Julkaistu

Pelastustoimi tarvitsee aktiivista VPK-toimintaa

Vuoden alussa toteutunut maamme historian suurin hallintouudistus keskittyy pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, joten julkisessa keskustelussa sote-asiat ovat saaneet lähes jakamattoman huomion. Uudistukseen sisältyvät pelastuspalvelut ovat kuitenkin jääneet liian vähälle huomiolle – ainakin merkitykseensä nähden.

Palomiehet on kautta aikojen kuvattu urheina sankareina, jotka vaaroja kaihtamatta pelastavat pulaan joutuneita kansalaisia. Mielikuva pitää toki paikkansa, mutta toimenkuvaan kuuluu paljon muutakin. Tärkeitä tehtäviä ovat myös esimerkiksi valistus ja ammatin esittely uravalintana. Viimeksi mainitun merkitys on nousemassa arvoon arvaamattomaan, sillä samaan aikaan kun mediassa keskitytään hoitajapulaan, on pelastajapula kriisiytymässä. Aiheesta ei vain puhuta riittävästi.

Toimin parhaillaan puheenjohtajana Pirkanmaan hyvinvointialueen työryhmässä, joka selvittää pelastusalan henkilöstön tilannetta yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja laatii aluevaltuustolle mietinnön toimenpide-ehdotuksineen. Työ on vasta alkanut, mutta jo nyt on selvää, että tilanne on huolestuttava varsinkin kansallisella tasolla.

Pirkanmaan tilanne on maakunnan vetovoiman ansiosta parempi kuin monilla muilla alueilla, mutta meilläkin tarvitaan kiireesti toimia, joilla tilanne voidaan korjata ajoissa. Yksi ratkaisuista on pelastusalan vetovoiman ja koulutuspaikkojen lisääminen. Toinen on maakunnallisen koulutuksen lisääminen. Muihin mahdollisiin ratkaisuihin työryhmämme ottaa aikanaan kantaa mietinnössään.

Nykyisin ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta kisailevat perheen lisäksi monet harrastukset, joten aika on kortilla. VPK-toiminta, eli sopimuspalokunnat, ovat Suomessa olleet perinteisesti yksi erittäin tehokkaista pelastustoiminnan muodoista. Harrastajamäärät ovat kuitenkin laskussa ja varsinkin arkipäivisin päivystyksiä on sen vuoksi paikoin hankala hoitaa. Silloin tilalle tarvitaan ammattilaisia, joiden määrä kuitenkin vähenee huolestuttavasti. Tätä turvallisuuden yhtälöä ei siis ole helppo ratkaista.

Vapaaehtoiset palokunnat ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä ja ne huolehtivat pelastustehtävistä peräti 90 prosentin alueella Suomen pinta-alasta. Tällä alueella asuu noin 46 prosenttia suomalaisista. Aktiivisten harrastajien merkitys on siis ratkaiseva. Nämä suomalaisten turvallisuudelle tärkeät vapaaehtoiset pitävät aktiivisesti huolta osaamisestaan koulutuksilla ja harjoittelulla, joten heidän merkittävä roolinsa suomalaisten arjen turvaajana tulee huomioida. Turvallinen Suomi syntyy vain yhteispelillä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälä-Vesilahden Sanomissa keskiviikkona 23.5.2023.

Julkaistu

Kolumni: Terveyspalvelut tarvitsevat korjaussarjan

Sosiaali- ja terveydenhoidon historian suurin muutos toteutui vuoden alussa, kun hyvinvointialueet käynnistivät toimintansa. Varsinainen nivelvaihe sujui pääosin hyvin, mutta kulisseissa kuohuu. Hyvinvointialueiden rahat nimittäin loppuivat jo ennen kuin toiminta pääsi edes alkamaan, ja valtio joutui työntämään kättä veronmaksajien taskuun 350 miljoonan euron verran. Valtion piikki aukesi siis välittömästi, joten kerta jäi tuskin viimeiseksi. Lisäraha ei tunnetusti kannusta talouskuriin saati toiminnan tehostamiseen. Sote-uudistuksen oli alunperin tarkoitus tuottaa miljardisäästöt, mutta nyt toteutunut uudistus keskittyy hoidon parantamisen sijaan lähinnä hallinnon lisäämiseen.

