Kiitos luottamuksestanne – valtuuston puheenjohtajuus on suuri kunnia

Sain eilen suuren kunnian tulla valituksi Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi. Kiitän lämpimästi sekä äänestäjiä että valtuutettuja, joilta saamani luottamuksen ansiosta valinta arvovaltaiseen ja vastuulliseen tehtävään oli mahdollista. Lupaan edistää ja tukea valtuutettujen onnistumista heidän tehtävissään sekä edistää kuntalaisten äänen kuulumista valtuustossa ja kunnan muussa päätöksenteossa.

Ensimmäinen kokous oli nuotitettu valmiiksi ryhmien käytyä paikkaneuvotteluja koko kesän ajan, mutta hetkeä ennen kokouksen alkua eräs ryhmistä ilmoitti tyytymättömyyttään tulokseen. Näin ollen pääsimme heti tulikokeeseen, kun harvinaisella tavalla jouduimme suhteelliseen vaaliin kahden lautakunnan osalta. Yllättävä käänne hoidettiin vs. hallintojohtaja Riku Rekosen ja talousjohtaja Kari Auvisen – kiitos heille molemmille – avustuksella asiantuntevasti ja tyylikkäästi, joten luottamushenkilöt saatiin lopulta valittua melko värikkäiden vaiheiden jälkeen.

Valtuuston puheenjohtajan tehtävän lisäksi valtuusto valitsi minut myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon, jossa neljä vuotta sitten alkanut työ terveydenhuollon ammattilaisten kanssa jatkuu edelleen. Olen pyrkinyt vaikuttamaan sairaanhoitopiirissä paitsi talouteen myös johtamiskulttuuriin ja henkilöstön hyvinvointiin. Tulen pitämään nämä oman toimintani keskiössä jatkossakin.

Kuva: Lapset seurasivat nettilähetyksen kautta isän edesottamuksia nuijan varressa, ja sinäkin voit katsoa valtuustokauden avauskokouksen YouTubesta ainakin seuraavan parin viikon ajan alla olevasta linkistä.

#lempäälä #valtuusto #kokoomus #jocka2023 #jocka2021 #ryhtiliike

Ensimmäinen valtuustokausi päättyy – miten meni noin omasta mielestä?

Lempäälän uusi kunnanvaltuusto kokoontuu tänään keskiviikkona ensimmäiseen kokoukseensa, jossa valitaan uudet henkilöt luottamuselimiin. Tänään selviää myös mikä tulee jatkossa olemaan minun roolini kunnan päätöksenteossa. Päättyvä valtuustokausi 2017-2021 oli minulle ensimmäinen, mutta kaikkea muuta kuin viimeinen. Annoin politiikalle pikkusormen, mutta se vei koko käden. On ollut upeaa nähdä miten paljon kuntapolitiikassa saa aikaiseksi, kun on loistava tiimi ympärillä. Politiikka on nimittäin joukkuelaji. Yllä olevassa kuvassa kuluvan kauden Kokoomuksen valtuustoryhmä.

Olin kommentoinut politiikkaa vuosien ajan aktiivisesti, kun kokoomuksen Mirva Kurki pyysi syksyllä 2016 minua ehdolle kuntavaaleihin. Suostuin siltä seisomalta, ja kuntavaaleissa tulikin lopulta upea tulos. Äänestäjille suuri kiitos luottamuksesta. Olen pyrkinyt olemaan  luottamuksen arvoinen.

Ensimmäisten kuntavaalieni jälkeen päätin hypätä suoraan syvään päähän, joten lähdin mukaan moniin mielenkiintoisiin luottamustehtäviin saadakseni mahdollisimman nopeasti kattavan kokemuksen päätöksenteosta. Valtuuston lisäksi tulivat paikat kunnanhallituksessa, hyvinvointilautakunnassa, elinkeinopoliittisessa yhteistyöryhmässä sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ja varapaikka Tampereen elinvoima- ja osaamislautakunnassa. Lisäksi neljän vuoden päästä löysin itseni kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan ja kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajan tehtävistä. Ei siis ihme, että kalenterista on saanut viime vuosina etsiä vapaita slotteja suurennuslasin kanssa.

