Julkaistu

IRC-Galleria myytiin

Suomen suurin nuorisomedia IRC-Galleria on Yleisradion mukaan myyty. Habbo-hotellia pyörittävä Sulake on Ylen tietojen mukaan ostanut galleriaa pyörittävän Dynamoidin. Onnea vaan uuteen kotiin! Sulake on varmasti juuri oikea ostaja, sillä talossa tiedetään kuinka galtsu monistetaan menestyksekkäästi ulkomaille.

Sain vasta tänään tietää, että IRC-Galleria toimii jo nyt myös Saksassa (IRC-Galerie.net), Virossa (MinuGalerii.ee) ja Venäjällä (My-Gallery). Unkarissa toimii lisäksi halpa kopio. Toivottavasti Sulake saa monistettua gallerian Habbo-hotellinsa tapaan ympäri maailmaa. Tällä hetkellä Saksassa on 18.516, Virossa 1.850 ja Venäjällä 6.144 rekisteröitynyttä.

Asiasta järjestetään lehdistötilaisuus tänään klo 12.30.

Julkaistu

Google auttaa radiotoimialaa Amerikassa

Eilen saatiin jenkkilästä hyviä uutisia radiotoimialalle. Hakukonejätti Google teki merkittävän sopimuksen Clear Channel Radion kanssa, ja jatkossa Google yrittää saada verkkomainostajia kampanjoimaan myös kyseisen mediatalon 675 radiokanavalla. Suunnitelma on oikein mainio, sillä esimerkiksi Suomessa radio ei ole ollut 80-luvun paikallisradiobuumin jälkeen kovin mainiossa vedossa. Ei ainakaan jos vedon määreeksi katsotaan mainosmarkat. Suomeen Googlen suunnitelmat tuskin aivan lähitulevaisuudessa rantautuvat, vaikka aihetta olisi. Clear Channel Radiolla on siis lähes 700 paikallisradiota, mutta meillä kylmässä Pohjolassa paikallisradiot ovat jääneet pahasti valtakunnallisten ketjujen jalkoihin. Valtioneuvoston viime vuoden lopulla tekemillä toimilupapäätöksillä on kauaskantoisia seurauksia, sillä paikallisten toimijoiden vähentyessä pienten ja pk-yritysten mahdollisuudet käyttää radiota mainosmediana ovat samalla heikentyneet olennaisesti.

Otetaan esimerkiksi Pirkanmaa ja kuvitteellinen vaateliike, jonka kohderyhmää ovat 15 – 30 vuotiaat kuluttajat. Aiemmin yritys kykeni mainostamaan myös radiossa, kun esimerkiksi Radio NRJ myi vielä paikallista mainontaa ko. kohderyhmässä. Vuodenvaihteen jälkeen myös Radio NRJ muuttui valtakunnalliseksi, ja valtioneuvosto sivuutti lisäksi useita varsin mainioita paikallisradioita lupajaossaan. Seurauksena oli, että nykyisin Pirkanmaalla ei voi mainostaa radiossa paikallisesti alle 30-vuotiaille vaikka haluaisi. Toisin sanoen pienet ja pk-yritykset eivät enää totu mainostamaan radiossa, ja kun niistä kasvaa jonain päivänä maanlaajuisia ketjuja, radio tulee tuskin olemaan mediavalinnoissa kärkipaikoilla. Tasapuolisuuden nimissä todettakoon, että yli 40-vuotialle Pirkanmaalta löytyy parikin paikallista vaihtoehtoa.

Radio elää suurta murrosta verkon ja podcastien puristaessa vuosi vuodelta enemmän. Uudet radiotoimiluvat kiristivät kuitenkin entisestään ruuvia radiotoimialan ympärillä, vaikka tarkoitus oli ehkä päinvastainen. Olkoonkin, että eräät radiot ovat viime viikkoina raportoineet kasvaneita myyntilukuja. Ministeriön mielestä toimiala luultavasti hyötyi päätöksistä, mutta katsottiinko siellä tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen? Muuttuuko radiokenttä vain maanlaajuisten yritysten mediaksi? Tuleeko nettijätti Googlesta alan pelastava enkeli?