Rahan kaataminen ongelmien päälle on tällä hallituskaudella tullut tavaksi, mutta veronmaksajat ansaitsevat vastuullisempia ratkaisuja. Nyt tarvitaan kiireesti soten korjaussarjaa, jolla tehostetaan hyvinvointialueiden taloutta, parannetaan palveluita ja vähennetään ruuhkia. Ensinnäkin avustava henkilöstö tulee ottaa taas käyttöön, sillä lääkärien ja hoitajien tulee voida keskittyä heille kuuluviin työtehtäviin. Korkeasti koulutettujen ammattilaisten ei pidä käyttää rajallista työaikaa esimerkiksi sihteerien tai laitoshuoltajien tehtäviin.

Lempäälän-Vesilahden Sanomat 8.2.2023

Toiseksi hyvinvointialueet kiertävät parhaillaan tukipalvelujen kilpailutuksia niin sanottujen in house -yhtiöiden kautta. Tässä kyseenalaisessa toimintatavassa julkinen taho ostaa pienen osuuden julkisesta yhtiöstä, jotta se voisi ostaa tuotteita ja palveluita ilman kilpailutusta. Näin yksityiset yritykset pidetään tarkoituksellisesti ulkona palvelujen tarjoamisesta. Kolmanneksi tietojärjestelmien sirkus täytyy saada kuriin ja Suomessa käynnistää valtakunnallisen avoimen lähdekoodin tietojärjestelmän suunnittelu Viron mallin mukaisesti. Apotin kalliit virheet eivät saa toistua. Veronmaksajien rahaa täytyy ryhtyä käyttämään nykyistä vastuullisemmin.

Viime vuonna hallituksen säätämä pakkolaki sai noin tuhat hoitajaa poistamaan itsensä rekisteristä, mikä nopeutti hoitajapulan kriisiytymistä. Hoitajamitoituksen vuoksi Suomessa on parhaillaan tuhansia hoivapaikkoja tyhjänä, joten hoivaa vaille jäävät vanhukset ruuhkauttavat päivystyksiä. Hoitajamitoitus täytyy pikaisesti purkaa ja tilalle saada yksilökohtainen mitoitus, jossa kartoitetaan jokaisen vanhukset omat tarpeet ja hoitajien oikea määrä mitoitetaan sen mukaan. Hätiköidysti tehdystä lainsäädännöstä johtuvien valuvikojen korjaaminen jatkuu vielä pitkään, mutta hihat on jo kääritty ja työ parempien terveyspalvelujen eteen on jo alkanut.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 8.2.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Julkaistu

Perhetuvista mallia Pirkanmaan hyvinvointialueelle

Suomen suurimmalla hyvinvointialueella, Pirkanmaalla, vuodenvaihteessa tapahtuvan aloituksen valmistelut ovat täydessä käynnissä, mutta kaikkia sote-lainsäädäntöön kiireessä jääneitä valuvikoja tuskin ehditään korjata ajoissa. Pirkanmaan 63,5 miljoonan euron alijäämä on sekin yksi osoitus uudistuksen hankaluuksista. Lempäälän rooli tässä himmelissä voi kuitenkin olla hyvinkin positiivinen. Ainakin, jos sen vaikutuksia arvioidaan kunnille jatkossakin jäävän ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Lempäälä on ollut koko valtakunnassa edelläkävijä perhetupien käytössä. Kyseessä ovat lapsiperheille suunnatut kohtaamispaikat, joihin vanhemmat voivat tulla lastensa kanssa matalalla kynnyksellä vaikkapa leikkimään ja viettämään aikaa yhdessä muiden lasten ja vanhempien kanssa. Mutta myös hakemaan vertaistukea ja ennen kaikkea keskustelemaan ammattilaisten kanssa perheen mahdollisista ongelmista. Tällaiset erittäin matalan kynnyksen kohtaamiset ammattilaisten kanssa ovat vuosien varrella johtaneet hyviin tuloksiin. Myös vanhemmille muutaman tunnin asiointivapaan tarjoavat reppupäivät ovat mahdollistaneet varsinkin yksinhuoltajille tärkeää omaa aikaa.

