Etuovi-nimikiista päättyi sovintoon

Monet lukijani ovat seuranneet blogissani jo vuosien ajan Etuovi-nimikiistan värikkäitä käänteitä. Nyt osapuolet ovat 12 vuoden jälkeen päässeet asiassa sopimukseen, ja kaikki omistamani Etuovi-oikeudet siirtyvät samalla Alma Medialle. Alla sovintoratkaisusta yhdessä laatimamme lehdistötiedote.

Helsingissä 9.4.2013, Julkaisuvapaa heti

Etuovi-nimikiista päättyi sovintoon

Mediakonserni Alma Median ja tamperelaisen yrittäjä Jori-Pekka Träskbäckin kiista Etuovi-nimen omistuksesta on päättynyt. Osapuolet ovat päässeet asiassa sovintoon, jossa kaikki Etuovi-tavaramerkin oikeudet siirtyvät Alma Medialle. Osapuolet eivät kommentoi sovinnon yksityiskohtia.

– Olemme tyytyväisiä, että pitkään jatkuneessa kiistassa on päästy vihdoin sovintoon. Sovinnon myötä voimme entistä paremmin kehittää Etuovi-liiketoimintaa, Alma Mediapartners Oy:n toimitusjohtaja Riikka Wulff toteaa.

– Hyvässä hengessä käydyissä neuvotteluissa pääsimme molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. 12 vuoden riitaisuudet ovat nyt takana ja molemmat osapuolet voivat jatkaa liiketoimintansa kehittämistä ilman nimikiistan rasitteita, Jori-Pekka Träskbäck kommentoi.

Yhteisen sopimuksemme myötä myös Etuovi-nimikiistaan liittyneet kirjoitukset ovat kadonneet täältä blogistani bittien taivaaseen. Haluan vielä tässä vaiheessa kiittää kaikkia asianosaisia ja hengessä mukana olleita. Case is Closed. Over and out.

Jyrki Kataisen ”puukotuksen yrityksestä” journalistinen pannukakku

Toimin nykyisin Suomen suurimman riippumattoman verkkomedian, Staran, yrittäjänä ja päätoimittajana. Aiemmin toimin neljän vuoden ajan rikostoimittajana Poliisi-tv:ssä. Stara toimii pääasiassa viihdealalla, jossa niin sanottu klikkijournalismi on vähintään yhtä yleistä kuin poliittisessa uutisoinnissa. Verkkolehti Uusi Suomi on suomalaisen klikkijournalismin kruunaamaton kuningas, mutta viihdealalla tullaan hyvää vauhtia perässä. Myös viihteessä ja politiikassa otsikko täytyy aina lunastaa, mutta rajat ovat kuitenkin joskus kieltämättä kuin veteen piirrettyjä. Rikosjournalismin saralla ei kuitenkaan pidä sallia uutisoinnissa minkäänlaista soveltamista tai paisuttelua, sillä alan terminologia on suoraan yhteydessä rikostuomioihin ja pienikin virhe voi paisua huomattavaksi. Siksi toimittajien tulee olla rikosuutisoinnissa erityisen tarkkoja.

Olen blogissani ihmetellyt lukuisia kertoja suomalaisten valtamedioiden toimittajien surkeaa ammattitaitoa rikosjournalismissa. Murtovarkauksista tehdään yhä edelleen hämmentävän usein ryöstöjä, ja viimeksi tänään tällaiseen poikkeuksellisen noloon virheeseen sortuivat Alma Median Iltalehti ja Aamulehti. Molemmat lehdet nimittäin väittivät ravintoloitsija Jussi Willmanin tulleen ryöstetyksi, vaikka todellisuudessa hänen kotiinsa oli murtauduttu. Murrolla ja törkeällä ryöstöllä, kuten niistä langetettavilla tuomioillakin, on eroa kuin yöllä ja päivällä. Iltalehti otsikoi tapauksen ”törkenä ryöstönä” ja Aamulehti ”ryöstönä”, vaikka todellisuudessa kyse oli huomattavan paljon lievemmästä rikoksesta. Termien erot ymmärtävä Ilta-Sanomat sen sijaan uutisoi murron murtona.

