Julkaistu

Lempäälän veronmaksajat istutettiin maksajan penkille

Lempäälän veronmaksajat istutettiin maksajan penkille, kun valtuusto päätti kiristää kuntaveroa äänin 18-25. Vihreiden ja vasemmistoliiton esittämää peräti 0,54 prosenttiyksikön kertakorotusta kannattivat keskusta, sosialidemokraatit ja kristillisdemokraatit. Veronkorotusta vastaan äänestivät vain kokoomus yhtä valtuutettua lukuunottamatta ja perussuomalaiset kahta valtuutettua lukuunottamatta. Se ei tällä kertaa riittänyt.

Kunnan säästöpaineet ovat ymmärrettävästi suuria. Valtuusto päätti kuitenkin korottaa kuntaveroa välittömästi sen sijaan, että ensin olisi rauhassa valmisteltu sopeutusohjelma yhdessä henkilöstön kanssa ja katsottu millaisia tuloksia säästötoimilla saadaan aikaiseksi. Kuntalaisten veronkorotusten tulisi olla vasta viimesijainen keino, mutta Lempäälässä se äänestettiin nyt ensimmäiseksi keinoksi.

Lisäksi nyt päätetty veronkorotus on historiallisen raju. Esitys oli nimittäin 6,9 prosenttia pohjalla ollutta aikaisempaa veroprosenttia suurempi. Sama korotus aikaisempaan 20,5 veroprosenttiin olisi tarkoittanut veroprosentin kertanostoa peräti 21,9 prosenttiin. Tällaista korotusta kukaan ei voi perustellusti pitää maltillisena. Kunnan käsi työntyy nyt palkansaajan taskuun kyynärpäätä myöden.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja totesi äskettäin viisaasti, että kuntatalouden ongelmat eivät ratkea siirtämällä rahaa lompakosta toiseen. Veronmaksajan lompakolle ensimmäisenä menemisen sijaan kuntien tulisi tehdä ensin vastuullisia ratkaisuja palvelutuotannossa ja hallinnon rakenteissa, investointeja unohtamatta. Tästä on helppo olla hänen kanssaan samaa mieltä. Jokainen tietää, että julkisen sektorin rakenteissa piilee rahareikiä, joita täytyy paikata ja tilkitä talouden tervehdyttämiseksi.

Elinkustannukset ovat nousseet huomattavasti korkojen nousun ja inflaation myötä sekä Lempäälässä vesimaksujen huomattavan nousun myötä. Kotitalouksien toimeentulo on heikentynyt parissa vuodessa merkittävästi, mutta valtuuston enemmistö päätti silti mätkäistä palkansaajille reippaasti lisää maksettavaa. Keskituloisen lapsiperheen lisälaskuksi tulee nyt useita satoja euroja vuodessa. Perheet olisivat varmasti keksineet rahoilleen itse parempaa käyttöä. Jossain perheessä raha on pois lasten harrastuksista, toisessa ruokaostoksista ja kolmannessa ehkä lomamatkasta. Jokainen euro on työllä perheelle ansaittua rahaa.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana kunnioitan tietenkin valtuuston päätöstä, mutta kuntatalouden kipeästi tarvitsemien rakennemuutosten kanssa tällä veronkorotuksella ei ole mitään tekemistä. Petteri Orpon hallitus keventää parhaillaan palkansaajien verotusta, mutta Lempäälässä tuo kevennys katoaa kuntakoneiston syövereihin ja Harri Jaskaria lainatakseni ”kuin Molokin kitaan”. Palkansaajien ja lapsiperheiden toimeentulon heikentäminen on arvovalinta, jota kokoomus ei ollut valmis tekemään.

Seuraavissa kuntavaaleissa kannattaa miettiä tarkkaan miten äänestää.

Työ.
Talous.
Turvallisuus.
Träskbäck.

