Tämä blogikirjoitus on poistettu, kun Etuovi-nimikiistan osapuolet ovat päässeet asiassa sopuratkaisuun. Lue lisää tästä.
Case Lapin Kansa: Ostetaan asiantuntijalausunto?
Mediakonserni Alma Media on viime aikoina suorastaan loistanut Lapin Kansa -lehden päätoimittaja Johanna Korhosen laittomista potkuista käytyyn oikeudenkäyntiin liittyvissä moninaisissa epäselvyyksissä ja vilppiepäilyissä. Viime kuussa toimitusjohtaja Kai Telanne oli otsikoissa, kun hän oli Ilta-Sanomien (lue juttu) ja Helsingin Sanomien (lue juttu) mukaan kertonut hovioikeudessa täysin poikkeavan tarinan kuin esimerkiksi aiemmin yhtiön pörssitiedotteessa ja Arto Nybergin televisiohaastattelussa. Käsittääkseni poliisi tutkii parhaillaan kumpi Telanteen tarinoista oli valhetta.
Johanna Korhonen voitti Alma Median asianmukaisesti hovioikeudessa, ja nyt hän on ryhtynyt perkaamaan yhtiön epäiltyjä vilpillisyyksiä odotettua syvemmältä. Helsingin Sanomat uutisoi nimittäin eilen (lue juttu), että Korhonen on pyytänyt Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta kannanottoa asiantuntijalausunnosta, jonka tutkijatohtori Päivi Tiilikka antoi oikeudelle Alma Median tilauksesta. Lienee turha mainita, että lausunto oli sisällöltään yhtiölle suotuisa. Korhonen epäileekin nyt, että Alma Media on ostanut Tiilikaiselta haluamansa lausunnon, sillä sen sisältö oli hämäävän samanlainen yhtiön asianajajan aikaisemman lausunnon kanssa.
Helsingin Sanomat, 26.3.2010
Petteri Uoti kirjoitti vastineessaan käräjäoikeudelle 19.12.2008 näin: ”Tämän takia lehden julkaisijan on mahdotonta pitää palveluksessaan päätoimittajaa, johon ja jonka harkintakykyyn julkaisija ei voi luottaa täydellisesti.”
Päivi Tiilikka antoi kirjallisen lausunnon käräjäoikeudelle 22.4.2009. Se sisälsi lauseen: ”Mielestäni ei ole realistinen ajatus, että julkaisija rekrytoisi vastaavan päätoimittajan tehtävään tai voisi pitää tällaisessa tehtävässä henkilöä, jonka rehellisyyteen tai harkintakykyyn tämä ei voi täysin luottaa.”
Korhosen mukaan Tiilikan lausunnon keskeinen ajatus on peräisin Alma Median asianajajan aikaisemmasta lausunnosta. ”Olen vakavasti huolissani tästä riippumattomiksi uskottujen tieteentekijöiden roolista oikeudenkäyntien maksullisina lausunnonantajina”, Korhonen kirjoittaa Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle.
Lausunnon maksaa sen tilaaja, ja hinta on salainen tieto. Palkkiot voivat olla jopa kymmeniätuhansia euroja. Lausunnoista maksettujen palkkioiden salaisuus on Korhosen mukaan suuri ongelma, koska salailun alta voi löytyä väärinkäytöksiä.
Jotkut kirjoittavat myös lausuntoja palkkioita vastaan. Lausunnoista voi laskuttaa niin paljon kuin maksaja on valmis maksamaan. Jos oikeudenkäynnin osapuoli on vakavarainen, se voi olla valmis maksamaan todella isoja summia.
Johanna Korhosen tapauksessa asiantuntijalausunnon tilannut osapuoli oli pörssiyhtiö Alma Media. Nyt olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon Tiilikalle maksettiin lausunnosta. Hän ei kuitenkaan suostunut kommentoimaan lausuntonsa sisältöä Hesarille eikä myöskään kertomaan lausunnosta hänelle maksettua hintaa. Tiilikka ei kuitenkaan edes väittänyt tehneensä lausuntoa ilmaiseksi, joten raha on ainakin liikkunut. Alma Median asianajolaskusta käy joka tapauksessa ilmi, että Päivi Tiilikka ja asianajaja Petteri Uoti olivat olleet useita kertoja yhteydessä asiasta.
