Julkaistu

RantaRock 1994 juhlittiin 30 vuotta sitten

30 vuotta sitten RantaRockissa Virroilla juhannuksena 23.-25.6.1994 tein ensimmäisen DJ-festarikeikkani, josta sai alkunsa vuosien työ RantaRockeissa ja sen massiivisilla promokiertueilla, kulissien takana sekä myöhemmin myös lukemattomilla muilla festareilla ja kiertueilla kautta maan. Mahtavia muistoja jokaisesta.

Viimeinen Virroilla järjestetty RantaRock oli eppinen monessakin mielessä. Silloin oli vielä voimissaan vanha kunnon telttamajoitus, ja ikimuistoisten extempore-aamujatkojen myötä musiikki soi ympäri vuorokauden koko juhannuksen ajan. Minun lisäkseni tuon vuoden DJ-kattauksessa olivat mukana DJ Edward (rip) ja DJ Pali. Yhdessä oheisista kuvista soitan aamuyön sateessa vinyylejä jonkun festarivieraan vaaleansinisen pickupin tavaratilassa. Nuo bileet ovat tulleet sittemmin usein vastaan eri yhteyksissä. Sähkö autoon vedettiin jatkoroikilla ja discosta haettiin mukaan kaiuttimia, levypakki, levysoittimet, mikseri, vahvarit ja stroboputkia. Sadat ihmiset tanssivat upottavassa mutavellissä aamuun saakka. Välillä peseydyttiin pulahtamalla vaatteet päällä järveen uimaan. Suihkuja ei tarvittu.

Virroilla oli tunnetusti melkoisia haasteita sähkön riittävyyden suhteen, ja ajoittain päälavan bändien soitto taukosi valtavien konttikokoisten aggregaattien temppuillessa. Juhannuksen suosituin artisti oli Haddaway, jonka What is Love oli ollut edellisen juhannuksen ylivoimaisesti suosituin biisi ja soinut jokaisessa autossa ja teltassa läpi juhannuksen. Nyt Haddawayn lisäksi lavalla esiintyivät – ehkä – myös DJ Bobo, Pandora, Dr Alban, Culture Beat ja Kummelit. Parhaiten tapahtuma muistetaan kuitenkin Renny Harlinin ja Geena Davisin vierailusta.

Koska juhannusta 1994 edelsivät varsin massiiviset sateet, oli RantaRockin festaripaikalla kaikkialla nilkkoihin saakka mutaa. Katsomona toimi suuri mäki, joka keksittiin muuttaa valtavaksi liukumäeksi. Sitä pitkin suuri joukko festarivieraita lasketteli yltä päältä mudassa, ja taas käytiin peseytymässä järvessä. Hauskanpitoa ja remeltämistä riitti vailla huolta huomisesta. Ja kännykkäkameroita ei ollut vielä keksittykään, joten turhantärkeitä somepousauksia ei tarvinnut kenenkään vielä tehdä. Hauskanpito oli aitoa.

Juhannuksena 1994 RantaRock jätti hyvästit Virroille, ja seuraavan vuoden RantaRock 1995 Vaasassa oli ja on yhä edelleen suomalaisen festarihistorian ikonisin yksittäinen tapahtuma. Samaan tuskin voi enää yltää yksikään toinen yleisötapahtuma. Siitä kuitenkin vuoden päästä tarkemmin. Oli hienoa saada olla töissä RantaRockissa ja sen kulisseissa vuodet 1994-1998. Se oli suomalaisen festarihistorian upeaa aikaa ja ysärimusiikin syntymähetki. Kukaan meistä ei tosin silloin voinut ymmärtää miten suosittua ysäristä tulisi genrenä vielä vuosikymmenien päästä. Upeita aikoja.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan.

Tänään nostetaan malja RantaRockille 1994.

