Seiska teki murrosta ryöstön

Olen pari kertaa aiemminkin marmattanut siitä, että lehtien toimitukset astuvat aika-ajoin alueille, joille heitä ei pitäisi päästää ilman jonkinasteista koulutusta. Yksi tällaisista alueista on rikosjournalismi, jota suorastaan raiskataan sekä sanomalehdissä että iltapäivälehdissä tasapuolisesti. Rikosnimikkeet heittävät usein häränpyllyä, vaikka ne poikkeaisivat toisistaan kuin yö ja päivä. Tärkeintä ei ole otsikon oikeellisuus vaan sen raflaavuus ja kiinnostavuus.

Viihdelehden päätoimittajana tiedän hyvin, että joskus otsikoinneissa mennään rimaa hipoen varsinkin nettimaailmassa, jossa onnistunut otsikointi on äärimmäisen tärkeää. Sielläkin pitää kuitenkin pyrkiä oikeellisuuteen varsinkin rikospuolella, koska silloin käsitellään useimmiten asioita, joista joku tullaan tuomitsemaan oikeudessa. Silloin on järjettömän suuri ero sillä onko tekijä syyllistynyt murtovarkauteen vai ryöstöön. Ero on kuin pyörävarkaudella ja rattijuopumuksella.

Muutaman viikon takaisessa Seiskassa toimittaja Marika XXXXXXXX kirjoitti europarlamentaarikko Piia-Noora Kaupin blogikirjoituksessaan mainitsemasta murtovarkaudesta. Kyseisessä jutussa murtovarkaus (”asunnossa oli käynyt viikonloppuna murtovarkaita…”) oli muuttunut täysin käsittämättömästi ryöstöksi (”Kotini ryöstettiin!”). Kaiken lisäksi otsikon muoto antaa olettaa, että lausunto on vieläpä Kaupin omasta kynästä. Nyt olisi esimiehillä aika pitää Marikalle pieni kurinpalautus yhdistettynä alan koulutukseen. Luulisi näin yleisten rikostermien opettamisen kuuluvan journalismiin liittyvien opetusohjelmien perusteisiin.

Itse myönnän taiteilevani Staran viihdeuutisissa usein otsikointien kanssa, mutta tietääkseni emme ole julkaisseet otsikkoa, jota ei olisi tavalla tai toisella lunastettu artikkelissa. Esimerkiksi taannoinen otsikointi ”BB-Aki tuomittiin ryöstöstä vankeuteen!” aiheutti sivustolla paljon keskustelua. Teko oli kuitenkin aseellinen ryöstö ja vankeus on vankeutta, vaikka tuomio määrättäisiin täytäntöön ehdollisena.

Oma rikostoimittajan taustani nousee tällaisissa tapauksissa ehkä hieman liiaksikin pintaan, mutta mielestäni rikosuutiset eivät kuulu sellaiseen kategoriaan, jossa otsikoilla ja sisällöllä voidaan ”kikkailla”, sillä näiden uutisten takaa löytyy ihmisiä, jotka tullaan usein tuomitsemaan sakkoihin tai jopa vankeuteen. Siksi toimitusten tulisi pyrkiä rikosasioissa erityiseen tarkkuuteen. Mikäli alan ammattilaisia ei toimituksesta löydy, niitä tulee kouluttaa.

iPhonea odotellessa

Huomenna perjantaina kauppoihin saadaan Suomessakin Se Puhelin, eli Applen iPhone 3G. Laitteesta on julkaistu jo etukäteen huimasti artikkeleita mediassa, ja vanhempaa 2G-mallia testanneena tuo on kyllä pakollinen ostos. Ystävä- ja tuttavapiirissäni lähes kaikki aikovat hankkia uuden iPhonen ykkös- tai kakkospuhelimekseen sen muutamista puutteista huolimatta.

Suomessa vekotinta myydään kuitenkin vain Soneran liittymäpaketilla varustettuna, ja keskusteluissa onkin käynyt ilmi, että käyttäjät aikovat hankkia puhelimen ilman Soneran liittymää. Itse olin Soneran asiakas viimeksi joskus NMT-aikaan, mutta sittemmin muut operaattorit ovat välittäneet puheluni. Silti Sonera-vastaisuuden suuri määrä on mielenkiintoista, sillä kukaan tuttavistani ei halua hankkia puhelinta ko. yritykseltä, vaan pääasiassa Yhdysvaltojen tuontina tai jopa verkkokaupasta ulkomailta. Toisaalta Soneran hinnoittelu vaikuttaa lähinnä vittuilulta, eikä niinkään asiakaspalvelulta.

