Julkaistu

Kolumni: Varmistetaan kotikenttäetumme

Pirkanmaa on Suomen logistinen risteyskohta ja matkailun keskittymä. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on helmi, jonka tulevaisuus meidän täytyy turvata. Oli kyseessä perheen aurinkoloma tai elinkeinoelämän työmatka, ovat paikallisen lentokentän yhteydet keskeisessä asemassa. Hyvät lentoyhteydet maailmalle eivät kuitenkaan ole automaatio, vaan ne tarvitsevat säilyäkseen käyttäjiä. Pirkanmaan kotikenttäetu kannattaa siis hyödyntää.

Tampereelta Helsinki-Vantaan lentokentälle siirtymiseen menee pari tuntia ja toinen samanlainen kuluu turvatarkastuksen jonoissa ja kentällä ennen koneeseen pääsemistä. Kotikentällä astelet jopa muutamassa minuutissa portille ja koneeseen. Paluumatkalla kotona on sauna päällä jo kolme varttia laskutelineiden avaamisesta. Ajansäästö on erittäin merkittävä molempiin suuntiin, oli kyse sitten loma- tai työmatkasta.

Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät romahtivat tammi-kesäkuussa vuoden takaisesta. Taannoin Finnairin lopetettua syöttölennot oli lentokentälle lottovoitto saada Air Balticin hubi ja lentoreittejä eri puolille Eurooppaa. Lentojen määrää on viime aikoina supistettu, ja niitä saadaan lisää vain kasvattamalla käyttöastetta. Pirkanmaalla on paljon kansainvälisiä yrityksiä, jotka tarvitsevat monipuolisia lentoyhteyksiä kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseen. Kotikenttäetu onkin yrityksille ratkaisevan tärkeä. Tampereella järjestettävät suuret kansainväliset messut ja muut suuret tapahtumat tarvitsevat nekin lähellä sijaitsevaa lentokenttää.

Olen viime aikoina monissa keskusteluissa huomannut, että matkaa varatessaan odottamattoman moni on epähuomiossa jättänyt kotikentän lennot katsomatta ja lentää siksi Helsinki-Vantaalta. Nyt olisi tärkeää käyttää omaa kotikenttää, jotta sinne saadaan uusia lentovuoroja ja vähintään pidettyä nykyiset. Tampereen keskustasta lentokentälle pääsy voi tuntua hankalalta, ja moni kansainvälinen vieras onkin toivonut sinne raideyhteyttä. Sellainen toivottavasti toteutuu, kun Puskiaisten oikaisun ja kakkoskehän ohella saadaan lähijunille uusi pistoraide lentokentälle.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 31.7.2024

Julkaistu

RantaRock 1994 juhlittiin 30 vuotta sitten

30 vuotta sitten RantaRockissa Virroilla juhannuksena 23.-25.6.1994 tein ensimmäisen DJ-festarikeikkani, josta sai alkunsa vuosien työ RantaRockeissa ja sen massiivisilla promokiertueilla, kulissien takana sekä myöhemmin myös lukemattomilla muilla festareilla ja kiertueilla kautta maan. Mahtavia muistoja jokaisesta.

Viimeinen Virroilla järjestetty RantaRock oli eppinen monessakin mielessä. Silloin oli vielä voimissaan vanha kunnon telttamajoitus, ja ikimuistoisten extempore-aamujatkojen myötä musiikki soi ympäri vuorokauden koko juhannuksen ajan. Minun lisäkseni tuon vuoden DJ-kattauksessa olivat mukana DJ Edward (rip) ja DJ Pali. Yhdessä oheisista kuvista soitan aamuyön sateessa vinyylejä jonkun festarivieraan vaaleansinisen pickupin tavaratilassa. Nuo bileet ovat tulleet sittemmin usein vastaan eri yhteyksissä. Sähkö autoon vedettiin jatkoroikilla ja discosta haettiin mukaan kaiuttimia, levypakki, levysoittimet, mikseri, vahvarit ja stroboputkia. Sadat ihmiset tanssivat upottavassa mutavellissä aamuun saakka. Välillä peseydyttiin pulahtamalla vaatteet päällä järveen uimaan. Suihkuja ei tarvittu.

