Julkaistu

EU:n puolustushankintoja tarvitaan Pirkanmaalle

Euroopan unioni on haastavassa tilanteessa, kun Venäjän toimet aiheuttavat ongelmia ulkorajoilla ja kansainvälisissä toimitusketjuissa. Unionin on välttämätöntä vahvistaa omavaraisuuttaan sekä puolustusteollisuudessa että ruoan, energian, mineraalien ja puolijohteiden tuotannossa. Suomella on samalla mahdollisuus nousta tässä kehityksessä selvästi kokoaan suuremmaksi toimijaksi.

Olemme osa läntistä arvoyhteisöä, ja Nato-jäsenyyden myötä suomalaisen puolustusteollisuuden merkitys kasvaa. Euroopan unionin tulisi jatkossa keskittää puolustusteollisuuden hankintoja sisämarkkinoilleen, eli myös Suomen puolustusklusteriin. Meillä ei ole varaa jättäytyä nykytilaan Euroopan Kongoksi.

Suomessa ja varsinkin Pirkanmaalla on alalta vahvaa osaamista ja pitkää kokemusta. Täällä toimii kymmeniä kansainvälisesti merkittäviä puolustusklusterin yhtiöitä sekä ammusten ja kaluston tuotannossa että ohjelmistokehityksen alalla. Myös F-35 -hävittäjähankinta tulee sekin näkymään vielä pitkään teollisena yhteistyönä suomalaisissa yrityksissä.

Ukrainan sota muistuttaa myös ruokavarmuudesta, joka on keskeinen osa huoltovarmuutta. Maatalouden kannattavuus onkin edellytys kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle.

Unionin omavaraisuus ja kilpailukyky kasvavat lisäksi kriittisten raaka-aineiden asetuksella, joka edellyttää unionin alueella louhittavien tärkeiden raaka-aineiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Asetuksen mukaan peräti 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista täytyy jatkossa jalostaa EU-alueella ja kierrätetyn materiaalin osuus tulee nostaa 15 prosenttiin.

Suomen täytyy hyötyä Euroopan unionin omavaraisuuden kasvattamisesta lisäämällä omaa jalostustaan. Meillä ei ole varaa jättäytyä nykytilaan Euroopan Kongoksi, josta arvokkaat kaivannaiset laivataan pilkkahintaan muihin maihin jalostettavaksi ja ostetaan takaisin valmiina tuotteina.

Suomalaista jalostusarvoa nostamalla täytyy varmistaa, että tänne jää nykyistä suurempi osa raaka-aineiden arvosta. Suomen täytyy varmistaa paikkansa tämän kehityksen hyötyjien leirissä. Siihen vaaditaan aktiivista vaikuttamista sekä Suomessa että Euroopan unionissa.

Kirjoittaja on lempääläläinen yrittäjä, varakansanedustaja ja europarlamenttiehdokas (kok.).

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 17.1.2024.

Julkaistu

VPK-toiminta on tehokasta ja taloudellista

Suomen ensimmäinen palokunta perustettiin Turkuun jo vuonna 1838. Tuolloin kyseessä oli VPK, eli vapaaehtoinen palokunta. 186 vuotta myöhemmin sopimuspalokunnat hoitavat tehtäviä peräti 90 prosentissa Suomen pinta-alasta ja ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä. Aktiivisten VPK-harrastajien merkitys suomalaisten arjen turvallisuudelle on siten kiistaton.

Sote-uudistuksessa mediahuomio on kohdistunut pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta pelastustoimi on merkittävä osa uudistusta. Hallinnon lisäämiseen keskittynyt uudistus johti nopeasti talouskriisiin, jonka säästötoimia pyritään parhaillaan osoittamaan muualle kuin potilastyöhön. Rahojen loputtua myös pelastustoimi on nyt vaarassa joutua säästöjen kohteeksi, mutta sillä olisi kauaskantoisia seurauksia.