Nyt vain odotellaan, että joku tuttu tuo tuon ihmevekottimen minullekin. Yhdysvalloista.

Radiohommaa vaihtelun vuoksi

Kävin tuossa jokin aika sitten rykäisemässä pitkästä aikaa radiomainoksen. Tällä kertaa Hangon Regatta Weekendille. Meno oli kuin ennen vanhaan, kun noita työstettiin jopa päivittäin. Nykyisin ei tosin ole enää ollut juuri aikaa keskittyä radiopuolen juttuihin, mutta keissi oli mukavaa vaihtelua. Mainos löytyy festareiden verkkosivuilta, eli tästä.

Pelastakaa lapset ry. on pedofiilin unelmaduuni?

Ministeri Suvi Lindenin amatöörimäisyydestä alkunsa saanut lapsipornokeskustelu jatkuu edelleen kiivaana. Suomalainen Pelastakaa lapset ry. on tietääkseni valtakunnan ainoa ”ei viranomainen”, jonka on annetaan vapaasti ja täysin julkisesti kerätä ja levittää lapsipornolinkkejä. Vaikka tarkoitus lienee pohjimmiltaan hyvä, on kuitenkin vähintäänkin arveluttavaa, että valveutuneet kansalaiset lähettävät yhdistykselle läjäpäin lapsipornolinkkejä, jotka yhdistys puolestaan ohjaa eteenpäin.

Kirjoita osoite juuri siltä sivulta, josta löysit laitonta aineistoa. Voit kopioida osoitteen suoraan osoitekentästä. Osoitteen tulisi olla täydellisessä muodossaan (esim. http://www.xxxsivu.com tai http://www.wwwsivu.com/pictures.html).

– Pelastakaalapset.fi/nettivihje/

Oikeudellisesti tässä on erittäin mielenkiintoinen keissi, sillä jos Turengin Maatalouslomittajat ry. alkaisi kerätä verkkosivuillaan lapsipornolinkkejä, loppuisi moinen nopeasti Karhu-ryhmän hyökkäykseen. Lain edessä täysin samanarvoinen Pelastakaa lapset ry. saa kuitenkin vapaasti kerätä ja levittää edelleen lapsipornolinkkejä. Tästä syntyy mielenkiintoinen – ja täysin fiktiivinen – ajatusleikki siitä, että mitä jos ko. yhdistyksessä näitä linkkejä vastaanottaakin joku ”alaan vihkiytynyt” henkilö, joka myy niitä sitten eteenpäin ”alan ihmisille”? Siinä on ainakin ajattelemisen aihetta. Lakiaktiivi Matti Nikki parodioi ko. sivustoa, mutta Helsingin hovioikeus totesi eilen parodian laittomaksi erittäin löyhin perustein. Nikki totesi asiasta Helsingin hovioikeudelle seuraavaa:

Pelastakaa Lapset ry ylläpitää internet-sivustoa, jossa kehotetaan lähettämään heille linkkejä lapsipornografiaan, jotta he voisivat lähettää näitä linkkejä eteenpäin. Oman parodiani takana oleva alkuperäinen ja kantava idea on se, että laki ei tunne erityistä oikeutusta lapsipornografian levittämiselle, ja mikäli linkkien levittäminen sellaiseksi tulkittaisiin, olisi nettivihjeen toiminta laitonta. Vaihtoehtoisesti tilanne olisi se, että Pelastakaa Lapset ry:n nettivihjeen lisäksi olisi laillista pyörittää täysin avoimesti toimivaa pedofiilien linkkivaihtoa, jollaisen olen esittänyt parodiallani ”Pelastakaa Pedofiilit, nettivihje”.

Lastensuojelijoilla lienee varsin alhainen kynnys ”tarkistaa” saapuneiden linkkien todenperäisyys ennen niiden toimittamista, eli levittämistä, eteenpäin. Mikäli näin kävisi, tallentuisi yhdistyksen tietokoneelle ja välimuistiin samalla suuret määrät laitonta lapsipornoa. Katsottaisiinko sitäkin läpi sormien, koska tarkoitus on ollut hyvä? Samanlainen hyvä tarkoitus oli myös taiteilijalla, jonka lapsipornoa kritisoinut teos kuitenkin todettiin laittomaksi. Olen vakaasti sitä mieltä, että missään nimessä minkään yksityisen tahon ei saisi antaa julkisesti kerätä lapsipornolinkkejä, vaan niitä tulisi kerätä vain poliisin verkkosivuilla siten, että materiaali menee vain ja ainoastaan poliisin tutkijoille.

