Apple selättää sittenkin Ciscon?

Tietokone-lehti uutisoi tänään, että Cisco on mahdollisesti turvautunut vilppiin pitäessään vuonna 1999 rekisteröimänsä tavaramerkin rekisterissä. Artikkelin kirjoittajan mukaan Ciscon olisi pitänyt ”aktivoida” tavaramerkkinsä uudelleen kuuden vuoden sisällä. Yritys toimitti viranomaisille kuitenkin Linksys CIT200 -puhelimen laatikon, jonka päälle oli liimattu ”iPhone” -tarra. Tuotetta ei siis myyty iPhone -nimellä määräajan sisällä.

En tunne kovin hyvin ulkomaisia tavaramerkkilakeja, mutta ainakaan Suomessa Patentti- ja rekisterihallitukslle ei tarvitse lähettää mitään tuollaista aktivointimateriaalia, vaan tavaramerkit ovat voimassa kymmenen vuotta ilman mitään ylimääräisiä kommervenkkejä. Vakiintuneen tavaramerkin pysyttäminen edellyttää toki Suomessakin merkin käyttöä, mutta rekisteröidyt pysyvät voimassa ilmankin.

Mikäli tuossa artikkelissa on ymmärretty kyseinen tavaramerkkilain kohta oikein, on Apple saanut hyvän aseen kiistassa Ciscoa vastaan. Samalla Cisco voi menettää ne sadat miljoonat dollarit, jotka sille tavaramerkin perusteella olisivat kuuluneet. Mikäli kiistassa käy niin, että Cisco menettää myös tavaramerkkinsä, sen saa seuraavaksi sitä hakenut, eli Applen perustama Ocean Telecom Services LLC -yritys.

Tämähän menee mielenkiintoiseksi kisaksi. Tietokone ehti jo uutisoida kuinka markkinaseurantayhtiö Gartner veikkasi Applen luopuvan iPhone -nimestä. Hieman samankaltaisia tavaramerkkikiistoja on menossa myös Suomessa, mutta niistä kerron vasta kun on aihetta 🙂

Kröhöm… Kristallipallo hanskassa :)

Taisin ennustaa tuossa kolmisen viikkoa sitten erään uutisen, joka on tänään levinnyt ympäri maailmaa, kun Apple joutuu leivättömän pöydän ääreen rikottuaan rekisteröityä tavaramerkkiä iPhonellaan. Erikoista, ettei Apple hoitanut asiaa ajoissa kuntoon. Nyt on sit luvassa miljoonakorvaukset, vaikka keissi sovittaisiin esiripun takana. Tsekidaut kyseinen entry tästä. Nuff said…

PÄIVITYS 12.1.2007:

TiVi.fi uutisoi, että iPhone -nimi maksaisi Applelle vuodessa jopa 130 – 325 miljoonaa dollaria, kun brändin lisensiointi maksaisi Applelle 2 – 5 prosenttia iPhonen tuottamasta liikevaihdosta. Rajua.

Apple väittää, että Ciscon vaatimukset ovat perusteettomia, mutta tavaramerkilakien mukaan näin ei ole. Ciscon omistama Linksys omistaa iPhone -nimen oikeudet kiistattomasti myös matkapuhelimissa, koska sillä on yksinoikeus käyttää iPhone -nimeä esimerkiksi tietokoneissa, viestinnässä (sis. puhelimet) ja tietotekniikassa. Näin ollen Applen selitykset siitä, ettei heidän iPhonellaan voi soittaa IP-puheluja, ovat turhaa jaarittelua.

Ilta-Sanomat vuorostaan juttuvarkaissa

Olen aiemminkin joutunut useaan otteeseen tuskailemaan copy-paste -journalismiin kuuluvista juttuvarkauksista, joissa suurten mediatalojen julkaisut pöllivät surutta juttujaan Stara.fi -sivustoltani. Alma Median omistama Iltalehti väänsi juttuvarkaudestaan kättä taannoin niin pitkälle, että jouduin viemään asian Julkisen sanan neuvostoon, jossa Iltalehti tietenkin hävisi jutun.

Tuorein esimerkki tulee tältä aamulta, kun Starassa julkaistiin kello 11.00 viihdeuutinen, joka löytyikin kello 11.43 sanasta sanaan Ilta-Sanomien verkkosivuilta. Kyseessä ei tietenkään ollut edes ensimmäinen kerta, mutta edellisestä IS:n tapauksesta on jo lähes kaksi vuotta. Sanomatalossa on siis sisäistetty journalistin ohjeet selvästi kilpailijaansa paremmin.