Tästä päästäänkin tämän blogikirjoituksen pääasiaan. Tänään iltapäivällä Turussa sattui nimittäin välikohtaus, jossa noin 30-vuotias mieshenkilö oli ottanut taskustaan teräaseen pääministeri Jyrki Kataisen lähettyvillä. Turvamiehet taltuttivat miehen nopeasti, eikä mitään päässyt tapahtumaan. Paitsi mediassa. Ensimmäisenä asiasta uutisoi Helsingin Sanomat, joka julisti otsikossaan virheellisesti ”Pääministeri Kataista yritettiin puukottaa Turussa”. Tämän jälkeen Suomen tietotoimisto STT jakoi Hesarin virheen kymmenille omille asiakkailleen ja soppa oli keitetty. Tässä uutistoimiston alkuperäinen uutissähke sellaisenaan.

HS: Pääministeri Jyrki Kataista (kok.) yritettiin puukottaa tänään Turussa. Turvamiehet ehtivät taltuttaa puukottajan ennen iskua.

DATE:22.10.2012 17:31:50

Todellisuudessa Helsingin Sanomien väite puukotuksen yrityksestä oli perätön. Teräaseen hallussapidon (nimike tarkentunee tutkinnassa) muuttaminen puukotuksen yritykseksi oli vakava virhe, varsinkin kun kyseessä on rikosuutisointi. Lienee varsin poikkeuksellista, että tällaisen virheen teki varsin luotettavana yleensä pidetty Helsingin Sanomat ja että sen jakoi edelleen niin ikään luotettavana pidetty STT. Yhdeksän minuuttia ensimmäisen tiedotteen jälkeen STT julkaisi tapauksesta asiakkailleen vielä pidemmän sähkeen.

HS: Kataista yritettiin puukottaa Turussa ///SÄHKE///

Pääministeri Jyrki Kataista (kok.) yritettiin puukottaa tänään Turussa hänen olleessaan tapaamassa äänestäjiä Yliopistokadun kävelykadulla, kertoo Helsingin Sanomat verkkosivuillaan. Puukon kanssa liikkunut mies pääsi lähelle pääministeriä, mutta turvamiehet estivät iskun. Paikalla olleen Helsingin Sanomien valokuvaajan mukaan puukon kanssa liikkunut mies vietiin käsiraudoissa Turun poliisin säilöön.

DATE:22.10.2012 17:40:57

Uutissähkeestä seurasi tilanne, jossa merkittävä osa suomalaisista medioista julkaisi uutisen sellaisenaan väittäen, että Katainen oli joutunut puukotuksen yrityksen kohteeksi. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa tapahtunut. Hesari korjasi otsikon saamiensa uusien tietojen perusteella kello 18.29, mutta virhe oli jo ennen sitä ehtinyt levitä lukuisiin medioihin.

Tapauksesta uutisoi todenmukaisesti ainakin YLE Uutiset, joka sopivasti irtisanoi taannoin sopimuksensa STT:n kanssa. Noloimpaan tilanteeseen joutui MTV3, jonka Seitsemän uutisissa käsiteltiin asiaa pitkään ja haastateltiin paikan päällä myös useita henkilöitä. Maikkarin toimituksessa ei ilmeisesti ollut vuorossa ketään rikosjournalismin perusteet osaavaa toimittajaa, sillä juonnossa ja insertissä tapausta väitettiin lukuisia kertoja puukotuksen yritykseksi, vaikka yksikään jutussa haastatelluista ”silminnäkijöistä” ei itse nähnyt tapausta, eikä edes valtioneuvoston turvallisuudesta vastaava henkilö väittänyt tapausta puukotuksen yritykseksi. Mikään insertissa mainittu seikka ei siten viitannut puukotuksen yritykseen.

MTV3 SEITSEMÄN UUTISET KLO 19.00

Pidän erittäin huolestuttavana, että kukaan Maikkarin toimittajista ei ymmärtänyt esitettyä puukotusväitettä perättömäksi, vaikka STT:n sähkeen ja Seitsemän uutisten välillä oli aikaa yli tunti ja Maikkarilla oli jopa oma toimittaja paikan päällä selvittämässä tapahtumia. Helsingin Sanomatkin oli korjannut virheensä jo puoli tuntia ennen uutislähetystä. Oma näkemykseni tapauksesta vahvistui, kun Demari uutisoi poliisin vahvistaneen, että kyseessä ei ollut puukotuksen yritys. Pidätetty mies ei ollut käyttäytynyt aggressiivisesti eikä uhannut ketään – saati pääministeri Kataista – puukolla.

