Julkaistu

Keijocast-podcastissa: Euroopan puolustus, koulujen turvallisuus ja sote-kulujen piilottelu

Kävin Keijocast-podcastin vieraana keskustelemassa Topi Salinin kanssa ajankohtaisista asioista, kuten Yhdysvaltojen ja Euroopan tilanteesta ja puolustuksesta sekä koulujen turvallisuudesta ja sen vakavista ongelmista. Lisäksi keskustelimme julkisen sektorin sote-palvelutuotannon todellisista kustannuksista, joita vasemmisto pyrkii piilottelemaan peitelläkseen yritysten tehokkuutta palvelutuotannossa. Lukuja on kuitenkin tulossa ministeriön päätöksellä vielä tänä keväänä.

Julkaistu

Terevisio-podcastissa: Alkon katoava monopoli, suomalaisten varallisuus ja puolustusklusteri

Keskustelimme Tere Sammallahden podcastissa muun muassa Alkon vääjäämättä katoavasta monopolista ja valtionyhtiön astumisesta markettien varpaille tuotevalikoimansa laajennuksella. Lisäksi keskustelimme suomalaisten heikosta varallisuudesta verrattuna muihin Pohjoismaihin sekä siihen olennaisesti liittyvistä liian pienistä tuloeroista. Otimme myös katsauksen perintöveroon ja Suomen rooliin Euroopan maiden puolustuksen kasvattamisessa ja yhteisvelassa suhteessa unionin puolustukseen.

Julkaistu

YEL-kriisin tilannekatsaus Samuli Sairialan podcastissa

YEL-kriisi kurittaa yhä edelleen suomalaisia yrittäjiä, mutta nyt valoa voi olla näkyvissä tunnelin päässä. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti äskettäin selvitysmiehen kartoittamaan ratkaisuja vakavan ongelman korjaamiseksi ja tiedän, että myös alan piirissä kehitetään parhaillaan ratkaisuja ongelmaan. Niistä myöhemmin lisää, kun esitykset julkistetaan. Nyt kävin kuitenkin Samuli Sairialan podcastin vieraana keskustelemassa YEL-kriisin tämän hetken tilanteesta.

Julkaistu

Ikäihmisten asumispalveluihin lisää vaihtoehtoja – yritykset pidetään mukana

Ryhtiliike on käynnissä! Pirkanmaan hyvinvointialueella otetaan käyttöön palveluseteli ikäihmisten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Aluehallitus hyväksyi kriteerit tänään maanantaina. Näin parannetaan ikäihmisten palvelujen saatavuutta, lisätään asiakkaiden valintamahdollisuuksia ja pidetään samalla myös kriittisen tärkeä yksityinen sektori mukana palvelutuotannossa. Tätä olen pitkään peräänkuuluttanut.

Vanhuspalveluja ei voida toteuttaa kokonaan hyvinvointialueen omana tuotantona, vaikka ideologisia pyrkimyksiä siihen suuntaan onkin ikävä kyllä ollut viime aikoina nähtävissä. Laadukasta palvelua hyvään hintaan tarjoavat sote-yritykset täytyy siksi pitää tiiviisti mukana monituottajuudella. Tässä kokonaisuudessa on varmasti vielä viilattavaa, mutta suunta on nyt aivan oikea.

Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäinen kausi päättyy tänä keväänä, kun kunta- ja aluevaaleissa valitaan uudet valtuustot. Olemme ensimmäisen kauden pyrkineet korjaamaan heikolla lainvalmistelulla toteutetun sote-uudistuksen virheitä, ja vanhuspalvelut ovat olleet tässä eräs keskeisistä asioista. Nyt suunta on siis oikea. Toivottavasti sama suunta jatkuu myös vaalien jälkeen.

Julkaistu

Yhteisövero on laskettava 15 prosenttiin

Suomi verottaa itsensä hengiltä. Varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset sekä niiden yrittäjät kamppailevat parhaillaan olemassaolostaan paitsi arvonlisäveron noston myös alarajahuojennuksen ja yleisen taantuman takia. Yhteiskunta tarvitsee pieniä yrityksiä, joista kasvaa tulevaisuuden menestyjiä ja työllistyjiä, joten tästä joukosta täytyy pitää huolta paremmin kuin nyt tehdään. Nyt tarvitaan tehokkaita toimia.