Virroilla oli tunnetusti melkoisia haasteita sähkön riittävyyden suhteen, ja ajoittain päälavan bändien soitto taukosi valtavien konttikokoisten aggregaattien temppuillessa. Juhannuksen suosituin artisti oli Haddaway, jonka What is Love oli ollut edellisen juhannuksen ylivoimaisesti suosituin biisi ja soinut jokaisessa autossa ja teltassa läpi juhannuksen. Nyt Haddawayn lisäksi lavalla esiintyivät – ehkä – myös DJ Bobo, Pandora, Dr Alban, Culture Beat ja Kummelit. Parhaiten tapahtuma muistetaan kuitenkin Renny Harlinin ja Geena Davisin vierailusta.

Koska juhannusta 1994 edelsivät varsin massiiviset sateet, oli RantaRockin festaripaikalla kaikkialla nilkkoihin saakka mutaa. Katsomona toimi suuri mäki, joka keksittiin muuttaa valtavaksi liukumäeksi. Sitä pitkin suuri joukko festarivieraita lasketteli yltä päältä mudassa, ja taas käytiin peseytymässä järvessä. Hauskanpitoa ja remeltämistä riitti vailla huolta huomisesta. Ja kännykkäkameroita ei ollut vielä keksittykään, joten turhantärkeitä somepousauksia ei tarvinnut kenenkään vielä tehdä. Hauskanpito oli aitoa.

Juhannuksena 1994 RantaRock jätti hyvästit Virroille, ja seuraavan vuoden RantaRock 1995 Vaasassa oli ja on yhä edelleen suomalaisen festarihistorian ikonisin yksittäinen tapahtuma. Samaan tuskin voi enää yltää yksikään toinen yleisötapahtuma. Siitä kuitenkin vuoden päästä tarkemmin. Oli hienoa saada olla töissä RantaRockissa ja sen kulisseissa vuodet 1994-1998. Se oli suomalaisen festarihistorian upeaa aikaa ja ysärimusiikin syntymähetki. Kukaan meistä ei tosin silloin voinut ymmärtää miten suosittua ysäristä tulisi genrenä vielä vuosikymmenien päästä. Upeita aikoja.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan.

Tänään nostetaan malja RantaRockille 1994.

Julkaistu

Vesimaailma Louhi lanseerattiin – rakentuu 30 metriä Ideaparkin alle

Syksyllä 2021 minut nimitettiin Kiinteistö Oy Lempäälän Uimahallin hallituksen puheenjohtajaksi, eli vetämään hanketta, jonka tuloksena on määrä saada rakennettua 30 metriä Lempäälän Ideaparkin alle uimahalli-kylpylä. Tänään hanke eteni siihen pisteeseen, että valitsemamme nimi ja graafinen ilme viimein julkistettiin. Nimi on Vesimaailma Louhi. Siellä on määrä uida jo tulevana syksynä.

Yleisö sai taannoin esittää omia nimiehdotuksiaan ja vastauksia tuli noin 3 000 kappaletta. Valitsimme lopulta nimen Vesimaailma Louhi, jonka graafisen ilmeen teki I2-mainostoimisto Tampereelta. Ilmeeseen voit tutustua oheisista kuvista. Pidän sekä nimeä että graafista ilmettä varsin onnistuneena.

Vesimaailma Louhi pian valmis

Hanke itsessään on ollut erittäin merkittäviä haasteita pullollaan, mutta nyt hankkeen valmiusaste on noin 95 prosenttia. Silti tarkkaa avauspäivää ei voida vielä antaa, koska luolaan rakentaminen on aivan toista luokkaa kuin maan päälle rakentaminen. Tässä vaiheessa julkista on vain se, että ensi syksynä uidaan kyllä. Nimen julkistamistilaisuudessa oli läsnä myös mediaa, kuten Tamperelainen ja Lempäälän-Vesilahden Sanomat.