Julkaistu

Työstä tehtävä kannattavaa – yli puolet kokee lisätyöt kannattamattomaksi

Kirjoitin tammikussa 2023 paikallislehdessä, että työstä täytyy tehdä taas kannattavaa. Kannustinloukut pitävät suomalaisia poissa töistä kaikissa tuloluokissa. Työttömien ei kannata ottaa työtä vastaan, koska työnteosta saatava rahallinen hyöty on liian pieni verrattuna sosiaaliturvaan ja työn myötä menetettyyn vapaa-aikaan. Hyvätuloisten taas ei kannata ottaa työtä vastaan, koska lisätyöstä saatava rahallinen korvaus on liian pieni verottajan viedessä valtaosan ansioista valtion kassaan. Summa summarum, työn tekeminen ei ole Suomessa riittävän kannattavaa ja se on uhka yhteiskunnan hyvinvoinnille.

”Suomi on ajautunut tuloverotuksessa ja progressiossa Lafferin käyrän väärälle puolelle.”

Tähän saakka olen vedonnut asiassa Akavan ja STTK:n taannoiseen kyselyyn, jossa 34 prosenttia jäsenistä kertoi, etteivät ota vastaan lisätyötä liian tiukan progression vuoksi. Nyt näkemykseni on saanut vahvistuksen myös uudesta 18.10.2023 julkaistusta tutkimuksesta, sillä Taloustutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kokee lisätyön tekemisen kannattamattomaksi verotuksen vuoksi. Peräti yli puolet vastaajista siis koki, ettei lisätyön tekeminen ole verotuksen takia taloudellisesti kannattavaa. Tuore tutkimus osoittaa, että liian kireä verotus on yhteiskunnan kantokyvylle vakava ongelma. Suomi on ajautunut tuloverotuksessa ja progressiossa Lafferin käyrän väärälle puolelle.

Taloustutkimuksen kyselyssä 86 prosenttia vastaajista katsoi, että ahkeroinnista ja itsensä kehittämisestä saatava taloudellinen hyöty kuuluu ensisijaisesti ihmisen omaan käyttöön. 55 prosenttia vastaajista katsoi, että palkkatulon verotusta olisi reilua keventää, jotta säästäminen ja sijoittaminen tulisi mahdolliseksi yhä useammalle. 48 prosenttia lieventäisi verotuksen progressiota, jotta työnteosta ja uralla eteenpäin pyrkimisestä tulisi nykyistä kannattavampaa. Suomalaisten näkemys on siis tutkitusti päinvastainen kuin vasemmiston perusperiaate, jossa kansalaisten ansiotulot kuuluvat ensin valtiolle, jossa poliitikot jakavat rahat parhaaksi katsomallaan tavalla muun muassa tulonsiirtoina muille.

”Vinotuneella verotuksella ja sosiaaliturvalla suomalaiseen yhteiskuntaan syntyneet kannustinloukut ovat uhka hyvinvointivaltion tulevaisuudelle.”

Mielestäni ihmisten koulutusta tulisi arvioida yhteiskunnan investointina, jonka sijoitetun pääoman tuottoa (ROI) tuloveron progressio nykyisellään pienentää. Samalla hukataan arvokkaita resursseja ja osaamista, kun huippuosaajat viettävät laatuaikaa kotona sen sijaan että tekisivät tuottavaa työtä. Tuloveron progressio on osasyy myös siihen, että tuhannet verovaroin koulutetut suomalaiset huippuosaajat ovat jo muuttaneet ulkomaille. Ei siis ole kovin kaukana totuudesta väittää, että Suomi on verottamassa itsensä hengiltä.

Vinotuneella verotuksella ja sosiaaliturvalla suomalaiseen yhteiskuntaan syntyneet kannustinloukut ovat uhka hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Sosiaaliturvan tulisi olla työelämään palauttava trampoliini, ei pehmeä löhösohva. Kannustinloukuissa olevia ja sosiaaliturvan varassa eläviä tilanteesta on kuitenkaan turha syyttää, sillä ongelma on poliitikoiden rakentama. Siksi poliitikoiden tulee tilanne myös korjata.

Työelämä tarvitsee kiireesti korjaussarjan, koska nykymenoon suomalaisella yhteiskunnalla ei ole yksinkertaisesti enää varaa. Orpon hallitus onkin käärinyt hihansa ja uudistukset ovat jo täydessä vauhdissa. Itkua ja hammasten kiristystä on luvassa, mutta yhä useampi suomalainen ymmärtää miksi uudistukset täytyy nyt toteuttaa. Muissa Pohjoismaissa ne onkin tehty jo vuosia sitten.