Kataista veitsen kanssa lähestynyt mies ei käyttäytynyt poliisin mukaan aggressiivisesti. Hän ei suoranaisesti yrittänyt käyttää väkivaltaa ketään kohtaan, kerrotaan Varsinais-Suomen poliisista.- Demari.fi

Nyt toimituksille kävi siis ns. vanhanaikaiset, kun lukuisat valtamediat joutuivat korjaamaan virheellistä uutisointiaan. Verkossa se on onneksi mahdollista, ja juttuja onkin korjattu oikein urakalla. Saman joutui tekemään myös MTV3 Uutiset, joka oli viimein korjannut uutisointiaan Uutisotsikot-lähetykseensä kello 21.00.

MTV3 UUTISOTSIKOT KLO 20.55

Tapaus osoitti jälleen kerran kaksi asiaa: a) suurimmatkin mediat tekevät välillä rajujakin virheitä uutisoinnissa ja b) suurtenkin mediatalojen toimittajille olisi viimeinkin aika opettaa rikosjournalismista edes alkeet, jotta tällaiset virheet voitaisiin huomata jo omassa toimituksessa. Nyt odotan suurella mielenkiinnolla aamun printtilehtiä, sillä väärien väitteiden päätyminen painettuun lehteen menisi jo tragikoomisen puolelle. Se nähdään huomenna aamulla.

PÄIVITYS 22.10.2012 KLO 22.20: Sain uutta tietoa Helsingin Sanomien jutun alkuperäisestä otsikosta (”Pääministeri Kataista yritettiin puukottaa”), joten juttua on päivitetty sen mukaiseksi. Helsingin Sanomat kertoo artikkelissaan päivittäneensä otsikkoa kello 18.29, kun täsmentyi, että kyseessä ei ollut puukotuksen yritys. Väärä tieto korjattiin siis Hesarissa puoli tuntia ennen MTV3-kanavan Seitsemän uutisia.

PÄIVITYS 23.10.2012 KLO 11.10: Selasin nyt kansainvälisten medioiden otsikoita ja huomasin, että lukemattomat ulkomaiset mediat kertovat parhaillaan, että Suomen pääministeriä yritettiin puukottaa. Tapaus on malliesimerkki siitä kuinka yhden median virheestä voi paisua hetkessä virheellisen uutisoinnin maailmanlaajuinen aalto, kunhan virheen tehnyt media on tarpeeksi suuri ja uskottava.

Jyrki Katainen Stabbing Attempt: Knife Attack On Finland Leader Thwarted (Huffington Post)
Stabbing attempt on Finnish prime minister thwarted (USA Today)
Man attempts to stab Finnish PM (Irish Examiner)
Knife attack on Finland’s PM thwarted (France24)
Finnish prime minister survives stabbing attempt: Guards (PressTV)

Monet medioista päivittänevät artikkeleitaan, kun tieto väärästä uutisoinnista tavoittaa toimitukset. Ainakin suurimpiin uutistoimistoihin saakka korjaus näyttää jo menneen perille tai sitten ne olivat jo alunperinkin todenmukaisia. Esimerkiksi BBC on laittanut otsikon repäisevimmän osan tyylikkäästi hipsuihin.

Man with knife stopped from approaching Finnish PM (AP)
’Attack thwarted’ on Finnish PM Jyrki Katainen (BBC)
Finnish PM unharmed by knife-wielding man at rally (AFP)

Printtimedia syöksykierteessä – valo sammui tunnelin päässä?

JULKAISTU 4.9.2012 Media on toimialoista mielenkiintoisin, sillä se on ollut viimeiset parikymmentä vuotta alituisessa muutoksessa. Television keksimisen jälkeen nähtiin vuosikymmenien seesteinen jakso, jossa merkittävintä oli siirtyminen värilähetyksiin. Sen jälkeen alkoi kuitenkin todellinen myllerrys. 1990-luvun alussa internet-sivut tekivät tuloaan, ja vuosikymmenen loppupuolella syntyivät jo ensimmäiset merkittävät suomalaisetkin verkkomediat. Uusi sähköinen media oli tullut muuttaakseen maailman.

3.11.2011 Prosessori-lehti lopetetaan (Digitoday)
19.6.2012 Tori-lehti lopetetaan (Aamulehti)

Vuosi 2000 oli käännekohta media-alalla. Silloin alkoi internetin valtakausi ja myös Staran esiaste näki samalla päivänvalon. Tuolloin suuret mediatalot hallitsivat vielä tiedonvälitystä, eikä kukaan ollut vielä kuullutkaan sosiaalisesta mediasta saati Facebookista. Yksikään vanhan koulukunnan printtimoguleista ei osannut pelätä, että internet veisi heiltä joskus leivän suusta. Päinvastoin, vielä vuoden 2005 lokakuussa Musiikki & Mediassa lausuttiin legendaariset sanat ”Internet ei ole uhka meidän printtilehdelle”. Kuinkas sitten kävikään.