Julkaistu

Disinformaatiota! Keskustelimme informaatiovaikuttamisesta Sebastian Lohjan podcastissa

Olen työskennellyt erilaisissa medioissa vuodesta 1993 lähtien ja tehnyt töitä sosiaalisen median kanssa vuodesta 2007 lähtien. Some ja sen lieveilmiöt ovat siis tulleet matkan varrella tutuiksi, ja nyt 2020-luvulla niiden merkitys on kasvanut valtavasti. Ensin koronakriisin ja rokotusten sekä viime aikoina Venäjän sotatoimien vuoksi. Disinformaation ja informaatiovaikuttamisen merkitys on parhaillaan suurempi kuin koskaan aiemmin, joten myös medialukutaidon merkitys on huipussaan. Keskustelimme aihesta Sebastian Lohjan podcastissa.

VIDEON SISÄLTÖ

Esittely: 00:00 – 00:25
Ajatuksia disinformaatiosta ja informaatiovaikuttamisesta 00:25 – 02:25
Sananvapaus ja algoritmit 05:50 – 08:35
Medialukutaito ja disinformaatio 08:35 – 12:15
Salaliittoteoriat 12:15 – 16:45
Millaisin tavoin Venäjä vaikuttaa Suomeen 16:45 – 24:07
Käytös sosiaalisessa mediassa 24:07 – 25:27
Mediakriittisyydestä 25:27 – 31:46
Loppukiteytys 31:46 – 34:07
Loppusanat 34:07 – 34:47

Tilaa Sebastian Lohjan YouTube-kanava tästä.

Julkaistu

Stara perustettiin 22 vuotta sitten – idea verkkomediasta syntyi uima-altaalla Teneriffalla

Eilen 20.1.2022 tuli kuluneeksi päivälleen 22 vuotta minulle hyvin tärkeästä päivästä. Lekottelin joulukuun lopussa 1999 uima-altaalla Teneriffalla, kun sain idean perustaa Suomeen viihdealan verkkomedian. Olin koodannut nettisivuja vuodesta 1993 lähtien ja työskennellyt samasta vuodesta alkaen toimittajana useissa musiikkimedioissa. Kuin salama kirkkaalta taivaalta minulle tuli ajatus, että internetissä pitäisi ryhtyä julkaisemaan artikkeleita ja arvosteluita, koska sähköisissä medioissa vaikutti tuolloin olevan potentiaalia.

Irtisanouduin Fritidsresorin ja Hassen matkaoppaan duunista heti ja sain lennon Suomeen tammikuun puoliväliin. Kotiin palattuani käärin hihat ja varasin Staran esiasteen domainin 20.1.2000. Ensimmäiset kuusi vuotta tein päivät duunia muun muassa koodaamalla nettisivuja eri yrityksille ja yhteisöille, toimittamalla Yleisradion Poliisi-tv -ohjelmaa ja soittamalla illat levyjä klubeilla ja yökerhoissa. Vapaa-ajan käytin verkkosivuston sisällön tuottamiseen ja koodaamiseen.

Poliisi-tv:n promokuva vuodelta 2002.

Tuolloin ei ollut vielä olemassa nykyisiä julkaisujärjestelmiä, joten jokainen artikkeli piti kirjoittamisen jälkeen myös koodata sisään sivustoon. Suuret suomalaiset mediatalot tyytyivät vain naureskelemaan verkkomedioille, koska niiden johdossa ei alkuunkaan ymmärretty internetin roolia ja mahdollisuuksia. Hyvä niin, sillä Stara ei olisi koskaan kasvanut näin suureksi mediaksi, jos verkkoon hiljalleen syntynyt kysyntä olisi tyydytetty isojen mediatalojen toimesta. Lämmin kiitos.

Nyt oli hyvä hetki vilkaista mitä 22 vuodessa on syntynyt ja summata tilannetta vime vuoden 2021 tilastojen perusteella. Stara tavoittaa nykyisin 1,3 miljoonaa eri lukijaa kuukaudessa ja vuodessa verkkosivustolle tehtiin yhteensä 54 miljoonaa sivulatausta, eli keskimäärin 148 000 sivulatausta päivässä läpi vuoden. Facebookissa Stara tavoittaa kuukausittain hieman yli miljoona suomalaista, ja engagement on peräti 2,4 miljoonaa kuukaudessa. Näiden tilastojen valossa voidaan todeta, että Staran koko tiimi on tehnyt erittäin hyvää duunia. 22 vuotta on suomalaiselle verkkomedialle pitkä historia, mutta edessä on vielä pidempi tulevaisuus.

