Julkaistu

Hämeenkatu näivettyi – autoileva ostovoima siirtyi kauppakeskuksiin

Lempäälän Ideapark on kasvanut merkittävästi kauppakeskusten keskiarvoa nopeammin. Tänään Aamulehti uutisoi, että Ideaparkin kävijämäärä on kasvanut peräti 20-kertaisesti alan keskiarvoon nähden. Syitä poikkeukselliseen kasvuun on monia, mutta suurin yksittäinen tekijä lienee Tampereen keskustan järjestelmällinen alasajo yksityisautoilun vastaisella kampanjalla. Kampanjan myötä ostovoima on siirtynyt keskustasta sitä ympäröiviin kauppakeskuksiin, koska autoilu keskustassa on tarkoituksella tehty mahdollisimman vaikeaksi.

Olen jo vuosien ajan kirjoittanut, että ostovoima liikkuu nimenomaan yksityisautolla. Se ei liiku jalkaisin, eikä jopolla tai bussilla. Ostovoima liikkuu yksityisautoilla. Tampereen keskustan järjestelmällinen alasajo käynnistettiin kesäkuussa 2014, kun kapealle kannakselle rakennetun kaupungin valtimo katkaisiin yksityisautoilta. Ratikkatyömaasta ei tuolloin ollut vielä mitään aavistusta, joten ratikan niskaan keskustan näivettymistä on turha sysätä. Alasajo aloitettiin jo vuosia ennen ratikkapäätöstä.

Myöskään yksin verkkokaupan kasvua on muutoksesta turha syyttää, sillä Hämeenkadulta lähteneet kaupat menestyvät samaan aikaan Ideaparkissa, jonka 4 000 auton parkkipaikalta saa arkisinkin etsiä vapaata paikkaa. Tampereen keskustan alasajon seuraukset ovat olleet karmaisevia, kun kivijalan tutut vähittäiskaupat ovat kadonneet yksi toisensa jälkeen. Kävi siis juuri kuten vuonna 2015 kirjoitin Tamperelainen-lehden kolumnissani, jonka voit lukea tästä alta.

Tamperelainen 15.2.2015

”Hämeenkadun merkittävimpiin lukeutuva kaupan alan työnantaja H&M ilmoitti sulkevansa molemmat Hämeenkadun liikkeensä. Ei muita liikkeitä. Vain kaksi Hämeenkadun liikettään. Pohditaan sitä hetki.”
– Kirjoitukseni 17.5.2019

Hämeenkadun suunnitelma, Ramboll

Hämeenkadusta tulee valmistuttuaan visuaalisesti todella upea, mutta yksi jättimäinen virhe siinä tehtiin. Yksityisautoille ei jätetty tilaa kulkea, vaikka ne olisivat hyvin mahtuneet Hämeenkadulle jalankulkijoiden ja ratikan lisäksi. Autot mahtuvat samalle kadulle Helsingissä, joten olisivat mahtuneet myös Tampereella. Toimistoni sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, jossa asioin siellä päivittäin. Käytän niin ikään päivittäin pysäköintiin Hämpin parkkia, joka toimii nykyisin erittäin hyvin. Keskustan ongelmana ei kuitenkaan ole pysäköinti, vaan nimenomaan autolla kulkeminen. Autotonkin näkee sen hyvin vierailemalla neljän aikaan iltapäivällä Hämeenpuistossa.

Lempäälän Ideapark ja Pirkkalan Partola kiittävät.

Toivon sydämestäni, että Hämeenkatu saataisiin elvytettyä kuolleista, kun ratikka aloittaa lopulta liikennöintinsä. Pelkään kuitenkin, että pääkadulta jo lähteneiden vähittäiskauppojen perässä lähtevät seuraavaksi myös Sokos ja/tai Stockmann. Monet varmasti nauttivat pääkadun tyhjiin liiketiloihin placeholdereiksi tulleista kahviloista ja ravintoloista, mutta ne eivät tuo takaisin vähittäiskaupan euroja ja ihmismassoja. Vielä muutama vuosi sitten ympäri Pirkanmaata lähdettiin varta vasten koko päiväksi shoppailemaan Tampereelle. Nyt tuota ilmiötä pitävät keskustassa pystyssä enää Koskikeskus ja Ratina. Pelkkä ratikan tulo ei enää riitä elvyttämään Hämeenkatua entiselleen.