Taannoin uutisoitiin miten Vuoden kylänä palkitun Kalajoen Raution kylän sopimuspalokunta esitettiin lakkautettavaksi osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen säästöjä. Paikalliset VPK-harrastajat olivat tämän jälkeen valmiita luopumaan yhdistystuista ja tekemään kaksi vuotta töitä euron tuntipalkalla yhteisen turvallisuuden eteen. Lisäksi paikalliset yritykset olivat valmiita maksamaan paloaseman vuokria.

Ehdotus osoittaa miten tärkeänä koko yhteisö näkee paikallisen sopimuspalokunnan roolin arjen turvaajana. Tämä tulee ymmärtää myös hyvinvointialueiden päätöksissä säästöpaineiden keskellä, kun eurot täytyy käyttää nykyistä tehokkaammin. Historia ei ole aina tae tulevasta, mutta taloudellisesti tehokas toiminta nyt on yleensä taloudellisesti tehokasta jatkossakin.

Toimin taannoin puheenjohtajana Pirkanmaan hyvinvointialueen työryhmässä, joka selvitti pelastustoimen henkilöstötilannetta. Tilanne on huolestuttava, ja juuri sopimuspalokuntien merkitys korostui taloudellisesti tehokkaana ratkaisuna. Harrastustoiminnalla on kuitenkin haasteita jo ilman säästötoimiakin, sillä ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta kisailevat nykyisin perheiden lisäksi monet muutkin harrastukset. Tästäkin syystä palokuntien harrastajamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa ja varsinkin arkipäivisin päivystyksiä on ollut paikoin vaikea hoitaa.

Sopimuspalokuntien korvaaminen vakinaisilla palokunnilla olisi omiaan lisäämään pelastustoimen kustannuksia, joten hyvinvointialueiden sinänsä välttämättömissä säästötoimissa tulisi keskittyä sopimuspalokuntien toiminnan kehittämiseen ja elinvoiman varmistamiseen. Silloin meillä on jatkossakin aktiivisia ja asiantuntevia harrastajia turvaamassa jokaisen suomalaisen arkea taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Koskaan ei nimittäin tiedä koska pelastajien tarve tulee omalle kohdalle.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 15.1.2024.

Julkaistu

EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa

Euroopan unionin talouskurin ja budjettikäytäntöjen uudistaminen on nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Tilintarkastustuomioistuimen raportti paljasti, että peräti 4,2 prosenttia unionin 196 miljardin euron menoista käytettiin vuonna 2022 virheellisesti. Siis 8 200 miljoonaa euroa. Muutos edellisvuoden kolmeen prosenttiin oli merkittävä, ja huolestuttava kehityssuunta korostaa varainkäytön valvonnan tärkeyttä. Viime vuosien kriisit ovat johtaneet nopeisiin rahoitusratkaisuihin, mikä on osaltaan lisännyt virheiden ja väärinkäytösten riskiä.

Vuonna 2021 voimaan tullut ehdollisuusasetus suojaa Euroopan unionin budjettia oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksilta. Joulukuussa komissio päätti kuitenkin vapauttaa Unkarille 10 miljardia euroa oikeusvaltioperiaatteen vuoksi jäädytettyjä varoja. Päätös ja varsinkin sen ajankohta osoittivat komissiolta huonoa harkintaa, sillä Unkarin lupaamat toimet oikeusvaltion tilan parantamiseksi eivät ole vielä toteutuneet. Päätös herättää syystäkin huolta unionin päätöksenteon johdonmukaisuudesta. Suomen on korostettava näitä huolia ja varmistettava, että jäsenmaat noudattavat yhdessä sovittuja perusarvoja.