Julkaistu

Hopottajasta tuli tavaramerkki

Hopottaja tavaramerkkiPerjantaina julkaistun Tavaramerkkilehden 06/2007 mukaan Lahdessa kotipaikkaansa pitävä Mainostoimisto MBE Oy on 11. tammikuuta 2007 hakenut tavaramerkin tuomaa yksinoikeutta sanaan Hopottaja. Tavaramerkki on 30.3.2007 rekisteröity tavaraluokissa 5, 28, 35 ja 38, eli yrityksellä on jatkossa yksinoikeus käyttää Hopottaja -sanaa tuotteidensa ja palvelujensa kaupallisena tunnuksena esimerkiksi lääkintä- ja ravitsemustuotteissa, kasvimyrkyissä sekä peleissä, leikkikaluissa, urheiluvälineissä ja joulukuusenkoristeissa.

Tavaramerkin nojalla yrityksellä on yksinoikeus käyttää Hopottaja -merkkiä myös mainonnassa, markkinoinnissa, vähittäiskaupassa, verkkokaupassa, liikkeenjohdossa, yrityshallinnossa, toimistotehtävissä ja kaukoviestinnässä, eli käytännössä myös internetissä, radiossa ja televisiossa. Kyseinen yritys pyörittää Hopottajat.fi -verkkosivustoa ja yrityksen aputoiminimeksi on 22.6.2006 rekisteröity Hopottajat.

Tässä vaiheessa on ajankohtaista esittää kysymys, onko sana Hopottaja omiaan erottamaan ko. elinkeinonharjoittajan tuotteet tai palvelut muiden saman alan elinkeinonharjoittajien samoista tai samankaltaisista tavaroista tai palveluista? Googlesta löytyy tällä hetkellä vain 727 hittiä haulla ”Hopottaja”, joten kovin yleinen sana ei ole kyseessä. Sanaa on kuitenkin käytetty jo jonkin aikaa terminä yhdelle markkinoinnin muodolle, ja siten merkki voisi olla erottamiskyvytön ja siksi tavaramerkkilain 13 § vastainen. Kyseinen yritys on kuitenkin useiden lähteiden mukaan tuonut ”hopottamisen” Suomeen, joten merkki lienee siltä osin täysin lain mukainen.

Mainostoimisto MBE julkaisi 15.1.2007 lehdistötiedotteen otsikolla ”Hopottajat on rekisteröity tavaramerkki”. Tiedote oli tuolloin kuitenkin virheellinen, sillä pelkkä hakemus ei tarkoita sitä, että merkki olisi jo rekisteröity. Yritys käytti jo tuolloin lisäksi ®-tunnusta merkin yhteydessä, vaikka hakemuksen ollessa vireillä kuuluisi käyttää ™-tunnusta. Vaikka merkki on nyt rekisteröity, ei se ole vieläkään lainvoimainen. Tavaramerkki saavuttaa nimittäin lainvoiman vasta kahden kuukauden väiteajan jälkeen, ellei siinä ajassa merkkiä vastaan ole tehty väitettä.

Kyseinen tavaramerkki on siis rekisteröity 30. maaliskuuta, ja sitä voi vastustaa 30.5.2007 saakka tekemällä väitteen Patentti- ja rekisterihallitukseen. Vasta tuon määräajan jälkeen rekisteröinti voi siis aikaisintaan olla lainvoimainen. Todettakoon kuitenkin, että tavaramerkki saa suojaa hakemuspäivästä alkaen, eli tässä tapauksessa 11. tammikuuta alkaen.

Tarkoitukseni ei ole esittää mielipidettä rekisteröintiä vastaan tai sen puolesta. Kunhan kirjoitin ylös ajatuksiani tavaramerkkien mielenkiintoisesta maailmasta näin kesäisen kevätpäivän kunniaksi. Tämä ei kuitenkaan ollut aprillipila.

Julkaistu

Lakijargonia verkkotunnuslaista

Olen viime aikoina tutustunut immateriaalioikeuksien osalta jonkin verran myös verkkotunnuslakiin. Usein lakiteksti on hieman vaikeaselkoista, mutta avautuu kuitenkin, kun sitä hieman tankkaa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä tuli eteen mielenkiintoinen virke, jonka perimmäinen tarkoitus ei minulle ihan heti auennut.

