Julkaistu

Hopottajasta tuli tavaramerkki

Hopottaja tavaramerkkiPerjantaina julkaistun Tavaramerkkilehden 06/2007 mukaan Lahdessa kotipaikkaansa pitävä Mainostoimisto MBE Oy on 11. tammikuuta 2007 hakenut tavaramerkin tuomaa yksinoikeutta sanaan Hopottaja. Tavaramerkki on 30.3.2007 rekisteröity tavaraluokissa 5, 28, 35 ja 38, eli yrityksellä on jatkossa yksinoikeus käyttää Hopottaja -sanaa tuotteidensa ja palvelujensa kaupallisena tunnuksena esimerkiksi lääkintä- ja ravitsemustuotteissa, kasvimyrkyissä sekä peleissä, leikkikaluissa, urheiluvälineissä ja joulukuusenkoristeissa.

Tavaramerkin nojalla yrityksellä on yksinoikeus käyttää Hopottaja -merkkiä myös mainonnassa, markkinoinnissa, vähittäiskaupassa, verkkokaupassa, liikkeenjohdossa, yrityshallinnossa, toimistotehtävissä ja kaukoviestinnässä, eli käytännössä myös internetissä, radiossa ja televisiossa. Kyseinen yritys pyörittää Hopottajat.fi -verkkosivustoa ja yrityksen aputoiminimeksi on 22.6.2006 rekisteröity Hopottajat.

Tässä vaiheessa on ajankohtaista esittää kysymys, onko sana Hopottaja omiaan erottamaan ko. elinkeinonharjoittajan tuotteet tai palvelut muiden saman alan elinkeinonharjoittajien samoista tai samankaltaisista tavaroista tai palveluista? Googlesta löytyy tällä hetkellä vain 727 hittiä haulla ”Hopottaja”, joten kovin yleinen sana ei ole kyseessä. Sanaa on kuitenkin käytetty jo jonkin aikaa terminä yhdelle markkinoinnin muodolle, ja siten merkki voisi olla erottamiskyvytön ja siksi tavaramerkkilain 13 § vastainen. Kyseinen yritys on kuitenkin useiden lähteiden mukaan tuonut ”hopottamisen” Suomeen, joten merkki lienee siltä osin täysin lain mukainen.

Mainostoimisto MBE julkaisi 15.1.2007 lehdistötiedotteen otsikolla ”Hopottajat on rekisteröity tavaramerkki”. Tiedote oli tuolloin kuitenkin virheellinen, sillä pelkkä hakemus ei tarkoita sitä, että merkki olisi jo rekisteröity. Yritys käytti jo tuolloin lisäksi ®-tunnusta merkin yhteydessä, vaikka hakemuksen ollessa vireillä kuuluisi käyttää ™-tunnusta. Vaikka merkki on nyt rekisteröity, ei se ole vieläkään lainvoimainen. Tavaramerkki saavuttaa nimittäin lainvoiman vasta kahden kuukauden väiteajan jälkeen, ellei siinä ajassa merkkiä vastaan ole tehty väitettä.

Kyseinen tavaramerkki on siis rekisteröity 30. maaliskuuta, ja sitä voi vastustaa 30.5.2007 saakka tekemällä väitteen Patentti- ja rekisterihallitukseen. Vasta tuon määräajan jälkeen rekisteröinti voi siis aikaisintaan olla lainvoimainen. Todettakoon kuitenkin, että tavaramerkki saa suojaa hakemuspäivästä alkaen, eli tässä tapauksessa 11. tammikuuta alkaen.

Tarkoitukseni ei ole esittää mielipidettä rekisteröintiä vastaan tai sen puolesta. Kunhan kirjoitin ylös ajatuksiani tavaramerkkien mielenkiintoisesta maailmasta näin kesäisen kevätpäivän kunniaksi. Tämä ei kuitenkaan ollut aprillipila.

Julkaistu

Lakijargonia verkkotunnuslaista

Olen viime aikoina tutustunut immateriaalioikeuksien osalta jonkin verran myös verkkotunnuslakiin. Usein lakiteksti on hieman vaikeaselkoista, mutta avautuu kuitenkin, kun sitä hieman tankkaa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä tuli eteen mielenkiintoinen virke, jonka perimmäinen tarkoitus ei minulle ihan heti auennut.