Moni oikeudellinen asiantuntija on ainakin yleisellä tasolla Johanna Korhosen kanssa samaa mieltä siitä, että asiantuntijalausuntoja tehtaillaan rahasta myös tilaajan haluamalla sisällöllä. Tämä taas tarkoittaa käytännössä sitä, että varsinkin käräjäoikeuden tuomioiden lopputulokseen voidaan vaikuttaa yksinkertaisesti riihikuivalla rahalla.
Itse en tietyistä syistä voi tällä hetkellä ottaa enemmälti kantaa tähän asiaan, mutta aiheesta ovat esittäneet asiantuntevia kannanottoja muun muassa alalla varsin arvostetut Kari Uoti, Jyrki Virolainen ja Kemppinen. Asiantuntijoiden näkemys vaikuttaa kuitenkin olevan, että oikeuden saaminen rahalla ei ole Suomessa pelkkä myytti.
Jyrki Virolainen: ”Oikeustieteellisistä asiantuntijalausunnoista”
Oikeustieteellisiin lausuntoihin liittyy monenlaisia ongelmia, kuten HS:n jutustakin ilmenee. Härskeimpiin epäkohtiin kuuluvat tapaukset, joissa sama oikeustieteilijä on antanut saman tapauksen tiimoilta lausuntoja riidan molemmille osapuolille, tietenkin erisisältöisiä lausuntoja! Kari Uoti on jo ehtinyt omassa blogissaan ”Osta itsellesi tohtori” käsitellä räväkkään tapaansa asiaa, hänen juttunsa kannattaa ehdottomasti lukea, sillä sieltä saa tiettyä sisäpiiritietoa asiasta.
Kari Uoti: ”Osta itsellesi tohtori”
Asiassa on monta puolta. Tämä kaikki kertoo oikeudesta aika paljon. Se on ihan mitä halutaan. Tiilikka olisi aivan yhtä hyvin voinut kirjoittaa lausunnon, joka tukee Johanna Korhosen kantaa. Ei kirjoittanut, koska ei pyydetty, maksettu.
Kemppinen: ”Oikeutta rahalla”
Päivän lehti kertoo maksullisista asiantuntijalausunnoista, joita käytetään oikeudenkäynneissä. Kirjoitus herättää kysymyksen, saako oikeutta rahalla. Vastaus on: saa. Kirjoitus herättää toisen kysymyksen: saako oikeutta vain rahalla. Vastaus: näin asia ei ole.
Rahalla siis saa ja mopolla pääsee. Onneksi Korhosen tapauksessakin ainoastaan käräjäoikeudessa, sillä hovioikeus osasi vetää omat johtopäätöksensä ilman maksettuja asiantuntijalausuntoja. Tutkimuseettinen neuvottelukunta käsittelee Tiilikan lausuntoa käsittääkseni huomenna keskiviikkona. Tapauksesta voi lukea lisää myös alla olevista linkeistä löytyvistä eilisistä lehtiartikkeleista.
Helsingin Sanomat:
Johanna Korhonen valitti oikeudenkäyntinsä asiantuntijasta
Yleisradio:
Korhonen kyseenalaistaa Alma Median asiantuntijalausunnon
Ilta-Sanomat:
Korhonen teki valituksen oikeudenkäyntinsä asiantuntijasta
Iltalehti:
Johanna Korhonen teki valituksen oikeudenkäyntinsä asiantuntijasta
Verkkouutiset:
Johanna Korhonen painaa päälle – kyseenalaistaa tutkijan moraalin
Tämä blogikirjoitus on poistettu
Tämä blogikirjoitus on poistettu, kun Etuovi-nimikiistan osapuolet ovat päässeet asiassa sopuratkaisuun. Lue lisää tästä.
Stara Jetset Live! kertoo julkkisten kuulumiset reaaliajassa
Käynnistimme tänään viihdelehti Starassa uuden Stara Jetset Live! -osion, jonka avulla lukijat voivat seurata reaaliajassa mitä supertähdet maailman äärissä parhaillaan puuhailevat. Siinä seurataan nimittäin toimituksen valitsemien julkkisten Twitter-syötteitä, joihin he purkavat tuntemuksiaan ja julkaisevat myös kuviaan.
Uusi palvelu löytyy viiihdelehti Staran verkkosivuilta osoitteesta www.stara.fi/jetsetlive/, josta osion voi avata myös pienempään ikkunaan vaikkapa tietokoneen työpöydän nurkalle.
Aikaeron takia materiaalia ilmestyy ruudulle eniten silloin kun Suomessa on ilta ja yö, mutta muulloinkin näyttäisi tulevan tekstiä. Ensimmäisen tunnin aikana palveluun olivat kirjoittaneet kuulumisiaan muiden muassa Paris Hilton, Katy Perry, Paula Abdul, Ashton Kutcher, Adrianne Curry, Ryan Seacrest, Joel Madden Perez Hilton ja Jessica Alban aviomies Cash Warren.