Julkaistu

Puheenvuoroni valtuustossa 30.10.2019: Lempäälän veroprosenttia ei pidä nostaa

Lempäälän kunnanvaltuustossa päätettiin tänään kunnan veroprosentit vuodelle 2020. Vasemmistoliitto esitti, että kunnallisveroa olisi nostettu 0,5 prosenttiyksiköllä 21,00 prosenttiin. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana pidin ryhmämme puolesta tämän puheenvuoron esitystä vastaan.

—-

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat. Lempäälän valtuusto on yhdessä laatimassaan kuntastrategiassa valinnut kasvustrategian ja jokainen kuluvan kauden budjetti on ollut kasvubudjetti. Valtuusto on päättänyt, että kunnan tavoitteena on houkutella kuntaan uusia asukkaita ja yrityksiä, eli uusia veronmaksajia. Siis niitä nettomaksajia, joiden ahkerasta työstä saaduilla veroeuroilla kunnan tarjoamat palvelut ja perhetuvat maksetaan.

Kasvutavoitteesta olemme kuitenkin hieman jäljessä, ja yksi syy siihen on kunnan alueellisen vetovoiman puute. Kunnanvaltuusto toteaa yhdessä laatimassaan kuntastrategiassa, että ”Vain menestyvien yritysten ja uusien työpaikkojen kautta Lempäälään virtaa verotuloja, joilla pystymme turvaamaan kuntalaisille toimivat palvelut ja toimeentulon.” Valtuusto on tässä aivan oikeassa. Näin toimittaessa kunta kasvaa ja kukoistaa.

Arvoisa puheenjohtaja, en näe mitään syytä sille, että kunta heikentäisi vetovoimaansa nostamalla veroprosenttia ja menemällä siten nykyisten veromaksajien taskuille. Lisätäksemme kunnan verotuloja meidän täytyy lisätä Lempäälän vetovoimaa, ei heikentää sitä. Kuten edellä kuulimme, eivät kunnan peruspalvelut ole vaarassa eikä esimerkiksi kuntalaisille tärkeitä perhetupia olla lakkauttamassa

Veroprosentin nostoa esitetään yleensä silloin, kun kunnan taloudelle ei osata tehdä mitään muuta. Siis silloin, kun toimintaa ei osata tehostaa esimerkiksi tarkastelemalla jo olemassa olevia prosesseja ja päällekkäisiä kulueriä. Tämä ilmiö palkansaajien ja eläkeläisten rokottamisesta nähdään parhaillaan tuossa aivan naapurissa Tampereella ja Nokialla, joissa ollaan parhaillaan nostamassa veroprosenttia. Tampereelle on tällä tietoa tulossa sama veroprosentti kuin Lempäälässä on nykyisin käytössä.

Samaan aikaan Ylöjärvellä ollaan parhaillaan laskemassa veroprosenttia, sillä siellä on päätetty panostaa kuntalaisten rokottamisen sijaan talouden tervehdyttämiseen ja kasvuun. Tällä hetkellä Lempäälää alhaisempi veroprosentti on naapureistamme Pirkkalassa ja Valkeakoskella. Jokainen meistä varmasti tietää, mitä Pirkkala-ilmiö tarkoittaa. Strategiaamme on kirjattu, että Lempäälän veroprosentti on alueen keskiarvoa. Nyt esitetyn myötä näin ei enää olisi, joten esitys on siten yhteisen strategiamme vastainen.

Pirkanmaalla on parhaillaan menossa jakautuminen kasvaviin ja taantuviin kuntiin. Tänään valtuusto päättää kumpaan sarjaan Lempäälä jatkossa kuuluu. Esimerkiksi yritystonttien myynnillä Lempäälä tulee parhaassa tapauksessa saamaan vähintään saman verran tuottoa kuin nyt esitetyllä veroprosentin nostamisella voisimme parhaimmillaan saada. Meidän tulee rakentaa kuntaamme Lempäälä-ilmiö.