Kiitos kaikille tällä matkalla mukana olleille ystäville, henkilöstölle ja kumppaneille! Olette olleet korvaamattomia osia tässä isossa palapelissä. Toivottavasti vuosi 2022 jatkaa tätä upeaa kehitystä. Linkin takana luettavissa 25 vuoden yrittäjäurani historiikki, jonka kiteytin jokunen vuosi sitten luettavaan muotoon.

Julkaistu

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 2021 ja menestystä vuodelle 2022

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle yhdessä ja erikseen.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan. Tämä vanha nuorkauppakamarilainen sanonta on pitänyt paikkansa myös vuonna 2021, joka piti sisällään niin kuntavaalien huikean äänimäärän kuin sen mahdollistaman tehtävän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Tämän vastuullisen tehtävän lisäksi olen tehnyt parhaani sekä perheenisänä että yrittäjänä monissa yrityksissä. Puhumattakaan kunnan uimahalliyhtiöstä, jonka hallituksen puheenjohtajaksi minut nimitettiin syksyllä. Luottamustehtävissä on niiden nimityksen mukaisesti kyse luottamuksesta, jonka eteen meidän jokaisen tulee tehdä hartiavoimin töitä. Luottamus ei synny tyhjästä tai juhlapuheista, vaan aidosta tekemisestä.

Alkava vuosi tulee taatusti olemaan mielenkiintoinen, mutta pandemiasta johtuen sen tapahtumia on tässä vaiheessa vielä hankala hahmottaa. Aluevaalit tullaan tällä tietoa järjestämään 23. tammikuuta, ja olen vaaleissa ehdolla Pirkanmaan aluevaltuustoon numerolla 305. Olen istunut lähes viiden vuoden ajan PSHP-sairaanhoitopiirin valtuustossa ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa, joten sote-asiat ovat tuttuja. Aluevaltuustoon tarvitaan mielestäni henkilöitä, jotka ymmärtävät sekä taloudesta että sote-palveluista. Vain siten aluevaltuustoon saadaan kokoonpano, joka kykenee käyttämään veronmaksajien rahoja vastuullisesti sekä varmistamaan laadukkaat peruspalvelut ja ihmisten pääsemisen jonoista hoitoon.

Oheisessa kuvassa olen DJ-keikalla joskus vuosia sitten. Tänä iltana minun oli määrä olla DJ-keikalla Vaasassa, mutta koronarajoitukset tyhjensivät keikkakalenterin. Minulla on kaikeksi onneksi muitakin töitä, mutta yli sadallatuhannella suomalaisella ravintola-, tapahtuma- ja kulttuurialan ammattilaisella ja heidän perheillään ei ole. Haluankin näin vuoden vaihtuessa toivoa, että vuosi 2022 tultaisiin elämään ilman näiden alojen rajoituksia. Ravintolat, kulttuuri, musiikki ja liikunta ovat monelle suomalaiselle elinehto myös taloudellisesti.

Toivotan sinulle ja läheisillesi turvallista ja menestyksekästä uutta vuotta 2022.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, isä ja ihminen

Julkaistu

Ravintolaväen joulu on peruttu – koko toimialan rajoittaminen perusteetonta

Tänään on synkkä aamu. Ravintolaväki heräsi huomatakseen, että joulu on heidän perheissään peruttu. Tilalle tuli lomautus koronarajoitusten iskiessä jälleen erityisen voimakkaasti juuri ravintoloihin. Tämä siitä huolimatta, että koko koronakriisin ajan ravintoloissa on ollut verrattain vähän tartuntoja. Jälleen kerran vaikuttaa siltä, että näin laajojen rajoitusten syynä on ennen kaikkea hallituksen halu esittää suomalaisille, että se kykenee tekemään jotain. Pandemiaa olisi voitu hillitä myös tarkkarajaisilla rajoituksilla kokonaisen toimialan alasajon sijaan. Varsinkin kun samaan aikaan esimerkiksi jäähalliin ja sen käytäville saa edelleen ottaa tuhansia katsojia kerralla.