Julkaistu

Hyvinvointialueiden yhdistämiseen valmistauduttava

Maamme historian suurimpiin lukeutuva hallinnollinen uudistus toteutui vuoden 2023 alussa, kun sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi mullistuivat sote-uudistuksen myötä. Keneltään ei ole jäänyt huomaamatta, että uudistus osoittautui nopeasti taloudelliseksi katastrofiksi. Tänä vuonna uudistuksesta arvioidaan koituvan veronmaksajille noin 1,2 miljardin euron lisäkulut. Yllätys se ei tietenkään ole, sillä hallinnon paisuttaminen ja poliitikoiden hillotolppien lisääminen luonnollisesti maksaa.

Sipilän hallituksen aloittaessa vuonna 2015 sote-uudistuksen oli määrä tuottaa kolmen miljardin euron säästöt esimerkiksi hallinnon päällekkäisyyksiä poistamalla. Vielä silloin suunniteltiin, että Suomi jakautuisi viiteen sote-alueeseen. Samana vuonna sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmä totesi lausunnossaan, että yli 12 alueen sote-mallit eivät palvelisi sote-uudistuksen tavoitetta hillitä kustannusten kasvua. Asiantuntijat lausuivat tuolloin, että viiden sote-alueen ratkaisu kytkeytyisi hyvin erityisvastuualueiden toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Tämän jälkeen aluepolitiikka astui kuitenkin mukaan ja vesitti uudistuksen säästötavoitteet.

Sipilän hallituksessa eräs puolueista vaati saada viiden alueen ja hallinnon sijaan peräti 18 sote-aluetta ja hallintoa. Tuolla yrityksellä sote-uudistus vielä kaatui, mutta jo seuraavassa hallituksessa sama puolue lisäsi kierroksia entisestään, ja lopulta syntyi peräti 21 hyvinvointialueen ja hallinnon Suomi. Eikä siinä vielä kaikki, sillä kaupan päälle tuli vielä Helsingin oma sote-alue. Suomessa on nyt siis 22 sote-aluetta hallintoineen ja valtuustoineen, joten hillotolppien maksimointi onnistui. Sen myötä voidaan perustellusti todeta, että uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat enää pelkkä kaunis muisto. Suomen kokoinen reilun viiden miljoonan ihmisen kansakunta tulisi hyvin toimeen pienemmällä määrällä hyvinvointialueita, jolloin varoja voisi ohjata hallinnon sijaan palveluihin.

Hyvinvointialueet ovat toimineet kymmenen kuukauden ajan. Miljardiluokan sote-lisälasku ja holtittomasti velkaantunut julkinen talous ovat merkkejä siitä, että poliittisessa päätöksenteossa ja hyvinvointialueiden toiminnassa täytyy ryhtyä valmistautumaan hyvinvointialueiden yhdistämiseen. Valmistautumista täytyy tehdä erityisesti tietojärjestelmissä, joiden yhdisteleminen tulee olemaan kallista ja hidasta. Yhtä lailla hallinnon muissakin rakenteissa täytyy valmistautua tulevaan. Pirkanmaa on ainoa niin sanotussa valiokuntamallissa oleva hyvinvointialue, ja tämä valinta voi johtaa merkittäviin haasteisiin hyvinvointialueiden tulevissa yhdistämisissä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 11.10.2023.

Julkaistu

Viestien täytyy pysyä luottamuksellisena – EU-komission ehdotus on harha-askel

EU-komissio ehdottaa jäsenvaltiolle niin sanottua CSAM-asetusta, joka kieltäisi viestien salauksen monissa tutuissa sovelluksissa, kuten WhatsAppissa. Tarkoituksena on helpottaa rikostutkintaa, mutta ehdotettu keino ei kestä kriittistä tarkastelua. Suomessa liikenne- ja viestintävaliokunta sekä puolustusvoimat ovat jo kritisoineet ehdotusta, joka heikentäisi merkittävästi kansalaisten tietoturvaa ja loukkaisi perusoikeuksia.

