PÄIVITYS 12.12.2017: Hatanpään kartano on vaihtanut isäntää. Nykyisin tilaa vuokraa Juvenes, joka ei liity mitenkään tässä kirjoituksessa mainittuihin vuoden 2011 tapahtumiin. Samalla Hatanpään kartanon verkkosivujen osoite muuttui, ja on nykyisin www.hatanpaankartano.com. Uuden isännän myötä uskallan suositella lämpimästi Hatanpään kartanon palveluja muillekin, sillä Juvenes on erittäin kokenut, laadukas ja monipuolinen juhlapalvelujen tarjoaja. Hatanpään kartanon osalta alla oleva kirjoitus perustuu siis edellisen yrittäjän toimintaan vuonna 2011.
— Tässä alkuperäinen kirjoitus —
Järjestimme kesällä hääjuhlat Tampereella. Juhlapaikka oli Hatanpään kartano (Kartanon Tilapalvelu Oy, Y-tunnus 2074936-9) ja ruoat toimitti pitopalvelu Liekoranta (Oiva Catering Oy, Y-tunnus 2228968-5). Ulkoisesti häät onnistuivat todella hienosti, mutta kulissien takana pitopalvelu Liekoranta ja Hatanpään kartano aiheuttivat uskomattoman sotkun. Todettakoon, että nämä kaksi yritystä toimivat saumattomasti yhdessä ja esimerkiksi laskuttavat yhdessä. Homma ei ole kuitenkaan mennyt niin sanotusti by the book. Prosessin aikana paljastuikin järjestelmälliseltä vaikuttanut vedätys, jossa hääjärjestäjiä viilaataan linssiin. Meitä ei onnistuttu vedättämään, ja siksi julkaisenkin nyt tarinan verkossa esimerkkinä muille.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on varoittaa muita menemästä lankaan, jonka itse osasimme välttää. En väitä, että kumpikaan edellä mainituista yhtiöistä, pitopalvelu Liekoranta ja Hatanpään kartano, olisi syyllistynyt rikokseen, sillä vilunkipeli ei yleensä täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Kehotankin lähinnä olemaan varuillaan ja tarkistamaan näiden yhtiöiden kanssa tehdyt sopimukset erityisen tarkasti. Lisäksi kaikki viestit tulee tallentaa ja asiat sopia puhelimen sijaan kirjallisesti tai sähköpostilla, jotta mahdollisessa riitatilanteessa on tarvittavaa näyttöä siitä mitä on sovittu. Puhelinkeskustelut ja muut keskustelut kannattaa myös tallentaa mahdollisia jatkotoimia varten. Siihen käy hyvin esimerkiksi kännykän oma äänitallennin.
Häät ovat valtaosalle ihmisistä elämän merkittävimmät juhlat, mutta samalla ne ovat usein myös kalleimmat yksittäiset juhlat. Perinteisesti morsiamen vanhemmat maksavat ainakin osan kustannuksista, jotka kohoavat jopa viisinumeroisiin lukemiin. Summien suuruudesta huolimatta hääjuhlien kustannuksia katsotaan aivan liian usein läpi sormien ”kerrankos sitä nyt mennään naimisiin” -mentaliteetilllä. Siksi häät ovatkin oivallinen rahasampo kaikille hääjuhliin vähänkin liittyville tahoille, sillä hää-sana usein jopa tuplaa tuotteen ja palvelun hinnan. Juuri tästä syystä erityinen varovaisuus on paikallaan sekä taloudellisista että periaatteellisista syistä. Valppaana oleminen säästi meidät monilta perusteettomilta maksuilta ja paljasti kuinka pitopalvelu Liekoranta ja Hatanpään kartano vedättävät kimpassa juhlajärjestäjiä.
Vedätys alkoi hyvissä ajoin – yksinoikeus pitopalveluun?
Päädyimme järjestämään hääjuhlamme Hatanpään kartanossa, joka on todella idyllinen ja juhlava paikka aivan Tampereen keskustan tuntumassa. Sopimus tehtiin kirjallisesti ja allekirjoitettiin, ja varausmaksu maksettiin jo kuukausia ennen tapahtumaa. Kartanon edustaja kertoi ensimmäisessä tapaamisessa, että he suosittelevat käyttämään Liekoranta-nimistä pitopalvelua.
Meidän ja Hatanpään kartanon välisessä kirjallisessa sopimuksessa sovittiin aivan normaalit asiat juhlien kestosta, laskutuksesta ja ennakkomaksusta. Samalla siinä todettiin, että juhlien kestäessä pidempään laskutetaan toteutuneiden tuntien mukaan. Varmistimme tämän aikataulun jouston myös sähköpostitse, ja Hatanpään kartano vahvisti asian vastausviestissään. Bileiden kesto oli siis meidän päätettävissämme ja venytettävissä tarvittaessa vielä hääjuhlien aikana. Liekorannan kanssa puolestaan sovimme, että ruokailu päättyy kello 21.00 ja tarjoilijat poistuvat paikalta kello 22.00.
