Väitöskirjatutkija Arttu Salo kertoo Yleisradiolle, että perheenisän tulisi juoda alkoholia ”siellä missä lapset eivät ole läsnä”. Olen hänen kanssaan vahvasti eri mieltä ja pidän tutkijan esittämää tapaa jopa vahingollisena lapsen kehitykselle ja tulevaisuudelle. On päivänselvää, että alkoholin demonisointi ja kielletyn hedelmän status ovat lisänneet Suomessa alkoholin kulutusta ja humalahakuisuutta. Vilkaisu kieltolain tapahtumiin ja arvioituihin kulutustilastoihin osoittaa sen hyvin. Mitä arkisempi osa aikuisten elämää alkoholin maltillinen käyttö on, sitä vähemmän se lapsia teini-ikäisenä kiehtoo.
Minun lapsuudessani aikuiset nauttivat alkoholia lasten läsnäollessa ja kohtuudella, ja olen itse noudattanut aivan samoja periaatteita. Meillä kotona aikuiset juovat ajoittain viiniä illallisen yhteydessä sekä oluen tai siiderin saunajuomana avoimesti lasten läsnäollessa ja juomista myös keskustellaan lasten kanssa. Se on myös osa tapakasvatusta, sillä aikuisena hyvän illallisen yhteyteen kuuluu joskus lasi tai pari viiniä. Tiukkaa viinaa meillä ei nautita lainkaan, vaikka laadukas gin & tonic Napuesta tai Artic Bluesta voisikin olla ajoittain paikallaan.
Haluan opettaa lapsilleni terveen eurooppalaisen suhtautumisen alkoholijuomiin, enkä piilotella takapihan puskissa taskulämpimän Liebfraumilchin kanssa. Olennaista on, että alkoholia nautitaan maltillisesti ja ilman humalahakuisuutta. Juhlapäivinä lapsille ostetaan esimerkiksi Pommacia, jolla he voivat nostaa maljat yhdessä aikuisten kanssa. Toki silloinkaan ei tyhjennetä koko limsapulloa kerralla, vaan sitäkin juhlajuomaa nautitaan kohtuudella. Maljan nostaminen ja maljapuheet ovat tärkeä osa eurooppalaista tapakasvatusta, ja nekin on hyvä oppia jo lapsena.
Viini on elintarvike muiden joukossa
Sipilän hallituskaudella saatiin vuoden 2017 lopussa maaliin merkittävä alkoholilain uudistus, kun THL:n, STM:n ja vihervasemmiston disinformaatiokampanjasta huolimatta nelosolut ja lonkero saatiin viimein kauppojen hyllyille eduskunnan äänestettyä asiasta lukemin 98-94. Aikaisempaa vahvempien juomien saatavuuden kasvu 350 myymälästä 5 500 myymälään johti kulutuksen laskuun, täsmälleen kuten ennen lakimuutosta blogissani syksyllä 2017 ennustin. Sääntelyn vähentäminen oli siis terveysteko ja samalla mantralle saatavuuden ja kulutuksen yhteydestä saatiin vetää punainen ruksi päälle.
Seuraava oikeistohallitus tulee jatkamaan hyvää työtä, joka Sipilän hallitukselta jäi vielä hieman kesken. Mikäli minusta on kiinni, tulee seuraava hallitus saamaan pöydälleen uudistuksen seuraavan askeleen, jossa viinit tulevat ruokakauppojen hyllyille, ravintoloille sallitaan viinien ulosmyynti ja myös kotimainen etämyynti postitse sallitaan. Tällä hetkellä on taloudellisesti järkevää ja laillista tilata alkoholijuomia muualta Euroopasta suoraan kotiovelle, mutta Suomessa sijaitsevalta yritykseltä tuollaista tilausta ei voi tehdä. Tämä vakava epäsuhta täytyy korjata.
Suomalaisten sivistyneiden juomatapojen kehitys on nähtävissä käytännössä jo nyt esimerkiksi ravintoloissa, joissa nuoret aikuiset ostavat mieluummin yhdessä kalliin pullon samppanjaa kuin vetävät koko rahalla päänsä täyteen halvinta tiukkaa viinaa. Suomessa erityisesti nuoret ovatkin ottaneet viime vuosina merkittäviä askeleita eurooppalaisen juomakulttuurin suuntaan, sillä kännissä toikkarointi ei ole enää cool. Tätä kehitystä on ollut ilo seurata. Nyt meidän tulee varmistaa, että sama linja jatkuu. Siihen päästään lopettamalla kieltolain ajoilta periytyvä holhous ja alkoholijuomien jatkuva demonisointi. Kielletyn hedelmän statuksesta tulee päästä eroon ja ottaa askel kohti eurooppalaista juomakultturia.
Hyvä juoma, parempi mieli.