Arvoisa puheenjohtaja, talouslukumme eivät edellytä veroprosentin nostamista. Meillä ei ole tarvetta työntää kättä yhtään nykyistä syvemmälle kuntalaisten taskuihin. Sen sijaan meidän tulee sanoa ”Kyllä” uusille asukkaille, yrityksille ja työpaikoille, sillä ainoastaan ne tuovat kuntaan pysyvästi lisää kasvua ja verotuloja. Korostan, että tällä valtuustokaudella jokainen budjetti on ollut leikkausbudjetin sijaan kasvubudjetti, eikä ensi vuosi ole poikkeus.

Kokoomus ei näin ollen kannata veroprosentin nostamista.

—-

Vasemmistoliiton esitys veroprosentin nostamisesta kaatui äänin 40-3.

Julkaistu

Opettajille opas lasten ilmastoahdisteluun: ”Leikki päättyy, kun auringonsäteitä ei ole enää jäljellä”

Kirjoitin taannoin järjestelmällisestä ilmastoahdistelusta, jonka on osoitettu aiheuttavan vakavia mielenterveydellisiä ongelmia. Se aiheuttaa nimittäin aikuisille suomalaisille tutkitusti pakko-oireita, surua, vihaa ja syyllisyyttä. Voidaan vain kuvitella mitä samanlainen pelottelu aiheuttaa alakoululaisille pikkulapsille, jotka eivät vielä kykene muodostamaan itse omaa käsitystään hankkimalla tietoa useista eri lähteistä.

Käynnissä oleva ilmastonmuutos on tietenkin vakava asia, ja olen kirjoittanut siitä useasti muun muassa vaaliteemoissani (lue tästä lisää). Oli aihe vakava tai ei, emme missään nimessä saa pelotella sen varjolla puolustuskyvyttömiä pikkulapsia maailmanlopun tunnelmiin. Opettajille tarkoitettu Open ilmasto-opas kuitenkin opastaa nyt lasten järjestelmälliseen ilmastoahdisteluun. Alakouluikäiset lapset ovat erityisen alttiita opettajien auktoriteetilla annettavaan tietoon, joten tällaiseen toimintaan täytyy suhtautua erityisellä varauksella.

”Mielenosoitusten järjestäminen tai sellaiseen osallistuminen ovat mahdollisia tapoja opetella kansalaisvaikuttamisen taitoja. Lasten aloitteesta tehdyt vaikuttamiskampanjat kiinnostavat usein myös mediaa, joten kannattaa harkita myös tiedotusvälineisiin yhteydessä olemista.”

Sen sijaan, että lapset pidettäisiin ilmastoahdistelun ulkopuolella Open ilmasto-opas rohkaisee käyttämään lapsia medianäkyvyyden välikappaleina, koska lasten mielenosoitukset saavat sen mukaan tiedotusvälineissä enemmän palstatilaa kuin aikuisten. Se pitääkin varmasti paikkansa. Lasten käyttämiselle mielenosoituksissa ja muussa kampanjoinnissa näyttää olevan yksinkertainen motiivi – medianäkyvyys.

”On kuitenkin olennaista, että opettajan käsitys on oikea, jottei hän vahingossa tule välittäneeksi mahdollisia virheellisiä ajatusmallejaan oppilaille.”

Opettajien tulee siis varmistaa, etteivät he välitä lapsille muita kuin yhden oikean totuuden ajatusmalleja. Toisenlaiset ajatusmallit ovat virheellisiä, koska ne voivat saada oppilaan kyseenalaistamaan hänelle syötettyä ajatusmallia. Mikäli oppilas turvautuu itse tiedonhakuun tai keskustelee aiheesta esimerkiksi vanhempiensa kanssa, tulee opettajan tarkistaa, että hänen oppilaille välittämänsä ajatusmalli on juuri Se Oikea. Ehkä seuraavaksi lapsia kehotetaan aina ennen nukkumaanmenoa kumartamaan Vihreiden puoluetoimistoa kohti.