Liian monet vanhanaikaiset mediatalot eivät ymmärtäneet ajoissa internetin merkitystä, eivätkä hypänneet junaan ennen kuin se oli jo kiitänyt kauas asemalta. Samalla monta upeaa suomalaista mediabrändiä ajettiin puolivahingossa alas, kun niiden nettipreesensiä ei osattu tehdä ajoissa. Kun asiaan lopulta havahduttiin, olivat ketterät pienemmät mediatalot jakaneet jo markkinan keskenään, eikä vanhoille brändeille ollut enää tilaa ihmisten bookmarkeissa. Tämä johti lopulta siihen, että netistä ”puuttuvaa” mediaa ei nykyisin tunneta enää myöskään printissä. Tapahtumista tulee elävästi mieleen kännykkämahti Nokian uho ja tuho. Syyt olivat nimittäin molemmissa tapauksissa ylimielisyys ja uuden tekniikan aliarviointi.

7.8.2012 Regina-lehti lopetetaan (HS.fi)
17.8.2012 Keltaisen Pörssin painettu versio lopetetaan (Kauppalehti.fi)

Vuonna 2000 perustamani viihdealan nettimedia Pop-opas.com muuttui muutamien vaiheiden jälkeen lopulta Staraksi vuonna 2003. Ajoitus oli täydellisen onnistunut. Siitä saakka olen saanut seurata aitiopaikalta printtimedian ajautumista kohti tuskien taivalta. Korostan, että tarkoitan printtimedialla lähinnä sanomalehtipaperisia tuotteita. Aikakauslehdille povaan sen sijaan vielä pitkää tulevaisuutta.

Vuosikausien ajan esitin näkemyksiäni sanomalehtien karusta kohtalosta ja internetin noususta lähes yksin, sillä lukemattomat vanhan koulukunnan ammattilaiset nauroivat väitteille. He totesivat, että sanomalehtiä lukemaan tottuneet ihmiset lukevat lehtiä vielä vuosikymmeniä. Viimeisen viiden vuoden aikana nauru on kuitenkin loppunut tai ainakin muuttunut tuskallisen väkinäiseksi, kun verkkomedian ylivalta on kasvanut kasvamistaan. Samalla printtimedia vääntelehtii tuskissaan, kun levikit ja rahahanat hiipuvat, ja lehtiväen irtisanomiset ovat samasta syystä arkipäivää.

15.5.2012 Jade-lehti lopetetaan (MarMai.fi)
30.8.2012 City-lehti lopetetaan (MTV3.fi)

Viime aikoina jo lukemattomia printtilehtiä on lopetettu, ja vastaavien uutisten tulva on kasvanut selvästi vuoden 2012 käännyttyä toiselle puoliskolleen. Maineikas City-lehtikin korisee parhaillaan viimeisiä henkosiaan ja tänään tuli tieto Vartti-lehden lopettamisesta. Toisenlainen merkki printtimedian ahdingosta on Helsingin Sanomien muuttuminen tabloidiksi, sillä se on paniikkiratkaisu ja vaikeuksiin sopeutumista. Kolme senttiä paksu broadsheet-lehti tarkoittaisi kuusisenttistä tabloidia, joka ei ole mahdollista. Sivumäärä laskee siis dramaattisesti, joten juttumäärä laskee samassa suhteessa.

Juttumäärän laskiessa toimittajia tarvitaan entistä vähemmän, joten Hesarin massiiviset YT-neuvottelut ovat vain ajan kysymys. Sivukoon puolittuessa myös koko sivun mainosten hinta laskee kerralla arviolta 30-40 prosenttia. Levikin laskiessa mainoshinta laskee edelleen, sillä kierre on vasta alussa. Hesarin tuloihin on siis vääjäämättä tulossa dramaattinen romahdus. Heitänkin nyt ilmoille synkän ennustuksen, että Helsingin Sanomat irtisanoo vuoden sisällä 30 prosenttia toimituksestaan.