Yhteisöveron laskeminen 15 prosenttiin olisi tehokas tapa saada lisää verotuloja valtiolle ja kannustaa yrityksiä investoimaan ja työllistämään. Silloin molemmat osapuolet voittavat. Suomi on nimittäin luisunut rajusti Lafferin käyrän sosialistiselle puolelle, jossa verotulot pienenevät ja yritysten mahdollisuudet kasvaa ja työllistää heikentyvät. Nykytilanteessa molemmat osapuolet häviävät. Tehokas tapa korjata tilannetta olisi laskea yhteisöveroa. Edellinen kerta osoitti sen käytännössä erittäin tehokkaaksi välineeksi.

Kataisen hallitus laski suuren kohun saattelemana yhteisöveroa. Tuolloin taloustaidoton vasen laita huusi barrikadeilla verotulojen menetystä, heinäsirkkoja ja kaaosta. Toisin kuitenkin kävi, sillä yhteisöveron tuotto kasvoi erittäin merkittävästi seuraavina vuosina. Verotuksen keventyessä lisääntynyt aktiivisuus yrityksissä tuottikin yhteiskunnan hyvinvointiin moninkertaisesti enemmän verotuloja ja lisäksi myös investonteja ja lisää työllisyyttä.

Yhteisöveroa laskeneen Kataisen hallituksen valtionvarainministerinä toimi tuolloin demarien Jutta Urpilainen, joka ymmärsi vaikutukset ja kannatti yhteisöveron laskemista toisin kuin puolueensa muu johto. Urpilaisen päätös johti lopulta hänen ja Antti ”Rahaa on!” Rinteen välirikkoon, koska Rinne vastusti kiivaasti verotuksen keventämistä. Heistä vain toinen ymmärsi miten verotus vaikuttaa kansantalouteen, eikä se ollut Rinne. Jutta maksoi päätöksestään lopulta kalliin hinnan menettämällä puoluejohtajan paikkansa, mutta suomalaiset yritykset ja valtiontalous voittivat.

Nyt porvarihallituksen on aika käynnistää yhteisöveron uudistustus. Nyt tarvitaan ryhtiliike yhteisöveroon.

Julkaistu

Neuvotteluklubi-podcastissa – aiheina koulukuri, kouluväkivalta ja pisa-tulokset

Kävin Neuvottelija-kanavan Neuvotteluklubilla, jossa keskustelimme koulukurista ja kouluväkivallasta sekä niiden jatkuvasti kasvaneista ongelmista. Oppimisen ongelmat ja kurinpito kaipaavat varsinkin Helsingissä ryhtiliikettä, jotta kaikkien riittävä osaaminen varmistetaan jatkossa. Keskusteluissa olivat myös pisa-tulokset, segregaatio ja Cristiano Ronaldon Levin reissu.

Neuvotteluklubi-podcastin voi katsoa YouTubesta, kuunnella Spotifystä tai Apple-podcasteista. Voit katsoa jakson myös oheisesta upotuksesta. Kannattaa samalla käydä tilaamassa Neuvottelija-podcast, jotta saat tiedon tulevista jaksoista. Voit myös liittyä Facebookissa Neuvottelijat-ryhmään.

Julkaistu

Kuuntelija-podcastin vieraana – aiheina mm. YEL, yrittäjyys, perintövero ja talous

Kävin Roni Arvosen vieraana Kuuntelija-podcastissa, jossa keskustelimme laajasti erityisesti yrittäjyyteen ja talouteen liittyvistä asioista. Käynnissä oleva YEL-kriisi joutui tietenkin perkaukseen kuten myös ALV-nostaminen ja yrittäjyys yleensä. Painavaa asiaa tuli myös taloudesta, Koiviston konklaavista ja monesta muusta merkittävästä asiasta.