”Ilmastonmuutoksesta löytyy paljon erilaista tietoa ja myös asenteellisia kirjoituksia internetistä. Välillä jopa aikuisen voi olla vaikea päästä selville tiedon luotettavuudesta, joten voi olla että opettajan on hyvä suorittaa tutkimusaineistolle ennakkovalintaa, ettei koulussa opittu tieto ainakaan lisää virheellisiä käsityksiä aiheesta.”

Opettajan tulee siis suorittaa tutkimusaineistolle ennakkovalintaa, eli varmistua siitä, että valittu aineisto on yhden oikean totuuden ajatusmallin mukainen. Ilmasto-opissa auktoriteettien sokea kunnioittaminen on ainoa tie valaistumiseen, sillä on vain yksi totuus eikä ole muita totuuksia. Oma tiedonhankinta ja omien vanhempien kanssa käydyt keskustelut voivat oppaan mukaan johtaa oppilaan harhaan, koska vanhempien on vaikea päästä selville tiedon luotettavuudesta. Siksi on parempi saada oikeaa tietoa suoraan opettajalta, jolle on kerrottu opaskirjasessa oikea ajatusmalli.

”Yksi osallistujista valitaan kasvihuonekaasuksi (hippa) ja muut osallistujat ovat auringonsäteitä. Auringonsäteet juoksevat ilmakehässä maan ja auringon väliä. Auringosta maahan he saavat juosta vapaasti, mutta maasta aurinkoon juostessa kasvihuonekaasu-hippa ottaa heitä kiinni. Kiinnijääneet auringonsäteet jähmettyvät paikalleen ja muuttuvat ilmakehää lämmittäviksi kasvihuonekaasuiksi. Leikin kuluessa kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa jatkuvasti, ja auringonsäteiden on yhä vaikeampi päästä kimpoamaan (juoksemaan) takaisin avaruuteen kohti aurinkoa. Leikki päättyy, kun auringonsäteitä ei ole enää jäljellä.”

Leikki siis päättyy, kun auringonsäteet loppuvat.

Lapsikin ymmärtää, että auringonsäteiden loppuminen tarkoittaa kuolemaa. Ellei tämä ole pikkulasten ilmastoahdistelua, niin ei sitä ole mikään. Koululaisen ja päikkyläisen isänä tiedän, että tällainen pelottelu tulee aiheuttamaan lapsille ongelmia. Joku voisi todeta, että leikki leikkinä, mutta kotona nukkumaan mentäessä tilanne voi olla aivan toinen, kun koulussa on kerrottu lapsille auringon voivan pimentyä ilmastonmuutoksen vuoksi. Toivottavasti kouluilla ja opettajilla on sen verran tervettä järkeä, etteivät lähde aivopesemään lapsia tällaisella tuuballa. Ellei Pirkkalan moniste ole sinulle jo tuttu, niin viimeistään nyt se kannattaa googlettaa tai klikata suoraan tästä. Se näyttää nimittäin tehneen nyt paluun ilmastoversiona.

Jos nyt kuitenkin heitettäisiin tällaiset pamfletit kierrätykseen ja annettaisiin lasten olla vielä lapsia ilman ahdistelua maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudella. Lapsille voidaan kertoa, että tällainen ilmasto-ongelma on olemassa ja että aikuiset yrittävät sitä parhaillaan ratkaista parhaansa mukaan. Meillä on jo aivan tarpeeksi ongelmia ilmastoahdistuneiden aikuisten kanssa, joten  lasten mielenterveyttä näillä ongelmilla ei pitäisi enää horjuttaa.

Tehokkaimmin suomalaiset voivat hidastaa ilmastonmuutosta vähentämällä yleistä kulutusta, panostamalla ydinvoimaan ja pienydinvoimaloihin (SMR) sekä viemällä ulkomaille maailman puhtainta teknologiaa. Esimerkiksi Kiina, Intia ja Saksa tarvitsevat kipeästi suomalaisia clean techin innovaatioita. Vain viemällä osaamistamme ja teknologiaamme ulkomaille voimme olla kokoamme suurempi toimija globaalin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lisää näkemyksistäni ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta löydät vaaliteemat-sivulta kohdasta kolme. Siellä ei mainita lasten pelottelua yhtenä keinona.