Journalisti-lehti: ”Uusi suosikki”
Journalisti-lehden mainio toimittaja Olli Sulopuisto käväisi taannoin jututtamassa minua viihdelehti Staran tiimoilta. Kuvat otettiin Marjaana Malkamäen toimesta tamperelaisen Love Hotel -ravintolan Negative & Flinch -vipissä. Uusi suosikki -niminen juttu löytyy alta skannattuna, koska Journalisti ei kovin monille tutuille taida tulla postitse, eikä juttua löytynyt vielä lehden verkkosivuilta. Nyt löytyy. Jutun julkaisuviikolla Stara oli jälleen verkossa suurempi kuin Seiska, mutta juttua tehtäessä tilanne oli hetkellisesti toisin päin. Klikkaa kuvat suuremmiksi.
Big Brother 2009 alkaa
Tänään rykäistään taas käyntiin jokavuotinen syksyn Big Brother -kausi, kun BB-taloon astelee runsas joukko uusia ihmisiä elämään parhaassa tapauksessa jopa kuukausiksi akvaarioelämää. Itse en ole kaudesta kovin innoissani, mutta viihdelehti Stara tullee uutisoimaan Big Brother -talon tapahtumista ahkerasti.
Tästä huolimatta on mielenkiintoista tarkastella koko juttua ilmiönä. Jo nyt verkossa käydään kuumaa keskustelua siitä, tunnetaanko Ragnar Orav tämän illan jälkeen nimellä BB-Ragnar, vai onko koko juttu vain huhupuhetta. Se on ainakin varmaa että tänä iltana – ja seuraavat kolme kuukautta – internetin viihdesivusot pullistelevat Big Brother -uutisointia. Se on varmasti monelle ohjelmaa inhoavalle kova paikka.
Ulkomaillahan ohjelma on menettänyt huomattavasti katsojamääriään, mutta Suomessa kiinnostus on ainakin vielä huomattavan suurta. Tulossa lienee siis vielä monia uusia tuotantokausia.
Testailua iPhone & WordPress -yhdistelmällä
Olen viime aikoina testaillut iPhonen käyttämistä julkaisujärjestelmien kanssa, kun lelu sai uuden 3.0-softaversionsa. Copy-pasten myötä homma onkin helpottunut selvästi, kun tekstin voi kirjoittaa ensin valmiiksi vaikkapa Muistiossa ja sitten pastettaa kerralla uudeksi entryksi.
Homma toimii noilta osin ihan mukavasti, mutta iPhonen Safari-selain tuottaa edelleen hieman ongelmia. Se nimittäin hukkaa jostain syystä p-tagit, kun entry tallennetaan wysiwyg-näkymässä.
Tässä blogissa on kuitenkin käytössä hieman eri versio WordPressistä, joten nyt testailen tagien säilyvyyttä iPhonea käytettäessä. Nyt tagit näyttävät kyllä säilyvän, mutta muita bugeja on tullut tilalle. Tekstiä ei voi nimittäin muokata ”visual”-moodissa lainkaan. Jostain syystä pitkää juttua ei voi editoida myöskään wysiwygissä ennen kuin se on kertaalleen käytetty visualissa, sillä vasta sitten koko juttu avautuu ruudulle.
Lisäksi kategoriavalinnoista puuttuu scrollaus, joten niistä voi valita vain ensimmäiset. Onneksi esiin saa myös ”most used”-listan, joka helpottaa valintoja.
Tähän saakka päästessäni myös word count on sekaisin, sillä jutussa on sen mukaan vain 12 sanaa. Uudemmassa versiossa on siis korjattu jotain bugeja, mutta uusia on tullut tilalle. Perustoiminnot ovat kuitenkin ihan siedettävät, joten bugikorjauksia voi odotella rauhallisin kesämielin.
Iltalehti jälleen juttuvarkaissa – copy-paste toimii
Toistuvista juttuvarkauksistaan vuosien varrella tunnetuksi tullut Alma Median omistama Iltalehti on jälleen näyttänyt osaamistaan copy-paste -journalismin saralla. Tällä kertaa toimittaja Mikko Lehessaari esittelee kuinka helppoa on varastaa juttu toiselta medialta jättäen samalla myös lähteen mainitsematta.