Helsingin hovioikeus teki siis eilen asiaan liittyen erittäin amatöörimäisen päätöksen, josta selviää, että hovissa ollaan aikamoisen ratapihalla koko jutusta ja erityisesti nettiin liittyvästä tekniikasta. Näin ollen hovioikeuden päätös vuotaa kuin seula, mikä ei ole varmasti ollut tarkoitus. Päätöksellä Pelastakaa lapset ry. sai kuitenkin haluamansa, joten lapsipornolinkkien kerääminen ja edelleen levittäminen jatkuu entisellään. Lue lisää aiheesta tästä!

Uusi Stara-lehti nyt painossa

Saimme jälleen pienimuotoisen pakerruksen jälkeen uuden Stara-aikakauslehden painoon. Vielä pitää zoomailla vedokset, kun ne saapuvat pian Tampereelle, ja sen jälkeen voidaankin rykäistä jo painokone tulille. Lehden painosmäärä on näin aluksi erittäin kiitettävät 25.000 kappaletta, ja lisäpainos otetaan mikäli tarvetta ilmenee. Lehti postitetaan nyt suoraan kotiin noin 20.000:lle S-ketjun FunCard-kanta-asiakkaalle.

Lehden kantea koristaa tällä kertaa Hollywood-neitokainen Hayden Panettiere, joka on tuttu esimerkiksi Heroes-televisiosarjasta. Sisällössä korostuvat nyt aikaisempia numeroita enemmän erityisesti matkailu ja yöelämä.

Erittäin lähiaikoina Stara tulee tekemään taas kerran historiaa videopodcastien, eli vodcastien, saralla. Yhteistyösopimus Nokian kanssa julkistettiin viimeksi, ja nyt luvassa on suunnilleen yhtä mukava aihe. Siitä lisää tuossa parin viikon sisällä.

Ovi-lehden taru päättyi tavaramerkkikiistaan

Olen seurannut blogissani Kustannus Oy Vistan Ovi-lehteä ja sen taivalta erityisesti lehden nimestä syntyneen mielenkiintoisen tavaramerkkikiistan tiimoilta. Nyt asia on taas ajankohtainen, kun huomasin tuoreen numeron jäävän Ovi-lehden viimeiseksi juuri ko. kiistan takia. Keissi on tavanomaista laajempi ja monimutkaisempi, ja siihen liittyvät kyseisen Ovi-lehden lisäksi myös suomalainen – vaikkakin englanninkielinen – Ovi Magazine -verkkolehti sekä kännykkäjätti Nokian uudehko Ovi.com -verkkopalvelu. Itse kirjoitin jo 29.8.2007, että Nokialle on tulossa tästä vielä ongelmallinen tilanne. Näin kävikin, mutta tilanne on nyt ratkennut rauhanomaisesti ja tyylikkäästi.

Ovi Magazine -julkaisulla on Ovi-tunnukseen kiistattomasti aikaisempi oikeusperuste, mutta koska lehti ei ole hakenut nimelle tavaramerkkiä, eikä myöskään nähdäkseni vakiinnuttanut tunnustaan, ei yhtiöllä ole nimeen tavaramerkkilain mukaista yksinoikeutta. Silti se teki Tanskalainen Novi Group (?) teki 28.2.2007 väitteen Vistan 29.12.2006 rekisteröimää tavaramerkkiä OVI (kuvio) vastaan. Ovi Magazinella olisi ollut varsin hyvät mahdollisuudet saada tavaramerkki kumottua tavaramerkkilain 14 § 1 momentin 7 kohdan mukaisesti, mikäli se olisi voinut näyttää toteen, että Vistan kundit olivat tietoisia julkaisun olemassaolosta omaa tavaramerkkiä hakiessaan. Novi Groupin väite hylättiin 11.12.2007 ilmeisen perusteettomana. Syytä hylkäämiseen en tiedä.

Myös Nokia Oyj haki 28.6.2007 samaa tavaramerkkiä OVI (sanamerkki), josta hakemuksesta ilmeisesti juuri Vista teki 5.9.2007 ennakkoväitteen. Sen perusteella Patentti- ja rekisterihallitus ilmoitti 19.12.2007 Nokialle, ettei merkkiä voida rekisteröidä yhtiölle ilman Vistan suostumusta, koska merkit ovat sekoitettavissa. Kun Ovi Magazinen väite Vistan tavaramerkistä viime joulukuussa hylättiin, aukesi Nokialle hyvä tilaisuus ostaa Kustannus Oy Vistan Ovi-tavaramerkki itselleen. Sen avulla yhtiö sai kyseisen Ovi-tavaramerkin ja yhtiö voisi antaa itselleen luvan rekisteröidä myös Ovi-sanamerkin.