Julkaistu

Hallitusohjelman ratapäätös on Pirkanmaan etu

Kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk) esitti kirjoituksessaan (LVS 12.3.2023) katteettoman väitteen kokoomuksen kannasta uuteen metsärataan. Hän kirjoitti kokoomuksen esittävän ”miljardiluokan pääomitusta metsäradoille”, mutta väite ei pitänyt paikkaansa. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa puhuttiin tulevaisuuden nopeista ratayhteyksistä – ei metsäradasta. Petteri Orpon (kok) hallituksen tuore hallitusohjelma vahvistaa, että uuden metsäradan sijaan kehitetään päärataa nykyisessä ratakäytävässä. Tämä on myös Lempäälän etu ja tavoite, jonka kunnanhallitus kirjasi päätöksensä jo maaliskuussa 2020. Meillä on siis sama suunta.

Suomirata-hankeyhtiön tehtävä on selvittää kannattaako Helsingin ja Tampereen välille rakentaa uusi metsärata vai tulisiko keskittyä nykyiseen päärataan. Hankeyhtiön tehtävä ei ehkä ollut kansanedustajan tiedossa kirjoitusta laatiessaan. Olen ollut mukana hankeyhtiön tilaisuuksissa, joissa näitä molempia vaihtoehtoja on punnittu. Nyt päätökseksi on kuitenkin tullut pääradan kehittäminen. Se on hieno ryhtiliike, joka näkyy myös Lempäälässä. Vuoden raidekunnaksi valittu Lempäälä hyötyy nimittäin pääradan remontista, kun uusi metsärata olisi todennäköisesti jättänyt kuntakeskuksen sivuun uudesta raideyhteydestä. Miljardeja maksava uusi ratayhteys olisi lisäksi tuonut merkittäviä haasteita maankäyttöön peräti kolmen maakuntakaavan alueella.

Pääradan lisäksi täytyy panostaa tieverkoston uudistamiseen ja perusparannukseen. Maakuntakaavassa vuodesta 1992 saakka ollut Puskiaisten oikaisu on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, ja hanke onkin parhaillaan hyvässä vauhdissa. Lempäälän ja Pirkkalan kehitykselle merkittävän tiehankkeen YVA-arviointi valmistui viime vuonna ja yleissuunnitelma valmistuu tulevana syksynä. Oikaisu mainitaan myös Lempäälän kunnanvaltuuston juuri hyväksymässä Sääksjärven yleissuunnitelmassa. Kunnanvaltuuston kesäkuun kokouksessa varmistui lisäksi äänestyksellä, että kunnanvaltuuston tavoitteena on saada Sääksjärvelle raideliikenteen asema, ei seisaketta. Valtuuston asettaman tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä Puskiaisten oikaisun että siihen nojautuvan Sääksjärven osayleiskaavan toteutuminen, jotta väyläviraston edellyttämät 10 000 asukasta tai työpaikkaa toteutuvat (Väylävirasto 36/2019). Hankkeet siis tukevat toisiaan. Orpon hallituksen päättämät panostukset pääradan kehitykseen ovat siksi tärkeitä myös Lempäälän kehitykselle.

Jocka Träskbäck
kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok.)
varakansanedustaja

Mielipidekirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 19.6.2023.

Julkaistu

Suomalaisia ei pidä verottaa köyhiksi – polttoainevero heikentää työssäkäynnin kannustimia

Pitkien välimatkojen Suomessa yksityisautoilu on välttämätön osa työssäkäyntiä ja perhearkea. Tavaroiden logistiikasta puhumattakaan. Suomen ilmastotavoitteet ovat kireät, mutta autoilijoiden kurittaminen niiden saavuttamiseksi on tehotonta. Marinin hallitus perusteli vuosituhannen suurinta polttoaineverojen kiristämistään sillä, että polttoaineen kallistuminen vähentäisi autoilua ja siten päästöjä. Väite ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.

