Onnea kaupunkiseutu! Sääksjärven osayleiskaava hyväksyttiin

Historiallinen päivä Lempäälälle ja koko Tampereen kaupunkiseudulle! Seitsemän vuoden valmistelun jälkeen Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi Sääksjärven osayleiskaavan. Kiitos vastuullisesta ratkaisusta kunnan kaavoitukselle ja tietenkin poliitikoille. Sääksjärven alueen kehityksen lisäksi osayleiskaava tukee myös kolmostien ns. Puskiaisten oikaisun ja Tampereen kaupunkiseudun Kehä II:n toteutumista. Sääksjärven osayleiskaavassa on otettu laajasti huomioon myös alueen luontoarvot, sillä suunnittelussa on otettu huomioon saatu palaute ja osayleiskaavaa on myös muutettu monilta osin alkuperäistä vihreämmäksi.

Osayleiskaavan merkittävin seuraus ovat uudet asuin- ja yritysalueet tuhansille uusille asukkaille ja työntekijöille. Niiden myötä päätös edistää koko kaupunkiseudun kehitystä ja logistisia ratkaisuja sekä tukee vahvasti tavoitetta raideliikenteen aseman saamiseksi Sääksjärvelle. Lähijunaliikenne Sääksjärven ja Tampereen välillä on tärkeä tavoite, mutta tulevaisuudessa kenties myös kaukojunat voisivat pysähtyä kaupunkiseudun tulevassa logistisessa keskuksessa kakkoskehätien varrella.

ELY-keskus on jo aiemmin luvannut Puskiaisten oikaisun rakentamisen yhteydessä Sääksjärven moottoritielle meluesteet, joiden toteutuminen otti sekin nyt konkreettisen askeleen eteenpäin. Puskiaisten oikaisu on ollut maakuntakaavassa vuodesta 1992 lähtien, joten nyt olisi korkea aika sen toteutukselle kaupunkiseudun kasvaessa nopeasti.

Lempäälän-Vesilahden sanomat 14.2.2017
Aamulehti 14.1.2021

Kun lähdin kuntavaaleihin ehdolle vuonna 2017, oli Sääksjärven osayleiskaavan edistäminen yksi pääteemoistani. Lempäälän täytyy pitää huoli siitä, että Sääksjärven alue on tulevaisuudessa paitsi kasvava asuin- ja yrityskeskittymä myös liikenteen hubi, jossa ihmiset vaihtavat kumipyöriltä raiteille ja toisin päin. Puskiaisten oikaisu jo itsessään lyhentää miljoonien autojen kulkemaa ajomatkaa ja siten myös päästöjä. Kyseessä on kuitenkin valtion hanke, jonka toteutumista voidaan joutua odottamaan vielä pitkään.

Tästä on hyvä jatkaa työtä asemakaavan laatimisella. Kunta joko kasvaa tai näivettyy, eikä välimuotoja ole. Tampereen kaupunkiseutu on tutkitusti Suomen elinvoimaisin alue, ja Lempäälän valtuusto valitsi vastuullisen kasvun tien myös jatkossa. Sääksjärvellä ja Lempäälässä luonto on lähellä myös tämän osayleiskaavan toteuduttuakin. Ja Birgitan polku myös.

Vesimaailma Louhi lanseerattiin – rakentuu 30 metriä Ideaparkin alle

Syksyllä 2021 minut nimitettiin Kiinteistö Oy Lempäälän Uimahallin hallituksen puheenjohtajaksi, eli vetämään hanketta, jonka tuloksena on määrä saada rakennettua 30 metriä Lempäälän Ideaparkin alle uimahalli-kylpylä. Tänään hanke eteni siihen pisteeseen, että valitsemamme nimi ja graafinen ilme viimein julkistettiin. Nimi on Vesimaailma Louhi. Siellä on määrä uida jo tulevana syksynä.

Yleisö sai taannoin esittää omia nimiehdotuksiaan ja vastauksia tuli noin 3 000 kappaletta. Valitsimme lopulta nimen Vesimaailma Louhi, jonka graafisen ilmeen teki I2-mainostoimisto Tampereelta. Ilmeeseen voit tutustua oheisista kuvista. Pidän sekä nimeä että graafista ilmettä varsin onnistuneena.

