Kokoomusryhmä kiittää viranhaltijoita asian seikkaperäisestä ja jopa yksittäisiin laskuihin menneestä selvityksestä. Kunnan talousasioiden merkitystä korostaa, että tätä samaa asiaa käsiteltiin jo edellisessä valtuuston kokouksessa. Silloin valtuutettu Blomqvist totesi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa, että lisämäärärahan pyytäminen oli tässä tapauksessa merkki puutteista kunnan talousprosessissa ja talouden ennustamisessa.

Näihin ilmenneisiin puutteisiin tulee myös reagoida. Sittemmin sekä lautakunnalle että valtuustolle onkin esitetty monia merkittäviä toimenpiteitä, joilla näitä prosesseja tullaan jatkossa parantamaan ja vastaavien virheiden syntymistä ehkäisemään. Nämä toimet eivät kuitenkaan saa jäädä pelkkien juhlapuheiden asteelle, vaan ne tulee viedä nopeasti käytäntöön.

”Ostolaskujen julkistaminen oli merkittävä askel julkisen sektorin talouden läpinäkyvyyden parantamiseksi.”

Kokoomusryhmä on ajanut koko valtuustokauden ajan kunnan ostolaskujen julkistamista, ja tämä hanke oli myös yksi Sarastia-yhteistyön perusteista. Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, että tässä yhteistyössä on vielä hiomisen varaa. Viime viikolla ostolaskujen julkistaminen saatiin kuitenkin viimein toteutettua, mikä oli merkittävä askel julkisen sektorin talouden läpinäkyvyyden parantamiseksi.

Verot ovat kuntalaisten jo kertaalleen ansaitsemia rahoja, ja kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo hyvällä sitä, että kuntalaiset pääsevät jatkossa tarkastelemaan mihin heidän maksamiaan verorahoja kunnassa käytetään. Talouden läpinäkyvyys on omiaan tuomaan tarkkuutta rahankäyttöön oli kyse sitten kunnan pienistä tai suurista hankinnoista.

”Talousosaamista tulee kehittää ja tukea.”

Kuntalaisten verorahoja tulee käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti siten, että kuntalaiset saavat vastineeksi selkeää lisäarvoa esimerkiksi laadukkaampien peruspalvelujen tai kunnan kehittymisen muodossa. Mittaluokan huomioiminen on tärkeää, sillä keskustelua on perinteisesti syntynyt sitä enemmän mitä pienemmistä ja helpommin ymmärrettävistä investoinneista on ollut kyse.

Samaan aikaan toisaalla on voitu hyväksyä satojen tuhansien ylitykset nuijan kopautuksella. Tähän seikkaan meidän jokaisen valtuutetun tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Talouden seurantaa on tällä valtuustokaudella kehitetty, mutta tämä tapaus osoittaa, että työtä riittää vielä. Talousosaamista tulee kehittää ja tukea niin viranhaltijoilla kuin kaikissa lautakunnissakin.

”Keskustelu tulee johtamaan konkreettisin parannuksiin talousprosessissa kaikilla palvelualueilla.”

Me kokoomusryhmässä uskomme, että tähän määrärahaylitykseen liittyvä pitkä ja monipolvinen keskustelu tulee johtamaan konkreettisin parannuksiin talousprosessissa kaikilla palvelualueilla, ja että lautakunnissa talouteen kiinnitetään jatkossa erityisen tarkkaa huomiota. Arvostamme, että asiaa käsiteltiin myös asianomaisessa lautakunnassa siten kuin helmikuun valtuustossa esitimme. Myös yhdyskuntalautakunta on ollut tyytyväinen lautakunnalle esitetyistä muutoksista hankkeiden talouden seurantaan.