Toimin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan (tiedän, melkoinen sanahirviö) varapuheenjohtajana. Valiokuntamme tehtäviin kuuluvat turvallisuuden lisäksi myös ennaltaehkäisyyn kunnissa liittyvät asiat, ja Lempäälän perhetuvat ovat upea esimerkki sellaisesta. Kohtaamispaikoiksi nykyisin kutsuttavia perhetupia tulee mielestäni pyrkiä jatkossa levittämään ohjatusti myös muihin Pirkanmaan kuntiin.

Kun lapsiperhe saa varhaista tukea ajoissa ja lähes huomaamatta, voi tuella olla merkittäviä vaikutuksia paitsi perheen tulevaisuuteen myös yhteiskunnan kantokykyyn. Varhain saatu tuki säästää merkittävästi hyvinvointialueen resursseja, joita ei ole liikaa tarjolla. Kun jaossa on lähinnä niukkuutta, tulee resursseja käyttää järkevästi ja hyväksi havaittuja malleja kopioida. Eräs sellaisista malleista tulee meiltä Lempäälästä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu
hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu 30.11.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Julkaistu

Lempäälän joulunavaus suoritettu: ”Rauhalliset hetket ovat hupeneva luonnonvara”

Lempäälän joulu on tänään avattu kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan toimesta. Oli hienoa nähdä, että kuntakeskuksen uudelle Erik Ednerin torille oli kerääntynyt ennätysmäärä kuntalaisia nauttimaan monipuolisesta ohjelmasta ja torimyyjien tuotteista. Uusi tori selvästi löytää yleisönsä, kunhan toritarjonta on riittävää.

Juhlapuheessani muistutin rauhoittumisen merkityksestä ja digilaitteista irrottautumisesta. Nuo molemmat lienevät vaikeita myös minulle, joten aihe oli varsin omakohtainen. Tässä alla juhlapuheeni kokonaisuudessaan.

——–

Arvoisat kuulijat,

Olemme kokoontuneet tänne Lempäälän kuntakeskukseen aloittamaan virallisesti joulun odotuksen. Jouluun kuuluu paljon perinteitä, jotka eroavat jonkin verran eri perheissä ja eri ihmisillä. Valtaosaa perheitä yhdistää kuitenkin tapa hiljentyä viettämään rauhallista joulun aikaa yhdessä. Joku omassa kodissaan, toiset mummolassa, ja toiset vaikkapa ystävien kesken.

Tällaisella digitaalisen monikanavaisuuden aikakaudella rauhalliset hetket ilman ruutuaikaa ovat monissa perheissä kuin varkain hupeneva luonnonvara. Perheen, ystävien ja sukulaisten yhdessäolo on kuitenkin usein sitä kaikkein arvokkainta aikaa, josta voidaan nauttia monin eri tavoin. Sähköisten välineiden sulkeminen edes hetkeksi on omiaan tuomaan tällaisiin yhteisiin kohtaamisiin kaivattua joulurauhaa itse kullekin.

Hyvät läsnäolijat,

Jouluun on aikaa kuukausi. Toisten mielestä vielä kuukausi, ja toisten mielestä vain kuukausi. Kyse on siis näkökulmasta. Meistä jokainen tarvitsee kuitenkin ajoittain aikaa, jolloin voimme ottaa hieman etäisyyttä työhön tai vaikkapa opiskeluun. Ja rauhoittua hetkeksi arjen kiireistä. Joulun aika on tässä suhteessa yksi vuoden tärkeimmistä.

Näillä sanoilla toivotan teille kaikille erittäin hyvää ja rauhallista joulun odotusta

——-

Julkaistu

Uimahalli-kylpylän rakennustyöt käyntiin

Lempäälään toivotun uimahalli-kylpylän rakennustyöt aloitetaan nyt louhinnalla kauppakeskus Ideaparkin alla. Torstaina 27. lokakuuta luolastossa aloitetaan lisälouhinnat, jonka räjäytykset voivat tuntua Ideaparkin alueella myös maan pinnalla saakka. Louhinnat on arvioitu kestävän tammikuun 2023 loppuun.