Lue myös: EU-komissiosta heikkolaatuisia esityksiä (29.11.2023)

Europarlamentissa Suomen on edistettävä uudistuksia, jotka parantavat talouskäytäntöjen läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Tämä ei ole yksinomaan taloudellinen kysymys, vaan myös moraalinen ja poliittinen sitoumus, joka vahvistaa EU:n uskottavuutta ja kestävyyttä. On tärkeää, että Suomi ja muut jäsenmaat varmistavat veronmaksajien rahojen asianmukaisen ja tehokkaan käytön ja että uudistukset heijastavat unionin ja Suomen pitkän aikavälin taloudellisia etuja. Kyse ei ole unionin rahoista, vaan veronmaksajien rahoista.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 30.12.2023 ja Kauppalehdessä 2.1.2024.

Julkaistu

EU:n puolustushankintoja keskitettävä Suomeen

Euroopan unioni on haastavassa tilanteessa, kun Venäjän toimet aiheuttavat ongelmia ulkorajoilla ja kansainvälisissä toimitusketjuissa. Unionin on välttämätöntä vahvistaa omavaraisuuttaan sekä puolustusteollisuudessa että ruoan, energian, mineraalien ja puolijohteiden tuotannossa. Suomella onkin nyt mahdollisuus nousta tässä kehityksessä selvästi kokoaan suuremmaksi toimijaksi.

Olemme osa läntistä arvoyhteisöä, ja Nato-jäsenyyden myötä suomalaisen puolustusteollisuuden merkitys kasvaa. Euroopan unionin tulisi jatkossa keskittää puolustusteollisuuden hankintoja sisämarkkinoilleen, eli myös Suomen puolustusklusteriin. Suomessa on alalta vahvaa osaamista ja pitkää kokemusta. Täällä toimii kymmeniä kansainvälisesti merkittäviä puolustusklusterin yhtiöitä sekä ammusten ja kaluston tuotannossa että ohjelmistokehityksen alalla. Samalla täytyy muistaa, että F-35 -hävittäjähankinta tulee sekin näkymään vielä pitkään teollisena yhteistyönä suomalaisissa yrityksissä.

Ukrainan sota muistuttaa myös ruokavarmuudesta, joka on keskeinen osa huoltovarmuutta. Maatalouden kannattavuus onkin edellytys kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle. Unionin omavaraisuus ja kilpailukyky kasvavat lisäksi kriittisten raaka-aineiden asetuksella, joka edellyttää unionin alueella louhittavien tärkeiden raaka-aineiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Asetuksen mukaan peräti 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista täytyy jatkossa jalostaa EU-alueella ja kierrätetyn materiaalin osuus tulee nostaa 15 prosenttiin.

Suomen täytyy hyötyä Euroopan unionin omavaraisuuden kasvattamisesta lisäämällä omaa jalostustaan. Meillä ei ole varaa jättäytyä nykytilaan Euroopan Kongoksi, josta arvokkaat kaivannaiset laivataan pilkkahintaan muihin maihin jalostettavaksi ja ostetaan takaisin valmiina tuotteina. Suomalaista jalostusarvoa nostamalla täytyy varmistaa, että tänne jää nykyistä suurempi osa raaka-aineiden arvosta. Suomen täytyy varmistaa paikkansa tämän kehityksen hyötyjien leirissä. Siihen vaaditaan aktiivista vaikuttamista sekä Suomessa että Euroopan unionissa.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 27.12.2023

Julkaistu

Kodeissa varauduttava hyvän sään aikana

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuoreessa selvityksessä suomalaisten kriisinkestävyydessä havaittiin merkittäviä puutteita. Hyvinvointialueiden on syytä huolestua tuloksista, sillä peräti 40 prosenttia suomalaisista ei selviäisi ilman sähköä ja 60 prosenttia ei selviäisi ilman juoksevaa vettä kahta vuorokautta pidempään. Viranomaisten suosituksen mukaan jokaisen kotitalouden tulisi selvitä poikkeustilanteessa 72 tuntia, eli kolme vuorokautta, ilman juoksevaa vettä ja sähköä.