31.7.2012 Helsingin Sanomat siirtyy tabloid-kokoon (Iltalehti)
4.9.2012 Vartti lakkautetaan (Helsingin Uutiset)

Sanomalehtien lopun häämöttäminen paljastuu myös siitä, että edellä mainittu Helsingin Sanomien tabloid-muutos ei jää ainoaksi. Lisäksi sama surullinen laskukaava irtisanomisineen toteutuu muissakin valtalehdissä. Hesarin lisäksi ainakin Aamulehti, Savon Sanomat, Karjalainen, Keskisuomalainen ja Etelä-Suomen Sanomat siirtyvät tabloidiin  parin vuoden sisällä. Todennäköisesti jo ensi vuonna. Parin vuoden kuluttua kortistossa on paljon enemmän toimittajajia, mutta markkinoilla paljon vähemmän printtilehtiä.

Toivon, että olen väärässä. Pelkään, että en ole.

Fingerporissa Dr. Oetker -tavaramerkkiloukkaus?

Tavaramerkki on juridiikan erikoisalue, joka on suurimmalle osalle suomalaisista täyttä hepreaa. Muuten hyvinkin valveutuneilla kansalaisilla on usein tavaramerkeistä äärimmäisen hatarat tiedot, mikä osaltaan aiheuttaa joskus myös tahattomia tavaramerkkiloukkauksia. Parhaillaan sosiaalisessa mediassa keskustellaan huippusuositun Fingerpori-sarjakuvan lauantaisesta stripistä (katso tästä), jossa vitsaillaan tunnetun valmispizzamerkin Dr. Oetkerin kustannuksella. Hauskassa stripissä nähdään natsitohtori Dr. Oetker, joka kiduttaa potilaitaan pizzalla. Kyse on siis parodiasta.

Itse tyydyin vain nauramaan makeasti hauskalle vitsille, mutta blogisti Perttu Pulkkinen on ottanut hieman toisenlaisen lähestymistavan. Hän kirjoitti asiasta blogikirjoituksen otsikolla Rikkoiko lauantain Fingerpori lakia. En ota kantaa lakiin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta, vaan ainoastaan epäiltyyn tavaramerkkiloukkaukseen. Niiltä osin Pulkkinen on monien muiden kansalaisten tavoin niin sanotusti hieman kujalla. Parodia ei nimittäin täytä tavaramerkkiloukkauksen määritelmää, vaikka Pulkkinen ja pizzayhtiö voisivat olla asiasta toista mieltä. Blogisti tosin muistaa ottaa huomioon asianmukaisen pro et contra -lähestymistavan pohtiessaan asian lopputulemaa.

Tavaramerkkiloukkaus edellyttää aina, että a) toisen omistaman tavaramerkin käyttö on kaupallista ja b) että tavaramerkillä tarjottava kaupallinen tuote on sama tai samankaltainen kuin mille tavaramerkki on vakiintunut tai rekisteröity. Tuotteiden ja merkkien tulee olla sekoitettavissa toisiinsa. Poikkeuksena tästä ovat tavaramerkkilain 6 § 2 momentissa tarkoitetut laajalti tunnetut tavaramerkit, jotka saavat tavallista laajempaa suojaa. Laajemman suojan saamisen ehdoton edellytys on rekisteröity tavaramerkki, sillä vakiintunut tavaramerkki ei suojaa voi saada. Pulkkinen väittää blogissaan virheellisesti, että Pertti Jarla olisi käyttänyt tavaramerkkiä Dr. Oetker Fingerpori-sarjakuvassaan kaupallisesti, koska ”tässä on kyse Pertti Jarlan liiketoiminnasta, eli sarjakuvien piirtämisestä kaupalliselle lehdelle. Fingerpori on Pertti Jarlan ”tavara” – immateriaali tuote – jonka myymisessä hän hyödyntää Dr Oetkerin tavaramerkkiä, ilman lupaa, ilman korvausta, oletettavasti.

Pulkkinen jatkaa:

Dr Oetker-logoa ei ole graafisessa muodossa sarjakuvassa, eikä Fingerporin tunnuksenakaan, mutta viittaus toisen tavaramerkkiin, ja tätä kautta jonkinasteinen kaupallinen hyödyntäminen on ainakin ilmeistä.

Blogistin näkemys kaupallisesta hyödyntämisestä ei pidä paikkaansa.