Kaikessa tekemisessä panos-tuotto täytyy olla kohdallaan. Olen alusta saakka pitänyt politiikkaan käytettyä suurta aikaresurssia panostamisen arvoisena, koska olemme saaneet kokoomuksen valtuustoryhmällä aikaan paljon hyvää. Toki samalla tulee todeta, että tuloksia syntyy vain hyvässä yhteistyössä muiden poliittisten ryhmien kanssa. Yksikään ryhmä ei tee muutoksia yksin, ja siksi politiikkaa nimitetäänkin usein kompromissien taiteeksi. Pitkän linjan yrittäjänä suurin yllätys minulle oli julkisen sektorin päätöksenteon hitaus, mutta olemme kaikki saaneet huomata, että tuloksia saadaan joskus aikaan myös nopeasti. Esimerkiksi koronakriisin myötä kunnassa tehtiin monia nopeita liikkeitä esimerkiksi yhdessä yrittäjien kanssa. Siitä kuntaan saatiin taannoin myös kansallinen Vuoden koronateko -palkinto.

Kokoomus Lempäälä tavoiteohjelma 2021-2024

Minulta on usein kysytty mitä valtuutettu tekee. Vastaus riippuu tietenkin valtuutetun omasta aktiivisuudesta, mutta yleensä valtuutetuilla on muitakin luottamustehtäviä esimerkiksi lautakunnissa tai kunnan konserniyhtiöissä. Harva istuu ainoastaan valtuustossa. Valtuuston kokoukset vievät yleensä kuukaudesta kaksi iltaa ja yhden päivän. Ensimmäisenä iltana on suljettu valtuustoinfo ja toisena on julkinen valtuuston kokous. Lisäksi päivä menee aineistoon tutustumiseen. Päälle tulevat vielä mm. erilaiset seminaarit, joita on melko usein. Kunnanhallitus vie kuukaudessa yleensä kaksi päivää ja iltaa, kun parin viikon välein päivällä tutustutaan ensin aineistoon ja illalla istutaan noin 3-5 tunnin kokous. Lautakunnat kokoontuvat yleensä kerran kuukaudessa. Silloin kokous kestää yleensä parista tunnista muutamaan tuntiin ja ennen sitä tutustutaan aineistoon jokunen tunti.

Valtuutetun ja muiden luottamushenkilöiden aika kuluu siis pitkälti materiaaliin tutustumiseen ja päätöksentekoon. Tästä prosessista julkinen valtuuston kokous on vain jäävuoren huippu, sillä asiat on käsitelty jo useaan kertaan ennen valtuustoon päätymistä. Tästä syystä kokousta seuraavalle voi joskus syntyä mielikuva, ettei asioista keskustella riittävästi. Todellisuudessa pykälästä on voitu käydä ennen valtuustoa tuntikausien monipuoliset keskustelut sekä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Unohtamatta tietenkään viranhaltijoita, jotka ovat valmistelleet asioita jo ennen niiden päätymistä päätöksentekoon saakka. Ajoittain tulee eteen suurempia asioita, joista on järjestetty lähetekeskusteluja ja seminaareja. Esimerkiksi kuluneen kauden eräs odotetuimmista päätöksistä, uimahalli, oli käsittelyssä lukemattomissa eri tilaisuuksissa ennen julkistamista ja valtuustoa.

Mitä kuluneella valtuustokaudella 2017-2021 on sitten saatu aikaiseksi? Kuntalaisten kannalta merkittävimpiä päätöksiä ovat olleet uimahallihankkeen käynnistäminen yhdessä Ideaparkin kanssa sekä veroprosentin pitäminen ennallaan tässä haastavassa tilanteessa. Kaavoitusta on tehostettu merkittävästi neljän vuoden takaisesta ja myös yritystonttien lisäämistä on saatu viimein käyntiin toden teolla. Omakotitonttien jakaminen todettiin sekin toimivaksi pilotiksi. Myös rakennusjärjestyksen lupaviidakkoa kevennettiin selvästi. Koulujen osalta Kanavan uuden yläkoulun jättihanke saatiin valmiiksi. Kouluihin on päätetty panostaa lisäksi mm. Nurmella ja Saikassa sekä Sääksjärvellä, jossa vanhan osan purkulupa odottaa valituksen ratkaisua. Talouden seurantaa ja ennustamista on tällä kaudella kehitetty merkittävästi. Varhaiskasvatuksen maksut saatiin viimein muutettua hoitoaikaperusteiseksi. Koulujen ja päiväkotien ryhmäkokoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Lempäälä-talo ja uusi pääkirjasto saatiin nekin valmiiksi.