Vesimaailma Louhi pian valmis

Hanke itsessään on ollut erittäin merkittäviä haasteita pullollaan, mutta nyt hankkeen valmiusaste on noin 95 prosenttia. Silti tarkkaa avauspäivää ei voida vielä antaa, koska luolaan rakentaminen on aivan toista luokkaa kuin maan päälle rakentaminen. Tässä vaiheessa julkista on vain se, että ensi syksynä uidaan kyllä. Nimen julkistamistilaisuudessa oli läsnä myös mediaa, kuten Tamperelainen ja Lempäälän-Vesilahden Sanomat.

Ruokavarmuus on turvallisuutta

Elintarvikkeiden saannin varmistaminen on keskeinen osa huoltovarmuutta, mutta tarvittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ennen kuin Euroopan unionissa herättiin ruokaketjun toimivuuteen kriisitilanteissa. Suomella on nyt hyvät mahdollisuudet näyttää muulle Euroopalle oikeudenmukaisen ja ekologisesti kestävän ruokaketjun mallia, mutta ensin täytyy varmistaa suomalaisen alkutuotannon kannattavuus. Ilman sitä ei nimittäin ole koko ketjua.

Suomi on varautumisen suurvalta, jonka kokonaisturvallisuuden malli kiinnostaa nyt kansainvälisesti.

Pääministeri Petteri Orpo esitti Euroopan parlamentissa unionille yhteistä varautumisen strategiaa ja komission puheenjohtaja pyysi presidentti Niinistöä laatimaan komissiolle raportin Euroopan kriisivalmiudesta ja varautumisesta. Suomi on näin ollen varautumisessa kokoaan selvästi suurempi toimija. Keskustelussa varautumisesta unohtuvat usein elintarvikkeet ja niiden ketju tuottajalta kuluttajan lautaselle saakka.

Huoltovarmuuskeskuksen arvion mukaan Suomi kestäisi kaksi heikkoa satovuotta. Kannattamaton alkutuotanto on kuitenkin riski, jonka vaurioita ei korjata parissa vuodessa. Näin kauaskantoista riskiä Suomella ei ole varaa ottaa. Maa- ja metsätalouteen liittyvässä keskustelussa tuntuu usein unohtuvan, että alan toimijat ovat nimenomaan yrittäjiä, ja että yrittäjyyden lainalaisuudet koskettavat tietenkin myös heitä.

Toimialan heikentynyt taloudellinen kannattavuus, huonot satovuodet ja tuotantopanostusten kasvu voivat olla liian suuri taakka kannettavaksi monelle yrittäjälle. Luonnonvarakeskuksen mukaan maatilojen yrittäjätulo on viime vuosina laskenut peräti kolmanneksella heikkojen satojen, hintojen laskun ja tuotantokustannusten nousun johdosta. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet.

Maailmanlaajuisesti tunnettu suomalainen huoltovarmuus edellyttää, että ruokaketjun tulot jakautuvat oikeudenmukaisesti ja tukevat alkutuotannon kannattavuutta. Toimiva ruokajärjestelmä on suomalaisten etu, sillä se varmistaa riittävän elintarvikkeiden saannin kaikissa tilanteissa.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)
varakansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Hämeen Sanomissa

Suomen turvallisuusmalli kiinnostaa Euroopassa

Hyvinvointialueen kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana olen saanut seurata melko läheltä miten sujuvasti yhteistyö hyvinvointialueen, puolustusvoimien, poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa toimii. Taannoin maanpuolustuskurssimme yksi keskeisistä teemoista oli kokonaisturvallisuus ja sen seitsemän osa-aluetta. Tämä niin sanottu kokonaisturvallisuuden timantti kuvaa suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Kun kaikki seitsemän perustoimintoa ovat kunnossa, yhteiskunta selviytyy kriiseistä nopeammin ja pienemmin vaurioin. Olennaista on, että turvallisuuden eteen tehdään aktiivisesti työtä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla julkisesta yksityiseen. Turvallisuus on nimittäin yhteinen asia.

Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on nyt alkanut kiinnostaa myös kansainvälisesti, sillä näytämme parhaillaan mallia koko Euroopan unionille puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamisessa. Pääministeri Petteri Orpo esitti äskettäin Euroopan parlamentissa pitämässään puheessa unionille yhteistä varautumisen strategiaa. Mallia siihen otettaisiin luonnollisesti Suomesta, jota pääministeri nimitti perustellusti varautumisen suurvallaksi.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyysi entistä presidenttiä Sauli Niinistöä laatimaan komissiolle raportin Euroopan kriisivalmiudesta ja varautumisesta. Pyyntö esitettiin Suomelle, koska olemme oppineet elämään ennalta-arvaamattoman ja aggressiivisen naapurin lähellä. Komission puheenjohtaja ei viitannut perusteluillaan historian lehdille onneksi jo jääneeseen suomettumiseen, vaan Suomen nykyiseen maanpuolustukseen, varautumiseen ja turvallisuuteen. Näiden kaikkien tulee näkyä paitsi valtakunnallisesti myös maakunnissa, hyvinvointialueilla ja kunnissa. Yhdessä yhteisellä asialla.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti koko maailmalle, että rauhaa täytyy aktiivisesti suojella, mutta samalla täytyy kyetä myös varautumaan kriiseihin. Suomessa infrastruktuuri ruoan, veden ja sähkön jakeluineen täytyy turvata kaikissa tilanteissa, ja samalla joudumme myös varautumaan hybridi- ja kyberhyökkäyksiin. Puolustus ja turvallisuus ovat lähivuosina unionin keskeisiä teemoja, joista Suomen tulee pyrkiä hyötymään myös taloudellisesti. Näillä toimialoilla meillä on kansainvälisesti tunnustettua ja monipuolista korkean tason osaamista, jonka merkitys vain kasvaa jatkossa. Nyt kaikilla politiikan tasolla tarvitaan aktiivista vaikuttamista, jotta muuttuneessa tilanteessa kyetään ajamaan Suomen taloudellisia etuja. Suomi on jälleen kokoaan suurempi toimija.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 27.3.2024.

VPK-toiminta on tehokasta ja taloudellista

Suomen ensimmäinen palokunta perustettiin Turkuun jo vuonna 1838. Tuolloin kyseessä oli VPK, eli vapaaehtoinen palokunta. 186 vuotta myöhemmin sopimuspalokunnat hoitavat tehtäviä peräti 90 prosentissa Suomen pinta-alasta ja ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä. Aktiivisten VPK-harrastajien merkitys suomalaisten arjen turvallisuudelle on siten kiistaton.

Sote-uudistuksessa mediahuomio on kohdistunut pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta pelastustoimi on merkittävä osa uudistusta. Hallinnon lisäämiseen keskittynyt uudistus johti nopeasti talouskriisiin, jonka säästötoimia pyritään parhaillaan osoittamaan muualle kuin potilastyöhön. Rahojen loputtua myös pelastustoimi on nyt vaarassa joutua säästöjen kohteeksi, mutta sillä olisi kauaskantoisia seurauksia.

Taannoin uutisoitiin miten Vuoden kylänä palkitun Kalajoen Raution kylän sopimuspalokunta esitettiin lakkautettavaksi osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen säästöjä. Paikalliset VPK-harrastajat olivat tämän jälkeen valmiita luopumaan yhdistystuista ja tekemään kaksi vuotta töitä euron tuntipalkalla yhteisen turvallisuuden eteen. Lisäksi paikalliset yritykset olivat valmiita maksamaan paloaseman vuokria.

Ehdotus osoittaa miten tärkeänä koko yhteisö näkee paikallisen sopimuspalokunnan roolin arjen turvaajana. Tämä tulee ymmärtää myös hyvinvointialueiden päätöksissä säästöpaineiden keskellä, kun eurot täytyy käyttää nykyistä tehokkaammin. Historia ei ole aina tae tulevasta, mutta taloudellisesti tehokas toiminta nyt on yleensä taloudellisesti tehokasta jatkossakin.

Toimin taannoin puheenjohtajana Pirkanmaan hyvinvointialueen työryhmässä, joka selvitti pelastustoimen henkilöstötilannetta. Tilanne on huolestuttava, ja juuri sopimuspalokuntien merkitys korostui taloudellisesti tehokkaana ratkaisuna. Harrastustoiminnalla on kuitenkin haasteita jo ilman säästötoimiakin, sillä ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta kisailevat nykyisin perheiden lisäksi monet muutkin harrastukset. Tästäkin syystä palokuntien harrastajamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa ja varsinkin arkipäivisin päivystyksiä on ollut paikoin vaikea hoitaa.