Suomessa ei autoilla huvikseen, vaan tarpeeseen. Kesälomareissun perhe voi vielä optimoida ja moni tänä kesänä niin tekeekin, mutta arjen liikkumisessa se ei ole aina mahdollista. Työmatkoja, kauppareissuja ja lasten kuljettamista harrastuksiin on usein hankalaa ja jopa mahdotonta hoitaa julkisella liikenteellä, eikä niitä voi jättää myöskään tekemättä. Tampereen yliopiston pro gradu -tutkielmassaan Juuso Villanen havaitsi, että polttoaineveron korotuksen teho päästövähennysten saavuttamiseksi on joustamattoman kysynnän takia rajallista. Voidaan siis todeta, että autoilijoiden rokottamisen syyt löytyvät muualta kuin päästövähennyksistä.

Marinin hallituksen esitys vahvisti jo ennakkoon polttoaineveron korotuksen iskevän kaikkein eniten pieni- ja keskituloisten suomalaisten talouteen. Lisäksi korotus rapautti työssäkäynnin taloudellisia kannustimia tekemällä työmatkoista entistäkin kalliimpia. Hintojen nousun myötä yhä useampi laskee kannattaako työssäkäynti polttoainekulujen ja verojen jälkeen. Kyseessä on siis vakava kannustinloukku varsinkin pienituloisille perheille. Nyt ollaan kriittisellä rajalla.

Hallituksen tulee ensi tilassa valmistella polttoaineverojen laskemista, jotta suomalaisten talous ja työssäkäynnin kannustimet eivät rapaudu nykyistä enempää. Myös kuljetusyritysten toimintaedellytyksiä täytyy parantaa, sillä polttoaineverojen kiristykset päätyvät suoraan kuluttajahintoihin ja inflaatio laukkaa parhaillaan villinä. Suomalaisia ei pidä verottaa köyhiksi, joten ryhtiliikkeellä on kiire.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Aamulehdessä 28.6.2022.

Julkaistu

Nyt tehtiin historiaa: MM-kisoilla kaupunkiseudulle kokoaan suurempi merkitys

Olipahan kaksiviikkoinen. Sunnuntai-illan MM-finaaliin kulminoitui niin paljon tavoitteita ja saavutuksia, että niiden sulatteluun menee hetki. Oli tietenkin historiallisen upeaa, että Suomi voitti Kanadan finaalissa kotikisoissaan, mutta se oli vain kirsikka muutenkin hienoon kakkuun, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia. Tässä alla joitain poimintoja ja ajatuksia siitä mitä tapahtui.

1) Kansiareena toteutui vuosikymmenten vääntämisen jälkeen ja tulos on juuri niin upea kuin siitä haluttiinkin. Nokia Arenaa kelpaa esitellä vieraille kautta maailman.

2) Tampere ja Nokia Arena osoittivat toimivansa suurten kansainvälisten tapahtumien näyttämönä loistavasti niin logistiikan kuin palvelujen ja fasiliteettien puolesta.

3) Suomi selviytyi kotikisoissaan upeasti finaaliin ja voitti uudella Nokia Arenalla jäätävän jännitysnäytelmän jälkeen MM-kultaa. Sitten torilla tavattiin ja Suomen kiekkopyhätössä Hakamettässä juhlittiin. Tämä nosti entisestään Tampereen statusta suhteessa pääkaupunkiin.

4) Tampereen seudulle kisoista jäi eri arvioista riippuen noin 30-40 miljoonaa euroa rahaa. Yrityksille ja talousalueelle tämä on merkittävä summa, joka päätyy paitsi palkansaajien taskuun ja kulutukseen myös työllistävänä vaikutuksena ja yhteisöveroina koko alueen hyväksi.

5) Historiallisesti Tampereella pelataan MM-kisat myös ensi vuonna, joten encore on tulossa.