Pertti Jarlan tarjoama sarjakuva on nimeltään Fingerpori, joka on kiistatta muodostunut laajalti tunnetuksi tavaramerkiksi. Sen sijaan sarjakuvassa esiintyvät tuotemerkit eivät ole hänen käyttämiäään kaupallisia tunnusmerkkejä. Jarla ei tarjoa kaupallisesti (vrt. case Vihreät/Uusi Suomi) mitään tuotetta, jonka nimi olisi Dr. Oetker tai edes jotain siihen sekoitettavaa. Jarla ei myöskään myy tai muuten ”hyödynnä kaupallisesti” millään tuotemerkillä pizzaa tai muuta tavaramerkkiluokituksen luokkiin 29 tai 30 kuuluvaa tuotetta. Näin ollen kumpikaan tavaramerkkiloukkauksen ehdottomista edellytyksistä ei täyty. Kuka tahansa saa kirjoittaa tai piirtää lähes mitä tahansa mistä tahansa tuotemerkistä (vrt. antimainokset). Yhtä lailla esimerkiksi Audi ja Coca-Cola voivat näkyä sarjakuvissa myös negatiivisessa mielessä ilman että kyseessä olisi tavaramerkkiloukkaus. Sillä, että kyseessä on jollain tavalla negatiivinen asiayhteys, ei ole juridista merkitystä. Ei varsinkaan sarjakuvissa, joiden pääasiallinen tehtävä on olla parodiaa. Tosin taannoin Helsingin käräjäoikeuden tuomari Jukka Jaakkola katsoi suorastaan koomisessa Pelastakaa lapset -tuomiossaan, että huono vitsi (”epäonnistunut parodiatarkoitus”) oli laitonta.

Summa summarum. Lauantain Fingerpori ei ole tavaramerkkiloukkausta nähnytkään. Sen sijaan kyseessä oli hauska ja oivallinen vitsi ja parodia. Pakastepizzat ovat tunnetusti ravintolapizzoja heikompilaatuisia, joten moni suomalainen lienee sarjakuvan tarinan kanssa samaa mieltä. Varsinainen show tästä saataisiin, jos pizzayhtiö ottaisi vitsistä ns. herneen nenäänsä ja ryhtyisi asiassa toimenpiteisiin. Todennäköisesti ovat vain tyytyväisiä saamaansa huomioon.

Hakukone julkisti vuoden haetuimmat tähdet

Verkossa julkaistaan näin vuodenvaihteen molemmin puolin jälleen tilastoja vuoden suosituimmista nettihauista. Tänä vuonna teinitytöt ovat näyttäneet voimansa, kun aiemmin Twitterin vallannut Justin Bieber nousi Bing-hakukoneessa koko internetin haetuimmaksi henkilöksi. Viime vuonna Justin oli lista kuudes ja nyt ainoa ”mies” Top 10 -listalla.

Bingin listalla toiselle sijalle päätyi viime vuoden ykkönen Kim Kardashian. Kolmannelle sijalle nousi hieman yllättäen Frendit-sarjasta tähdeksi noussut Jennifer Aniston, joka ei ole viime aikoina ollut kovinkaan paljon otsikoissa. Viime vuonna Aniston oli sijalla 9. Edellä mainittujen lisäksi haetuimpien listalla olivat tutut nimet Lindsay Lohan, Megan Fox, Jennifer Lopez, Britney Spears, Katy Perry, Lady Gaga ja Miley Cyrus. Haetuin televisio-ohjelma oli American Idol.

Vuoden odotetuimpiin ensi-iltoihin lukeutuva uusi Twilight – Aamunkoi osa 1 ei noussut leffalistan ykköseksi hakukoneissa, sillä sen edelle nousi esimerkiksi Mission Impossible. Leffojen haetuin oli Ghost Protocol, joka saa ensi-iltansa joulukuussa.

Lähde: Bing, Stara

Varo huijauspuheluita! Suomen Yritys- ja luottotietojärjestelmä YLJ huijaa härskisti yrittäjiä – kuuntele puheluäänite

Suomessa on vuosien varrella ihmetelty useiden luettelopalveluja verkossa kauppaavien huijariyritysten toimintaa. Esimerkiksi Directan törkeä toiminta on aiheuttanut ennätysmäisen määrän oikeudenkäyntejä. Kirjoitin Directasta viimeksi vuonna 2008. Tuorein huijariyritys on Suomen Yritys- ja luottotietojärjestelmä YLJ Oy, joka kusettaa yrittäjiä perinteisin menoin, ellei jopa muita härskimmin.

Ensinnäkin Suomen Yritys- ja luottotietojärjestelmä YLJ Oy (www.ylj.fi) yrittää ilmiselvästi sekoittaa itsensä asiakkaiden silmissä patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään viranomaisrekisteriin Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:ään (www.ytj.fi). Siten yritys ratsastaa laajalti tunnetun ja luotettavan palvelun maineella. Palvelujen nimet ovat hyvin samankaltaiset ja jopa logossa haetaan samaa vaikutelmaa. Vertaa logoja alta.