Tänään alkavalla valtuustokaudella edessä on varmasti monia mielenkiintoisia hankkeita. Edessä on esimerkiksi Sääksjärven koulukeskuksen kehitystyö, Sääksjärven osayleiskaavan hyväksyminen ja asemakaavoitus sekä Hakkariin suunniteltava koko perheen tekojäärata. Kokoomuksen valtuustoryhmä tulee tekemään hartiavoimin työtä elinvoiman ja vetovoiman parantamiseksi, sillä yritykset ja niiden työpaikat mahdollistavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja laadukkaiden peruspalvelujen tarjoamisen. Tutustu tästä linkistä Lempäälän Kokoomuksen tavoiteohjelmaan alkavalle valtuustokaudelle.

Kokoomuksen valtuustoryhmä lähtee uudelle kaudelle uudella energisellä ja ennen kaikkea osaavalla kokoonpanolla. Tästä seuraa paljon hyvää.

Kolumni: Kunta kehittyy tai taantuu – välimuotoja ei ole

Tampere ja monet sen kehyskunnat ovat hyvässä vireessä, kun asiaa tarkastellaan kasvun näkökulmasta. Muuttovoitossa mitattuna Tampere on Suomen ykkönen ja sen kehyskunnista Lempäälä, Nokia, Kangasala ja Pirkkala kasvavat vauhdikkaasti. Maaseutumaiset kunnat kasvavat kaupunkien kustannuksella, ja syntyvyyden laskiessa kasvu on yhä enemmän vain muuttajajoukon varassa. Mutta mistä kasvua saadaan?

HHT-kasvukäytävään kuuluvalla Pirkanmaalla taistelu uusista asukkaista on arkitodellisuutta, ja se ajaa kunnat kilpailemaan tonttitarjonnan lisäksi myös peruspalveluilla ja elinvoimalla. Jälkimmäinen tuo kuntiin myös uusia yrityksiä, jotka taas tuovat mukanaan uusia työpaikkoja ja verotuloja. Ilman niitä kunnilla on edessään ongelmia, sillä vain terve kasvu mahdollistaa hyvinvoinnin ja laadukkaat peruspalvelut.

VALTUUSTOKAUDEN ALUSSA monissa kunnissa laaditaan strategioita tulevan päätöksenteon tueksi. Samalla vedetään suuria linjoja mille alueille kasvun halutaan jatkossa ohjautuvan ja millaista asukasmäärän kasvua tavoitellaan. Tampereella ja kehyskunnissa on luonnollista tiivistää keskustojen asutusta ja kaavoittaa uusia asuinalueita – tietenkin lähiluontoa kunnioittaen, kuten nykyisin jo tehdäänkin.

MUUTOSVASTARINTA ja NIMBY-mentaliteetti (ei minun takapihalleni) ovat kehityksen suurimpia esteitä. Monissa kunnissa on pieni ja äänekäs joukko, joka pyrkii hidastamaan kehitystä. Neliraajajarrutuksen myötä muut asukkaat ovat kuitenkin vaarassa menettää kehityksen hedelmiä, oli kyse sitten uusien asuinalueiden kaavoituksesta, koulujen rakentamisesta tai tieverkoston kehittämisestä.