Pakkastalvi on yleensä tiukimmillaan tammi-maaliskuussa, jolloin yhteiskunnan perusrakenteet ovat kovilla ja poikkeustilanteet aiheuttavat ihmisille suuremman riskin kuin muulloin. Suomessa valtiollinen infrastruktuuri on hyvässä kunnossa, mutta se ei poista kokonaan riskiä ongelmatilanteisiin esimerkiksi sähkön ja veden jakelussa. Ennen vuoden kovinta pakkaskautta onkin sopiva hetki käyttää hetki kodin ja sen asukkaiden varautumiseen. Mahdollisen ongelmatilanteen iskiessä varautuminen voi olla myöhäistä, joten asia kannattaa hoitaa kuntoon hyvän sään aikana.

Käsittelimme viime viikolla Pirkanmaan hyvinvointialueen kokonaisturvallisuusvaliokunnassa alueellista valmiussuunnitelmaa ja turvallisuussuunnitelmaa. Menemättä suunnitelmien yksityiskohtiin on selvää, että panostukset varautumiseen ja jatkuvuuteen ovat tärkeitä. Julkisen sektorin varautumisen lisäksi myös kotitalouksien tulee tehdä oma osuutensa. Vastuu poikkeusoloihin varautumisesta on ihmisillä itsellään, eikä se ole edes vaikeaa tai kallista. Asiaa voi hoitaa kuntoon tavallisten kauppareissujen yhteydessä ottamalla huomioon muutamia varautumisen perusperiaatteita ja -tarvikkeita.

Miten sitten tulisi varautua? Ensinnäkin kotiin kannattaa varata astioita veden varastoimiseksi siten, että määrä riittää asukkaille kolmeksi vuorokaudeksi. Sopiva nyrkkisääntö on kaksi litraa vettä asukasta kohden vuorokaudessa. Veden lisäksi myös helposti valmistettavaa ja pitkään säilyvää kuivaruokaa tai säilykkeitä tulisi olla varattuna kolmeksi vuorokaudeksi, kuten myös ruoan valmistukseen sopiva retkikeitin tai muu väline. Välttämättömiä lääkkeitä tulee olla varattuna riittävästi.

Paristoradio viranomaisten ohjeiden seuraamiseksi kuuluu varautumisen perusteisiin. Puhelimeen ja USB-taskulamppuihin saa kätevästi virtaa taskuun mahtuvista vara-akuista. Omakotitaloissa tulee varmistaa, että tulisijan lämmittämiseen on riittävästi polttopuita, ja mahdollisen aggregaatin toiminta tulee varmistaa hyvissä ajoin. Jokaisessa kodissa on suositeltavaa tehdä varautumiskävely, jotta edellä mainittujen tarvikkeiden sijainti on tuoreessa muistissa, mikäli esimerkiksi sähköt katkeavat pitkäksi aikaa. Hyvin varautunut nukkuu varmasti yönsä muita paremmin.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 20.12.2023.

Julkaistu

EU-komissiosta heikkolaatuisia esityksiä

Suomalaisten edunvalvonta on Euroopan unionissa keskeisessä roolissa, sillä peräti 70 prosenttia lainsäädännöstämme tulee unionista. Euroopan parlamentissa tehtävät päätökset vaikuttavat jokaisen suomalaisten arkeen, joten unionin lainsäädännön laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Viime vuosina EU-komission esityksissä on ollut runsaasti haasteita, sillä ne ovat olleet toistuvasti heikkotasoisia ja jopa haitallisia. Virheiden korjaaminen vie siksi merkittävästi Euroopan parlamentin resursseja. Esimerkkejä komission kelvottomista esityksistä ei tarvitse hakea kaukaa.