Nyt nähtyjä virheitä ei olisi pitänyt päästä tapahtumaan ja niiden tapahtuessa asiaan olisi tullut kyetä reagoimaan välittömästi. Siinä ei nyt onnistuttu. Ostamisen osaamiseen ja töiden valvomiseen tulee niin ikään kiinnittää kunnan sisällä jatkossa erityistä huomiota. Nyt meidän jokaisen tulee varmistaa, ettei vastaavaa enää tapahdu. Siinä varmasti myös onnistutaan tulevien kehitysaskelten myötä, kun talouden ennustamista, seurantaa ja ohjausta parannetaan.

Puskiaisten oikaisu puhuttaa edelleen kovasti, ja olen yllättäen huomannut, että keskustelussa on välillä turvauduttu myös totuutta vieroksuviin lausumiin. Näin kävi Teemu Hiltusen kirjoituksessa (LVS 10.2.), jossa hän kirjoitti minun todenneen (AL 14.1.) Sääksjärven jäävän ilman meluesteitä, mikäli Puskiaisten oikaisu ei toteutuisi. Tämä ei pidä paikkaansa, ja Hiltunen itsekin kumosi väitteensä jo samassa kirjoituksessaan. Vuosien neuvottelujen jälkeen meluesteet on nimittäin luvattu toteuttaa tielinjauksen kaikissa vaihtoehdoissa. Lämmin kiitos siitä jokaiselle asiaan vaikuttaneelle.

Lue myös: Sääksjärven moottoritien meluesteistä (19.12.2017)

Puskiaisten oikaisu, Sääksjärven osayleiskaava ja lähijuna-asema ovat samaa kokonaisuutta. Mikäli Puskiaisten oikaisu ei toteutuisi, siihen perustuva osayleiskaava ei toteutuisi. Ja mikäli osayleiskaavan mukanaan tuoma asukasmäärän kasvu ei toteutuisi, siihen perustuva Sääksjärven lähijuna-asemakaan ei toteutuisi. Silloin saisimme tyytyä aseman sijaan pelkkään seisakkeeseen. Lempäälän kehitys ottaisi valtavan askeleen taaksepäin, jos uudet asuinalueet, yritysalueet ja työpaikat sekä niiden tuomat verotulot pyyhittäisiin kerralla kartalta. Kuntalaisten hyvinvointi kun maksetaan verotuloilla.

Lue myös: Puskiaisten oikaisulla ja lähijunilla eri tarkoitus (18.1.2021)

Luonto on Lempäälässä aina lähellä. Kunnassa on panostettu luontoon ja ulkoilureitteihin, ja panostetaan jatkossakin. Birgitan polku säilyy kuntalaisten ulkoilureittinä myös tulevaisuudessa, joten voimme myös oikaisun jälkeen käydä retkeilemässä vaikkapa Ammejärvellä. Puskiaisten oikaisun vaikutus Lempäälän kehitykseen on ratkaiseva, mutta valtion hankkeena siitä päätetään kuitenkin aivan muualla kuin kunnanvaltuustossa. Kunnan omien päättäjien tulisi keskittää nyt voimavarojaan kuntalaisten kotien puolustamiseen ja varmistaa, että valtion lupaamat meluesteet rakennetaan toisin kuin nykyistä moottoritietä rakennettaessa. Mielestäni valtuutettujen tärkein tehtävä on varmistaa kuntalaisten hyvinvointi ja kunnan kehittyminen. Puskiaisten oikaisu on Lempäälän ja lempääläisten etu.

Jocka Träskbäck
yrittäjä ja kunnanvaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 19.2.2021.

PS: Vielä pari sanaa ilmastoteosta. Kirjoitin aiemmin, että Puskiaisten oikaisu on ilmastoteko. Tarkastellaan asiaa lukujen valossa. Moottoritien oikaisu lyhentää matkaa viisi kilometriä ja ELY-keskuksen arvion mukaan vuonna 2030 oikaisua kulkee 28 000 autoa päivässä. Ajokilometrejä säästyy siten 51 miljoonaa vuodessa. Hallituksen tavoitteleman päästötavoitteen 95 g/km mukaan oikaisu vähentäisi päästöjä vähintään 4 800 tonnia vuodessa. Tielinjauksen alta kaadetaan puita arviolta 100 hehtaaria, joka sitoo CO2-päästöjä vuodessa 500-700 tonnia. Valmistumisensa jälkeen oikaisu vähentää siis vuosittain yli 4 000 tonnia CO2-päästöjä, joten se on ilmastoteko. Samalla tulee huomata, että alueen puusto on ainakin Lempäälän puolella pääosin talousmetsää, joten metsiä hakataan joka tapauksessa – tuli oikaisua tai ei.