THL koronaviruksen tartuntalähteet 52/2020

Toimin itse ravintola- ja kulttuurialalla aikoinaan kymmeniä vuosia ja entisiltä työkavereilta parhaillaan tulevat viestit ja puhelut ovat synkkiä ja jopa epätoivoisia. Taas kerran työvuorot ja keikat katosivat tarjoilijoiden, kokkien, artistien, roudarien, tiskijukkien, taikurien ja valomiesten kalentereista. Usko rajoitusten päätymiseen kolmen viikon päästä on heikko. Miten elättää perhe ja miten maksaa asuntolainaa, kun rahaa ei tule mistään ja hallitus on estänyt töiden tekemisen? Siinä päällimmäinen huoli, joka tekee tästäkin joulusta piinaa suurelle joukolle suomalaisia.

Lue myös: Marinin hallitus käynnisti ravintola-alan alasajon – viimeinen sammuttaa valot (26.4.2020)

Monissa yhteydenotoissa on noussut tuttuun tapaan esiin ruokaravintoloiden sekä baarien ja yökerhojen perusteeton samaistaminen toisiinsa. Yökerhossa ja pihviravintolassa kontaktien määrä eroaa toisistaan kuin yö ja päivä. Mikseivät ruokaravintolat voisi olla jatkossa auki koronapassilla normaalien aukiolojen mukaan vaikkapa 75 prosentin kapasiteetilla? Se ihmetyttää nyt monia ravintola-alan ammattilaisia. Miksi kaikki ravintolat pannaan aikaisin kiinni, vaikka merkittävässä osassa ravintoloita ei synny juurikaan kontakteja?

En voi välttyä ajatukselta, että kokoomuksen kaudella tällaista toimialan tasapäistämistä olisi tuskin tapahtunut. Yhtä lailla voin todeta, että ravintoloille olisi sallittu viinien ulosmyynti, jos kokoomus olisi hallituksessa. Kokoomus on esittänyt koronakriisin aikana kaksi kertaa tätä ravintoloille tärkeää muutosta, mutta vihervasemmisto on molemmilla kerroilla kaatanut esityksen. Niinpä ravintolat eivät saa muutettua varastossa olevia juomiaan rahaksi, joilla ravintolat voisivat maksaa esimerkiksi liiketilansa vuokria. Holhous vei taas kerran voiton.

Kirjoitin tästä järjestelmällisestä ravintola-alan alasajosta ensimmäisen kerran keväällä 2020, eli heti koronakriisin alkaessa. Tuo teksti on kestänyt ajan hammasta yllättävän hyvin ja allekirjoitan sen tietenkin edelleen. Se löytyy tämän linkin takaa. Esitän suurimmat osanottoni kaikille niille lähes 100 000 suomalaiselle, joiden omaan ja perheen elämään hallituksen uudet koronarajoitukset suoraan osuvat. Toivorikasta joulun aikaa kaikesta huolimatta.

#ravintolat
#yrittäjyys

Julkaistu

Kolumni: Rohkeus tuo menestyksen – vain kehittyvä kunta menestyy

Tampereella tehtiin perjantaina historiaa, kun vuosikymmeniä suunniteltu kansiareena avasi viimein ovensa jääkiekon paikallisottelun merkeissä. Vaikka upean areenan viralliset avajaiset ovatkin vasta edessä, jäi päivä historiaan muutenkin kuin Antti Saarelan hattutempulla. Tuohon iltaan kulminoitui nimittäin jälleen kerran tamperelainen luova hulluus ja ennen kaikkea rohkeus. Rohkeus tehdä ja toteuttaa. Jokaisessa Suomen kaupungissa visioidaan jatkuvasti uutta, mutta harvassa kaupungissa myös tehdään. Ja nimenomaan tekeminen erottaa jyvät akanoista ja menestyjät muista.