Kuuntelija-podcastin voi katsoa YouTubesta tai kuunnella Spotifystä. Voit katsoa jakson myös tästä alta upotuksena. Kannattaa samalla käydä tilaamassa Kuuntelija-podcast, jotta saat tiedon tulevista jaksoista.

Julkaistu

Jocka Träskbäck palaa Tampereelle – ehdolla kaupunginvaltuustoon

Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Jocka Träskbäck on palannut takaisin Tampereelle. Hän on kuntavaaleissa ehdolla Tampereen kaupunginvaltuustoon. Kokoomuksen Tampereen aluejärjestö nimesi Träskbäckin kuntavaalien ehdokkaaksi perjantaina.

Träskbäck oli kuntavaaleissa 2021 Lempäälän äänikuningas ja hän on siitä saakka toiminut Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Aluevaaleissa 2022 hänet valittiin Pirkanmaan aluevaltuutetuksi ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajaksi. Tampereella vuodesta 1996 saakka vaikuttaneelle Träskbäckille paluu kaupunkiin oli luonnollinen valinta.

– Työni ja vapaa-aikani ovat olleet Tampereella jo lähes 30 vuoden ajan, vaikka olen asunut viimeiset 10 vuotta Lempäälässä. Valtaosa myös luottamustehtävien kokouksista järjestetään Tampereella, joten paluu oli vain ajan kysymys. Pari vuotta suunniteltu muutto on hyvä ajoittaa valtuustokauden loppuun, jotta äänestäjiltä saatua mandaattia voidaan kunnioittaa mahdollisimman kattavasti, Jocka Träskbäck kertoo.

– On ollut suuri kunnia saada vaikuttaa asioihin Lempäälässä, jossa halutaan kasvaa ja kehittyä, ja jossa panostetaan erityisesti yrittäjyyteen ja lapsiin. Nämä samat arvot näkyvät myös Tampereella, jossa hallittu kasvu, elinvoima ja lapsiperheet ovat päätöksenteon keskiössä. Monipuoliselle 30 vuoden yrittäjäkokemukselle olisi varmasti käyttöä kaupunginvaltuustossa, Träskbäck jatkaa.

– Työteliäs ja osaava Jocka on tervetullut lisä hienoon ehdokasjoukkoomme Tampereella. Eduskunta- ja eurovaalit ovat osoittaneet, että hän nauttii laajaa kannatusta myös täällä. Tervetuloa takaisin kotiin, Kokoomuksen Tampereen aluejärjestön puheenjohtaja Ilpo Rantanen kommentoi.

Kotikunnan vaihtumisen myötä Träskbäck tulee jättämään luottamustoimensa Lempäälässä. Pirkanmaan hyvinvointialueen luottamustoimet sen sijaan säilyvät nykyisellään. Träskbäck toimii aluevaltuuston lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston jäsenenä ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Lisäksi hän vaikuttaa aktiivisesti myös useiden yritysten hallitustoiminnassa.

Julkaistu

Suomen Dubaissa tarvitaan malttia

”Tampereelle nousee Suomen Dubai” eräs päivälehti kiteytti taannoin Näsinsaaren ja Hiedanrannan suunnitelmat. Määritelmä sopii myös keskustaan, sillä ratapihan päälle on syntymässä uusi kaupunginosa. Kasvun pitää kuitenkin olla hallittua, jotta verovaroin tuotettavat julkiset palvelut pysyvät perässä, olivat ne sitten lasten ja nuorten tai perheiden ja vanhusten palveluita. Pelkän kasvun tavoittelu ei voi olla itseisarvo, sillä vain hallittu kasvu tuottaa elinvoimaa ja parempaa arkea kaikille.

Totesin lähes päivälleen kolme vuotta sitten tällä palstalla, että Tampereella rohkeus on tuonut menestyksen. Sama pätee edelleen. Rohkeus kehittää ja ottaa jopa riskejä on vahvan poliittisen yhteistyön tulosta. Puolueiden yhteistyö on johtanut siihen, että kehitystä on tehty pitkäjänteisesti yli valtuustokausien. Tämän seuraukset näkyvät välillisesti myös konserttien, tapahtumien ja matkailun kasvussa, jotka tuovat kaupunkiin merkittäviä rahavirtoja ja lisäävät vetovoimaa entisestään.