Maailmanpoliittiset tapahtumat ovat vaikuttaneet monin paikoin myös rakennusalaan, eikä uimahalli-kylpylä ole tästä poikkeus. Ukrainan tilanteen johdosta materiaalien saatavuus on vaikeutunut ja hinnat ovat nousseet. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta hankkeen toteutus kuitenkin etenee, mutta uimahalli-kylpylän avajaisia tullaan tällä tietoa juhlimaan noin puoli vuotta aiemmin arvioitua myöhemmin, kesällä 2024.

– Luolaan rakentaminen on aina haasteellista, mutta viivästyksen myötä olemme saaneet lisää aikaa tarkastella suunnitelmia asiantuntijoiden kanssa entistäkin paremmiksi. Luvassa on kokonaisuus, jossa on mukana myös elämyksellisiä elementtejä, uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jocka Träskbäck kertoo.

Uimahalli-kylpylän toteuttaa Lempäälän kunnan ja Ideaparkin yhteinen kiinteistöyhtiö ja kohteen operaattoriksi on jo aiemmin valittu Kuohun Uimavalvonta Oy.

Julkaistu

Kolumni: Boomerin luottokortti väärissä käsissä

Olipa kerran vastuullinen suomalainen yrittäjäperhe, jonka talouden vanhemmat olivat saaneet taantuman jälkeen tasapainoon vuosikymmenen uurastuksella, vetämällä vyötä tiukemmalle ja parantamalla perheyrityksen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Perhe palkitsi ahkeruudesta ja rohkaisi kantamaan vastuuta omasta ja muiden hyvinvoinnista. Yhteisin ponnistuksin perheen talous olikin lopulta saatu kuntoon.

Isovanhemmat muistelivat usein miten kansakoulussa opetettiin elämään omien varojen mukaan. He korostivat, että lainaa otettaessa täytyy olla varma siitä, että lyhennyksiä ja korkoja kyetään maksamaan tuloilla. Isä muistutti usein leikillään, että maagista rahaa sylkevää taikaseinää ei ole vielä löydetty. Terveen taloudenpidon myötä perheen talous ja hyvinvointi olivat kohentuneet selvästi, kunnes eräänä päivänä tytär löysi boomeri-isänsä luottokortin ja päätti kokeilla sen suomia mahdollisuuksia.

Tyttären koulussa ei opetettu taloustaitoja saati oman talouden hallintaa kuin nimeksi, joten luoton, koron ja pääoman perusajatus ei ollut vielä selkeä. Kavereiden kesken oli mukavampi keskustella shoppailusta, juhlimisesta ja lentämisestä kuin taloudesta ja velasta. Tyttären toveri kertoi kuitenkin ymmärtävänsä mistä velassa on kyse ja toinen iloitsi, että nyt tulee rahaa. Kaksi muuta toveria totesivat, että luotot ja korot voisi aina maksaa uusilla lainoilla ja pikavipeillä. Lopuksi yksi vielä muistutti, ettei luottokortti ollut tyttären, joten miksi hän kantaisi huolta muiden ihmisten veloista.

Tyttären holtiton tuhlaus paljastui lopulta vanhemmille, kun tilillä ei ollutkaan enää rahaa isoäidin hoivapaikkaan ja äidin hammaslääkäriin. Tili oli tuhlattu miinukselle 7 050 euron verran jokaista perheenjäsentä kohti. Lopulta isä joutui kiinnittämään perheen asunnon lainatakseni rahaa pelkkien korkojen maksamiseen. Samoihin aikoihin vanhemmat saivat tietää, että heidän halutaan maksavan eläkemaksuja myös palkasta, jota ei ole edes olemassa. Eihän sellaista voisi Suomessa tapahtua.

Jocka Träskbäck
Kirjoittaja on Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 14.9.2022.

Julkaistu

Kodeissa selvittävä 72 tuntia – oletko jo varautunut?

Kirjoitin taannoin tällä palstalla miten päätimme Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnassa ottaa erääksi kuluvan vuoden painopisteistä varautumisen. Tuolloin harva aavisti miten ajankohtainen teemasta pian tulisikaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut energia-alan kriisi ovat nostaneet varautumisen keskeiseen asemaan. Suomessa on väläytelty ensi talveksi mahdollisuutta jopa sähkönjakelun katkoksiin.