Sopimuspalokuntien korvaaminen vakinaisilla palokunnilla olisi omiaan lisäämään pelastustoimen kustannuksia, joten hyvinvointialueiden sinänsä välttämättömissä säästötoimissa tulisi keskittyä sopimuspalokuntien toiminnan kehittämiseen ja elinvoiman varmistamiseen. Silloin meillä on jatkossakin aktiivisia ja asiantuntevia harrastajia turvaamassa jokaisen suomalaisen arkea taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Koskaan ei nimittäin tiedä koska pelastajien tarve tulee omalle kohdalle.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 15.1.2024.

Lempäälän veronmaksajat istutettiin maksajan penkille

Lempäälän veronmaksajat istutettiin maksajan penkille, kun valtuusto päätti kiristää kuntaveroa äänin 18-25. Vihreiden ja vasemmistoliiton esittämää peräti 0,54 prosenttiyksikön kertakorotusta kannattivat keskusta, sosialidemokraatit ja kristillisdemokraatit. Veronkorotusta vastaan äänestivät vain kokoomus yhtä valtuutettua lukuunottamatta ja perussuomalaiset kahta valtuutettua lukuunottamatta. Se ei tällä kertaa riittänyt.

Kunnan säästöpaineet ovat ymmärrettävästi suuria. Valtuusto päätti kuitenkin korottaa kuntaveroa välittömästi sen sijaan, että ensin olisi rauhassa valmisteltu sopeutusohjelma yhdessä henkilöstön kanssa ja katsottu millaisia tuloksia säästötoimilla saadaan aikaiseksi. Kuntalaisten veronkorotusten tulisi olla vasta viimesijainen keino, mutta Lempäälässä se äänestettiin nyt ensimmäiseksi keinoksi.

Lisäksi nyt päätetty veronkorotus on historiallisen raju. Esitys oli nimittäin 6,9 prosenttia pohjalla ollutta aikaisempaa veroprosenttia suurempi. Sama korotus aikaisempaan 20,5 veroprosenttiin olisi tarkoittanut veroprosentin kertanostoa peräti 21,9 prosenttiin. Tällaista korotusta kukaan ei voi perustellusti pitää maltillisena. Kunnan käsi työntyy nyt palkansaajan taskuun kyynärpäätä myöden.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja totesi äskettäin viisaasti, että kuntatalouden ongelmat eivät ratkea siirtämällä rahaa lompakosta toiseen. Veronmaksajan lompakolle ensimmäisenä menemisen sijaan kuntien tulisi tehdä ensin vastuullisia ratkaisuja palvelutuotannossa ja hallinnon rakenteissa, investointeja unohtamatta. Tästä on helppo olla hänen kanssaan samaa mieltä. Jokainen tietää, että julkisen sektorin rakenteissa piilee rahareikiä, joita täytyy paikata ja tilkitä talouden tervehdyttämiseksi.

Elinkustannukset ovat nousseet huomattavasti korkojen nousun ja inflaation myötä sekä Lempäälässä vesimaksujen huomattavan nousun myötä. Kotitalouksien toimeentulo on heikentynyt parissa vuodessa merkittävästi, mutta valtuuston enemmistö päätti silti mätkäistä palkansaajille reippaasti lisää maksettavaa. Keskituloisen lapsiperheen lisälaskuksi tulee nyt useita satoja euroja vuodessa. Perheet olisivat varmasti keksineet rahoilleen itse parempaa käyttöä. Jossain perheessä raha on pois lasten harrastuksista, toisessa ruokaostoksista ja kolmannessa ehkä lomamatkasta. Jokainen euro on työllä perheelle ansaittua rahaa.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana kunnioitan tietenkin valtuuston päätöstä, mutta kuntatalouden kipeästi tarvitsemien rakennemuutosten kanssa tällä veronkorotuksella ei ole mitään tekemistä. Petteri Orpon hallitus keventää parhaillaan palkansaajien verotusta, mutta Lempäälässä tuo kevennys katoaa kuntakoneiston syövereihin ja Harri Jaskaria lainatakseni ”kuin Molokin kitaan”. Palkansaajien ja lapsiperheiden toimeentulon heikentäminen on arvovalinta, jota kokoomus ei ollut valmis tekemään.