6) Tampere ja koko Pirkanmaa saivat ison buustin matkailuun. Lentoyhteyksiä saatiin parannettua sopivasti juuri ennen kisoja ja tieto ensi vuoden kisoista vaikuttaa varmasti positiivisesti lentoreittien pysyvyyteen. Aurinko paistoi ja moni kisaturisti kehunee aluetta jatkossa muillekin. Ei ehkä hintatasoa, mutta muuten.

Enempää tuskin olisi voinut odottaa. Kiitos kaikille asianosaisille.

Samalla on paikallaan todeta, että Tampereen kaupunkiseudun kunnille keskuskaupungin menestys niin matkailussa kuin taloudessa on alueen kaikkien kuntien etu. Vireä aluekeskus sataa vääjäämättä naapurikuntien laariin niin asukkaiden hyvinvointina ja verotuloina kuin myös alueen yleisenä kiinnostuksena sekä yritys- ja asuntorakentamisen kuin myös muiden investointien kautta.

Julkaistu

Lempäälä, Pirkanmaan kehittyvä helmi

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana sain kunnian kirjoittaa tervehdyksen Lempäälän 2022 tietopakettiin, joka jaetaan paitsi jokaiseen kotiin myös toimii loistavana luettelona palveluista, yrityksistä ja yhteystiedoista.

—

Kunta joko kehittyy tai taantuu, välimuotoja ei ole. Näistä lähtökohdista Lempäälä on asemoinut itsensä rohkeasti kehittyvien kuntien joukkoon, mutta se ei ole tapahtunut hetkessä. Katsellessamme kehittyvää Lempäälää voimme nähdä vuosikymmenten johdonmukaisen kehitystyön tuloksia. Näkyvimpiä painopisteitä ovat viime aikoina olleet Ideaparkin ympäristö ja kuntakeskus, mutta seuraavaksi harppauksia otetaan myös esimerkiksi Sääksjärvellä ja Hauralassa, unohtamatta kuitenkaan liikenneverkoston kehitystä niin maanteillä kuin raiteillakin.

Lempäälä tunnetaan palkittuna yrittäjäkuntana, jossa elinvoimaa tehdään kunnan ja yrittäjäyhdistyksen yhteisvoimin. Tiivis yhteistyö on näkynyt myös koronakriisin aikana, mutta juuret ovat paljon syvemmällä. Yhteistyö on luonut joukkuehenkeä, joka on huomattu muuallakin. Kuntalaisten laadukkaat peruspalvelut tarvitsevat elinvoimaisia yrityksiä ja työpaikkoja, joiden verotuloilla kuntalaisten palvelut maksetaan. Yritysten rooli korostuu entisestään, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan harteille ja kunnan tulopuoli samalla kapenee. Jokainen kuntalainen voi kantaa oman kortensa kekoon ostamalla paikallisia tuotteita ja käyttämällä paikallisten yritysten palveluita. Support your local, sanotaan.

Tätä kirjoittaessani kunnanvaltuustomme laatii uutta kuntastrategiaa, joka ohjaa tulevina vuosina kunnan kehityksen suuria linjoja. Strategia ei jää hyllyyn pölyttymään, vaan se toimii päätöksenteon ohjenuorana jokapäiväisessä työssä. Valtuuston puheenjohtajana olen vakuuttunut siitä, että kuntastrategia tulee painottumaan kasvuun ja kehitykseen, sillä se on kunnan ja kuntalaisten etu. Lempäälään on jo vuosikymmeniä toivottu uimahallia, ja nyt hanke on viimein saatu toden teolla käyntiin. Tavoitteena on päästä uimaan Ideaparkin alle jo vuoden 2023 lopussa, ellei luolastosta paljastu viivästyttäviä yllätyksiä. Samaan aikaan kunta panostaa merkittävästi esimerkiksi lähiluontoon ja Birgitan polun kehitykseen sekä kouluihin ja liikuntapaikkoihin. Tavoitteena on kasvaa ja kehittyä hallitusti sekä siten, että tuloksena on kaikille hyvä Lempäälä.

Meidän yhteinen Lempäälämme.