Koska Viestintäviraston ei verkkotunnuslakia koskevien perustelujen mukaan tulisi edes määräajaksi sulkea verkkotunnusta, jos haltija esittää oikeudellisesti relevantin perusteen oikeudelleen, ei verkkotunnuksen haltijalta voida edellyttää oikeudellisesti relevanttia perustetta vahvemman perusteen esittämistä oikeudelleen verkkotunnuksen peruuttamista koskevassa tapauksessa.

Leppoisaa. Jos osaat selittää tuon kansantajuisesti, niin heitä kommenttia. Itse ymmärsin tuon niin, että verkkotunnuksen sulkemista tai peruuttamista vaativan tahon tulee esittää vahvempaa näyttöä oikeudestaan ao. tunnukseen kuin verkkotunnuksen haltijan. Jos molemmilla on siis samanvahvuista näyttöä, verkkotunnuksen rekisteröinyt saa säilyttää tunnuksensa, eli jo myönnettyn oikeuden kumoamiseen tarvitaan erityisen vahvaa näyttöä.

KHO:n kannan mukaan fi-verkkotunnuksen saa siis säilytettyä yllättävänkin helposti itsellään, vaikka jollain toisella olisi samaan tunnukseen jopa tavaramerkki. Kyseisessä keississä kiistaa käytiin mb.fi -osoitteesta, ja osapuolina olivat MB Rahastot ja nykyisin Sanoma Magazines Finlandin omistama MB Net (tavaramerkki). Sanoma siis hävisi tämän domainkiistan.

Julkaistu

Formula 1 suorana netissä

Luin pari päivää sitten Tietoviikon verkkoversiosta, että Formula 1 -kisat voi nyt zoomailla suorana Maikkarin Max-ukanavan sijaan myös netissä – ilmaiseksi. Kyseessä on softa nimeltä TVUPlayer, jonka voi ladata PC-koneelle vaikkapa tästä. Ensimmäisellä koneella meillä oli hieman ongelmia saada homma toimimaan, mutta ongelmana taisi olla koneen sekalainen kattaus virusohjelmia, jotka ilmeisesti blokkasivat softan pääsyn verkkoon.

Toiselle koneelle ohjelma asentui mukavasti, ja nyt sieltä tulee tuutin täydeltä livefeediä lukuisilta ulkomaisilta televisiokanavilta, kuten uutismatskua Fox Newsiltä, talousuutisia Bloombergilta, viihdettä Comedy Centralilta ja leffoja parilta muulta. Tärkein lienee kuitenkin Star Sports, joka näyttää Formula 1 -kisat suorana lähetyksenä. Viime yönä en tosin jaksanut nousta katsomaan tämän kauden suomalaisten, Räikkösen ja Kovalaisen, suorituksia. Ensi kerralla sitten.

Elisan 24 megan yhteydellä (todellinen nopeus vain 12 megaa) kuva näyttää ihan kelvolliselta, eli suurin piirtein samalta kuin Joostissa ja YouTubessa. Tästä lähtien pitää ihan selkeästi zoomailla formulat suorina netin kautta. On se hienoa. Vielä kun Macille tulisi sama tai samankaltainen softa…

Julkaistu

Tekijänoikeuslaista kansanedustajien musta lista

Vuoden 2006 alussa voimaan astunut tekijänoikeuslaki, eli Lex Karpela, on nousemassa vaaliteemaksi. Tietokone -lehden mukaan joukko nettiaktiiveja suunnittelee mainoskampanjaa, jossa julkaistaan tekijänoikeuslain puolesta ja vastaan äänestäneiden kansanedustajien nimet.

Tarkoituksena on ostaa kampanjaa varten kokonainen sivu Helsingin Sanomien Nyt-liitteestä 9. maaliskuuta. Varojen keräys mainosta varten on jo loppusuoralla. Lain puolesta äänesti valtaosa edustajista, vaikka suuri osa ei edes ymmärtänyt lain sisältöä.

– Jos kopioit vertaisverkosta naapurilta aineistoa, se on rangaistava teko, väitti sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Säde Tahvanainen tuolloin virheellisesti puheenvuorossaan.

Mielenkiintoisia olivat myös Arja Alhon, Marjo Matikainen-Kallströmin ja Jari Vilenin puheenvuorot, jossa he ilmoittivat lain olevan viallinen, tai ainakin ongelmallinen, mutta silti kannattavansa sitä.

Kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen, Jan Vapaavuori toi selkeästi julki mielipiteensä sekavasta laista.

– Tämä on erittäin surkeaa ja huonoa lain säädäntökulttuuria. Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa, perusteli ja jopa totesi, että tämä on perusoikeuksien näkökulmasta väärin, hän totesi.

Kansanedustajien musta lista?

Tekijänoikeuslain puolesta äänestivät muiden muiassa Rosa Meriläinen, Anni Sinnemäki, Miapetra Kumpula-Natri, Marjo Matikainen-Kallström, Petri Neittaanmäki, Lyly Rajala, Arto Satonen, Marja Tiura, Jan Vapaavuori, Lasse Viren ja Ben Zyskowicz. Poissa olivat mm. Mikko Alatalo, Pertti Salovaara, Matti Vanhanen ja jopa lain läpi ajanut Tanja Saarela.

Lakia vastaan äänestivät mm. Jyrki Kasvi, Tony Halme ja Oras Tynkkynen.

Läpiviejänsä, ex-missi Tanja Karpelan (nykyisin Saarela), mukaan nimetty Lex Karpela rajoittaa kansalaisten perustuslaillista sananvapautta ja kieltää kaupasta ostetun kopiosuojatun musiikin siirtämisen omalle tietokoneelle tai mp3-soittimeen, mutta musiikin “piraattilataaminen” ilmaiseksi vertaisverkoista tai vaikkapa ystäviltä ei ole rangaistavaa.

Sekavan lain lopullisesta tulkinnasta ei ole saatu vieläkään selvyyttä, koska siihen liittyvät ensimmäiset tapaukset ovat edelleen oikeuden käsittelyssä.

Lähde: Viihdelehti Stara.fi

Julkaistu

Stara.fi jälleen ennätysvauhdissa

Vuosikausien kova työ alkaa taas tuottamaan näkyvää tulosta, kun Stara.fi -verkkojulkaisuni kävijämäärät alkavat taas olla halutussa nousuvauhdissa. Viime viikko meni viihdelehdellä oikein mukavasti, kun eri kävijöitä oli virallisen TNS Metrix -mittauksen mukaan 81.886 kappaletta noin 145.000 käyntikerralla ja 405.000 sivulatauksella. Määrä alkaa olla siinä mielessä kohdallaan, että maaginen sadantuhannen viikkolukijan raja on tällä vauhdilla pian jo lähellä. *koputtaa puuta*

Suomen suosituimman verkossa julkaistavan viihdelehden titteli on Staralle tullut kauan sitten, mutta on kieltämättä mukava yhä tiirailla kilpailijoiden ”käyriä”. Starassa käy nimittäin joka päivä reilusti enemmän lukijoita kuin esimerkiksi Suosikilla koko viikon aikana. Yhtyneiden Kuvalehtien kannattaisi mielestäni ottaa vihdoin hieman isompi vaihde silmään netin suhteen, sillä 2000-luku näyttää ajavan lujaa 80-luvun tunnelmissa yhä uinuvan mediatalon ohi.

Suosikilla on verkossa lukijoita vaivaiset 8.350 viikossa, Allerin MissMix -lehdellä 12.297 ja Voice.fi -sivustolla 15.093. Tässä täytyy kyllä ottaa siinä mielessä lusikka kauniiseen käteen, että kaikki edellämainitut ovat pääasiassa aivan muita kuin verkkomedioita, eikä verkkosivuston kävijämäärillä ole siis vastaavaa merkitystä.

Itse arvotan tässä maailmantilanteessa ja näillä tulevaisuudennäkymillä netin hyvin tärkeäksi tukimediaksi myös lehdille, radiolle ja televisiolle. Varsinkin kun kohderyhmä on pääasiassa alle 30-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, tai kuten Suosikilla ja MissMixillä, alle 14-vuotiaat tytöt. Erityisesti Suosikin printtilehden noin 50.000 levikillä verkon kävijämäärä on suorastaan häpeällisen heikko. Hieman vanhemmallekin väelle suunnatuista medioista esimerkiksi reilun 11.000 kävijän RadioNova.fi on tietääkseni panostamassa lähiaikoina isoa markkaa verkkoonsa, eli ainakin siellä suunta on oikea.