Seuraavissa kuntavaaleissa kannattaa miettiä tarkkaan miten äänestää.

Työ.
Talous.
Turvallisuus.
Träskbäck.

Vaikuttamisen anatomia korostuu hankalissa tilanteissa

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja kompromissien taidetta. Mikään poliittinen ryhmä, puolue tai henkilö ei kykene tekemään muutosta yksin. Tiivis yhteistyö muiden kanssa on välttämätöntä, jos halutaan saada muutos parempaan. Sama asia koskee niin eduskuntaa kuin kunnan- ja kaupunginvaltuustoja sekä hyvinvointialueiden aluevaltuustoja. Yhteisiin asioihin vaikutetaan vain yhdessä tai ei vaikuteta lainkaan. Välimuotoja ei ole.

Ajoittain tulee eteen tilanteita, joissa jokin poliitikko tai poliittinen ryhmä ajaa itseään nurkkaan hakematta aidosti ratkaisua yhdessä muiden kanssa. Näissä tapauksissa on unohdettu, että tiukka kynnyskysymys jossain asiassa voi hankaloittaa poliitikon tai poliittisen ryhmän uusien avausten läpimenoa jatkossa. Yhteistyökyky on ratkaisevaa. Sitä joko on tai ei ole. Yhteistyöhön kyvyttömät ajautuvat vääjäämättä päätöksenteon ulkokehälle, josta käsin joutuvat jatkossa seuraamaan muiden päätöksentekoa. Samalla tulee muistaa, että valtakunnallinen politiikka on eri asia kuin paikallinen. Paikallinen yhteistyö ei ole kiinni eduskunnan jakolinjoista.

Aluevaltuuston syyskausi alkaa näinä päivinä, kun käsittelyyn tulevat muun muassa palveluverkon kehittämisen periaatteet jo heti elokuun kokouksessa. Sitä ennen eri toimielimet käsittelevät asiaa ja antavat lausuntonsa valtuustolle. Kyse on kriittisen tärkeästä asiasta, sillä siinä päätetään periaatteista, joiden mukaan Pirkanmaan sote-palvelut jatkossa sijoittuvat. Aluevaalien alla kuultiin katteettomia lupauksia muun muassa siitä, että jokaisessa kunnassa säilyisi terveyskeskus. Ikävä kyllä näillä lupauksilla ei ollut todellisuuspohjaa. Sote-uudistukseen varatut rahat eivät yksinkertaisesti riitä ja edessä on todennäköisesti palveluverkon karsintaa.

Sote-uudistus valmisteltiin edellisessä hallituksessa kovassa kiireessä, joten siihen jäi monia valuvikoja. Oikeuskansleri vahvisti viime viikolla, että lainvalmistelussa tehtiin monia virheitä. Niiden vakavuudesta kertoo, että Valvira päätti heinäkuussa ottaa koko maan kiireettömän erikoissairaanhoidon valvontaansa hoitojonojen pidentymisen vuoksi. Voidaankin todeta, että suomalaiset maksavat heikon lainvalmistelun hintaa nyt terveydellään. Orpon hallitusohjelmassa korjataan näitä ongelmia. Säästöjen lisäksi tavoitteena on, että jokainen suomalainen pääsisi jatkossa ajoissa hoitoon toisin kuin nyt. Se edellyttää resurssien tehokkaampaa käyttöä ja yksityisen sektorin ottamista mukaan lyhentämään hoitojonoja.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 2.8.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Edessä kipeitä päätöksiä

Maamme suurimmasta hallintouudistuksesta on kulunut puoli vuotta, joten nyt voimme tehdä ensimmäisiä analyysejä uudistuksen onnistumisesta. Palvelujen käyttäjiltä saatu palaute ei ole ollut mairittelevaa. Uusi hallitusohjelma pyrkii korjaamaan tilannetta monipuolisella soten korjaussarjalla ja suitsimalla holtitonta rahankäyttöä. Resurssien ollessa niukat tulee niitä käyttää erityisen vastuullisesti ja tehokkaasti, jotta kriittiset palvelut voidaan turvata myös tuleville sukupolville. Tämä tulee tarkoittamaan aluevaltuustoon valituille päättäjille myös kipeitä päätöksiä ja kompromisseja. Vaalien alla julistetut lupaukset esimerkiksi palveluverkoston pysyvyydestä tulevat jäämään monin paikoin toteutumatta. Se toki tiedettiin jo ennen aluevaaleja.