Lue myös: EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa (30.12.2023)

Juomaveden puhtauteen tähtäävä esitys juomavesidirektiivistä edellyttäisi Suomelta vuosittain miljardiluokan investointeja vesiputkien uusimiseen, vaikka suomalainen juomavesi on tutkitusti maailman puhtainta ja jopa puhtaampaa kuin jäsenmaiden pullovedet. Olisi terveelle järjelle vierasta joutua vaihtamaan nykyisiä vesiputkia uusiin ja pohjoisen olosuhteisiin huonosti sopiviin materiaaleihin vain koska komissio ei ymmärrä Suomen olosuhteista johtuvia kansallisia erityispiirteitä.

CSAM-asetuksella komissio esitti viestinnän salauksen kieltämistä, joka olisi toteutuessaan heikentänyt kansalaisten tietoturvaa ja parantanut verkkorikollisten toimintaedellytyksiä. Pakkausjätteen vähentämiseen tähdännyt esitys pakkausasetuksesta olisi toteutuessaan romuttanut suomalaisen panttijärjestelmän, joka on edistyksellisimpiä maailmassa. Euroopan parlamentti joutui korjaamaan tätäkin esitystä ja tuloksena jäsenmaiden nykyiset järjestelmät otetaan sittenkin huomioon.

Lue myös: EU-komission esityksissä parantamisen varaa (29.11.2023)

Kuluvalla kaudella komission esityksissä on siis ollut järjestelmällisesti puutteita, ja onkin perusteltua kysyä onko komissio tehtäviensä tasalla. Seuraavalla kaudella parlamentin tulee ohjata komissiota tolkullisempaan suuntaan. Euroopan unionin arvostuksen kannalta on tärkeää, että esitysten tasoa parannetaan. Unionin tulee pitäytyä vain ylätason sääntelyssä ja jättää päätösvaltaa myös jäsenmaille läheisyysperiaatteensa mukaisesti.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 29.11.2023.

Julkaistu

Soten ongelmia ei korjata verorahalla

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen uudistus konkretisoituu näinä päivinä poliittisille päättäjille, kun aluevaltuustot ja aluehallitukset joutuvat tekemään päätöksiä säästötoimista. Rahat ovat loppu kaikilla hyvinvointialueilla, vaikka esimerkiksi palkkaharmonisointi on vasta alussa. Kaikille lienee selvää, että uudistus oli talouden puolesta holtittomasti hoidettu, ja seuraukset tulevat näkymään vielä vuosikausia. Olen aiemminkin kirjoittanut, että hyvinvointialueiden yhdistämiseen tulee varautua, koska se on vääjäämättä edessä. Suomen kokoiseen maahan 21+1 aluetta valtuustoineen, hallituksineen ja hallintohimmeleineen on yksinkertaisesti liikaa.

Nyt on perusteltua kysyä miten karsittaviin palveluihin oli aiemmin rahaa? Vai oliko silloinkaan? Viime aikoina olemme saaneet lukea selvityksistä, joiden mukaan julkisen sektorin lääkärit ottavat vastaan huomattavasti vähemmän potilaita kuin aiemmin. Muutos lisää lääkäripulaa ja kustannuksia, kun hyvinvointialueet joutuvat turvautumaan kalliisiin vuokralääkäreihin. Lääkärien tehokasta työaikaa kuluu nyt aiempaa enemmän erityisesti kirjaamiseen, mutta myös lausuntojen ja todistusten tekemiseen. Tässä on nyt vakavan tarkastelun ja muutosprosessin paikka. Lääkärin arvokasta työaikaa ei ole kestävää käyttää kirjaamiseen, jonka aiemmin tekivät sihteerit.