Koronakriisin alkamisesta tulee kuluneeksi vuosi, ja alkaneena vuonna saamme toivottavasti jättää kriisille viimein hyvästit. Olemme joutuneet kokemaan poikkeuksellisen kovia aikoja, sillä esimerkiksi yksinäisyys ja työttömyys ovat lisänneet yhteiskunnan pahoinvointia. 1990-luvun laman tapaan kriisi on iskenyt erityisen rajusti yrittäjiin, joiden tuotteiden ja palvelujen kysyntä on romahtanut. Suuri määrä yrittäjiä on ahdingossa, jossa vaakalaudalla ovat oma ja perheen tulevaisuus sekä monissa tapauksissa myös perheen koti.

Me voimme yhdessä vaikuttaa siihen miten paikalliset yrittäjät pääsevät taas jaloilleen. Voimme tehdä sen tukemalla oman alueemme yrityksiä, oli kyseessä sitten ravintola, urheiluliike tai fysioterapeutti. Kenkäkauppa, parturi tai suutari. Ostopäätöksiä tehdään kriisin keskellä tavallista vähemmän, mutta voimme kohdistaa ne ketjujen sijaan paikallisiin toimijoihin. Siten käyttämämme raha pysyy omalla alueella ja tuottaa siellä hyvinvointia.

Kriisistä yli pääseminen riippuu ennen kaikkea rokotusten nopeudesta, mutta siltä osin tilannekuva ei vaikuta rohkaisevalta. Viimekeväisen maskisekoilun tavoin Marin hallitus heräsi myös rokotuksiin auttamattomasti liian myöhään, joten suomalaisten rokottaminen kesään mennessä on jäämässä haaveeksi. Monet maat tekivät yhteisen EU-rokotetilauksen lisäksi myös omia tilauksia, mutta Suomi ei, koska se olisi ollut liian työlästä (IL 2.12.). Rokotteiden puutteeseen emme voi vaikuttaa, mutta paikallisten yrittäjien tulevaisuuteen sitäkin paremmin.

Ostamalla paikalliselta luomme omalle alueelle työtä ja työpaikkoja sekä verotuloja, joita ilman yhteiskunnan hyvinvointia ei voida ylläpitää. Kakku täytyy nimittäin leipoa ennen sen jakamista, ja tuon kakun leipomisessa yrittäjät tarvitsevat meitä jokaista. On kaikkien etu, että paikallinen yritystoiminta pysyy elinvoimaisena kriisin yli ja voi tarjoata meille tulevinakin vuosina palvelujaan.

Kuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja jälleen kerran on ollut hienoa nähdä miten ehdokkaat puoluekantaan katsomatta liputtavat yrittäjien puolesta. Monet heistä tosin laskevat yrittäjälipun jo vaalipäivänä nostaakseen sen esiin taas seuraavien vaalien alla. Yrittäjät ovat suomalaisen hyvinvoinnin selkäranka, ja he tarvitsevat puolestapuhujia myös vaalien välillä. Se kannattaa pitää mielessä vaaliuurnilla.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, kunnanvaltuutettu (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 17.2.2021.

Olen ehdolla Lempäälän kunnanvaltuustoon kuntavaaleissa 2021. Ensimmäisellä vaalivideollani käydään läpi muutamia vaaliteemoja ja pohditaan muun muassa miten Lempäälästä voisi rakentaa entistäkin paremmin kunnan. Rakennetaan yhdessä huomisen Lempäälää.

Olisi hienoa, jos tykkäisit ja jakaisit, mikäli teemat ovat mielestäsi oikean suuntaisia.