KUNNAT TARVITSEVAT KASVUA pysyäkseen elinvoimaisina ja itsenäisinä. Kaikkia kuntalaisia ei ole mahdollista miellyttää, joten päättäjien tulee tehdä kauaskantoisia ja kehityshakuisia ratkaisuja nykyisiä ja myös tulevia kuntalaisia ajatellen. Toinen vaihtoehto on kunnan taantuminen, jota valtaosa päättäjistä tuskin haluaa. Kunnnat tarvitsevat nyt rohkeita päättäjiä ja päätöksiä, joissa kuntalaisten etu toteutuu.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä koluminina 7.7.2021.

Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 9.6.2021: ”Kuntalaiset ovat arkensa parhaita asiantuntijoita”

Lempäälän kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltiin hallintosäännön muutoksia, joiden myötä kuntalaisten ääni kuuluu entistäkin paremmin päätöksenteossa. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana pidin aiheesta oheisen ryhmäpuheenvuoron.

—-

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Kuntalaisten vaaleissa valitsemilla kunnanvaltuutetuilla on useita välineitä, joilla he voivat ohjata kunnan johtamista ja päätöksentekoa. Kuntastrategian, taloussuunnitelman ja talousarvion lisäksi eräs merkittävistä välineistä on hallintosääntö, joka on luottamushenkilöiden tahdonilmaisu viranhaltijoille. Mikäli laissa ei toisin määrätä, hallintosääntö luo raamit viranhaltijoiden päätöksenteolle.

Hallintosääntöön ilmaantuu yleensä valtuustokauden aikana muutostarpeita, sillä hallintosääntö elää kehityksessä mukana luottamushenkilöiden, eri toimielinten ja viranhaltijoiden ohjenuorana. Siksi sitä on tarpeen ajoittain myös päivittää. Hallintosäännön päivittäminen on osoitus siitä, että valtuusto seuraa aikaansa ja haluaa kirjata nämä muutokset myös paperille.

Tällä kertaa kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle muutoksia yhteensä kahdeksaan lukuun. Nyt esitettävät muutokset ovat omiaan edistämään yhteistyötä ja keskustelua viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Merkittävä osa nyt esitettävistä muutoksista on tarkennuksia euromääräisiin rajoihin kunnan hankintojen hyväksymisessä. Toisin sanoen hallintösääntö määrittelee kuka missäkin tilanteessa voi tehdä päätökset ja nyt näitä rajanvetoja hieman viilataan.

Näiden euromäärien lisäksi nyt tehtävät muutokset koskevat myös kunnan viestintää ja yhteydenpitoa kuntalaisiin. Lempäälä on perinteisesti ollut kunta, jossa kuntalaisia on osallistettu päätöksentekoon poikkeuksellisen aktiivisesti, ja nyt tätä positiivista kehitystä halutaan viedä eteenpäin lisäämällä keskustelutilaisuuksia ja antamalla kovasti toivottu aloiteoikeus muun muassa nuorisovaltuustolle, seniorineuvostolle ja vammaisneuvostolle. Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa aloiteoikeuden laajentamista mainituille vaikuttamistoimielimille.

Puheenjohtaja, nämä hallintosäännön muutokset on käsitelty ja päätetty yhdessä poliittisten ryhmien välillä, joten kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy esitettävät muutokset ja toivoo kuntalaisilta jatkossakin positiivista aktiivisuutta erityisesti osallisuuden saralla. Kuntalaiset ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Heillä on paras tietämys siitä mitä kuntalaiset kulloinkin tarvitsevat.

Lempäälän lähiluonto kehittyy – Birgitan polulle tehdään uusi rengasreitti

Lempäälässä luonto on lähellä ja kunnan ylpeys, 50 kilometrin Birgitan polku, on parhaillaan mittavan perusparannuksen kohteena. Kirjoitin taannoin miten kunta on investoimassa peräti 200 000 euroa Birgitan polun kehittämiseen. Viime syksynä käynnistyneessä hankkeessa tehdään muun muassa uusia reittejä ja nuotiopaikkoja sekä kunnostetaan jo olemassa olevia reittejä ja laavuja. Tarkoitus on tehdä myös esteettömiä reittejä, jotta kaikki kuntalaiset pääsisivät nauttimaan Lempäälän upeasta lähiluonnosta.