25 vuodessa suomalaisten käynnit terveyskeskuksissa ovat laskeneet 2 000 käyntikerrasta per tuhat ihmistä 1 200 käyntikertaan per tuhat ihmistä. Vuodesta 2008 terveyskeskusten lääkärien määrä on kasvanut noin neljälläsadalla. Tämä kehitys ei ole riittänyt kompensoimaan tuottavuuden romahdusta, sillä samaan aikaan lääkärit on pantu tekemään sihteerien työt. Kirjaamisen lisäksi työaikaa vieviä lausuntoja ja todistuksia on valtavasti aina omaishoidosta ja kuntoutustuesta ajokykyyn sekä lääkekorvauksista edunvalvontaan. Nyt tulee arvioida kriittisesti onko tällainen lausuntotaakka perusteltua, kun seurauksena lääkäreillä on vähemmän aikaa potilastyöhön. Potilastietojen kirjaamisvelvoitetta tulee keventää ja kirjaamista hoitamaan tulee palkata sihteereitä, jotta lääkärit eivät käytä kallisarvoista työaikaansa paperitöihin.

Hyvinvointialueille ei pidä antaa lisää rahaa, koska rakenteellisia ongelmia ei korjata kaatamalla niiden päälle loputtomasti veronmaksajien omalla työllään ansaitsemaa rahaa. Hyvinvointialueiden tulee keskittyä vastuulliseen talouteen ja hoitojonojen lyhentämiseen korjaamalla ongelmien varsinaiset juurisyyt, joista lääkärien työtehon parantaminen on vain yksi väline. Se on kuitenkin väline, jonka seuraukset näkyvät nopeasti potilastyössä ja päivystysten ruuhkien vähenemisenä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälä-Vesilahden Sanomissa 15.11.2023.

Julkaistu

Suurpetojen metsästys kriisissä – seuraukset kauaskantoisia

Suurpetojen metsästyksellä on Suomessa pitkät perinteet ja myös merkittävä kannanhoidollinen rooli. Nyt tilanne on yllättäen muuttunut, kun korkein hallinto-oikeus tulkitsi karhunmetsästyksen poikkeusluvat laittomiksi. Ratkaisun myötä suurpetojen kannanhoito on vaarassa loppua valtaosassa Suomea, ja sillä olisi toteutuessaan monia ikäviä seurauksia.

Euroopan unionin luontodirektiivi suojelee suurpetoja erityisesti poronhoitoalueen ulkopuolella. Direktiivin 16 artiklan poikkeus 1e kuitenkin mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen, koska kontrolloidulla ja metsästäjien toimesta tapahtuvalla pyynnillä katsotaan olevan positiivinen vaikutus populaatioon. Direktiivin tulkintaohjeessa suositellaan tämän poikkeuksen käyttämistä silloin, kun lajista on tehty hoitosuunnitelma. KHO kuitenkin katsoi, että poikkeusta voidaan soveltaa vain tapauskohtaisesti ratkaistaessa akuuttia ongelmaa. Tuomioistuimen mukaan kannanhoidollinen metsästys ei muodosta riittävää syytä poikkeusluville. Tämä kansallinen tulkinta on ongelmallinen, sillä seuraukset voivat muodostua kestämättömiksi.

EU-direktiivi ja sen tulkintaohje eivät edellytä jäsenvaltioilta näin tiukkaa tulkintaa, joten kansallisten joustojen käyttäminen tulisi ottaa kiireesti käsittelyyn ja huomioida hoitosuunnitelma nykyistä laajemmin. Mikäli suurpetoja metsästetään jatkossa vain yksittäisillä poikkeusluvilla, tulevat kannat kasvamaan merkittävästi nykyisestä. Suurpedot ovat jo nyt ongelma varsinkin lainduneläinten tuottajille, ja uusi tulkinta kasvattaa vääjäämättä petovahinkojen määrää niin laitumilla kuin tieliikenteessä. Romaniassa vastaavassa tilanteessa kannat alkoivat uhata myös ihmisten turvallisuutta.