Julkaistu

Koulukiusaajien paapomisen täytyy loppua

Kirjoitin taannoin, että kiusaamisesta puhuminen on aina uhrin vähättelyä. Kyse on usein pahoinpitelyistä, varkauksista, salakatseluista, kunnianloukkauksista ja jopa seksuaalisesta ahdistelusta. Koululaisten väliset tapaukset niputetaan kuitenkin puheissa usein kiusaamiseksi, jolloin niihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti. Nyt tarvitaan vahva ryhtiliike kiusaamisen kitkemiseksi, sillä nykyisillä keinoilla ja vanhempien tuella se ei ole onnistunut riittävästi.

Koulu on merkittävä osa jokaisen lapsen elämää. Kiusatuille se on kuitenkin painajainen, johon yhteiskunta pakottaa joka päivä. Sosiaalisen median myötä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ei siis ihme, että joidenkin kiusattujen lasten vanhemmat ovat ottaneet oikeuden omiin käsiinsä jopa vuosia jatkuneen kiusaamisen lopettamiseksi. Yhteiskunnan vastuulla on varmistaa turvallinen opiskeluympäristö, mutta siinä ei kuitenkaan ole aina onnistuttu. Mikä siis neuvoksi?

Kiusaajien paapomisen täytyy loppua, sillä lasten pitää ymmärtää tekojensa vakavuus. Tekoja tulee käsitellä todellisilla rikosnimikkeillä, vaikka lapset eivät ole vielä rikosoikeudellisesti vastuussa. Lisäksi niistä tulee ilmoittaa herkästi poliisille Lappeenrannan mallin mukaisesti. Hallitukselle juuri jätetyn aloitteen mukaan Suomessa pitäisi harkita Ruotsin mallin mukaista korvausten maksamista kiusatuille, sillä korvausvastuu herättää koulut kitkemään kiusaamista tehokkaammin. Eurot kun motivoivat usein parhaiten.

Opettajien valtuudet puuttua kiusaamiseen ja häiriökäyttäytymiseen fyysisesti täytyy palauttaa. Kiusaajan erottaminen määräajaksi tulisi jatkossa onnistua hitaan byrokratiaviidakon sijaan rehtorin päätöksellä. Jos kiusaaminen vielä jatkuu, tulee kiusaaja määrätä vaihtamaan koulua, sillä kiusatun ei pidä kärsiä enempää. Muutokset voivat olla hallinnollisesti raskaita, mutta ne eivät ole yhtä raskaita kuin elää arkea koulukiusattuna. Meidän aikuisten täytyy kyetä nykyistä parempaan, ja se onnistuu vain kantamalla vastuumme yhdessä.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 18.9.2019.

Julkaistu

Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa 28.8.2019: ”Panostetaan matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin palveluihin”

Haluan ihan ensimmäisenä kiittää työryhmää ansiokkaasta selvitystyöstä ja sen tuloksista. Oli hyvä huomata, että tilastojen valossa Lempäälän nykytilanne näyttää pääosin melko valoisalta. Meillä resurssit käytetään nimittäin verrokkikuntiin nähden melko tehokkaasti.

Hyvinvoinnin palvelualueen tehokkuus ja yhteistoiminnan kehittäminen yhdessä sivistyksen palvelualueen kanssa on kunnan tärkeimpiä hankkeita seuraaviksi pariksi vuodeksi, joten sen toteutumista tulee seurata tarkasti myös poliittisella tasolla. Poliittinen ohjausryhmä tuleekin kokoontumaan aktiivisesti, kun työ toden teolla alkaa. Meidän päättäjien tulee tukea tätä muutosta kentällä toteuttavia tahoja yhtenä rintamana.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet kunnissa rajusti kautta linjan. Yleisellä tasolla meidän tulee jatkossa panostaa aikaisempaa voimakkaammin juuri nyt kyseessä oleviin matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin palveluihin, joihin ajoissa panostetut eurot säästävät helposti kymmenkertaisen summan euroja loppupäässä. Vanhuksen pääsy ajoissa terveyskeskukseen voi säästää pitkän ja kalliin hoitojakson sairaalassa. Taloudellisessa mielessä kyseessä on siis perusteltu investointi, mutta yhtä lailla kyse on myös panostuksesta kuntalaisten inhimilliseen hyvinvointiin.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen puolella Lempäälässä malliesimerkkinä juuri tällaisesta toiminnasta ovat esimerkiksi perhetuvat, jotka toimivat paitsi kuntalaisten kohtaamispaikkoina myös vertaistuen antajina sekä lasten ja perheiden matalan kynnyksen sosiaalisina tukipalveluina. Nimenomaan tällaisia ennaltaehkäiseviä palveluja meidän tulee erityisesti tukea.

