Toistuvista juttuvarkauksistaan vuosien varrella tunnetuksi tullut Alma Median omistama Iltalehti on jälleen näyttänyt osaamistaan copy-paste -journalismin saralla. Tällä kertaa toimittaja Mikko Lehessaari esittelee kuinka helppoa on varastaa juttu toiselta medialta jättäen samalla myös lähteen mainitsematta.

Toimittaja on huomannut tänään kello 14.20 julkaistun Urheiluviikko.net -verkkolehden artikkelin otsikolla ManU myy Cristiano Ronaldon – ja hankkii Kakán. Näin maallikon mielestä otsikko on sinänsä varsin hauska, mutta journalistisessa mielessä yhtä hauska ei kuitenkaan ole Iltalehden noin tuntia myöhemmin julkaisema artikkeli otsikolla ManU myy Cristiano Ronaldon – ja hankkii Kakán. Iltalehti on nimittäin varastanut jutun tyylikkäästi Urheiluviikolta.

Alkuperäinen juttu on molempien julkaisujen mukaan peräisin News Of The World -julkaisun artikkelista. Iltalehti on kuitenkin julkaissut jutun osittain sellaisenaan copy-pastetettuna Urheiluviikosta, joten lähteenä on siten toiminut Urheiluviikko. Edes lähteen mainitseminen tai sitaattioikeus eivät tosin anna oikeutta copy-pastettaa juttua näin härskisti. Niin paitsi ehkä Iltalehden toimituskulttuurissa, kuten on jo aiemmin todettu ja josta Julkisen sanan neuvosto antoi lehdelle taannoin langettavan tuomion. Siitä ei ole kuitenkaan otettu opiksi. Vertailkaapa juttujen ensimmäisiä kappaleita:

URHEILUVIIKKO klo 14.20: Englantilainen Manchester United on valmis myymään portugalilaistähtensä Cristiano Ronaldon espanjalaiselle Real Madridille, väittää News of the World -lehti verkkosivuillaan. Lehden mukaan manchesterilaisseura aikoo hankkia brassihyökkääjä Kakán Ronaldon korvaajaksi.

ILTALEHTI klo 15.42: Englantilainen Manchester United on valmis myymään portugalilaistähtensä Cristiano Ronaldon espanjalaiselle Real Madridille, väittää News of the World -lehti verkkosivuillaan. Lehden mukaan manchesterilaisseura aikoo hankkia brassipelintekijä Kakán Ronaldon korvaajaksi.

Aika härskiä, mutta ei mitään uutta. On hienoa, että toimittaja osaa käyttää tietokoneen hänelle suomia copy-pasten mahdollisuuksia tehokkaasti hyväkseen. Juttu olisi ollut ihan ok, jos se olisi kirjoitettu kokonaan uusiksi, mutta siihen olisi tietenkin mennyt muutama minuutti tehokasta työaikaa. Tässä olisi taas loistava keissi Julkisen sanan neuvostoon.

Tähän onkin aiheellista ottaa pieni poiminto Iltalehden toimituspäällikön Julkisen sanan neuvostolle aikanaan juttuvarkaudestaan antamasta vastineesta. Sen mukaan jutun copy-pastettaminen on Iltalehden mukaan sallittua, kun kyse on ulkomaisesta uutisesta. Lisäksi lausumasta käy ilmi, että jutun varastaminen sellaisenaan on Iltalehden mukaan ok, kunhan juttuun lisätään myös pari sanaa omaa ”tuotantoa”.

Lähteen manitsemisesta. Iltalehti on muutaman kerran tarttunut Stara.fi-sivustolla olleisiin uutisiin. Silloin kun uutinen on ollut kotimainen, on lähde mainittu, koska Stara.fi on koettu aidosti alkuperäiseksi lähteeksi. Tällainen oli esimerkiksi laulaja Kikan kuolema.

Ulkomaisissa aiheissa, kuten maanantaiset Britney ja Madonna, Stara.fi on koettu uutisen välittäjäksi. Näissä tapauksissa juttuihin on myös kirjoitettu omaa lisätietoa, eli juttuja ei ole poimittu sellaisenaan meidän sivuillemme. Vanha totuushan on se, että uutisella ei ole tekijänoikeussuojaa, jutun muodolla on. Hyvien tapojen mukaista on toki mainita lähde aina. Näin aiommekin toimia jatkossa ja muistutamme henkilökuntaamme asiasta.