Sekaannusvaaran tarkoituksellinen hakeminen vahvistaa osaltaan yhtiön epäilyttäviä tarkoitusperiä. Suomi24-palvelun verkkokeskusteluissa väitetään, että YLJ on ilmoittanut jollekin asiakkaalle olevansa kaikille tuttu YTJ, joka on ”muuttunut vuoden alusta maksulliseksi”. Tästä minulla ei ole kuitenkaan näyttöä, joten en voi asiaa enemmälti kommentoida. Suomen Yritys- ja luottotietojärjestelmä YLJ Oy:n toiminta on joka tapauksessa mennyt jo niin härskiksi, että myös verottaja sekä patentti- ja rekisterihallitus ovat joutuneet julkaisemaan sen toiminnasta tiedotteen.

Patentti- ja rekisterihallituksen tiedote

Yritys- ja luottotietojärjestelmä www.ylj.fi ei ole viranomaispalvelu, eikä sitä pidä sekoittaa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään www.YTJ.fi. Viranomaispalvelu (www.YTJ.fi) ei lähetä laskuja palvelun käytöstä. Vastaavasti yksityisen Yritys- ja luottotietojärjestelmän (www.ylj.fi) perus- ja luottotietojärjestelmään liittyminen on yrityksille maksullinen.

Amatöörimäisen huonoilla verkkosivuillaan YLJ ilmoittaa olevansa hakupalvelu. Sellaisena se on kuitenkin harvinaisen surkea tekele. Liiketoiminnan fokus onkin todellisuudessa aivan muualla kuin hakupalvelun ylläpitämisessä. Palvelun pääasiallisena tarkoituksena on rahastaa yrittäjiä tyhjästä. Yhtiön perusliiketoimintaa on soittaa yrittäjille ”varmistaakseen näiden yhteystiedot” hakupalvelussa. Tiedot ovat tietenkin kunnossa, koska ne haetaan koneellisesti aivan toisesta tietokannasta (Espanjassa majaansa pitävä Proventor. Lisätietoja alla.).  Soiton todellinen tarkoitus on siis aivan muuta kuin yhteystietojen tarkistaminen.

Kun yrityksen tiedot ovat kunnossa, latelee myyjä puhelun lopuksi ”varmenteessa” palvelun hinnan maailmanennätysnopeudella siten, että langan toisessa päässä oleva yrittäjä ei ehdi huomata, että kyseessä olikin maksullinen palvelu. Muutaman päivän päästä yrittäjä yllättyy postissa tulevasta laskusta, sillä todellista molemminpuolista sopimusta ei ole puhelun aikana tehty. Verkkosivuillaan YLJ toteaa kuitenkin sopimuksen syntymisestä omaan sekavaan tapaansa seuraavaa.

YLJ-tietopalvelun sopimusehdot verkossa

Maksusopimus syntyy, kun asiakkaan tiedot on rekisteröity tietokantaan, joko asiakkaan omasta toimesta, asiakaspalveluun soittamalla tai kirjallisesti. Maksusopimus syntyy palvelun tuottajan ja asiakkaan välillä myös palvelun tarjoajan tekemän puhelinmarkkinoinnin kautta.

Ensinnäkään verkkosivuilla olevilla sopimusehdoilla ei ole merkitystä, koska asiakkaalla ei ole puhelun aikana mahdollista niihin tutustua. Yhtä hyvin siinä voisi lukea, että kuu on juustoa ja lapset löytyvät kaalinlehtien alta. Toiseksi löysin tietokannasta myös useita omia yrityksiäni, joten ko. sopimusehtojen perusteella MINULLAKIN on vähintään kolme maksusopimusta huijariyrityksen kanssa (”kun asiakkaan tiedot on rekisteröity tietokantaan”), vaikka kuulin yrityksestä ensimmäisen kerran tänään. Suomen Yritys- ja luottotietojärjestelmä YLJ Oy:llä on siis mielenkiintoinen näkemys sopimuksen syntymisestä. Sopimus ei ole tietenkään mahdollinen tilanteessa, jossa molemmat osapuolet eivät ole tietoisia mistä sovitaan ja mihin hintaan.