Tamperelainen 8.12.2021

Tampere on ollut jo pitkään tasavallan halutuin muuttokohde, ja tänä syksynä kaupunki nousi ylivoimaisesti koko maan muuttovoiton ykköseksi. Nykytilanne ei suinkaan ole itsestäänselvyys, sillä vielä 1990-luvulla Tampereen imago oli samalla tasolla vaikkapa Lahden, Turun ja Jyväskylän kanssa. Irtiotto tästä ei ole tapahtunut helposti ja nopeasti, eikä se olisi ollut mahdollista ilman rohkeiden visionäärien johdonmukaista työtä ja taistelua tuulimyllyjä vastaan. Reilussa kahdessa vuosikymmenessä kasvukäytävän kruunu on viimein saavuttanut aseman, jota kelpaa puolustaa.

Rohkeille hankkeille on ominaista, että niitä vastustetaan yleensä eniten. Kehityshankkeisiin liittyy usein epävarmuuksia, joten muutosvastarinta on helppo valinta. Kehitystä pelkäävät haluavat lähtökohtaisesti pitäytyä nykytilassa, johon he ovat mukavasti tuudittautuneet. Status quo, joku voisi sanoa. Kirjoitin taannoin Tamperelaisessa miten kunta joko kehittyy tai näivettyy. Välimuotoja ei ole. Näsinneula, Särkänniemi, rantaväylän tunneli, ratikka ja nyt myös kansiareena. Siinä esimerkkejä rohkeista tamperelaisista hankkeista, joita muualla Suomessa kadehditaan ja joiden ansiosta kaupunki koetaan dynaamiseksi ja vetovoimaiseksi. Samalla täytyy muistaa, että Tampereen kehitys on paljon sitä laajemman talousalueen kehitystä. Vahva ja vetovoimainen keskuskaupunki on nimittäin koko kaupunkiseudun etu.

Tampere on osoittanut, että rohkeus on tuonut menestyksen.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina keskiviikkona 8.12.2021.

Julkaistu

Kaupunkiseudun saavutettavuus tarvitsee lentoyhteyksiä

Koronakriisin jäädessä hiljalleen taakse matkailu elpyy ja turismin lisäksi liikematkailu kasvaa nopeasti. Tampere-Pirkkalan lentokentällä on olennainen merkitys, kun Pirkanmaan liike-elämä ja matkailijat tarvitsevat lentoyhteyksiä metropoleihin. Tampereelta on perinteisesti lennetty maailmalle Helsinki-Vantaan kautta, mutta nyt Finnair on yllättäen päättänyt jättää kenttämme ulos talvikauden reitistöstään. Tällainen päätös on terveelle järjelle vieras.

Pirkanmaalla on tehty viime vuosina paljon töitä lentokentän kehittämiseksi, sillä taannoin Finavia investoi kiitotien remonttiin 15 miljoonaa euroa ja lisäksi suunnitteilla ovat lentokentälle johtava uusi kehätie ja raideliikenteen yhteys pääradalta. Näiden lisäksi myös pääradan perusparannus liittyy olennaisesti Tampere-Pirkkalan rooliin valtakunnan kakkoskenttänä. Kaupunkiseudun lentoyhteydet eivät toki ole Finnairin varassa, sillä Ryanair, SAS ja Air Baltic tarjoavat toivottavasti jatkossakin yhteydet hubeihinsa. Olisi kuitenkin tärkeää, että myös kotimainen lentoyhtiö tarjoaisi yhteyksiään joko Helsinkiin tai sitä merkittävämpään lentoliikenteen solmukohtaan.

Kansainväliset lentoyhteydet ovat elintärkeitä maakunnan elinkeinoelämälle ja erityisesti vientiyrityksille, joiden lentomatkustaminen ei ole loppumassa etäyhteyksien yleistymiseen. Kansainvälinen myyntityö tarvitsee jatkossakin vierailuja asiakkaiden luona ja lisäksi asiakkaiden tulee päästä vierailemaan täkäläisillä tehtailla. Tampereen kaupunkiseudun tulee olla ennen kaikkea saavutettava, ja siinä kotikenttä on ehdoton edellytys. Bussiyhteys Helsinki-Vantaalta ei sitä ole.