Koska Viestintäviraston ei verkkotunnuslakia koskevien perustelujen mukaan tulisi edes määräajaksi sulkea verkkotunnusta, jos haltija esittää oikeudellisesti relevantin perusteen oikeudelleen, ei verkkotunnuksen haltijalta voida edellyttää oikeudellisesti relevanttia perustetta vahvemman perusteen esittämistä oikeudelleen verkkotunnuksen peruuttamista koskevassa tapauksessa.

Leppoisaa. Jos osaat selittää tuon kansantajuisesti, niin heitä kommenttia. Itse ymmärsin tuon niin, että verkkotunnuksen sulkemista tai peruuttamista vaativan tahon tulee esittää vahvempaa näyttöä oikeudestaan ao. tunnukseen kuin verkkotunnuksen haltijan. Jos molemmilla on siis samanvahvuista näyttöä, verkkotunnuksen rekisteröinyt saa säilyttää tunnuksensa, eli jo myönnettyn oikeuden kumoamiseen tarvitaan erityisen vahvaa näyttöä.

KHO:n kannan mukaan fi-verkkotunnuksen saa siis säilytettyä yllättävänkin helposti itsellään, vaikka jollain toisella olisi samaan tunnukseen jopa tavaramerkki. Kyseisessä keississä kiistaa käytiin mb.fi -osoitteesta, ja osapuolina olivat MB Rahastot ja nykyisin Sanoma Magazines Finlandin omistama MB Net (tavaramerkki). Sanoma siis hävisi tämän domainkiistan.

Julkaistu

Formula 1 suorana netissä

Luin pari päivää sitten Tietoviikon verkkoversiosta, että Formula 1 -kisat voi nyt zoomailla suorana Maikkarin Max-ukanavan sijaan myös netissä – ilmaiseksi. Kyseessä on softa nimeltä TVUPlayer, jonka voi ladata PC-koneelle vaikkapa tästä. Ensimmäisellä koneella meillä oli hieman ongelmia saada homma toimimaan, mutta ongelmana taisi olla koneen sekalainen kattaus virusohjelmia, jotka ilmeisesti blokkasivat softan pääsyn verkkoon.

Toiselle koneelle ohjelma asentui mukavasti, ja nyt sieltä tulee tuutin täydeltä livefeediä lukuisilta ulkomaisilta televisiokanavilta, kuten uutismatskua Fox Newsiltä, talousuutisia Bloombergilta, viihdettä Comedy Centralilta ja leffoja parilta muulta. Tärkein lienee kuitenkin Star Sports, joka näyttää Formula 1 -kisat suorana lähetyksenä. Viime yönä en tosin jaksanut nousta katsomaan tämän kauden suomalaisten, Räikkösen ja Kovalaisen, suorituksia. Ensi kerralla sitten.

Elisan 24 megan yhteydellä (todellinen nopeus vain 12 megaa) kuva näyttää ihan kelvolliselta, eli suurin piirtein samalta kuin Joostissa ja YouTubessa. Tästä lähtien pitää ihan selkeästi zoomailla formulat suorina netin kautta. On se hienoa. Vielä kun Macille tulisi sama tai samankaltainen softa…

Julkaistu

Tekijänoikeuslaista kansanedustajien musta lista

Vuoden 2006 alussa voimaan astunut tekijänoikeuslaki, eli Lex Karpela, on nousemassa vaaliteemaksi. Tietokone -lehden mukaan joukko nettiaktiiveja suunnittelee mainoskampanjaa, jossa julkaistaan tekijänoikeuslain puolesta ja vastaan äänestäneiden kansanedustajien nimet.

Tarkoituksena on ostaa kampanjaa varten kokonainen sivu Helsingin Sanomien Nyt-liitteestä 9. maaliskuuta. Varojen keräys mainosta varten on jo loppusuoralla. Lain puolesta äänesti valtaosa edustajista, vaikka suuri osa ei edes ymmärtänyt lain sisältöä.