Kusetetuksi tulleiden asiakkaiden reklamaatioihin yhtiö on vastannut sille ominaisella tavalla lähettämällä diibadaabaa ja liittämällä mukaan puhelusta tallennetun äänitteen. Sain tänään käsiini tällaisen sähköpostin ja sopimuksen vahvistavan ”varmenteen”, joka kuitenkin ainoastaan vahvistaa edellä mainitut seikat kusetuksesta. Alla lainaus tästä asiakkaan reklamaatioon lähetetystä yrityksen vastauksesta. Kiinnitä huomiota kohtiin ”tapahtuneen asiallisesti” ja ”kaupan hyväksymisen puoleltanne” ja vertaa niitä alla olevaan äänitteeseen.

YLJ-palvelun vastaus reklamaatioon

Olette reklamoineet tuotteemme Suomen Yritys- ja Luottotietojärjestelmä YLJ Oy:n kaupankäynnistä. Ohessa kopio laskusta sekä kaupan aikana tehty varmenne, joka todentaa kaupan tapahtuneen asiallisesti myyjämme X ja X välillä, sekä kaupan hyväksymisen puoleltanne. Varmenteessa ilmenee kauppasopimuksen syntymisen kaikki osa-alueet:
-Tuotteen nimi
-Tuotteen hinta
-Asiakasyrityksen nimi
-Ostajan nimi
-Sopimuksen kesto
Odotamme laskunne suoritusta 7 päivän sisällä, jolloin säästytte turhilta perintä- ja oikeudenkäyntikuluilta.

Viestissä mainitaan siis ”varmenne”, josta mainitut kohdat löytyvät ja jonka perusteella Suomen Yritys- ja luottotietojärjestelmä YLJ Oy väittää sitovan sopimuksen syntyneen. Yritys lähetti kyseisen äänitallenteen sähköpostitse asiakkaalle kuultavaksi. Pyydän kiinnittämään siinä huomiota edellä mainittujen seikkojen lisäksi erityisesti myös kahteen muuhun seikkaan, eli a) myyjän tapaan aivastaa hintatiedot ulos mahdollisimman epäselvästi sekä b) asiakkaan hämmentyneeseen vastaukseen ja siihen kuinka asiakas kysyy lopuksi ihmeissään ”Hä?”

YLJ-palvelun varmenne (asiakkaan nimi poistettu)

KUUNTELE ÄÄNITE TÄSTÄ

linkki

Onko tässä syntynyt sinun mielestäsi asiakasta sitova sopimus? Minusta tässä nauhoitteessa kuullun perusteella ei ole mitenkään voinut syntyä osapuolia sitovaa sopimusta. Tässä niin sanotussa ”varmenteessa” ei edes yritetä saada asiakasta ymmärtämään mitä hän on tilaamassa ja mihin hintaan, vaan päinvastoin siinä rykäistään tiedot asiakkaalle mahdollisimman nopeasti ja epäselvästi. Huomionarvoista on myös se, että vain hintatiedot rykäistään, kun muuten myyjän puhe on rauhallista. Ei siis ihme, että asiakkaan hämmennys kuuluu selvästi, kun hän toteaa myyjän litanian jälkeen ”Hä?”

YLJ ei ole vielä soittanut allekirjoittaneelle, mutta odotan mielenkiinnolla soittoa, perusteetonta laskua ja siitä aiheutuvaa mielenkiintoista kädenvääntöä. Puhelinnumeroni löytyy netistä. Soitellaan.

PS: Mikäli olet jo tullut huijatuksi, löytyy tästä hieman toimintaohjeita.

PS2: Luotettava hakupalvelu Fonectan Yritystieto kertoo Suomen Yritys- ja Luottotietojärjestelmä YLJ Oy:n taustatiedot ja päättäjien nimet. En kuitenkaan katso tarpeelliseksi julkaista niitä tässä, koska kirjoitus koskee ainoastaan kyseistä osakeyhtiötä ja sen tuottamaa palvelua. Selvyyden vuoksi kuitenkin todettakoon, että saamieni tietojen mukaan samaa väkeä istuu Suomen Yritys- ja Luottotietojärjestelmä YLJ Oy:n, sille tietokannat tarjoavan ja Fuengirolassa majaansa pitävän suomalais-espanjalaisen Proventorin, Numeropalvelu 1188 Oy:n sekä Suomen Kuntaverkko Oy:n taustalla. Suomen Kuntaverkko Oy ylläpitää esimerkiksi Suomenmatkailu.fi -sivustoa.

PÄIVITYS 4.12.2013: Verkossa kerätään kansalaisadressia, jolla vaaditaan puhelimitse tapahtuvan myynnin vahvistamisesta ostajan allekirjoituksella.