Jocka Träskbäck
Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Julkaistu

Stara perustettiin 22 vuotta sitten – idea verkkomediasta syntyi uima-altaalla Teneriffalla

Eilen 20.1.2022 tuli kuluneeksi päivälleen 22 vuotta minulle hyvin tärkeästä päivästä. Lekottelin joulukuun lopussa 1999 uima-altaalla Teneriffalla, kun sain idean perustaa Suomeen viihdealan verkkomedian. Olin koodannut nettisivuja vuodesta 1993 lähtien ja työskennellyt samasta vuodesta alkaen toimittajana useissa musiikkimedioissa. Kuin salama kirkkaalta taivaalta minulle tuli ajatus, että internetissä pitäisi ryhtyä julkaisemaan artikkeleita ja arvosteluita, koska sähköisissä medioissa vaikutti tuolloin olevan potentiaalia.

Irtisanouduin Fritidsresorin ja Hassen matkaoppaan duunista heti ja sain lennon Suomeen tammikuun puoliväliin. Kotiin palattuani käärin hihat ja varasin Staran esiasteen domainin 20.1.2000. Ensimmäiset kuusi vuotta tein päivät duunia muun muassa koodaamalla nettisivuja eri yrityksille ja yhteisöille, toimittamalla Yleisradion Poliisi-tv -ohjelmaa ja soittamalla illat levyjä klubeilla ja yökerhoissa. Vapaa-ajan käytin verkkosivuston sisällön tuottamiseen ja koodaamiseen.

Poliisi-tv:n promokuva vuodelta 2002.

Tuolloin ei ollut vielä olemassa nykyisiä julkaisujärjestelmiä, joten jokainen artikkeli piti kirjoittamisen jälkeen myös koodata sisään sivustoon. Suuret suomalaiset mediatalot tyytyivät vain naureskelemaan verkkomedioille, koska niiden johdossa ei alkuunkaan ymmärretty internetin roolia ja mahdollisuuksia. Hyvä niin, sillä Stara ei olisi koskaan kasvanut näin suureksi mediaksi, jos verkkoon hiljalleen syntynyt kysyntä olisi tyydytetty isojen mediatalojen toimesta. Lämmin kiitos.

Nyt oli hyvä hetki vilkaista mitä 22 vuodessa on syntynyt ja summata tilannetta vime vuoden 2021 tilastojen perusteella. Stara tavoittaa nykyisin 1,3 miljoonaa eri lukijaa kuukaudessa ja vuodessa verkkosivustolle tehtiin yhteensä 54 miljoonaa sivulatausta, eli keskimäärin 148 000 sivulatausta päivässä läpi vuoden. Facebookissa Stara tavoittaa kuukausittain hieman yli miljoona suomalaista, ja engagement on peräti 2,4 miljoonaa kuukaudessa. Näiden tilastojen valossa voidaan todeta, että Staran koko tiimi on tehnyt erittäin hyvää duunia. 22 vuotta on suomalaiselle verkkomedialle pitkä historia, mutta edessä on vielä pidempi tulevaisuus.

Kiitos kaikille tällä matkalla mukana olleille ystäville, henkilöstölle ja kumppaneille! Olette olleet korvaamattomia osia tässä isossa palapelissä. Toivottavasti vuosi 2022 jatkaa tätä upeaa kehitystä. Linkin takana luettavissa 25 vuoden yrittäjäurani historiikki, jonka kiteytin jokunen vuosi sitten luettavaan muotoon.

Julkaistu

Kolumni: Rohkeus tuo menestyksen – vain kehittyvä kunta menestyy

Tampereella tehtiin perjantaina historiaa, kun vuosikymmeniä suunniteltu kansiareena avasi viimein ovensa jääkiekon paikallisottelun merkeissä. Vaikka upean areenan viralliset avajaiset ovatkin vasta edessä, jäi päivä historiaan muutenkin kuin Antti Saarelan hattutempulla. Tuohon iltaan kulminoitui nimittäin jälleen kerran tamperelainen luova hulluus ja ennen kaikkea rohkeus. Rohkeus tehdä ja toteuttaa. Jokaisessa Suomen kaupungissa visioidaan jatkuvasti uutta, mutta harvassa kaupungissa myös tehdään. Ja nimenomaan tekeminen erottaa jyvät akanoista ja menestyjät muista.