Esittelyssä Kirskaanniemi

Birgitan polku, Kirskaanniemi, marraskuussa 2020 kunnostettua reittiä.
Birgitan polku, Kirskaanniemi, marraskuussa 2020 kunnostettua reittiä.

Sääksjärven liepeillä sijaitsevan Kirskaanniemen reittiä kunnostettiin viime syksynä koko marraskuun ajan, ja tulokset olivat hienoja. Kirskaanniemeen on nyt entistäkin helpompi kulkea vaikkapa koko perheen voimin. Nyt samalla alueelle ollaan ollaan tekemässä kokonaan uutta rengasreittiä, jonka nimeksi tulee Koipitaipaleen kierros. Nimi viittaa 45 hehtaarin suuruiseen uuteen luonnonsuojelualueeseen, jonka perustimme valtuustokauden alkupuolella Koipitaipaleen ja Höytämöjärven maisemiin. Katso tämän linkin takaa terveiset reitiltä.

Esittelyssä Ammejärvi

Tähän mennessä uusi rengasreitti on merkitty tutuilla keltaisilla lappusilla, jota toivomme kuntalaisten lähtevän rohkeasti kulkemaan. Reitillä ei ole vielä kovin näkyvää polkua, mutta kuntalaisten suosiollisella avustuksella sellainen on tarkoitus tallata reitille tämän kesän aikana. Loppukesästä tai viimeistään syksyllä reitin varrelle toteutetaan myös uusia nuotiopaikkoja kuntalaisten retkeilypäiviä piristämään. Birgitan polkua kehitetään siis parhaillaan vauhdikkaasti kuntalaisten iloksi, jotta lempääläisillä olisi vielä vuosikymmenten päästä upeaa lähiluontoa.

Rakennetaan yhdessä huomisen Lempäälää.

Poliisitutkinta vaalimainosten varkauksista ja töhrimisistä – luvassa 200 euron vihjepalkkio

Paikallislehti Lempäälän-Vesilahden Sanomat kirjoittaa tänään ikävästä ilmiöstä, joka on nyt rantautunut myös Lempäälään. Vaalimainonta on yksi demokratian perustoiminnoista ja vaalimainosten rikkominen, sotkeminen ja varastaminen on rikos, josta voidaan tuomita jopa vankeutta.

Vaalimainoksistani neljä on tähän mennessä varastettu ja neljää mainosta on sotkettu tai vaalinumeroita revitty irti. Tapauksista on tähän mennessä tehty kolme rikosilmoitusta. Olen nyt luvannut tekijän kiinni jäämiseen johtavasta vihjeestä 200 euron palkkion. Tämän tason varkailla ja töhrijöillä on taipumus retostella teoillaan vähintään kavereilleen ja joskus jopa sosiaalisessa mediassa, joten todennäköisesti useat ihmiset tietävät tekijän/tekijät. Tiedot tapauksista voi ilmoittaa sähköpostilla Valkeakosken poliisille valkeakoski.sisa-suomi@poliisi.fi.

LVS

Kiitos tähän mennessä tulleista yleisövihjeistä. Esimerkiksi Hakkarin suoralla havaitun valkoisen pakettiauton ja sillä liikkuneen turvaliivisen miehen tiedot ovat jo menossa poliisille. Mies oli irrottamassa mainostani akkukoneella, kun silminnäkijä sattui paikalle. Sama mies oli mahdollisesti tekijänä myös Katepalintiellä samaan aikaan tehdyssä varkaudessa. Onko sinulla havaintoja tällaisesta? Jos on, ilmoitathan niistä myös poliisille.

Toivon, että lempääläiset pitävät silmät auki vastaavien tapausten varalta, sillä kunta on nyt pullollaan vaalimainoksia, joista jokainen on esillä olon arvoinen. Sitä kutsutaan demokratiaksi ja vaalirauhaksi.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 26.5.2021: ”Hyvinvoiva henkilöstö on elintärkeää”

Lempäälän kunnanvaltuuston kokouksessa pidin alla olevan kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron henkilöstökertomuksesta. Esitin siinä kokoomuksen valtuustoryhmän vakaan huolen henkilöstön vaihtuvuudesta ja siitä johtuvasta osaamisen valumisesta ulos kunnasta. Toivomme, että tämän ilmiön juurisyyt selvitetään ja niihin puututaan.