Stara.fi klo 11.00
Iltasanomat.fi klo 11.43 (poistettu 14:30)
Molemmat samassa kuvassa

Ilmoitin kello 13:58 puhelimitse ja sähköpostilla asiasta Ilta-Sanomien toimitukseen, ja siellä luvattiin laittaa asia eteenpäin. Samalla vaadin, että luvatta julkaistu artikkeli poistetaan IS:n verkkosivuilta välittömästi. Artikkeli poistettiin Ilta-Sanomien verkkosivustolta noin puolen tunnin kuluttua. Hyvin toimittu.

Kyseisen Ilta-Sanomien jutun lopussa oli pienellä maininta ”(IS-Stara.fi)”, mutta maininta lähteestä ei missään nimessä oikeuta lainaamaan koko juttua. Siteerata toki saa asiaan kuuluvan maininnan kanssa, mutta siinäkin tuntuu monilla suurilla julkaisuilla olevan ylivoimaisia ongelmia. Yleensä siteerauksen lähde nimittäin puuttuu kokonaan. Tuskin esimerkiksi Angelina Jolie on antanut montaakaan kommenttia esimerkiksi Seiska-lehden toimittajalle.

Ulkomaisista viihdeuutisista 90% on peräisin ulkomaisista julkaisuista, joten lähes kaikki jutut on tavalla tai toisella lainattu jostain toisesta mediasta. Minulle on kunnia-asia, että Starassa mainitaan aina juttujen lähde, kun sellainen on selkeästi osoitettavissa. Monet muut paljon suuremmat mediat vähät välittävät lähteen mainitsemisesta, ja useimmiten jutussa lukeekin ”lehtititetojen mukaan” tai ”brittilehden mukaan”. Ilmeisesti on kovin vaikea antaa propseja jutuista sinne minne propsit kuuluvat tyyliin ”New York Post -lehden mukaan” tai ”People-lehti uutisoi”. Olisikin mielenkiintoista tietää, miksi lähteen mainitseminen on niin vaikeaa.

Ulkomaisiakaan juttuja ei missään nimessä saa julkaista suoraan käännettyinä, sillä myös ne ovat silloin juttuvarkauksia. Faktat ja pari siteerausta voi lainata, mutta juttuun pitää aina lisätä myös omaa materiaalia omin sanoin. Sellaiseksi sopii hyvin esimerkiksi tiedot jutuissa esiintyvien artistien tai elokuvatähtien historiasta, käynnissä olevista projekteista tai tulevista julkaisuista. Jotain omaa pitää jutuissa aina olla. Muuten ollaan taas copy-paste journalismissa, vaikka kielimuuri olisikin välissä.

Lisää juttua aiheesta:
Julkisen sanan neuvoston päätös
Journalisti -lehden juttu
Markkinointi & Mainonta

Jippiin miehet viimein leivättömän pöydän ääressä

Nykyinen Saunalahti, eli entinen surullisenkuuluisa Jippii, on viimein joutumassa edesvastuuseen jättimäisestä kusetuksesta, jossa suomalaisilta sijoittajilta huiputettiin suuria summia rahaa. Nyt Helsingin kihlakunnan syyttäjä vaatii Jippiin silloiselta johdolta 1,4 miljoonan euron korvauksia ja lisäksi 800.000 euron yhteisösakkoa törkeistä talousrikoksista.

Eilen alkaneen oikeudenkäynnin styytelistalla on muiden muassa törkeä sisäpiirin tiedon väärinkäyttö sekä törkeä osakekurssin vääristäminen taloudellisen hyödyn saamiseksi vuonna 2001. Syytettyjen penkillä istuvat muiden muassa Arto Karila ja Petteri Järvinen. Nyt herää kuitenkin kysymys, missä on Johannesdahl, jonka käsialaa lienee ainakin alla oleva kusetus:

Jippii nousee miljardiklubiin
Yhtiö ennustaa liikevaihdon nousevan tänä vuonna 700 miljoonaan ja ensi vuonna ainakin 1,7 miljardiin markkaan. Tänä vuonna tuloksen ennen veroja pitäisi nousta 35 miljoonaan ja ensi vuonna 150 miljoonaan. Jos arviot toteutuvat, Jippii Group kolkuttelee 150 suurimman suomalaisen yrityksen joukkoon. Tähän asti Jippii on arvioinut liikevaihdon alakanttiin. – Tietoviikko 8.6.2001

Mutta kuinkas sitten kävikään Jippiin, Johannedahlin ja sijoittajien rahojen?