– Jos kopioit vertaisverkosta naapurilta aineistoa, se on rangaistava teko, väitti sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Säde Tahvanainen tuolloin virheellisesti puheenvuorossaan.

Mielenkiintoisia olivat myös Arja Alhon, Marjo Matikainen-Kallströmin ja Jari Vilenin puheenvuorot, jossa he ilmoittivat lain olevan viallinen, tai ainakin ongelmallinen, mutta silti kannattavansa sitä.

Kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen, Jan Vapaavuori toi selkeästi julki mielipiteensä sekavasta laista.

– Tämä on erittäin surkeaa ja huonoa lain säädäntökulttuuria. Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa, perusteli ja jopa totesi, että tämä on perusoikeuksien näkökulmasta väärin, hän totesi.

Kansanedustajien musta lista?

Tekijänoikeuslain puolesta äänestivät muiden muiassa Rosa Meriläinen, Anni Sinnemäki, Miapetra Kumpula-Natri, Marjo Matikainen-Kallström, Petri Neittaanmäki, Lyly Rajala, Arto Satonen, Marja Tiura, Jan Vapaavuori, Lasse Viren ja Ben Zyskowicz. Poissa olivat mm. Mikko Alatalo, Pertti Salovaara, Matti Vanhanen ja jopa lain läpi ajanut Tanja Saarela.

Lakia vastaan äänestivät mm. Jyrki Kasvi, Tony Halme ja Oras Tynkkynen.

Läpiviejänsä, ex-missi Tanja Karpelan (nykyisin Saarela), mukaan nimetty Lex Karpela rajoittaa kansalaisten perustuslaillista sananvapautta ja kieltää kaupasta ostetun kopiosuojatun musiikin siirtämisen omalle tietokoneelle tai mp3-soittimeen, mutta musiikin “piraattilataaminen” ilmaiseksi vertaisverkoista tai vaikkapa ystäviltä ei ole rangaistavaa.

Sekavan lain lopullisesta tulkinnasta ei ole saatu vieläkään selvyyttä, koska siihen liittyvät ensimmäiset tapaukset ovat edelleen oikeuden käsittelyssä.

Lähde: Viihdelehti Stara.fi

Julkaistu

Stara.fi jälleen ennätysvauhdissa

Vuosikausien kova työ alkaa taas tuottamaan näkyvää tulosta, kun Stara.fi -verkkojulkaisuni kävijämäärät alkavat taas olla halutussa nousuvauhdissa. Viime viikko meni viihdelehdellä oikein mukavasti, kun eri kävijöitä oli virallisen TNS Metrix -mittauksen mukaan 81.886 kappaletta noin 145.000 käyntikerralla ja 405.000 sivulatauksella. Määrä alkaa olla siinä mielessä kohdallaan, että maaginen sadantuhannen viikkolukijan raja on tällä vauhdilla pian jo lähellä. *koputtaa puuta*

Suomen suosituimman verkossa julkaistavan viihdelehden titteli on Staralle tullut kauan sitten, mutta on kieltämättä mukava yhä tiirailla kilpailijoiden ”käyriä”. Starassa käy nimittäin joka päivä reilusti enemmän lukijoita kuin esimerkiksi Suosikilla koko viikon aikana. Yhtyneiden Kuvalehtien kannattaisi mielestäni ottaa vihdoin hieman isompi vaihde silmään netin suhteen, sillä 2000-luku näyttää ajavan lujaa 80-luvun tunnelmissa yhä uinuvan mediatalon ohi.

Suosikilla on verkossa lukijoita vaivaiset 8.350 viikossa, Allerin MissMix -lehdellä 12.297 ja Voice.fi -sivustolla 15.093. Tässä täytyy kyllä ottaa siinä mielessä lusikka kauniiseen käteen, että kaikki edellämainitut ovat pääasiassa aivan muita kuin verkkomedioita, eikä verkkosivuston kävijämäärillä ole siis vastaavaa merkitystä.