Metsästyksellä on yhteiskunnallista merkitystä. Sillä pidetään yllä aseenkäytön taitoja ja harjoitetaan metsästyskoiria, joita tarvitaan myös loukkaantuneen suurriistan etsimisessä kituvien eläinten lopettamiseksi. Viranomaisten tulee pikaisesti pohtia miten SRVA-palvelut jatkossa turvataan, kun metsästäjät eivät koirien puutteen vuoksi voi enää auttaa viranomaisia. Kasvava susikanta on niin ikään johtanut siihen, että yhä useampi metsästyskoira menehtyy metsissä susien hampaisiin. Susikannan kasvu lisää riskejä ja vähentää pienriistan metsästystä. Kannanhoidolliset tavoitteet tulee huomioida nykyistä paremmin poikkeuslupien myöntämisessä. Nyt Suomi tarvitsee tolkullista edunvalvontaa Euroopan unionissa.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, eurovaaliehdokas (kok.)

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Maaseudun Tulevaisuus, Suomenmaa, Satakunnan Kansa, Lempäälän-Vesilahden Sanomat, Aamulehti ja Lapin Kansa -lehdissä.

Julkaistu

Suomen täytyy päättää itse metsistään

Euroopan unionin päätöksenteon tärkeimpiin ohjenuoriin lukeutuvan läheisyysperiaatteen mukaan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä, mahdollisimman pienellä byrokratialla ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Läheisyysperiaate on kuitenkin vaihtunut turhaan sääntelyyn ja mikromanageeraukseen. Lisääntyvä byrokratia kuormittaa unionin toimintaa ja vie resursseja aidosti tärkeiltä asioilta. Vääjäämättä syntyy vaikutelma, että komissio paikkaa esitystensä laadun puutteita määrällä.

Lue myös: EU-komission esityksissä parantamisen varaa (29.11.2023)

Läheisyysperiaatteesta laistaminen näkyy Suomessa varsinkin maa- ja metsätaloudessa. Suomen täytyisi saada päättää omista metsistään, mutta nyt näin ei ole. Euroopan unioni on aktiivisesti pyrkinyt saamaan suomalaiset metsät päätösvaltaansa, eikä se ole suomalaisten etujen mukaista. Eurovaalien jälkeen uuden parlamentin on aika viheltää peli poikki. Unionin tulee pitäytyä päätöksissä ylätasolla, sillä jäsenvaltioiden täytyy itse päättää miten omia metsiään hoitavat. Keskusjohtoisesti ei kyetä ottamaan riittävästi huomioon jäsenmaiden omia erityispiirteitä.

Lue myös: EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa (30.12.2023)

Muut jäsenmaat haluavat ymmärrettävästi hyötyä Suomen metsistä ja hiilinieluista, mutta siihen ei tule suostua. Kansallisen edunvalvonnan on oltava keskiössä. Suomalaisten etuja puolustavien parlamentaarikoiden lisäksi unioniin tarvitaan lisää suomalaisia EU-virkamiehiä, joiden määrä on vähentynyt huolestuttavasti. Vaikuttamista ja edunvalvontaa tarvitaan lisää kaikilla tasoilla. Maa- ja metsätalousyrittäjien lisäksi turha sääntely hankaloittaa myös suomalaisten yritysten toimintaa. Nyt päättyvän EU-vaalikauden piti olla sääntelyn purkamisen kausi, mutta suunta on ollut päinvastainen.

Julkaistu

Suomen etu edellä. Jocka Träskbäck.

Miksi olen ehdolla EU-vaaleissa? Valtaosa suomalaisia koskevasta lainsäädännöstä tulee eduskuntaan EU-parlamentista, joten siellä jos jossain Suomella ja suomalaisilla tulee olla vahva edustus. EU-parlamentin päätökset vaikuttavat jokaisen suomalaisen arkeen pullonkorkeista vesiputkiin ja metsien käytöstä siruteollisuuteen. Viime vuosina turha ja jopa haitallinen sääntely on lisääntynyt, joten parlamentti tarvitsee ryhtiliikkeen. Haluan olla vaikuttamassa siellä missä se on tehokkainta, ja EU-parlamentti on siihen oikea paikka. Äänestäminen eurovaaleissa kannattaa.