Johannesdahl jättää tulosvaroituksen antaneen Jippiin
Jippii Group varoittaa mobiiliviihdeyksikön myynnin jäävän arvioitua hitaammaksi. Myynnin hiljeneminen vaikuttaa Jippiin tilikauden liikevaihtoon, joka jää noin 70 miljoonaan euroon. Jippii odottaa lisäksi tappiollista liiketulosta. Aiemmin yhtiö arvioi pääsevänsä tänä vuonna 90 miljoonan euron myyntiin ja positiiviseen liiketulokseen. – IT-Viikko 18.6.2002

Nyt kyseessä on ensimmäinen kerta kun Suomessa syytetään törkeästä pörssikurssin vääristämisestä. Mikäli syytetyt todetaan syyllisiksi, napsahtaa heille vähintään neljä kuukautta vankeutta. Maksimituomio on peräti neljä vuotta vankeutta. Onneksi RATA oli tarkkana, ja nyt saadaan viimein syylliset vastuuseen teoistaan. Näin saadaan samalla piste yhdelle teknosektorin mainetta ryvettäneistä skandaaleista.

PÄIVITYS: Harri Johannesdahl on kuin onkin mukana kuvioissa, kuten asiaan kuuluu. Häneltä vaaditaan oikeudessa suurimpia henkilökohtaisia korvauksia, eli maksamaan 142.000 euroa rikoksella saadusta hyödystä.

PÄIVITYS2: Oikeus vapautti Jippii-tyypit kaikista syytteistä 31.10.2007. Tämä antaa vaarallisen singnaalin muille vastaaville herroille, joten kusetus tulee mahdollisesti laajenemaan tulevaisuudessa valtion hiljaisella suostumuksella.

Työtä freelancereille – Centimol.com

Tietotekniikka-alan ihmisille on avattu uusi palvelu, www.centimol.com, jossa alan yritykset voivat etsiä tekijöitä ja tekijät puolestaan töitä. Eli suorastaan loistava ajatus varsinkin Stara Median kaltaisille pienille yrityksille, jotka eivät haluakaan palkata alan ihmisiä kuukausipalkalle pitääkseen kiinteät kulut kurissa.

Palvelun ideana on ilmeisesti kerätä freelancereiden yhteystietoja sivustolle, josta palvelua tilaava yritys voi sitten ottaa yhteyttä. Pitääkin jatkossa pitää silmällä kyseistä saittia, jos sieltä löytyisi jotain mielenkiintoista. Vielä tässä vaiheessa mestoilla näytti olevan vain muutama rekisteröitynyt, mutta eiköhän määrä nopeasti lisäänny. Käy tsekkaamassa tästä.

Löysät pois netin rahoista

Käyn usein keskusteluja muiden verkkojulkaisujen tuottajien kanssa siitä, pitäisikö osa sisällöstä muuttaa maksulliseksi. Iltalehti kokeili taannoin sisällön esittämistä vain rekisteröityneille, mutta tuli pian toisiin ajatuksiin. Tulevaisuudessa osa julkaisujen sisällöstä on mitä luultavimmin maksullista, mutta vielä ei sen aika mielestäni ole. Ihmiset eivät vielä halua maksaa sisällöstä, mutta vielä suurempi kynnys on järkevien maksutapojen puute. Mikromaksaminen verkossa ei ole vielä tarpeeksi helppoa.

Mediaviikko lienee asiasta kuitenkin kohtalaisen selvästi eri mieltä, sillä kyseinen julkaisu on tehnyt sisällöstään maksullista. Nyt Mediaviikon juttuja pääsee lukemaan vaivaisella 99 eurolla (plus ALV tietenkin) vuodessa! Halpaa kuin makkara, eikös vain? Verkkolehti mainostaa maksullista sisältöään seuraavasti:

Mediaviikko kannattaa tilata, koska se on
– ajankohtainen
– julkaisee uutisia päivittäin
– puolueeton ja riippumaton
– ammattimaisesti toimitettu
– luotettava

Noista ainakin ”puolueeton ja riippumaton” sekä ”luotettava” -adjektiivit voi heti kärkeen jättää omaan arvoonsa jo pelkästään taannoisen pääkirjoituksen ansiosta (löytyy nyt vain korjattuna versiona), joka oli samaan aikaan valheellinen, puolueellinen, ja epäluotettava. Julkaisu lisäksi vielä toisti saman tempun, joten ensimmäinen kerta ei tainnut olla vahinko. Mediaviikko kirjoitti myöhemmin jutun muokatussa versiossa lisäksi seuraavaa:

Nettikansa käsittää jatkossa, että hyvästä sisällöstä pitää ja kannattaa maksaa. Tosin sisällön tulee olla todella haluttavaa ja ainutlaatuista, koska mistään tavanomaisesta uutispätkästä verkossa eivät lukijat varmaankaan maksa mitään. – Mediaviikko

Näinhän se menee. Olisikin mukava tietää montako tilaajaa lehti on saanut haluttavilla ja ainutlaatuisilla journalistisilla laatuartikkeleillaan koukutettua. Äskettäin päätoimittaja kertoi muistaakseni jossain, että tilaajia olisi tullut enemmän kuin odotettiin… Puoli tusinaa lienee siis ylittynyt. Pitääkin harkita, josko asettaisin Staran lukuoikeuksien hinnaksi 450 euroa vuodessa (plus ALV tietenkin), vaikka kyseessä ei välttämättä olekaan aivan ainutlaatuinen sisältö.

Kännykkäkuviin ei tarvita lupaa

Viime päivien uutisointi siitä, että lapset ottavat kännykkäkameroilla luvatta kuvia toisistaan, on osittain hieman harhaanjohtavaa. Kyseisistä artikkeleista saa nimittäin kuvan, että kuvattavalta henkilöltä pitäisi kysyä lupa.

Lapsista joka kolmas ilmoitti tietävänsä ainakin yhden, josta oli otettu kännykkäkuva ilman kuvattavan kohteen lupaa ja lähetetty sen jälkeen eteenpäin esimerkiksi internetiin. IT-Viikko

Lupaa kuviin ei kuitenkaan tarvita, eli kenestä tahansa saa ottaa julkisella paikalla kuvan ja lähettää sen vaikkapa internetiin. Julkisia paikkoja ovat esimerkiksi kadut, puistot, torit, ravintolat, rautatie-, lento-, bussi- ja metroasemat, kaupat ja kauppakeskukset. Käsittääkseni myös koulut ovat julkisia paikkoja, sillä ne eivät aina ole yleisöltä suljettuja paikkoja.

Euroopassa vain yhdessä maassa kuvattavalla on oikeus omaan kuvaansa. Tuo maa ei ole Suomi, vaan Luxemburg. Toki aina on korrektia kysyä lupa, mutta laki ei sitä kuitenkaan vaadi. Täysin eri asia ovat sitten ne kuvat, jotka menevät loukkauksen puolelle tai ovat muuten julkaisukelvottomia.

On muistettava, että esimerkiksi luvatta kaverista otettujen kuvien nettijulkaisu saattaa loukata yksityisyyden suojaa. Pelastakaa lapset ry.

Yksityisyyden suojaa kuva kuitenkin rikkoo vain, jos se on otettu yksityisyyden suojaan kuuluvalla alueella eli kotona, hotellihuoneessa, teltassa, asuntovaunussa, porraskäytävässä tai kodin pihapiirissä. Myös yleisöltä suljetut rakennukset, wc-tilat, pukuhuoneet ja vastaavat ovat kiellettyä kuvausaluetta salakatselupykälän perusteella.

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen syyllistyy, jos kuva on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä kuvatulle, eli jos kohde on siinä erityisen ”huonossa tilassa”, kuten vaikkapa alasti. Kuvien käyttö koulukiusaamiseen on toki huono juttu, mutta lähtökohtaisesti kuvan ottaminen ja lähettäminen eteenpäin tai julkaiseminen vaikkapa blogissa ei siis ole kiellettyä eikä laitonta.

Stevari saa ansionsa mukaan

Joku kansalaisjournalisti on osunut jälleen oikeaan oikeaan paikkaan videokameran kanssa. Nimimerkillä AllSeeingEyez YouTubeen videon uploadannut henkilö sattui kuvaamaan Kontulan ostoskeskuksessa kamerakännykällä, kun egoaan pönkittänyt FPS Securityn -palveluksessa ollut stevari hakkasi ja potki puolustuskyvytöntä miestä. Potkujen aikaan mies oli jo raudoissa ja makasi maassa. Hesarin mukaan miehet on tunnistettu, eivätkä he ole kiistäneet tapahtumia.

FPS kuuli vartijakaksikkoa ostoskeskuksen tapahtumista ja näytti heille nettivideon eilen. Toimitusjohtaja Miettisen mukaan vartijat eivät kiistäneet tallenteen aitoutta ja väittivät, että voimankäyttö oli välttämätöntä tilanteessa.

Mainitun voimankäytön välttämättömyydestä voi jokainen tehdä omat johtopäätöksensä videon pohjalta… Hienoa, että yrityksen itsetunto kestää mainostaa Googlessa 🙂