Itse arvotan tässä maailmantilanteessa ja näillä tulevaisuudennäkymillä netin hyvin tärkeäksi tukimediaksi myös lehdille, radiolle ja televisiolle. Varsinkin kun kohderyhmä on pääasiassa alle 30-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, tai kuten Suosikilla ja MissMixillä, alle 14-vuotiaat tytöt. Erityisesti Suosikin printtilehden noin 50.000 levikillä verkon kävijämäärä on suorastaan häpeällisen heikko. Hieman vanhemmallekin väelle suunnatuista medioista esimerkiksi reilun 11.000 kävijän RadioNova.fi on tietääkseni panostamassa lähiaikoina isoa markkaa verkkoonsa, eli ainakin siellä suunta on oikea.

Julkaistu

Televisiojätti teki sopimuksen Joost -nettitelevision kanssa

Maailman suurimpiin televisioyhtiöihin lukeutuva Viacom Inc. on kiistellyt viime aikoina varsin näkyvästi Googlen omistaman YouTube -nettipalvelun kanssa materiaalinsa laittomasta levityksestä. Yhtiö vaati äskettäin YouTubea poistamaan sivuiltaan peräti 100.000 videota, joiden se katsoi olevan luvattomia.

Nyt Viacom Inc. on tehnyt sopimuksen uuden sukupolven Joost -nettitelevision kanssa, ja palvelussa tullaan jatkossa näkemään satoja tunteja yhtiön ohjelmia muiden muassa MTV-kanavilta. Uuden sopimuksen myötä palvelusta voi jatkossa katsoa myös Paramount Pictures -yhtiön elokuvia ilmaiseksi. Toiminta rahoitetaan ohjelmien sisällä esitettävillä mainoksilla.

Skypen ja Kazaan tekijöiden luoma Joost on netissä toimiva televisiopalvelu, josta katsotaan oikeita televisio-ohjelmia, kun YouTube on puolestaan keskittynyt lähinnä lyhyisiin videopätkiin ja kotivideoihin. Tästä syystä palvelun tekijät eivät laske Joostia YouTuben kilpailijaksi.

Television tulevaisuutena hehkutettu Joost tarjoaa jo nyt lukuisia televisiokanavia osittain verkon kautta katsottavaksi. Tammikuun alusta lähtien koekäytössä ollut palvelu välittää ilmaiseksi esimerkiksi useita kansainvälisiä musiikkikanavia ja National Geography -kanavan ohjelmia.

Joostin mukaan seuraavien viikkojen aikana on luvassa vielä lisää sopimuksia.

Lähde: Viihdelehti Stara.fi

Julkaistu

Joost julkaistiin Intel Maceille

Skypen tekijöiden nettitelevisio-kokeilu Joost on nyt julkaistu myös Intel Maceille. Joost 0.8.0 betaversio tuntuu toimivan selvästi paremmin kuin Windowsin veljensä. Nyt kun mukana on myös National Geographic, niin katsottavakin löytyy mukavasti. Myös Fifth Gear -auto-ohjelma ja Off The Fence tarjoavat mielenkiintoisia ohjelmia.

Joost on toimiva esimerkki tulevaisuuden televisiosta. Bill Gates veikkasi nykyisen television kuolevan viidessä vuodessa, mutta hän lienee noin 10 vuotta edellä aikaansa. Yleisradio on samoilla linjoilla lanseeraamalla lähiaikoina oman nettitelevisionsa, jossa kaikki Ylen ohjelmat voi katsoa verkossa viikon ajan niiden esittämisestä. Televisio on vääjäämättä siirtymässä verkkoon, ja tulossa on television verrattain lyhyen historian tähän mennessä suurin murros.

Television mainosmyyjillä onkin nyt todella tiukka paikka saada homma haltuun myös verkossa, jossa kansa katsoo mainosten sijaan pelkät ohjelmat, tai YouTuben tapaan vain tietyt pätkät ohjelmista. Kännykkätelevisio onkin sitten asia erikseen, mutta se tuskin tulee selättämään nettiä tai televisio-televisiota koskaan. Mielenkiintoisen tuki-päätelaitteen matkaviestimet ja iPodit kuitenkin jatkossa tarjoavat.