Valiokunnan edellisessä kokouksessa saimme katsauksen Pirkanmaan kuntien ja kaupunkien varautumisesta. Näissä varautumissuunnitelmissa riittää vielä parannettavaa monin paikoin. Yhteiskunnan ydintoimintojen turvaamisen lisäksi varautuminen koskee myös ihan tavallisia kotitalouksia. Varautumissuosituksen mukaan jokaisessa kodissa tulisi olla varautunut selviytymään 72 tuntia ilman sähkön, veden, lämmön ja ruoan jakelua. Käsite tunnetaan myös kolmen päivän kotivarana.

Venäläisestä energiasta irtautuminen ja Olkiluoto kolmosen mahdollinen viivästyminen voisivat johtaa Suomessa tilanteeseen, jossa kotitalouksien sähkönjakelua jouduttaisiin ehkä rajoittamaan hetkellisesti. Vaikka tämä uhkakuva tuskin toteutuu, kannattaa kotitalouksien ottaa varautuminen tosissaan. Vara ei tunnetusti venettä kaada. Vinkkejä suositusten mukaiseen varautumiseen löytyy 72tuntia.fi-verkkosivulta. Kodeista tulisi löytyä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ennen kaikkea ruokaa, vettä, lääkkeitä.

Lisäksi kotona kannattaa olla paristokäyttöiset radio ja taskulamppu, varavirtalähde puhelimelle, ruoanlaittoväline, vesikanisteri tai kannellinen ämpäri, kosteuspyyhkeitä sekä talvisin polttopuita, mikäli asunnossa on tulisija. Asianmukaisesti varautunut asukas voi jatkaa arkeaan turvallisesti poikkeustilanteen ajan, mikä vähentää yhteiskunnan palvelujen kuormitusta. Varautumisella voidaan lisäksi parantaa turvallisuuden tunnetta, joka on tärkeä osa kokonaisuutta. Hyvin varautunut voi nukkua yönsä levollisin mielin.

Jocka Träskbäck
hyvinvointialueen valtuutettu sekä hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä 3.8.2022.

Julkaistu

Kolumni: Turvallisuus ja varautuminen keskiöön hyvinvointialueella

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti myös Suomen kansallisen turvallisuuden keskiöön, ja samalla puolueet kääntyivät pikavauhtia Naton kannattajiksi. Se oli upea ryhtiliike, kiitos. Tätä kirjoitettaessa lasketaan enää päiviä Suomen hakemuksen jättämiseen. Ukrainan tilanne vaikuttaa suomalaisiin monilla elämän osa-alueilla, ja vaikutukset näkyvät myös toimintaansa parhaillaan aloittavan hyvinvointialueen arjessa.

Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäinen kokous järjestettiin viime viikolla pelastuslaitoksen tiloissa Tampereen Kaupissa. Valiokunnan toimialueeseen kuuluvat nimensä mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä kuntien välinen yhteistyö ja kokonaisturvallisuus. Näistä viimeiseen sisältyvät niin pelastuslaitokset ja ensihoito kuin kansalaisten turvallisuuteen tähtäävä ennaltaehkäisy ja varautuminen. Valiokunnan varapuheenjohtajana näkemykseni on, että varsinkin näin alkuvaiheessa toiminnan pääpainon tulee olla turvallisuudessa ja varautumisessa.

Puolustusliitto Naton jäsenyys lisää paitsi maamme turvallisuutta myös turvallisuuden tunnetta. Jälkimmäisen merkitystä hyvinvoinnille ei sovi aliarvioida. Hyvinvointialueella väestön suojaaminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy tuottavat onnistuessaan pitkällä aikavälillä säästöjä sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Teemana kokonaisturvallisuus risteää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kanssa, koska ne kaikki tähtäävät kansalaisten hyvinvointiin. Mitä enemmän niihin panostetaan edistävänä ja ehkäisevänä, sitä vähemmän tarvitaan terveydenhoidon korjaavaa työtä esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Ahkera veronmaksaja kiittää.