Otimme seuraavaksi yhteyttä pitopalveluun ja yllätyimme, kun Liekoranta ilmoitti, että heillä on yksinoikeus Hatanpään kartanossa järjestettäviin juhliin. Väitteestä huolimatta pyysimme myös useita kilpailevia tarjouksia eri pitopalveluilta. Lopulta päädyimme kuitenkin Liekorantaan sen Vammalassa sijaitsevassa ravintolassa järjestetyn häämenun koemaistelun perusteella. Ruoka oli ensiluokkaista, mutta myöhemmin saimme karvaasti huomata, että koemaistatuksen ruoat olivat pelkkää silmänlumetta. Niitä ei nimittäin toimitettu häätilaisuuteen. Aiheesta lisää myöhemmin tässä kirjoituksessa.
Tähän saakka kaikki oli kunnossa, vaikka Liekorannan vihjaus yksinoikeudesta hieman haiskahtikin. Tämän kirjoituksen varsinaiset aiheet ja härskit vedätykset tulivat ilmi vasta myöhemmin.
Perusteeton valvontamaksu asiakkaan piikkiin
Toisen kerran haistoin palaneen käryä, kun pitopalvelu Liekoranta ilmoitti, että sillä ja Hatanpään kartanolla on sopimus, jonka perusteella Liekorannan edustajan tulee olla paikalla KOKO JUHLIEN AJAN valvomassa että kaikki on kunnossa. Erikoinen vaatimus, mutta mikäli Hatanpään kartano ja Liekoranta olivat niin keskenään sopineet niin kyllähän se meille käy. Härskiksi vedätykseksi tilanne muuttui siinä vaiheessa, kun Liekoranta ilmoitti, että tästä valvonnasta laskun maksaa asiakas ja että kustannus on 42 euroa alkavalta tunnilta per tarjoilija! Asiakasta siis laskutetaan palvelusta, jota hän ei ole tilannut ja josta ei ole mitään mainintaa sopimuksessa. Kyse oli siis piilotetusta ja perusteettomasta lisämaksusta, jollaisesta me emme olleet tehneet minkäänlaista sopimusta. Meidän tapauksessamme lisälasku valvonnasta olisi ollut neljältä tunnilta yhteensä 168 euroa per paikalle jäänyt tarjoilija. Kolmen tarjoilijan kustannus olisi siis ollut 504 euroa!
Luonnollisesti otin kierroksia saatuani tietää tästä järjestelmällisestä vedätyksestä, jolla hyväuskoisilta juhlien järjestäjiltä rahastetaan täysin perusteettomasti satoja euroja. Järjestelmällisestä siksi, että meille kerrottiin, että kyseessä oli talon normaali tapa ja että ilman valvojaa juhlien pitäisi loppua kello 24.00. Liekoranta ilmoitti, että kartano haluaa tarjoilijan olevan paikalla, jotta tämä voisi laittaa juhlien jälkeen ovet lukkoon. Kartano luonnollisesti komppasi yhteistyökumppaniaan. Myöhemmin sekä Liekoranta että Hatanpään kartano jäivät kuitenkin kiinni valehtelusta, sillä sain selville, että ovet lukitsee vartiointiliike – eikä siis Liekorannan tarjoilija. Asia vahvistui lopullisesti, kun hääjuhlien jälkeen vartiointiliike tuli paikalle sulkemaan ovet.
Tällaista perusteetonta lisämaksua ei voi olla olemassa, ellei sellaisesta ole erikseen sopimuksessa mainittu. Pelkään kuitenkin, että moni juhlajärjestäjä on mennyt pulittamaan satojen eurojen lisämaksun mukisematta, koska sen kerrotaan olevan ”talon tapa”. Tämän kokemukseni perusteella Liekoranta ja Hatanpään kartano laskuttavat hyväuskoisilta asiakkailtaan huomattavia määriä perusteettomia valvontamaksuja. Ellei kyseessä siis ollut vain yksittäistapaus, mitä minulla on aihetta epäillä.
Tämän jälkeen ilmoitin Liekorantaan, että tarjoilijoiden työaika päättyy tasan kello 22.00, kuten oli aiemmin sovittu. Liekorannassa vaadittiin kuitenkin Hatanpään kartanolta (eikä siis minulta asiakkaana!) lupa lopettaa työaika kello 22.00, koska juhlat olivat jatkumassa kello kahteen saakka yöllä. Meidän hääjuhliemme jatkuminen ei mitenkään kuulunut Liekorannalle sen jälkeen kun heidän työnsä on tehty ja ruoat oli tarjoiltu ja syöty. Soitin Hatanpään kartanon edustajalle ja ilmoitin, että pitopalvelun on poistuttava kello 22.00 ja että bileet jatkuvat kello 02.00 saakka. Kartanon edustaja kuitenkin yllättäen suivaantui ja intti, että juhlia ei voi mitenkään jatkaa kello 24.00 jälkeen ilman että siellä on Liekorannan edustaja paikalla valvomassa ja lukitsemassa ovet juhlien jälkeen. Toistin asiani korostetun rauhallisesti, mutta vastapuoli ei ollut samoilla linjoilla.