Aamulehti 4.10.2023

Suomen ei pidä hyväksyä ehdotusta, joka romuttaisi kyberturvallisuutta sekä avaisi rikollisille ja vieraiden valtioiden tiedustelulle uusia mahdollisuuksia. Toteutuessaan asetus loukkaisi yksityiselämän suojan keskeistä periaatetta viestien luottamuksellisuudesta. Salauksen kieltämisen myötä yksityisviestit olisivat jatkossa viranomaisten ja operaattorien luettavissa, joten ne voisivat päätyä myös rikollisten käsiin. Asetus heikentäisi myös journalistien lähdesuojaa varsinkin jäsenmaissa, joissa lehdistönvapaus on jo valmiiksi heikko.

Asetuksen toteutuessa rikolliset löytäisivät kyllä nopeasti keinoja jatkaa salattujen viestien lähettämistä. Ehdotus ei siten ratkaisisi sen perusteena olevaa ongelmaa, vaan loisi uusia ongelmia toisaalle. Terrorismin ja lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjunta ovat erittäin tärkeitä tavoitteita, mutta kaikkien kansalaisten tietoturvaa heikentävä ja rikollisten toimintaedellytyksiä lisäävä asetus ei ole siihen oikea keino. EU-parlamentti äänestää asetuksesta 16.-19. lokakuuta pidettävässä täysistunnossa.

CSAM-ehdotus asettuu outoon valoon myös siksi, että Euroopan parlamentti pääsi juuri sopuun kyberturvallisuuden vahvistamisesta EU-instituutioissa (CyberSec for EUIBA) ja taannoin hyväksyttiin kyberturvallisuusdirektiivi (NIS2). Parlamentissa halutaan siis vahvistaa kyberturvaa, mutta samaan aikaan komissio ehdottaa kansalaisten kyberturvan ja yksityisyyden suojan heikentämistä. Tämä yhtälö ei ole kestävällä pohjalla, sillä kyberturvaan täytyy nyt panostaa kaikilla rintamilla.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 4.10.2023.

Julkaistu

Puopolon vieraana – YEL-pommi laukesi yrittäjien syliin

JULKAISTU 11.9.2023 Yrittäjien eläkelaki YEL on – aivan kuten vuosi sitten ennustin – nyt johtanut siihen, että lukemattomat yrittäjät ovat saaneet mielivaltaisia ja perusteettomia eläkemaksuja. Merkittävässä osassa eläkeyhtiöiden laskelmia työtulon perusteeksi on nimittäin laskettu yrityksen tai jopa usean eri yrityksen liikevaihdot, joiden perusteella ei luonnollisestikaan voida mitenkään arvioida yrittäjän omaa todellista työpanosta.

Silloin kun yrityksen liikevaihto sekoitetaan yrittäjän työpanokseen, ovat laskuvirheet jo perustavaa laatua. Silti eläkeyhtiöt eivät ole suostuneet korjaamaan ilmiselviä virheitään ja YEL-maksut ovat yrittäjälle henkilökohtaisesti ulosottokelpoisia. Ongelma on siis vakava ja se on ajanut yrittäjiä perusteettomasti taloudelliseen ahdinkoon ja jopa lopettamaan yrittäjäuransa. Jostain syystä eduskunnassa YEL-kriisi ei ole aiheuttanut vielä minkäänlaisia reaktioita, mikä on nähdäkseni osoitus siitä, että eduskunnassa on liian vähän yrittäjätaustaisia päättäjiä.

Olin tänään keskustelemassa asiasta Ivan Puopolon suositussa podcastissa, jonka voit katsoa upotettuna alta tai tästä linkistä. YEL-asiakokonaisuus on hieman hankalasti ymmärrettävä varsinkin niille, jotka eivät ole yrittäjiä. Pyrimme Puopolon kanssa avaamaan asiaa ymmärrettävään muotoon siten, että muutkin kuin yrittäjät ymmärtävät mistä on kyse. Katso video tästä:

Viime vuonna kiteytin ongelman niin, että kenenkään ei pitäisi joutua maksamaan eläkemaksua fiktiivisten laskelmien perusteella. Nyt on kuitenkin käynyt täsmälleen kuten ennustin, ja se on johtanut yrittäjyyden kannustimien merkittävään heikkenemiseen. Suomessa uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joten yhteiskunnalla ei ole varaa heikentää tällä tavalla hyvinvoinnin selkärankaa.

