoitan. Ammattiliittojen asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi kertoo Iltalehdelle, että viime vuonna 2020 yhteensä 90 miljoonan euron kela-korvauksilla tehtiin peräti 3,3 miljoonaa käyntiä, joten jokainen kela-korvauksiin maksettu euro säästää yhteiskunnalle moninkertaisesti enemmän. Asiantuntija Työläjärvi kiteytti lehdessä varsin hyvin mitä tästä seuraa:

”Julkiselle sektorille syntyisi suuri kaaos jo siitä, jos Kela-korvauksien lakkauttamisen takia vaikkapa kolmannes näistä asiakkaista siirtyisi julkisen puolen jonoihin.”
– SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi Iltalehdessä 11.10.2021

Tuohon asiantuntevaan lausuntoon ei ole juuri lisättävää. Todettakoon, että myös sote-virkamiestyöryhmä on kanssani samaa mieltä siitä, että kela-korvausten poisto ruuhkauttaisi julkisen puolen terveyspalvelut. Tämä johtuu siitä, että vasemmiston ideologinen sote-uudistus ei ole nyt parantamassa saati lisäämässä palveluja, vaan kyseessä on vain uuden hallintohimmelin rakentaminen. Näin ollen kela-korvauksen lakkauttamisen myötä asiakkaiden on vaikea siirtyä julkiselle sektorille, koska esimerkiksi gynekologian ja hammashoidon palveluja ei ole riittävästä tarjolla.

Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkolan mukaan suurin syy yksityisten palvelujen käytölle ei ole asiakkaan varallisuus, vaan se, että julkisella puolella lääkäriin ei yksinkertaisesti pääse riittävän nopeasti. Toisin sanoen kela-korvausten lakkauttaminen ruuhkauttaisi julkista sektoria, jossa ei ole riittävästi henkilöstöä ja palveluja heidän hoitamisekseen. Pidentyvät hoitojonot aiheuttavat hoitojen viivästymistä, mikä puolestaan johtaa entistä vaikeampiin ja kalliimpiin hoitoihin ja hoidon viivästymisestä johtuviin inhimillisiin tragedioihin.

Parhaillaan Marinin hallitus runnoo siis hankettaan läpi reagoimatta lainkaan asiantuntijoiden lausuntoihin. Tilanne on sama kuin nähtiin taannoin hoitajamitoituksen kanssa. Hoitajamitoituksen seurauksena sadat vanhukset ovat jääneet ilman hoivapaikkaa. Näin käy, kun yritysvastainen ideologia menee terveen järjen edelle. Seuraavaksi romutetaan terveyspalvelut, ellei peliä vihelletä nopeasti poikki.