Toiveajatteluun on houkuttelevaa turvautua, kun arkirealismi on liian karvasta kertoa äänestäjille. Eräs nuori mies totesi äskettäin eduskunnassa, että ”Vastuun kantaminen on vaikeampaa kuin eläminen velaksi, jotta poliitikko saisi helpommin ääniä taas seuraavissa vaaleissa”. Naulan kantaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa rahat on tuhlattu ja vyötä täytyy kiristää. Monen poliitikon voi olla jatkossa haastavaa kohdata esimerkiksi äänestäjiä, joille on luvannut jokaiseen kuntaan terveyskeskuksen. Nuoruudessani kaduilla oli sanonta, jonka mukaan suu teki lupauksia, joita kroppa ei pystynyt lunastamaan. Nyt on kyse eri toimialasta, mutta analogia on sama. Uskon, että suomalaiset kyllä ymmärtävät talouden realiteetit, kunhan asiasta puhutaan avoimen rehellisesti ilman katteettomia lupauksia. Raha kun ei vieläkään tule maagisesta taikaseinästä.

Äänestäjien luottamuksen saamiseksi eivät riitä vaalilupaukset, sillä luottamus täytyy ansaita uudelleen ja uudelleen. Meidät aluevaltuutetut on valittu edustamaan kaikkia pirkanmaalaisia, joten edustamme myös sinua. Jostain syystä kynnys ottaa yhteyttä aluevaltuuston asioissa vaikuttaa olevan korkeampi kuin oman kunnan asioissa. J.K. Paasikivi totesi aikanaan viisaasti, että tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Sama pätee myös aluevaltuustoon ja sote-uudistukseen, sillä päättäjät eivät voi puuttua ongelmiin, jos niistä ei ole tietoa. Siksi epäkohtia huomatessaan kannattaa ottaa yhteyttä valtuutettuihin, jotta sote-uudistukseen jääneitä valuvikoja saadaan korjattua. Monia epäkohtia onkin jo saatu korjattua jopa muutamalla puhelinsoitolla ja sähköposteilla, joten aktiivisuus on ollut valttia. Toiset epäkohdat tarvitsevat sen sijaan lainsäädännön korjausliikettä. Yhteistyö on kuitenkin yleensä ratkaisu.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja
konserni- ja toimitilajaoston jäsen

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 28.6.2023.

Boomeri-isän luottokortti leikattiin kahtia

Kirjoitin viime syksynä tässä lehdessä fiktiivisen tarinan perheestä, jonka tytär oli saanut käsiinsä boomeri-isänsä luottokortin. Nyt tuo kortti on viimein leikattu kahtia ja on tullut aika kääriä hihat. Orpon hallitusohjelman kantavana teemana on valtion talouden tasapainotus, sillä holtittoman neljän vuoden lasku täytyy maksaa. Julkista taloutta vahvistetaan ja taloutta tasapainotetaan peräti kuudella miljardilla eurolla. Se on ryhtiliike, joka tulee ikävä kyllä näkymään myös leikkauksina.

Kyseessä on Suomen historian yrittäjämyönteisin hallitusohjelma, joka korostaa ahkeruutta ja työntekoa. Yhteiskunnassa ei voi olla oikeuksia ilman velvollisuuksia. Veronmaksajien hartiat eivät nimittäin kestä, jos saajien määrä kasvaa ja maksajien määrä vähenee. Työn tekemisestä täytyy siksi tehdä kannattavaa jokaiselle elämäntilanteeseen katsomatta ja yrityksiä täytyy kannustaa työpaikkojen luomiseen yksityiselle sektorille. Hallitusohjelma parantaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja lisää suomalaisten ostovoimaa. Lisäksi laittomien lakkojen sanktiot vähentävät AY-liikkeen kannustimia järjestää poliittisia lakkoja Suomen pysäyttämiseksi milloin milläkin verukkeella.