Suuret muutokset voivat luonnollisesti kohdata ajoittain myös muutosvastarintaa, mikä on toki ymmärrettävää, kun kyseessä on isoja asioita. Henkilöstön täytyy saada hankkeen läpiviemiseksi tukea ja turvaa, kun sitä tarvitaan. Muutosta ei kuitenkaan tehdä vain muutoksen vuoksi, vaan meillä on nyt tehdyn selvitystyön perusteella konkreettinen tiekartta tuleviin uudistuksiin. Toteutetaan se yhdessä ja tehdään Lempäälästä entistäkin parempi paikka meille kaikille.

Julkaistu

Mörkö löi sisään! Ideaparkin torilla tavataan tänään

Suomalaisten kiekkohuuma kiteytyi taannoin, kun Suomi voitti kolmannen maailmanmestaruuden jääkiekossa. Yksi turnauksen suurimmista tähdistä oli Lempäälän Marko ”Mörkö” Anttila, joka sai Suomen lisäksi myös Lempäälän sekaisin monin tavoin. Mörköläksi nimetty kunta juhlii tänään keskiviikkona kunnan omia sankareita kaksin kappalein, kun Ideaparkissa järjestetään kansanjuhla.

Marko ”Mörkö” Anttila ei suinkaan ollut ainoa Suomen MM-joukkueen kapteeni, sillä myös naisten kisoissa hopeaa voittaneen MM-joukkueen kapteeni Jenni Hiirikoski on alunperin Lempäälästä. Niinpä tänään on aihetta tuplajuhlaan. Virallinen osuus alkaa tänään Ideaparkin keskusaukiolla kello 18.00, jolloin luvassa on kiekkotähtien lisäksi myös musiikkia ja asiaan liittyvää yhteislaulua.

Lempäälän kunnassa tiedustelimme kuntalaisilta mikä olisi oikea tapa palkita kiekkomenestyjät, ja pohdimme asiaa monilta kanteilta taannoin kunnanhallituksen kokouksen yhteydessä. Päätös saatiin aikaiseksi ja tänään selviää millaiseen tulokseen päädyimme. Omasta mielestäni tärkeintä on, että palkitseminen ei ole vain hetken huumaa, vaan että se kantaa myös tuleville vuosille.

Ideaparkin torilla tavataan tänään!

Julkaistu

Pirkanmaan osuus liikennerahoista mitätön

Autoilijoilta kerätään vuosittain 8,3 miljardia euroa, josta alle miljardi ohjautuu tieverkoston perusparannukseen. Ruotsissa panostus on peräti 2,5-kertainen. Suomi on pitkien välimatkojen maa ja Pirkanmaa pitkien välimatkojen maakunta. Yhteiskuntamme tarvitsee hyväkuntoista tieverkkoa, koska ilman sitä maa pysähtyy. Meillä ei ole varaa päästää tieverkkoa rapistumaan, mutta niin on kuitenkin nyt käynyt. Korjausvelka on paisunut jo yli 2,5 miljardiin, kun tieverkko on päästetty retuperälle.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Suomen liikenteen solmukohta Pirkanmaa on tuottanut vuodesta 2000 lähtien kahdeksan prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, mutta samaan aikaan maakunta on saanut liikennerahoista mitättömät kaksi prosenttia. Panostus ei ole missään suhteessa maakunnan kokoon, sijaintiin ja liikenteelliseen merkitykseen.