Miksi yrittäjä hakee EU-parlamenttiin? Politiikkaan tarvitaan lisää yrittäjiä, myös Euroopan parlamenttiin. Olen toiminut 30 vuoden ajan yrittäjänä ja hallitustehtävissä lukuisissa eri alojen yrityksissä. Monipuolisesta käytännön kokemuksesta on varmasti hyötyä myös Euroopan parlamentissa. Kun kokoomus pyysi minua ehdolle eurovaaleihin, oli vastaus selvä. Silloin mennään, kun isänmaa kutsuu.

Liity mukaan tukiryhmään tästä!

Yrittäjyys ja talous

Suomen etujen valvonta on nostettava etusijalle. Euroopan unionin kilpailukykyä täytyy lisätä ja sääntelyä vähentää, koska Euroopan tulee menestyä globaaleilla markkinoilla. Yrittäjyyden sääntelyä tulee vähennetää sekä kannustimia investointeihin ja innovaatioihin lisätä. Jäsenvaltioiden on kannettava vastuuta omasta taloudestaan ilman uutta yhteisvelkaa.

Suomen saantoa EU-tukirahoista tulee lisätä kaikilla sektoreilla, erityisesti liikenneinfrassa ja TKI-investoinneissa tukemalla näiden hakuprosesseja. Kaivannaisten suomalaista jalostusarvoa on lisättävä, jotta niiden arvosta jää suurempi osuus Suomeen. Euroopan unionin tulee keskittyä vain ylätason päätöksiin ja komission tulee lopettaa haitallisen sääntelyn tehtaileminen. Unioni tarvitsee vähemmän pullonkorkkien sääntelyä, enemmän ylätason strategisia linjauksia.

Turvallisuus

Euroopan unionin omavaraisuutta energiasta, strategisista raaka-aineista, ruoantuotannosta ja puolustuksessa on lisättävä. Suomen geopoliittinen erityisasema on otettava laajasti huomioon turvallisuuspolitiikassa. Puolustusteollisuuden hankintoja tulee keskittää Suomen puolustusklusteriin. Lyijyhaulien kieltoon tulee neuvotella Suomelle poikkeuksia vähintään reserviläistoimintaan ja ampumaradoille.

Tietoturvaan ja kyberuhkien torjuntaan on panostettava. Suurpetojen suunnitelmallinen kannanhoito on mahdollistettava. Komission esitys viestinnän salauksen kiellosta on kaadettava erittäin riskialttiina. Ukrainan tukemista täytyy jatkaa, koska se taistelee kaikkien sivistyneiden valtioiden puolesta. Turvapaikanhakijat on ohjattava Euroopan unionin ulkopuolelle odottamaan hakemuksensa käsittelyä.

Maa- ja metsätalous

Suomi elää metsästä. Suomen on voitava päättää itse omasta maa- ja metsätalouspolitiikastaan. Ruokavarmuuteen on panostettava osana huoltovarmuutta. Elintarvikkeiden tuotantoketju on turvattava ja suomalaisten tuottajien taloudellisia toimintaedellytyksiä parannettava. Suomalaisten metsien hiilinielut ja turvesoiden uusiutuminen on tunnustettava ja huomioitava. Läheisyysperiaatetta täytyy korostaa, eli päätökset tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

Ennallistamisasetusta ei pidä hyväksyä, koska se on Suomelle unionin jäsenmaista kallein eikä tunnista Natura-alueilla jo tehtyjä toimia. Metsäkatoasetukseen neuvoteltava Suomelle kansallisia poikkeuksia, koska sen seuraukset olisivat Suomelle erittäin negatiiviset. Metsien monitorointiin on saatava tolkullinen ratkaisu. Unionin lainsäädäntöön tulee pyrkiä vaikuttamaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa ongelmien välttämiseksi.

Liity mukaan tukiryhmään tästä!