—-

Arvoisa puheenjohtaja, ilman henkilöstöä ei ole kuntaa. Hyvinvoiva henkilöstö on kunnan toiminnalle ja peruspalvelujen tuottamiselle elintärkeää. Koronavuosi on tuonut jokaisen kuntalaisen arkeen haasteita, ja tämä näkyy tietenkin myös henkilöstössä. Nyt esitetty henkilöstökertomus osoittaa, että Lempäälässä henkilöstö voi pääosin hyvin, mutta aina löytyy kehittämisen varaa.

Valtuustoryhmämme on huolestunut erityisesti kunnan keskijohdon henkilöstön vaihtuvuudesta. Olemme viime vuosina menettäneet merkittävän määrän osaamista ja kokemusta näiden siirtymisten myötä. Koska kyse ei ole enää yksittäistapauksista, tulee näiden irtisanoutumisten syitä selvittää perinpohijn ja hakea niistä yhtäläisyyksiä. Irtisanoutumisten kohdalla tulee lisäksi varmistaa, että lähtökeskustelut suoritetaan asianmukaisesti ja sellaisella kokoonpanolla, jossa lähdön syitä ei jää kertomatta. Näissä keskusteluissa mahdollisesti paljastuviin juurisyihin tulee puuttua.

Lempäälän kunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota työn ohjaukseen ja mahdollisen ohijohtamisen ehkäisemiseen. Jokaisen tulisi saada toimia juuri niissä tehtävissä ja niillä vastuilla, jotka hänen toimenkuvaansa kuuluvat. Esimiesten tulee huomioida henkilöstöstä nousevat kysymykset ja puuttua nopeasti henkilöstön esiin nostamiin ongelmiin. Kuulluksi tuleminen on yksi olennainen osa työhyvinvointia.

Myös meidän luottamushenkilöiden roolia kunnan kunnan henkilöstön hyvinvoinnin seuraamisessa tulee lisätä esimerkiksi siten, että jatkossa Party-työhyvinvointikyselyn vapaat vastaukset toimitetaan sellaisenaan kunnanhallituksen ja asianomaisen lautakunnan käsiteltäväksi.

Lempäälä on mukana monissa työterveyttä, työkykyä ja osaamista kehittävissä hankkeissa ja hyvinvointiohjelmissa. Työhyvinvointia ja henkilöstön jaksamista parannetaan kuitenkin seminaarien ja palaverien sijaan ennen kaikkea läsnäololla, oikealla asenteella sekä henkilöstön huomioimisella.

Arvoisa puheenjohtaja, kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa kiitää kunnan koko henkilöstöä vaikean koronavuoden ansiokkaasta työstä ja siitä historiallisesta venymisestä, jota nyt on nähty eri palvelualueilla. Joukkuehenki mitataan kriisissä, ja kulunut vuosi on osoittanut, että Lempäälän joukkue on yhtenäinen. Kiitos.

PSHP tuplasi valtuuston kokouspalkkiot – äänestin tietenkin vastaan

Olen vuoden 2017 kuntavaaleista saakka istunut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa Lempäälän kunnan edustajana. Koko tämän ajan olen keskittynyt sairaanhoitopiirin talouteen ja sairaaloiden henkilöstön hyvinvointiin. Vuodesta 2019 lähtien (siis jo ennen koronakriisiä) sairaanhoitopiiri on painiskellut tiukan talouden kanssa ja pirkanmaalaiset ovat luonnollisesti joutuneet maksumiehiksi moneen otteeseen.

Tänään meillä oli sairaanhoitopiirin viimeinen kokous, jossa päätettiin myös seuraavan valtuustokauden valtuutettujen kokouspalkkioista. Tällä kaudella olemme saaneet 190 euroa per kokous, joka on paperivuoreen tutustumiseen ja tehtävän asianmukaiseen hoitamiseen nähden mielestäni perusteltu. Tänään valtuustolle esitettiin, että kokouspalkkio nostetaan sadalla prosentilla, jotta se vastaisi Tampereen kokouspalkkioita. Mielestäni näin valtava korotus ei ole perusteltu kokouksista aiheutuneeseen työmäärään nähden. Äänestin valtuuston kokouksessa esitystä vastaan.