Panostus Pirkanmaalle tarkoittaa panostusta puolen Suomen liikenneyhteyksiin, koska kauttamme kulkee liikenne niin Vaasaan ja Seinäjoelle kuin Kokkolaan, Jyväskylään ja Ouluun saakka. Tätä taustaa vasten maakunnan edunvalvonta on jäänyt eduskunnassa puolitiehen.

Kansanedustajan tärkein tehtävä on ajaa suomalaisten yhteisiä asioita, mutta samalla tulisi pitää mielessä myös oman alueen äänestäjät. Siltarumpupolitiikka on mennyttä aikaa, mutta oman maakunnan asioita ei saisi jättää huomiotta. Pirkanmaan osuus liikenneinvestoinneista täytyy seuraavassa eduskunnassa saada vastaamaan maakunnan osuutta bruttokansantuotteesta. Pirkanmaalle kuuluu kokonsa mukainen osuus liikenteen investoinneista.

Pääradan kehittäminen on valtakunnan tärkein liikennehanke, mutta yhtä lailla tieinvestoinnit ovat olennainen osa maakunnan kehitystä. Pirkanmaalla ysitien perusparannus nelikaistaiseksi on ykköshanke, mutta myös kolmostien parannus on tärkeä hanke. Suunnitelmat ovat jo valmiina, mutta rahat puuttuvat. Kahdesta prosentista ei ole riittänyt jaettavaa.

Jocka Träskbäck
eduskuntavaaliehdokas (kok.)

Kirjoitus on julkaisu 8.4.2019 Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä.

Julkaistu

Pirkanmaa ansaitsee parempaa – osuutemme tierahoista mitätön

JULKAISTU 2.4.2019 Suomen autoilijoilta kerätään vuosittain 8,3 miljardia euroa (2017), josta vain alle miljardi ohjautui takaisin tieverkoston perusparannukseen. Esimerkiksi Ruotsissa panostus perusväylänpitoon on 2,5-kertainen, ja sen seuraukset jokainen länsinaapurissa autoillut on varmasti huomannut.  Suomi on pitkien välimatkojen maa ja Pirkanmaa on pitkien välimatkojen maakunta. Yhteiskuntamme tarvitsee kipeästi hyväkuntoisia maanteitä, koska ilman niitä maa yksinkertaisesti pysähtyy. Meillä ei pitäisi olla varaa päästää tieverkkoa rapistumaan, mutta niin on kuitenkin käynyt. Korjausvelka on paisunut jo yli 2,5 miljardiin, kun elintärkeä tieverkkomme on päästetty retuperälle. Purkkapaikkaukset eivät enää riitä korjaamaan ongelmaa.

Autoalan keskusliitto

On selvää, että koko maan liikennepanostukset eivät ole olleet riittäviä, mutta myös nykyisten panostusten sisällä on vakava epäkohta. Suomen HHT-kasvukäytävällä sijaitseva Pirkanmaa on nimittäin tuottanut vuodesta 2000 lähtien noin kahdeksan prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta, mutta samaan aikaan maakunta saanut vain vaivaiset kaksi prosenttia liikennerahoista. Panostus ei ole missään suhteessa maakunnan kokoon, sijaintiin ja liikenteelliseen merkitykseen.

Pirkanmaa on tärkeä liikenteen solmukohta, joten panostus Pirkanmaan tieverkkoon tarkoittaa panostusta puolen Suomen liikenneyhteyksiin. Maakunnan kautta kulkee liikenne niin Vaasaan ja Seinäjoelle kuin Kokkolaan, Jyväskylään ja aina Ouluun saakka. Tätä taustaa vasten kahden prosentin osuus koko maan liikennerahoista on heikko esitys maakunnan edunvalvonnalta eduskunnassa. Puolueeseen katsomatta.