Tampereen kaupunkiseutu on Suomen HHT-kasvukäytävän kiintotähti ja Tampere profiloi itseään parhaillaan suurten tapahtumien kaupunkina. Hyvät lentoyhteydet ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta. Uusi Kansiareena tapahtumineen sekä lukuisat kansainväliset messut, kongressit, festivaalit ja erityisesti jääkiekon MM-kisat ovat hankkeita, joissa paikallinen lentokenttä on tärkeä. Finnarin lentoyhteyksien loppuminen rapauttaisi kaupunkiseudun elinkeinoelämän ja matkailun kilpailukykyä. Tätä taustaa vasten Finnairin päätös ei kestä kriittistä tarkastelua. Nyt olisi paikka käyttää poliittista vaikuttamista ongelman korjaamiseksi.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuuston puheenjohtaja (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 29.9.2021.

Julkaistu

Hallitus vähentämässä poliisien määrää – onko arvopohja suomalaisten etu?

Hallitus lähtee syyskuun budjettiriiheen esityksellä, jossa poliisin resursseihin ollaan tekemässä merkittäviä leikkauksia. Toteutuessaan leikkaukset kiistatta heikentäisivät kansallista turvallisuutta. Esitys on nimittäin vähentämässä koko maasta yli 450 poliisia, joista pelkästään Helsingistä on sata. Aloittaessaan hallitus lupasi lisätä poliisien määrää kolmellasadalla, mutta nyt esitetään kuitenkin leikkauksia. Tämä kehityssuunta on kestämätön, sillä valtion tärkein tehtävä on kansalaisten turvallisuuden varmistaminen. Nyt suunta on kuitenkin päinvastainen.

Kokoomus on sitoutunut lisäämään poliisien määrää merkittävästi 8 000 poliisiin ja vaihtoehtobudjetissaan esittänyt 40 miljoonan euron pysyvää rahoitusta poliisin resurssien parantamiseksi. Edellisellä kaudella poliisikoulun aloituspaikkamäärää nostettiin maksimiin, eli 400 henkilöön. Se oli tärkeä askel 8 000 poliisin tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt kokoomus esittää Marinin hallitukselle, että hallitus peruu suunnittelemansa leikkaukset ja niiden sijaan lisää poliisin resursseja.

Suomalaisilla tulee olla perusoikeus saada poliisilta turvaa niin arjessa kuin rikosten tutkinnassa. Nykyisin suuri määrä rikoksia jää kokonaan tutkimatta, koska poliisilla ei ole riittävästi resursseja. Mikäli hallituksen esittämä leikkaus hyväksytään, tilanne muuttuu entistäkin heikommaksi ja suomalaisten oikeusturva vaarantuu. Tätä eduskunnan ei tule sallia missään tilanteessa.

Sisäministeriön virkamiehet esittivät leikkauksia maahanmuuton kustannuksiin, mutta ministeri Ohisalo käytti punakynää ja päätti leikata maahanmuuton sijaan poliisilta. Kyse ei siis ole siitä etteikö rahaa käytettäisi ja leikkauksia tehtäisi, vaan kyse on ennen kaikkea siitä mihin rahaa käytetään ja mistä leikataan. Ne ovat puhtaasti arvovalintoja. Nyt onkin perusteltua kysyä onko hallituksen valitsema arvopohja suomalaisten etu?

Marinin hallitus on käyttänyt satoja miljoonia euroja ideologisiin hankkeisiin ja päättänyt lähettää tuhansia miljoonia euroja Etelä-Euroopan maiden talouskasvua tukemaan, mutta samaan aikaan rahaa ei kuitenkaan riitä omien kansalaisten turvallisuuteen. Tästä on perusteltua huolestua. Poliisiin kohdistuvat leikkaukset täytyy budjettiriihessä perua ja päinvastoin varmistaa, että poliisien määrä nousee. Päätöksenteossa etusijalle pitäisi aina asettaa työ, talous ja turvallisuus. Tämä kolmikko muodostaa arvopohjan, joka on suomalaisten etu.