Tampereen väkiluku kasvoi viime vuonna kuudella tuhannella, ja vuotta aiemmin lähes viidellä tuhannella. Muuttovoitosta jo noin puolet tulee ulkomailta. Siksi on erityisen tärkeää, että uudet tulokkaat kotoutuvat ja työllistyvät kantaakseen itse vastuuta omasta toimeentulostaan. Oikeudet edellyttävät aina vastuunkantoa, sillä yhteiskunnan henkinen ja taloudellinen kasvu saavutetaan vain uutteralla ja yritteliäällä työllä.

Hallittua kasvua ei synny ilman elinkeinoelämää, yrityksiä ja yrittäjiä. Nämä yhteiskunnan tukipilarit tarvitsevat kasvaakseen toimitiloja ja tontteja sekä hyviä liikenneyhteyksiä ja osaavia työntekijöitä. Näitä kaikkia tulee edistää poliittisesti paitsi kaavoituksella myös byrokratian karsimisella, liikenneyhteyksillä, koulutuspanostuksilla ja TKI-investoinneilla. Rajalliseksi tiedettyjä investointeja täytyy siis kohdentaa viisaasti, jotta ne tukevat kaupungin vastuullista kasvua. Tampereella tarvitaan jatkossakin hyvää poliittista yhteistyötä, jotta tulevaisuudessa voidaan katsoa tyytyväisenä taaksepäin. Toivottavasti polarisaation aikakausi ei tuota säröjä hyvään yhteistyöhön.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Julkaistu

Perintöverosta on aika luopua

Suomalaisen verotuksen ytimessä on perinteisesti ollut vaurastumisen ehkäiseminen ja ahkeruuden kannustimien heikentäminen. Kansainvälisistä varallisuustilastoista nähdään, että muissa länsimaissa kotitaloudet ovat huomattavasti suomalaisia varakkaampia. Perintövero on yksi suomalaisten ylisukupolvista vaurastumista perusteettomasti ehkäisevistä veroista.

Perintövero tulee poistaa, koska se on epätasa-arvoinen, tuotoltaan pieni ja aiheuttaa monille perheille taloudellisia vaikeuksia. Jopa 10 prosenttia perinnönsaajista joutuu nimittäin turvautumaan pankkilainaan voidakseen ottaa perintönsä vastaan. Tämä aiheuttaa paitsi pieni- ja keskituloisten perheiden talousahdinkoa myös perheyritysten lopettamisia ja myyntiä pois suomalaisista käsistä. Kipeästi tarvittavien kasvutoimien sijaan Suomi siis verottaa itsensä köyhäksi ja yrityksensä ulkomaille.

Nykyisessä perintöveron mallissa monet perheet menettävät perimänsä lapsuudenkodin, mummolan tai kesämökin, koska joutuvat myymään sen voidakseen maksaa perintöverot. Ne erääntyvät nimittäin maksettavaksi, vaikka perintöä ei ole vielä edes jaettu. Perintövero vie siis tuhkatkin kuolinpesästä. Pahimmillaan tilanne on johtanut ulosottoon, kun perintöverojen maksamiseen ei ole ollut rahaa ja kiinteistöä ei ole saatu myytyä riittävän nopeasti. Omaisuuslajista riippumatta perittävästä omaisuudesta on kuitenkin maksettu verot jo moneen kertaan.

Perintövero pitäisi poistaa ja korvata luovutusvoittoverolla, jossa perintöä verotetaan vasta sitä myytäessä. Se olisi reilua, eikä johtaisi perintöveron aiheuttamiin taloudellisiin ahdinkoihin. Perintöveron poistaminen auttaisi pitämään perheyritykset suomalaisessa omistuksessa ja nostaisi suomalaisten varallisuutta kaikissa tuloluokissa – myös pienimmissä. Uudessakin mallissa yhteiskunta saisi tuottoja, mutta perillisten ei täytyisi maksaa niitä ennakkoon saati myydä perintöään heti ne maksaakseen.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, aluevaltuutettu (kok.)