Toimittaja on huomannut tänään kello 14.20 julkaistun Urheiluviikko.net -verkkolehden artikkelin otsikolla ManU myy Cristiano Ronaldon – ja hankkii Kakán. Näin maallikon mielestä otsikko on sinänsä varsin hauska, mutta journalistisessa mielessä yhtä hauska ei kuitenkaan ole Iltalehden noin tuntia myöhemmin julkaisema artikkeli otsikolla ManU myy Cristiano Ronaldon – ja hankkii Kakán. Iltalehti on nimittäin varastanut jutun tyylikkäästi Urheiluviikolta.
Alkuperäinen juttu on molempien julkaisujen mukaan peräisin News Of The World -julkaisun artikkelista. Iltalehti on kuitenkin julkaissut jutun osittain sellaisenaan copy-pastetettuna Urheiluviikosta, joten lähteenä on siten toiminut Urheiluviikko. Edes lähteen mainitseminen tai sitaattioikeus eivät tosin anna oikeutta copy-pastettaa juttua näin härskisti. Niin paitsi ehkä Iltalehden toimituskulttuurissa, kuten on jo aiemmin todettu ja josta Julkisen sanan neuvosto antoi lehdelle taannoin langettavan tuomion. Siitä ei ole kuitenkaan otettu opiksi. Vertailkaapa juttujen ensimmäisiä kappaleita:
URHEILUVIIKKO klo 14.20: Englantilainen Manchester United on valmis myymään portugalilaistähtensä Cristiano Ronaldon espanjalaiselle Real Madridille, väittää News of the World -lehti verkkosivuillaan. Lehden mukaan manchesterilaisseura aikoo hankkia brassihyökkääjä Kakán Ronaldon korvaajaksi.
ILTALEHTI klo 15.42: Englantilainen Manchester United on valmis myymään portugalilaistähtensä Cristiano Ronaldon espanjalaiselle Real Madridille, väittää News of the World -lehti verkkosivuillaan. Lehden mukaan manchesterilaisseura aikoo hankkia brassipelintekijä Kakán Ronaldon korvaajaksi.
Aika härskiä, mutta ei mitään uutta. On hienoa, että toimittaja osaa käyttää tietokoneen hänelle suomia copy-pasten mahdollisuuksia tehokkaasti hyväkseen. Juttu olisi ollut ihan ok, jos se olisi kirjoitettu kokonaan uusiksi, mutta siihen olisi tietenkin mennyt muutama minuutti tehokasta työaikaa. Tässä olisi taas loistava keissi Julkisen sanan neuvostoon.
Tähän onkin aiheellista ottaa pieni poiminto Iltalehden toimituspäällikön Julkisen sanan neuvostolle aikanaan juttuvarkaudestaan antamasta vastineesta. Sen mukaan jutun copy-pastettaminen on Iltalehden mukaan sallittua, kun kyse on ulkomaisesta uutisesta. Lisäksi lausumasta käy ilmi, että jutun varastaminen sellaisenaan on Iltalehden mukaan ok, kunhan juttuun lisätään myös pari sanaa omaa ”tuotantoa”.
Lähteen manitsemisesta. Iltalehti on muutaman kerran tarttunut Stara.fi-sivustolla olleisiin uutisiin. Silloin kun uutinen on ollut kotimainen, on lähde mainittu, koska Stara.fi on koettu aidosti alkuperäiseksi lähteeksi. Tällainen oli esimerkiksi laulaja Kikan kuolema.
Ulkomaisissa aiheissa, kuten maanantaiset Britney ja Madonna, Stara.fi on koettu uutisen välittäjäksi. Näissä tapauksissa juttuihin on myös kirjoitettu omaa lisätietoa, eli juttuja ei ole poimittu sellaisenaan meidän sivuillemme. Vanha totuushan on se, että uutisella ei ole tekijänoikeussuojaa, jutun muodolla on. Hyvien tapojen mukaista on toki mainita lähde aina. Näin aiommekin toimia jatkossa ja muistutamme henkilökuntaamme asiasta.
Tuon ”jutun välittäjä” -kohdan perusteella Iltalehti kokee oikeudekseen varastaa juttuja copy-pastettamalla silloin, kun kyseinen media ei ole asiasta ensimmäisenä uutisoinut taho, vaan pelkkä ”jutun välittäjä”. Kyseisessä Staran keississä myös Journalistiliitto otti asiaan kantaa ja totesi Iltalehden toiminnan harvinaisen törkeäksi. Iltalehti sai asianmukaisen tuomion, mutta sama meno jatkuu edelleen. Alma Media on siis jälleen vauhdissa.