Olisin ymmärtänyt ja kannattanut kokouspalkkioiden maltillista korotusta vaikkapa muutamalla kympillä, mutta kokouspalkkioita ei ole kuitenkaan perusteltua tuplata 190 eurolla. Valtuutettujen työmäärän kasvulla tuollaista korotusta ei voida perustella. Varsinkaan, kun elämme taloudellisesti tiukkoja aikoja ja sairaanhoitopiirin henkilöstö joutuu tulevina vuosina vetämään vyötä tiukemmalle. Me kokouspalkkioiden nostamista vastustaneet hävisimme äänestyksen lopulta äänin 409-51, eli vaalien jälkeen aloittavan valtuuston palkkiot kaksinkertaistuvat nykyisestä.

Käytin valtuuston kokouksessa puheenvuoron sairaanhoitopiirin johtamisessa eräillä toimialueilla ilmenneistä vakavista ongelmista, joihin täytyy puuttua tiukasti, tehokkaasti ja tietenkin nopeasti. Esitin samalla kysymyksen johtamisessa havaittujen ongelmien korjaamisesta. Tässä alla kokonaisuudessaan puheenvuoroni, joka löytyy myös alla olevalta kokouksen YouTube-tallenteelta.

Linkki kyseiseen kohtaan YouTubessa.

”Puheenjohtaja, arviointikertomus sisältää seikkoja, jotka antavat syytä huolestua sairaanhoitopiirin henkilöstön hyvinvoinnista. Kertomuksen sivulla seitsemän, johtamista käsittelevässä mittaristossa, tavoitetasoksi on asetettu 3,5, mutta toteuma on vain 2,6. Samaan aikaan esimerkiksi toimialue neljällä tulos on hyvin huolestuttavat 1,6, kun asteikko yltää viiteen pilkku viiteen.”

”Talon sisältä tulee huolestuttavaa viestiä, että eri toimialueilla epäkohdista esimiehille raportoimiseen ei juuri kannusteta, vaan ennemminkin päinvastoin. Ongelma on siis vakava ja epäkohta kaipaa pikaista ja tehokasta puuttumista. Miten johtamisen onnistumistavoitteen tulos on huomioitu ja miten asia on tarkoitus korjata ongelmallisilla toimialueilla?”

Taannoin valitsemamme sairaanhoitopiirin uusi johtaja Tarmo Martikainen antoi minusta kysymykseen hyvän vastauksen, jossa hän korosti, että toimeen on jo ryhdytty eri toimialueilla. Toivon todella, että nämä toimet myös tehoavat ja että toimialueiden johtamisen vakavat ongelmat saadaan korjattua nopeasti. Se on henkilöstön, veronmaksajien ja ennen kaikkea se on potilaiden etu. Ja siksi me valtuutetut edustamme kuntiamme Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.

Lempäälän kuntavaalipaneeli 19.5.2021

Lempäälässä järjestettiin tänään paikallislehti Lempäälän-Vesilahden Sanomien ja Pirkan Opiston yhdessä järjestämä kuntavaalipaneeli, jossa oli edustus kaikista paikkakunnan puolueista. Keskustelu oli hyvää ja hedelmällistä, ja oli taas kerran hienoa huomata miten samoilla linjoilla eri puolueet ajavat kuntalaisten asiaa.

Kaksi tuntia kestäneessä vaalipaneelissa ehdimme käydä läpi laajan kirjon kuntalaisia kiinnostavia asioita ja puolueiden teemoja. Kovin suuria eroavaisuuksia puolueiden välille ei saatu aikaiseksi, mutta nyanssierot tulivat toki tuttuun tapaan esiin kuitenkin ennakkoon odotettiin. Kiitos jokaiselle mukana olleelle ehdokkaalle ja tietenkin myös paneelin järjestäjille asiantuntevasta paneelin vetämisestä.