Kävin nyt keskustelemassa asiasta ja sen ratkaisuista myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen kanssa. Tavoitteeni on saada Suomen Yrittäjät ymmärtämään tilanteen vakavuuden ja että yrittäjien edunvalvojan tulisi pikaisesti herätä pitämään yrittäjien puolta eläkeyhtiöiden perusteettomia laskelmia vastaan. Uskon tapaamisen pohjalta, että yhteistyössä tähän asiaan tullaan vielä löytämään ratkaisuja. Nyt niillä alkaa kuitenkin olla kiire.

Turun Sanomat 3.8.2022

Aamulehti 30.8.2023

Julkaistu

YEL-tapaaminen Suomen Yrittäjissä

Kirjoitin muutama päivä sitten Aamulehdessä ja Kalevassa miten YEL-pommi on räjähtänyt yrittäjien syliin. Kirjoituksesta sai alkunsa vilkas julkinen keskustelu, joka on pienyrittäjien akuutissa kriisissä tietenkin paikallaan. Kävin tänään Helsingissä tapaamassa YEL-asioissa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäistä.

Pienten yrittäjien huoli on kuultu yrittäjäjärjestössä. Pentikäinen lupasi, että SY ottaa eläkeyhtiöiden kanssa esiin tapauksia, joissa yrittäjän työtulo on määritelty väärin. Jos tällaista epäilee, voi olla yhteydessä Suomen Yrittäjien lakineuvontaan. Lisäksi SY kannattaa hallitusohjelmassa olevan YEL-tarkastelun kiirehtimistä. Se olisikin tärkeää saada nopeasti työn alle.

Rakentava keskustelu vie yrittäjien yhteistä asiaa eteenpäin.

YEL-kriisistä on vielä todettava, että se on nyt ajanut monet pienyrittäjät todella ahdinkoon, eivätkä nuo yrittäjät ole ymmärtäneet asiaa väärin. Siirtymäajan ansiosta yrittäjät selviävät ensimmäiset kolme vuotta 4 000 euron työtulon korotuksella, joka tarkoittaa noin 80 euron korotusta kuukausittaiseen eläkemaksuun. Sitä seuraavat kolme vuotta korotus on sama, mutta sitten on edessä vapaa pudotus, ellei lakimuutosta saada voimaan kuudessa vuodessa. Moni miettii nyt kannattaako yritystä perustaa tai jatkaa, jos kuuden vuoden päästä on lappu luukulla.

Nyt pienyrittäjien syliin räjähtänyt YEL-pommi ei liity suoraan siihen miten työtulo paperilla pitäisi laskea ja on laskettu jo 1970-luvulta saakka, vaan siihen miten työtulo nyt käytännössä eläkeyhtiöissä lasketaan. Uudistuksen voimaantulon myötä laskutapa on nimittäin muuttunut merkittävästi aikaisemmasta ja laskelmissa on tehty räikeitä virheitä, kun maksuperusteena on ollut yrityksen liikevaihto. Siinä on nyt akuutti ongelma, jonka korjaamisella on kiire. Hienoa, että Suomen Yrittäjät lupasi ottaa selvitykseen tällaisia tapauksia.

Pitkän aikavälin korjauksiakin tarvitaan ja niitä ovat muun muassa YEL-maksujen rahastointi, YEL-asioiden keskittäminen yhteen julkiseen toimijaan ja YEL-maksujen määritys siten, että takuueläkkeen saavuttamisen jälkeen yrittäjä saisi itse päättää miten eläketurvansa hoitaa. Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan YEL-järjestelmän kokonaistarkastelu aloitetaan. Se tulisi tehdä pikaisesti.

Julkaistu

Hyvinvointialueiden tietojärjestelmiä järkeistettävä

Hyvinvointialueiden tietotekniikan kulut ovat tähtitieteelliset, mutta merkittäviä säästöjäkin on saatavissa. Hyvinvointialueella on nykyisin käytössä satoja tietojärjestelmiä, joista osa on peräisin vuosikymmenten takaa. Suomen julkisella sektorilla ylläpidetään tuhansia eri järjestelmiä, ja joukossa on merkittäviä päällekkäisyyksiä hyvinvointialueiden kesken. Ei tarvitse olla tietotekniikan insinööri ymmärtääkseen, että tällaista järjestelmien sillisalaattia ei kannata ylläpitää. Vanhojen tietojärjestelmien ylläpito ja yhteensovittaminen uusiin vie nimittäin merkittävästi resursseja. Eli veronmaksajien rahaa.