Tampereelle ja Pirkanmaalle positiivisia kirjauksia ovat panostukset TKI-rahoitukseen ja liikenteen investointeihin. Pirkanmaalla on poikkeuksellisen vahvat klusterit esimerkiksi puolustusteollisuudessa ja ICT-alalla. Hallitusohjelma kuoppaa viimein pääradan kanssa rinnakkaisen metsäradan toteutumisen, kuten Tamperelainen-lehdessä 1.7.2020 peräänkuulutin. Tämän jätti-investoinnin sijaan kehitetään olemassa olevaa päärataa, mikä on julkisten varojen vastuullista käyttämistä. Lisäksi työ voidaan aloittaa heti ja tuloksia nähdään nopeammin. Tieinvestoinneissa etusijalle tulee asettaa ysitien lisäksi myös kolmostien oikaisu, joka on ollut maakuntakaavassa vuodesta 1992 lähtien.

Yrittäjät ja työnteko ovat yhteiskuntamme talouden selkäranka. Tämä näkyy varmasti jatkossa aiempaa paremmin. Vain terve talous mahdollistaa hyvinvoinnin.

Jocka Träskbäck
varakansanedustaja (kok.)
kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Hallitusohjelman ratapäätös on Pirkanmaan etu

Kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk) esitti kirjoituksessaan (LVS 12.3.2023) katteettoman väitteen kokoomuksen kannasta uuteen metsärataan. Hän kirjoitti kokoomuksen esittävän ”miljardiluokan pääomitusta metsäradoille”, mutta väite ei pitänyt paikkaansa. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa puhuttiin tulevaisuuden nopeista ratayhteyksistä – ei metsäradasta. Petteri Orpon (kok) hallituksen tuore hallitusohjelma vahvistaa, että uuden metsäradan sijaan kehitetään päärataa nykyisessä ratakäytävässä. Tämä on myös Lempäälän etu ja tavoite, jonka kunnanhallitus kirjasi päätöksensä jo maaliskuussa 2020. Meillä on siis sama suunta.

Suomirata-hankeyhtiön tehtävä on selvittää kannattaako Helsingin ja Tampereen välille rakentaa uusi metsärata vai tulisiko keskittyä nykyiseen päärataan. Hankeyhtiön tehtävä ei ehkä ollut kansanedustajan tiedossa kirjoitusta laatiessaan. Olen ollut mukana hankeyhtiön tilaisuuksissa, joissa näitä molempia vaihtoehtoja on punnittu. Nyt päätökseksi on kuitenkin tullut pääradan kehittäminen. Se on hieno ryhtiliike, joka näkyy myös Lempäälässä. Vuoden raidekunnaksi valittu Lempäälä hyötyy nimittäin pääradan remontista, kun uusi metsärata olisi todennäköisesti jättänyt kuntakeskuksen sivuun uudesta raideyhteydestä. Miljardeja maksava uusi ratayhteys olisi lisäksi tuonut merkittäviä haasteita maankäyttöön peräti kolmen maakuntakaavan alueella.

Pääradan lisäksi täytyy panostaa tieverkoston uudistamiseen ja perusparannukseen. Maakuntakaavassa vuodesta 1992 saakka ollut Puskiaisten oikaisu on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, ja hanke onkin parhaillaan hyvässä vauhdissa. Lempäälän ja Pirkkalan kehitykselle merkittävän tiehankkeen YVA-arviointi valmistui viime vuonna ja yleissuunnitelma valmistuu tulevana syksynä. Oikaisu mainitaan myös Lempäälän kunnanvaltuuston juuri hyväksymässä Sääksjärven yleissuunnitelmassa. Kunnanvaltuuston kesäkuun kokouksessa varmistui lisäksi äänestyksellä, että kunnanvaltuuston tavoitteena on saada Sääksjärvelle raideliikenteen asema, ei seisaketta. Valtuuston asettaman tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä Puskiaisten oikaisun että siihen nojautuvan Sääksjärven osayleiskaavan toteutuminen, jotta väyläviraston edellyttämät 10 000 asukasta tai työpaikkaa toteutuvat (Väylävirasto 36/2019). Hankkeet siis tukevat toisiaan. Orpon hallituksen päättämät panostukset pääradan kehitykseen ovat siksi tärkeitä myös Lempäälän kehitykselle.

Jocka Träskbäck
kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok.)
varakansanedustaja

Mielipidekirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 19.6.2023.