Tamperelainen 8.12.2021

Tampere on ollut jo pitkään tasavallan halutuin muuttokohde, ja tänä syksynä kaupunki nousi ylivoimaisesti koko maan muuttovoiton ykköseksi. Nykytilanne ei suinkaan ole itsestäänselvyys, sillä vielä 1990-luvulla Tampereen imago oli samalla tasolla vaikkapa Lahden, Turun ja Jyväskylän kanssa. Irtiotto tästä ei ole tapahtunut helposti ja nopeasti, eikä se olisi ollut mahdollista ilman rohkeiden visionäärien johdonmukaista työtä ja taistelua tuulimyllyjä vastaan. Reilussa kahdessa vuosikymmenessä kasvukäytävän kruunu on viimein saavuttanut aseman, jota kelpaa puolustaa.

Rohkeille hankkeille on ominaista, että niitä vastustetaan yleensä eniten. Kehityshankkeisiin liittyy usein epävarmuuksia, joten muutosvastarinta on helppo valinta. Kehitystä pelkäävät haluavat lähtökohtaisesti pitäytyä nykytilassa, johon he ovat mukavasti tuudittautuneet. Status quo, joku voisi sanoa. Kirjoitin taannoin Tamperelaisessa miten kunta joko kehittyy tai näivettyy. Välimuotoja ei ole. Näsinneula, Särkänniemi, rantaväylän tunneli, ratikka ja nyt myös kansiareena. Siinä esimerkkejä rohkeista tamperelaisista hankkeista, joita muualla Suomessa kadehditaan ja joiden ansiosta kaupunki koetaan dynaamiseksi ja vetovoimaiseksi. Samalla täytyy muistaa, että Tampereen kehitys on paljon sitä laajemman talousalueen kehitystä. Vahva ja vetovoimainen keskuskaupunki on nimittäin koko kaupunkiseudun etu.

Tampere on osoittanut, että rohkeus on tuonut menestyksen.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina keskiviikkona 8.12.2021.

Julkaistu

Lempäälän uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi

Minut on tiistaina järjestetyssä yhtiökokouksessa valittu Lempäälän uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Oheista valokuvaa ottaessani en aavistanut, että kaksi vuotta myöhemmin vetäisin hanketta, jonka tarkoituksena on rakentaa kuvan luolastoon uimahalli. Kohtalolla on joskus taipumus ohjata erikoisiin suuntiin.

Kuntaan on toivottu uimahallia vuosikymmenten ajan, ja nyt tämä haave on viimein toteutumassa, kunhan suuri määrä palasia loksahtaa ensin kohdalleen. Tulen osaltani tekemään parhaani hankkeen toteutumiseksi taloudellisesti järkevällä tavalla.

Uimahalliyhtiössä meillä on loistava tiimi viemässä tätä tärkeää hanketta eteenpäin, ja uimahallia pyörittävä operaattori on esimerkiksi jo aiemmin valittu. Uimahallia tulee operoimaan Kuohun Uimavalvonta Oy, joka pyörittää jo nyt Kangasalla suosittua Kuohu-uimahallia. Osaamista ja kokemusta siis riittää myös siellä, kunhan ensin päästään avajaisiin saakka.

Hanke on siis hyvässä vauhdissa ja vauhti kiihtyy. Vuoden 2023 lopussa on tarkoitus päästä uimaan, mutta se edellyttää suunnitelmien saumatonta sujumista. Kun uimahalli rakennetaan maan alla sijaitsevaan luolastoon, on hankkeessa oltava valmis monenlaisiin viivästyksiin ja ratkaistava eteen tulevat haasteet nopeasti. Saappaat eivät siis ole pienimmästä päästä, mutta minä ja tiimi tulemme tekemään parhaamme.

Kiitos luottamuksesta.