Juuri näin onkin nyt mitä ilmeisimmin käynyt, sillä tällä hetkellä tilanne on virallisesti se, että Kustannus Oy Vistan tavaramerkistä nro 238251 OVI on vireillä siirtohakemus, jonka kohteena on Nokia Oyj. Nokian oman hakemuksen seuraava määräaika umpeutuu 4.6.2008, mutta se lienee edellä mainitun kaupan jälkeen läpihuutojuttu. Täysin toinen juttu on nyt se, aikooko Ovi Magazine tehdä väitteen kyseistä rekisteröintiä vastaan. Kyseessä on nimittäin samat tavara- ja palveluluokat (mm. 16, 35, 38, 41) ja tietoisuus aikaisemman palvelun olemassaolosta lienee helpompi osoittaa Ovi-lehden kiistan myötä. Nokialle näyttäisi olevan siten luvassa vielä toinenkin ”pakkohankinta”.

Ovi-lehden päätoimittaja Jone Nikulan tuore pääkirjoitus vahvistaa edellä mainitut olettamukset lehden nimeen liittyvistä toimista. Jone kirjoittaa, kuinka ”hyvä nimi kelpaa muillekin”.

Kävi nimittäin sillä tavalla, että Nokian verkkoportaali, Ovi sekin nimeltään, tekee tuloaan, ja Ovi-lehteä kustantavan Kustannus Oy Vistan hallitus totesi, että toisin kuin taloissa, mediamarkkinoilla ei kannata olla runsain mitoin Ovia, ei edes kahta. Näin siksi, että eri kohderyhmiä tavoittelevat Ovet vain sekoittavat kuluttajan pään, ja vaikka kuinka molemmat palveluntarjoajat hakisivatkin kahden Ovi-tuotteen rauhanomaista rinnakkaiseloa, siinä tuskin ainakaan pitkällä tähtäimellä onnistuttaisiin. Ovi nimenä on tähän asti ollut Kustannus Oy Vistan omaisuutta, mutta tätä lukiessasi se kuuluu jo Nokia Oyj:n valtapiiriin.

Jonen pääkirjoituksessa on rivien välistä luettavissa selvästi kettuuntunut kanta tapahtuneeseen. Joka tapauksessa Vista oli tilanteessa selvästi niskan päällä, joten yhtiö lienee netonnut tavaramerkin myynnillä sievoisen summan riihikuivaa. Veikkaan, että Ovi Magazinen Novi Groupin on tämän jälkeen hieman helpompi niellä katkera tappionsa tavaramerkkikiistassa.

PS: Ovi tunnetaan jatkossa nimellä Kaupungin aika.

Disclaimer: Korostan, että minulla ei ole yllä mainituista asioista minkäänlaista sisäpiirin tietoa, vaan kaikki perustuu julkisesti saatavilla oleviin asiakirjoihin ja tietoihin sekä osittain myös valistuneisiin päätelmiin tapahtumien kulusta.

PÄIVITYS 20.8.2008: Äsken verkkosivustoja selaillessani olin pudota tuolilta, kun huomasin Helsingin Sanomien ja jopa Maikkarin Viihdeuutisten kirjoittaneen tästä aiheesta. Uutisten jäljet johtivat lopulta Taloussanomien ja Digitodayn artikkelien kautta tähän blogikirjoitukseeni, eli jonkinlainen skuuppi tuli kai tehtyä. Tarinalla on onneksi onnellinen loppu, sillä lehdet olivat tarkistaneet faktat ja todenneet olettamukseni pääosin paikkansapitäviksi. Lisäksi Ovi Magazine vahvisti, ettei se ole ollut Nokiaan yhteydessä ja Nokia vahvisti, ettei se ole kuullutkaan Ovi Magazinesta. Kaikki saavat siis pitää tuotemerkkinsä ja elo digimaailmassa jatkuu siltä osin rauhallisissa merkeissä. Loppu hyvin kaikki hyvin. itse odotan kovasti Nokian Ovi.com -palvelun sisältöä ja sen mukanaan tuomaa mahdollista buustia mobiilipalveluiden käyttöön peruskansalaisten keskuudesssa.

PÄIVITYS 22.8.2008: Homma jatkuu seuraavassa kirjoituksessa. Lue tästä!