Eduskuntavaaleissa suomalaiset valitsevat alueidensa kansanedustajat, joiden tehtävä on mielestäni ajaa kaikkien suomalaisten yhteisen asian lisäksi oman alueensa asiaa. Siltarumpupolitiikka edustaa mennyttä aikaa, mutta oman maakunnan asioita ei tule jättää retuperälle. Pirkanmaan osuus liikenneinvestoinneista täytyy saada vastaamaan maakunnan osuutta bruttokansantuotteesta, eli niiden osalta eduskunta tarvitsee kipeästi ryhtiliikettä. Se voi edellyttää myös edustajien sukupolvenvaihdosta.

Olen kirjoittanut vuosia pääradan kehittämisestä, mutta yhtä lailla myös tieinvestoinnit ovat olennainen osa maakunnan kehitystä muutenkin kuin Tampereen Kehä II -tien ja uuden Puskiaisten moottoritien osalta. Ysitien perusparannut nelikaistaiseksi on maakunnan tärkein suuri hanke, ja pienemmistä moottoritien meluesteet ovat edelleen hanke, jonka puolesta olen tehnyt ja teen jatkossakin töitä. Molempiin hankkeisiin suunnitelmat ovat valmiina, mutta rahat puuttuvat. Kahdesta prosentista ei ole riittänyt jaettavaa. Seuraavan eduskunnan tulee korjata tämä epäkohta.

Julkaistu

Lähijunien pilotti käynnistyy Pirkanmaalla – 25 uutta lähijunavuoroa

Olen kirjoittanut viime vuosina paljon lähijunaliikenteen kehittämisestä Pirkanmaalla. Tänään hanke on ottanut merkittävän askeleen eteenpäin, kun LVM ja VR sopivat ostoliikennesopimuksella toteutettavasta junaliikenteestä vuodelle 2020. Mukana ovat myös kolme kolme alueellista junaliikennepilottia, joista yksi on Pirkanmaan pilottihanke.

Näihin kolmeen hankkeeseen tulee yhteensä 34 uutta lähijunavuoroa. Kokonaan uusi lähijunayhteys syntyy Nokian ja Tampereen välille, johon on tulossa peräti 14 päivittäistä junavuoroa. Toijalasta Lempäälän kautta Tampereelle tulee siihenkin peräti yhdeksän uutta junavuoroa, joista viisi jatkaa Riihimäelle saakka. Tampereelta Mänttä-Vilppulaan on tulossa kaksi uutta vuoroa. Sovittujen liikennelisäysten toteutuminen edellyttää vielä ratakapasiteetin myöntämistä. Pilotin hankeaika on 31.12.2020 saakka ja se sisältää lisäksi option jatkaa hanketta 19.6.2022 saakka, jolloin henkilöliikenne raiteilla on mahdollisesti jo avattu kilpailulle.

Pirkanmaalla liikenneyhteyksien parantaminen on ollut vuosikymmeniä yksi maakunnan elinkeinoelämän tärkeimmistä edunvalvonnan kohteista. Lentoliikenteen ja tieverkon kehittämisen ohi tärkeimmäksi on noussut niin sanottu tunnin juna, joka on koko Pirkanmaan kehityksen kannalta keskiössä. Vasta tunnin junan myötä pääradalle saadaan kolmas ja neljäs raide, jotka ovat kattavan lähijunaliikenteen edellytyksiä. Niiden hyöty ei ole vain Pirkanmaan ja HHT-kasvukäytävän, vaan hyöty säteilee suoraan Keski-Suomeen, Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle saakka. Kyseessä on siis kirjaimellisesti puolen Suomen projekti.

Pirkanmaan raideliikenne koki tällä viikolla yllättävän takaiskun, kun Antti Rinne ilmoitti, ettei SDP kannata hankkeen nykymallia. Näin ollen vaalitulos paljastaa heitetäänkö pääradan ja Pirkanmaan kehitys vuosikymmeniksi romukoppaan, koska vain viimeistään vuonna 2021 haetut väylähankkeet voivat saada hankeen toteutumiselle elintärkeän 30 prosentin EU-hanketuen. Siitä myöhästyminen tarkoittaisi, että seuraavaa kierrosta voidaan joutua odottamaan jopa parikymmentä vuotta. Eduskuntavaalien tulos siis osoittaa saako Pirkanmaan maakunta tunnin junan sijaan liha- ja maitoveron.