Julkisen sektorin tietojärjestelmiin vuosikymmenten varrella rakentunut himmeli tarvitsee isoa leikkuria, jotta järjestelmiä saadaan vähennettyä nykyisestä ja uusien järjestelmien myötä käytettävyys päivitetään tälle vuosituhannelle. Yksi uusi järjestelmä voi korvata useita vanhoja ja samalla parantaa käyttäjiensä työtehoa. Tekoälyn luomat mahdollisuudet tiedon louhinnassa ja koostamisessa tulee ottaa vakavasti, sillä ne hakevat vertaistaan jo lähitulevaisuudessa. Tietojärjestelmien ylläpito vie rahan lisäksi myös paljon energiaa, joten järjestelmien määrän vähentäminen on myös ympäristöteko.

Esittämäni uudistus ei tarkoita, että julkisen sektorin tulisi itse ryhtyä ICT-tuottajaksi, sillä se ei kuulu valtion tai hyvinvointialueen ydintehtäviin. Tähtitieteellisen kallis Apotti on hyvä esimerkki julkisen sektorin akilleen kantapäästä, eli hankintaosaamisen puutteesta. Tietojärjestelmien konsolidoinnissa tuleekin käyttää tilaajana tahoa, jolla on riittävän hyvä tietotekniikan hankintaosaaminen ja jolla on asiantuntemusta sote-alan tarpeista ja käytänteistä. Varsinainen tuotanto voidaan sitten tilata yksityisen sektorin yrityksiltä. Se kuitenkin edellyttää, että järjestelmät rakennetaan avoimella lähdekoodilla ja ilman riskiä ajautua niin sanottuun vendor lockiin, eli yhden kaupallisen toimijan vangiksi. Tietojärjestelmien siivoustalkoot olisi hyvä aloittaa pala kerrallaan jo aivan lähivuosina ennen kuin hyvinvointialueita ryhdytään yhdistelemään.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 7.9.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Julkaistu

Vastineeni Aamulehdessä: Nyt pitäisi etsiä ratkaisuja YEL-asiaan

Kirjoitin Aamulehdessä (AL 29.8.) miten yrittäjien eläkemaksu-uudistus on johtanut siihen, että yrittäjien eläkemaksut määritellään todellisten tulojen sijaan eläkeyhtiön arvioiden perusteella ja miten työtulon perusteeksi lasketaan nyt jopa useiden yhtiöiden liikevaihdot. Yrittäjät on siis pantu maksamaan eläkemaksuja tuloista, joita ei ole olemassa. Ajatus fiktiivisistä tuloista maksuperusteena on terveelle järjelle vieras, mutta tuhansille yrittäjille se on tänäänkin karua todellisuutta.

Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula kommentoi (AL 1.9.), että kirjoitukseni perustuisi väärinymmärrykseen. Ikävä kyllä näin ei ole. Yrittäjät, joiden todelliset tulot eivät riitä maksamaan kuviteltuun työtuloon perustuvia maksuja eivät ole ymmärtäneet väärin. Yrittäjät, jotka parhaillaan harkitsevat lopettavansa yritystoiminnan eivät ole ymmärtäneet väärin. Yrittäjät, jotka ovat menettäneet yöunensa perusteettomien maksujen vuoksi eivät ole ymmärtäneet väärin. Yrittäjäjärjestön ei pitäisi aliarvioida yrittäjien ymmärrystä syntyneestä tilanteesta.

Kirjoituksessaan Makkula kommentoi ansiokkaasti yel-historiaa ja taustoja, mutta sivuutti varsinaisen ongelman työtulon määrittelystä. Kuitenkin juuri sen synkkä varjo hämärtää parhaillaan tuhansien yrittäjien arkea. Juhlapuheissa uudistus voi näyttää onnistuneelta, mutta kentällä tilanne on aivan toinen. Kulmahuoneissa olisi korkea aika herätä ongelman vakavuuteen ennen kuin on liian myöhäistä. Selitykset eivät yrittäjien ahdinkoa helpota, sillä nyt pitäisi etsiä yhdessä konkreettisia ratkaisuja yrittäjien tulevaisuuden turvaamiseksi.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 3.9.2023.