Tuon ”jutun välittäjä” -kohdan perusteella Iltalehti kokee oikeudekseen varastaa juttuja copy-pastettamalla silloin, kun kyseinen media ei ole asiasta ensimmäisenä uutisoinut taho, vaan pelkkä ”jutun välittäjä”. Kyseisessä Staran keississä myös Journalistiliitto otti asiaan kantaa ja totesi Iltalehden toiminnan harvinaisen törkeäksi. Iltalehti sai asianmukaisen tuomion, mutta sama meno jatkuu edelleen. Alma Media on siis jälleen vauhdissa.

Iltalehden pitäisi ottaa mallia samaan konserniin kuuluvan Aamulehden toimituskulttuurista, jossa lähde mainitaan asianmukaisesti oli se sitten suomalainen tai ulkomainen. Usein mainitaan jopa molemmat. Aamulehdelle siitä iso hatunnosto.

Iltalehti uutisoi tänään varsin raflaavalla otsikolla ”Nuoret pojat tekivät ryöstökierrosta Kurikassa” tapauksesta, jossa poikajoukko oli tehnyt muutamia yöllisiä murtoja. Kyse ei ollut kuitenkaan aprillipilasta, vaikka otsikolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Siitä huolimatta myös jutun leipätekstissä todetaan, että ”Pojat olivat ensin ryöstäneet Kurikan Saumatiellä Siwasta olutta ja tupakkaa.”

Totuus selviää, kun jutun ingressissä todetaan, että ”Kolme poikaa murtautui yhden yön aikana ainakin kauppaan, autokorjaamoon ja kuorma-autoon.” Niinpä. Murtautui vai ryösti? Olen useita kertoja aiemminkin ihmetellyt kuinka lehtiin päästetään töihin toimittajia, jotka eivät osaa erottaa edes ryöstöä murrosta. Rikosoikeudellisessa mielessä ne eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, mutta se ei näytä Iltalehteä häiritsevän. Ehkä rikosasioista kirjoittaville toimittajille kannattaisi kertoa ensin jonkinlaiset perusteet ko. asioista.

Olen vuosien varrella pyrkinyt nostamaan esiin myös kotimaisissa valtamedioissa ikävän yleistä kulttuuria juttuvarkauksista. Itse jouduin taannoin puimaan Iltalehden juttuvarkautta Julkisen sanan neuvostossa saakka, vaikka lopputulos oli selvä alusta saakka. Lehti on kuitenkin jatkanut samalla linjalla. Nyt sain tietooni, että myös Helsingin Sanomat on kaikessa suuruudessaan päättänyt jättää lähteen mainitsematta urheiluaiheisessa jutussaan.

Kyse on Pääkallo-verkkojulkaisun artikkelista, jossa kerrottiin Tampereella salibandyottelussa sattuneesta viuhahduksesta kokonaisen kuvagallerian kanssa. Juttu uutisoitiin myös Helsingin Sanomissa. Hesari mainitsi lähteen asianmukaisesti verkkoversiossaan, mutta seuraavan päivän paperilehdessä lähdemaininta oli jätetty muotoon ”tapauksesta kertoi salibandyuutissaitti”. Hesari on ilmeisesti tullut siihen tulokseen, että netissä mainittu lähde kattaa myös paperilehden. Nyt toimituksessa olisi oivallinen paikka pelisääntöjen kertaukselle, sillä kyse ei voi olla ainakaan vahingosta.

Nyt on tullut jälleen aika kiittää omasta puolestani kaikkia Staran lukijoita ja yhteistyökumppaneita erittäin menestyksekkäästä vuodesta 2008. Tästä on taas hyvä jatkaa, kunhan illan bileistä ja huomisen darrasta ensin selvitään.

Kuluneen vuoden aikana Stara vahvisti edelleen asemaansa Suomen suurimpana viihdealan verkkolehtenä. Vuoden 2008 aikana Starassa käytiin TNS Metrixin mukaan lähes yhdeksän miljoonaa kertaa ja sivulatauksia tehtiin yli 17 miljoonaa. Artikkeleita sivustolla julkaistiin yli kolmetuhatta. Stara-aikakauslehden levikki moninkertaistui vuoden aikana ja on nyt mukavat 30.000 kappaletta. Vuodelle 2009 odotan luonnollisesti kovaa kasvua niin verkossa kuin aikakauslehdessäkin taantumasta huolimatta tai juuri sen ansiosta, mene ja tiedä.

Onnea ja menestystä vuodelle 2009!

Oikea vastaus löytyy oheisesta videosta… No paljastettakoon se kuitenkin jo nyt, eli vastaus on sanomalehdet. Tuija Aalto kommentoi asiaa blogissaan ja liitti mukaan hauskan videon. Olen itsekin sivunnut aihetta jo useaan otteeseen, joten jätetään lietsomiset sikseen ja antaa tuon videon puhua puolestaan.