#jocka2023
#ryhtiliike

Julkaistu

Ratahankkeisiin tarvitaan ryhtiliike – panostukset oikoradan sijaan päärataan

Tänään Tampereen kauppakamarin tilaisuudessa puitiin Tampereen henkilöratapihan tulevaisuutta. Henkilöratapiha ja siihen kiinteästi kytkeytyvät Asemakeskus ja Viiden tähden keskusta -hankkeet ovat koko kaupunkiseudun etu ja tavoite, sillä vetovoimainen keskuskaupunki hyödyttää myös Lempäälää ja kaikkia muitakin kehyskuntia. Raideliikenteeseen panostaminen kaupunkiseudulla on kuitenkin erityisesti raidekunta Lempäälän etu, sillä meillä on panostettu jo pitkään nimenomaan raidelliikenteen kehitykseen ja lähijuniin, eikä se kehitys ainakaan hidastu tulevaisuudessa.

Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021
Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021

Lue myös: Onnea Pirkanmaa! Tunnin juna Helsinkiin etenee viimein (8.8.2018)

Samalla tilaisuudessa sivuttiin myös Suomirata-hanketta, joka meni pari vuotta sitten odottamattoman tavalla sekavaksi. Takavasemmalta tuli nimittäin yllättäen esitys aivan pystymetsään rakennettavasta uudesta oikoradasta Helsinki-Vantaalta Tampereelle. Siitä syntynyt sekava nykytilanne ei ole hyväksi ratahankkeiden kehitykselle eikä myöskään niiden EU-rahoitukselle, joten tilannetta tulisi pikaisesti selkeyttää ja palata harharetkien jälkeen takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan.

Lue myös: Lähijunien pilotti käynnistyy Pirkanmaalla – 25 uutta lähijunavuoroa (28.3.2019)

Toisin sanoen, kuten olen jo pitkään kirjoittanut, nyt pitäisi ymmärtää luopua kokonaan uudesta oikoradasta ja keskittää saatavissa olevat panostukset nykyisen jo olemassa olevan pääradan kehitykseen. Sen kehitys maksaa murto-osan uuden rakentamisesta ja myös hyödyt saadaan käyttöön välittömästi. Pirkanmaan vientiyhtiöt ovat jo selkeästi ilmaisseet, että paikalliseen lentokenttään ja sen yhteyksiin panostaminen on tärkeämpää kuin miljardeilla euroilla rakennettava vartin nykyistä nopeampi junayhteys Helsinki-Vantaalle. Oikorataa ei siis voida kestävästi perustella Pirkanmaan vientiyhtiöiden tarpeilla.

Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021
Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021

Lue myös: JockaTV: Puskiaisten oikaisun maisemissa – asukkaiden ajatuksia tiehankkeesta (26.1.2021)

Edellä mainittu Tampereen henkilöratapihan kehityshanke on jo käynnistynyt, sillä kaupungissa on tehty päätös Itsenäisyydenkadun alikulun uudistamisesta. Se on pieni, mutta tärkeä askel tässä tärkeässä kokonaisuudessa. Suuremmassa kuvassa katson, että tähän samaan hankekokonaisuuteen liittyvät myös Sääksjärven rooli Pirkanmaan tulevana liikenteellisenä solmukohtana sekä Sääksjärven lähijuna-asema, jonka toteutuminen tosin edellyttää VT3 Puskiaisten oikaisun, Kehä II -tien ja siitä suoraan riippuvaisen Sääksjärven osayleiskaavan toteutumista. Ilman niitä Sääksjärvelle tulee pelkkä seisake.

Lue myös: Sääksjärven lähijuna-asema riippuu Puskiaisten oikaisusta (18.2.2021)

Näiden hankkeiden aikanaan toteutuessa Lempäälän pohjoisosa kasvaa ja kehittyy talousalueen merkittäväksi solmukohdaksi, johon syntyy liikenteellisen hubin lisäksi myös runsaasti uusia asuntoja ja työpaikkoja. Niillä taas maksetaan kuntalaisten hyvinvointia. Kun samaan kokonaisuuteen liitetään vielä Pirkkalan Toivion tuleva kaavoitus moderniksi luonnonläheiseksi asuinalueeksi, voidaan alueen kehitystä katsoa vuosikymmenten kuluttua tyytyväisenä. Kehityksen kello ei nimittäin pysähdy, ja meidän tulee varmistaa, että Lempäälä on tuon kehityksen kelkassa mukana.

Tamperelainen 1.7.2020