Valiokuntamme tehtäväkenttä on siis melko laaja, ja se voi valita kokonaisuudesta teemoja, joita katsoo parhaaksi nostaa esiin aluevaltuustossa saakka. Näissä valinnoissa avoin ja aktiivinen keskustelu kansalaisten kanssa on tärkeää, sillä ihmiset ovat aina oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Myös turvallisuuden saralla. Ollaan siis yhteyksissä.

Jocka Träskbäck
Aluevaltuutettu (kok.), hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä 18.5.2022

Julkaistu

Suomessa alkoi avoin ja rohkea Nato-aikakausi – elinkeinoelämän momentum on nyt

Ensimmäiseksi haluan kiittää kokoomusta vuosikymmenten johdonmukaisesta työstä Naton jäsenyyden puolesta. Ilman tuota pohjaa Suomi ei nyt hakisi Natoon. Toiseksi haluan kiittää muita puolueita siitä, että käännyitte lopulta jäsenyyden kannalle ja teitte historiallisen merkittävän ryhtiliikkeen. Kolmanneksi kiitän presidentti Sauli Niinistöä ja pääministeri Sanna Marinia. Presidentin suosiollisella avustuksella pääministeri käänsi paitsi oman mielipiteensä myös puolueensa Naton kannalle. Arvostan sitä koko sydämestäni. Suomi ja suomalaiset kiittävät.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö johdatti siis kansakuntamme puolustusliitto Natoon hallitun tyylikkäästi ja vähäeleisesti. Juuri niin kuin se pitikin tehdä. Kuitenkin diktaattori Putinille osoitetut sanat ”Katsokaa peiliin” osoittivat, että pinnan alla kuohui. Siellä kuohui oman tulkintani mukaan paitsi suuttumus Venäjän sotarikoksista myös uudenlainen vapauden ja huojennukseen tunne. Viimeinkin Suomi on karistamassa selästään vuosikymmeniä painolastinamme olleen suomettumisen sekä naiivin ja pelonsekaisen Venäjän nöyristelyn. YYA-aikakauden rippeet lakaistaan viimein nurkista.

Kansanedustaja Elina Valtonen totesi kansainväliselle medialle suomalaisen retoriikan muuttuneen Nato-käsittelyn myötä vapautuneeksi ja rohkeaksi. Se saatiin huomata myös presidentin puheesta. Niinistö kertoi kysyneensä Putinilta puhelimessa miksi tämä pommittaa naisia ja lapsia Kiovassa, Harkovassa ja Mariupolissa. Vastausta Niinistö ei kuitenkaan saanut, mutta suomalaisten viesti meni varmasti perille. Uskon, että myös osana Natoa Suomi uskaltaa tuoda omat kantansa esiin rohkeasti ja suoraselkäisesti.

Suomi on ollut jo pitkään kiinteä osa länsimaita ja läntistä arvoyhteisöä. Puheet puolueettomuudesta ovat olleen lähinnä Yleisradion lapsille ja nuorille välittämää disinformaatiota. Euroopan unionin jäsenmaana emme nimittäin ole olleet tähänkään saakka puolueettomia. Nato-kumppanina Suomi on ollut jo pitkään tiiviissä yhteistyössä puolustusliiton kanssa ja joidenkin mielestä olemme jopa Nato-yhteensopivampi kuin moni puolustusliiton nykyisistä jäsenmaista. Natoon liittyminen ei siis ole niin suuri muutos kuin vasemmalta laidalta on pitkään pyritty esittämään.

Naton jäsenyydellä on Suomelle myös suuri taloudellinen merkitys, sillä muualla maailmassa Venäjän naapuruus katsotaan merkittäväksi riskiksi investoinneille. Nyt kun puolustusliiton jäsenyys tuo suomalaisille turvaa, tuo se turvaa myös ulkomailta tänne tuleville investoinneille. Tulevina vuosina on tärkeää, että tämä seikka otetaan eduskunnassa huomioon kaikessa elinkeinoelämää koskevassa päätöksenteossa. Nyt jos koskaan Suomen täytyy aktiivisesti alentaa kynnystä investoida Suomeen ja työllistää Suomessa. Silloin suurimpia voittajia ovat suomalaiset veronmaksajat. Momentum on nyt.