Vaalimainokseni sai Sääksjärvellä erikoisen lisäkyltin

Vaalimainokseni yhteyteen Sääksjärvellä on viime yönä ilmestynyt erikoinen lisäkyltti, jonka varsinainen asiasisältö on kyllä oikean suuntainen, mutta kyltti ei silti ole osa vaalimainostani. Tulkitsen, että kyltti viittaa Sääksjärven osayleiskaavaan, joka on Lempäälän ja erityisesti Sääksjärven alueen tärkein kehityshanke vuosikymmeniin. Siitä on siis paikallaan lausua myös tässä yhteydessä muutama sana.

Sääksjärvi on tulevaisuudessa Pirkanmaan alakeskus sekä asukasmäärässä että työpaikoissa mitattuna. Tämä kehitys tuo alueelle uusia palveluja ja kauppoja sekä esimerkiksi uuden koulurakennuksen ja lähijuna-aseman. Tulevaisuudessa ehkä myös kaukojuna-aseman, kunhan kolmas raide joskus valmistuu.

Lue myös: Puskiaisten oikaisu (VT3) on Lempäälän ja Sääksjärven etu (11.1.2021)

Tulevaisuuden Sääksjärven vertaaminen Pasilaan pitää kyllä paikkansa, kunhan asiaa käsitellään liikenneyhteyksien näkökulmasta. Jatkossa lentokentälle ajaa hujauksessa ja Tampereen ytimeen pääsee lähijunalla 12 minuutissa samoin kuin Lempäälän kuntakeskukseen. Esimerkiksi Vuoreksesta voidaan saapua Sääksjärven liityntäparkkiin autolla tai bussilla ja jatkaa siitä lähijunalla Tampereelle. Osayleiskaavaan on lisäksi tehty varaus ratikkareitille Vuoreksesta Sääksjärvelle. Jos kaikki menee todella hyvin, ei jatkossa tarvitse ehkä matkustaa enää Tampereelle saakka noustakseen Helsingin kaukojunaan. Siihen on kuitenkin vielä matkaa.

Tulevaisuuden Sääksjärven vertaaminen Pasilaan ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kun asiaa käsitellään kaavoituksen ja rakentamisen näkökulmasta. Tulevaisuuden Sääksjärven uudet asuinalueet ovat pasilamaisen betoniviidakon sijaan väljää ja vehreää (omakoti)asumista, jossa puurakentamisella lienee merkittävä rooli. Kaavoituksen osalta vertaus Pasilaan ei siis ole perusteltu, mikäli siinä viitataan juuri Helsingin Pasilaan. Niitä kun on toki muitakin.

Lue myös: Lempäälä kehittää 50 kilometrin Birgitan polkua – upea retkeilyreitti lähelläsi (17.3.2021)

Lähiluonto on otettu Sääksjärven osayleiskaavassa hyvin huomioon. Alueella lähiluonto tulee jatkossakin olemaan läsnä, ja myös 50 kilometrin pituinen Birgitan polku säilyy kuntalaisten upeana patikointireittinä. Itse asiassa reitin kunnostukseen panostetaan juuri parhaillaan satoja tuhansia euroja. Sääksjärvellä luonto on siis jatkossakin lähellä, ja jos se ei riitä, aina voi lähteä patikoimaan 50 kilometrin luontolenkkiä. Birgitan polulla ero nykyiseen tulee olemaan pari uutta alikulkua nykyisten lisäksi. Ja toki myös se, että kunnan terveen kasvun myötä retkeilijöitä on nykyistä enemmän.

Rakennetaan yhdessä huomisen Lempäälää.

PS: Tässä vaiheessa on paikallaan muistuttaa jo ennakkoon, että vaalimainoksien rikkominen, sotkeminen tai muu vahingoittaminen on rikos, josta määrätty enimmäisrangaistus on vuosi vankeutta. Kannattaa siis pohtia kaksi kertaa, jos sellainen on mielessä.

#jocka135
#kokoomus
#lempäälä
#yhdessä
#kyllä