Iltalehden pitäisi ottaa mallia samaan konserniin kuuluvan Aamulehden toimituskulttuurista, jossa lähde mainitaan asianmukaisesti oli se sitten suomalainen tai ulkomainen. Usein mainitaan jopa molemmat. Aamulehdelle siitä iso hatunnosto.
Susan Boyle ja Twitter päivän sanat
Mikäli et ole tähän mennessä törmännyt neitokaiseen nimeltä Susan Boyle tai ilmiöön nimeltä Twitter, on nyt aika ottaa näppäimistö syliin ja suunnata pikapikaa tiedon valtaväylälle. Täytyy myöntää, että Susan Boyle sai minutkin herkistymään Britain’s Got Talent -ohjelmassa viime viikolla nähdyllä uskomattomalla esityksellään, jota on nyt katsottu YouTubesta jo yli 100 miljoonaa kertaa.
Boyle on ollut paljon esillä myös Twitter-mikroblogissa, jonne muuten Staran viihdeuutisetkin nykyisin päivittyvät automaagisesti. Ensin tämän skottisyntyisen 47-vuotiaan sinkkunaisen puolesta liputti erityisesti Twitter-aktiivi Demi Moore, mutta nyt Moore on siirtynyt kuitenkin liputtamaan 12-vuotiaan pojan, Shaheen Jafargholin, puolesta. Jännitys siis tiivistyy.
Julkkisten mikroblogeissa käydään koko ajan mielenkiintoista ja jopa hauskaa kädenvääntöä tästä kisasta, vaikka kyseessä ei ole edes Yhdysvaltojen, vaan Britannian Talent-kilpailu. Tässä on siis hyvä esimerkki siitä kuinka kaikki on nykyisin globaalia. Käykää tsekkaamassa Susan Boyle YouTubessa tästä tai neitokaiseen liittyvät artikkelit Starasta tästä.
Iltalehti ryöstää – Hesari varastaa
Iltalehti uutisoi tänään varsin raflaavalla otsikolla ”Nuoret pojat tekivät ryöstökierrosta Kurikassa” tapauksesta, jossa poikajoukko oli tehnyt muutamia yöllisiä murtoja. Kyse ei ollut kuitenkaan aprillipilasta, vaikka otsikolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Siitä huolimatta myös jutun leipätekstissä todetaan, että ”Pojat olivat ensin ryöstäneet Kurikan Saumatiellä Siwasta olutta ja tupakkaa.”
Totuus selviää, kun jutun ingressissä todetaan, että ”Kolme poikaa murtautui yhden yön aikana ainakin kauppaan, autokorjaamoon ja kuorma-autoon.” Niinpä. Murtautui vai ryösti? Olen useita kertoja aiemminkin ihmetellyt kuinka lehtiin päästetään töihin toimittajia, jotka eivät osaa erottaa edes ryöstöä murrosta. Rikosoikeudellisessa mielessä ne eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, mutta se ei näytä Iltalehteä häiritsevän. Ehkä rikosasioista kirjoittaville toimittajille kannattaisi kertoa ensin jonkinlaiset perusteet ko. asioista.
Olen vuosien varrella pyrkinyt nostamaan esiin myös kotimaisissa valtamedioissa ikävän yleistä kulttuuria juttuvarkauksista. Itse jouduin taannoin puimaan Iltalehden juttuvarkautta Julkisen sanan neuvostossa saakka, vaikka lopputulos oli selvä alusta saakka. Lehti on kuitenkin jatkanut samalla linjalla. Nyt sain tietooni, että myös Helsingin Sanomat on kaikessa suuruudessaan päättänyt jättää lähteen mainitsematta urheiluaiheisessa jutussaan.
Kyse on Pääkallo-verkkojulkaisun artikkelista, jossa kerrottiin Tampereella salibandyottelussa sattuneesta viuhahduksesta kokonaisen kuvagallerian kanssa. Juttu uutisoitiin myös Helsingin Sanomissa. Hesari mainitsi lähteen asianmukaisesti verkkoversiossaan, mutta seuraavan päivän paperilehdessä lähdemaininta oli jätetty muotoon ”tapauksesta kertoi salibandyuutissaitti”. Hesari on ilmeisesti tullut siihen tulokseen, että netissä mainittu lähde kattaa myös paperilehden. Nyt toimituksessa olisi oivallinen paikka pelisääntöjen kertaukselle, sillä kyse ei voi olla ainakaan vahingosta.