Julkaistu

Onko trollitili 2020-luvulla iImartelun korkein/kornein muoto?

Sanotaan, että kopiointi on imartelun korkein muoto. Olen kuitenkin alkanut epäillä, että imartelun korkein muoto on yhden henkilön trollaamiseen perustettu ja siihen tarkoitukseen johdonmukaisesti käytetty sometili. Trollitili, joka on perustettu ainoastaan siihen, että sillä käydään puskista käsin häiriköimässä vain jonkun tietyn käyttäjän kommentteja. Trollitilit eivät suinkaan ole ilmiönä uusi, ja ne ovatkin nousseet viime aikoina yhä useammin tapetille. En ole kuitenkaan aiemmin törmännyt trollitiliin, joka on omistettu vain yhdelle käyttäjälle. Pidän sitä kunnianosoituksena.

”Trollaus on vilpillistä ja joskus pahantahtoista häiriökäyttäytymistä verkossa. Trolli kalastelee muiden verkon käyttäjien reaktioita ja pyrkii saamaan huomiota itseensä provosoimalla. Trollaus karnevalisoi keskustelua satiirin tavoin, mutta sillä on eri tavoite. Trolli pyrkii peittämään todelliset aikeensa ja johtamaan harhaan (muita paitsi toisia trolleja) naamioimalla toimintansa.”
– Trolli häiriköi naamioimalla toimintansa

Olemme kaveripiirissä seuranneet jo pitkään erään Lempäälässä asuvan aktivistin heinäkuussa 2020 perustamaa Twitter-tiliä, joka on perustettu vain minun päivityksiäni kommmentoimaan. Tämän trollitilin käyttäjällä ei ole kanttia kommentoida omalla nimellään, joten hän on joutunut jo pitkään näkemään kovasti vaivaa voidakseen häiriköidä nimimerkin takaa. Tällaista vaivannäköä voisi jo kutsua asialle omistautumiseksi.

Hyvät naiset ja herrat. Saanko esitellä, Aimo Pamaus.

Tämä trollitili ei ole julkaissut koskaan yhtään varsinaista omaa päivitystään, eikä tilillä ole yhtään seuraajaa tai seurattavaa. Aivan toimettomana tili ei ole kuitenkaan ollut, sillä sen käyttäjä seuraa aktiivisesti mitä kirjoitan ja käy tasaisin väliajoin tekemässä nimimerkin takaa löysiä vihervasemmistohenkisiä heittoja. Trollitilin viestihistoriasta löytyy kokonaista yksi kommentti, joka ei koske minun viestiäni. Tuon kunnian sai arvostamani nuori osaaja Mats Uotila paperittomia koskevalla päivityksellään. Se resonoi niin, että trollitili lipesi hetkeksi missiostaan.

Mielenkiintoista on myös se, että koska tämä trollitili paljastui jo kuukausia sitten, joten olemme ehtineet rauhassa verrata sen käyttämiä sanoja ja sanamuotoja omalla nimellään twiittaaviin. Näiden joukosta ei lopulta ollut kovin vaikea löytää trollitilin oikeaa haltijaa. Ihmisellä kun on taipumus toistella tiettyjä fraaseja ja käsitellä samoja teemoja huolimatta siitä twiittaako hän omalla nimellään vai nimettömänä trollitilin suojista. Nimimerkin takaa laukominen on tietenkin epämiehekästä, mutta ei se harvinaista ole.

Viime aikoina on ollut mielenkiintoista vertailla tosielämän henkilön ja hänen ylläpitämänsä trollitilin päivityksiä keskenään. Jatkossa on mielenkiintoista seurata jatkaako käyttäjä vain minun trollaamista vai laajentaako hän kenties repertuaariaan myös muihin. Vai käykö niin, että paljastumisen myötä trollitili katoaa ja tilalle tulee uusi samanlainen. Arvostaisin, että kyseinen henkilö uskaltaisi käyttää rehdisti omaa nimeään. Se olisi ryhtiliike.

Aiheeseen löyhästi liittyen keskustelimme juuri disinformaatiosta, informaatiovaikuttamisesta, medialukutaidosta ja kuplautumisesta Sebastian Lohjan podcastissa. Katso video tästä alta tai tästä linkistä.