– Sinä et voi alkaa sanella minulle mitään! Kartanon Tilapalvelu Oy:n edustaja kihisi kiukusta puhelimessa.
Tässä vaiheessa pinna alkoi olla harvinaisen kireällä, mutta kykenin kuitenkin latelemaan puhelimessa muutamia sopimusoikeuden perusteita ja tiedustelin missä kohdassa sopimusta on mainittu ylimääräisestä valvontamaksusta. Sen jälkeen langan päässä tuli piiiiiitkäksi aikaa hiljaista ja luulin jo saaneeni luurin korvaan. Nälkävuoden pituisen mykkäkoulun päätyttyä oli kuitenkin toinen ääni kellossa. Kartanon Tilapalvelu Oy ilmoitti asian olevan sittenkin kunnossa ja vahvisti tietoni siitä, että alunperinkin vartiointitoimiston oli määrä tulla lukitsemaan ovet – eikä siis Liekorannan tarjoilijan.
Hääjuhla
Juhlapäivänä kaikki näytti sujuvan mainiosti, sillä Liekoranta saapui ajoissa, Hatanpään kartano avattiin meille sopimuksen mukaisesti kello 13.00 ja ovien oli sovittu olevan auki kello 02.00 saakka. Lisäksi Liekoranta oli vahvistanut, että heidän tarjoilijansa lähtevät pois kello 22 – 23, kun kaikki oli saatu purettua. Kaikki näytti siis hyvältä ja rauha oli taas maassa. Mutta vain hetken.
Hääjuhlan aikana kulissien takana alkoi nimittäin tapahtua hieman ennen hääkakun leikkausta. Kaaso meni keittiöön tarkistamaan hääkakun leikkauksen aikataulua ja näki kuinka Liekorannan henkilökunta yritti epätoivoisesti korjata arvokasta hääkakun posliinikoristetta. Se oli pudonnut liian pienen ja pehmeän kakun päältä jo ennen kuin kakku oli saatu kärrättyä juhlatilaan. Henkilökunta myönsi virheensä ilmoittamalla kaasolle, että ”Se vain putosi”. Kakun kyljen kermakuorutuksessa olleet putoamisjäljet vahvistivat henkilökunnan kertomuksen. Ammattilaisten olisi pitänyt ymmärtää tukea koriste tai laittaa se suurempaan kakkuun. Niin ei kuitenkaan toimittu. Henkilökunta ei saanut korjattua koristetta, jolloin kaaso joutui kursimaan sen kasaan paperiliimalla. Koriste oli kuitenkin auttamattomasti rikki. Ehdimme ottaa koristeesta pari valokuvaa ennen kuin pieni kakku antoi uudelleen periksi ja koriste putosi uudelleen kesken kakun leikkauksen.
Kakun leikkauksen jälkeen pääsimme varsinaiseen ruokailuun. Vieraiden mukaan ruoka oli maittavaa ja sitä oli tarpeeksi. He eivät kuitenkaan tienneet, että tarjolla oli useita tyystin toisia annoksia kuin olimme hääjuhliimme tilanneet. Jopa Liekorannan koemaistatuksessa testatut annokset olivat erilaisia kuin juhliin toimitetut ruoat. Vääriä ruokalajeja oli useita. Tilasimme myös seitsemän kakun buffetin. Eräs toimitetuista kakuista oli juuri sellainen ”liivatekakku”, jota olimme nimenomaisesti kieltäytyneet tilaamasta. Lisäksi häihin tilatut (ja meille näytteenä esitellyt) lilanväriset servetit olivat vaihtuneet valkoisiin halpisservetteihin ja sovittu ruokien nimikointi puuttui kokonaan. Illan tiimellyksessä huomasimme, että myöskään sovittua huomenkakkua ei ollut otettu talteen jääkaappiin hääparille, kuten oli kirjallisesti sovittu.
Reklamaatio ja uskomattomat käänteet
Häät sujuivat todella loistavasti poislukien pitopalvelun osuus. Tein siitä heti seuraavana päivänä kirjallisen reklamaation ja kiistin tulevan laskun jo etukäteen sekä perusteeltaan että määrältään toimituksessa olleiden useiden virheiden takia. Liekoranta (eli Oiva Catering Oy) myönsi osan vääristä ruokalajeista, mutta kiisti henkilökuntansa rikkoneen kakun koristeen. Vastauksessaan Liekoranta väitti härskisti ”kahden häävieraan” rikkoneen koristeen, mutta jostain kumman syystä pitopalvelun henkilökunta ei maininnut sellaisesta mitään yrittäessään epätoivoisesti korjata koristetta keittiössä. Jälleen siis yksi valhe yrityksen plakkariin. Vastauksessaan Liekoranta tarjosi virheistään 100 euron nimellistä hyvitystä. Se ei kuitenkaan riittänyt kattamaan virheitä, sillä asiakkaana en ole valmis maksamaan mistään mitä en ole tilannut, enkä niistä tilatuista tuotteista joita ei ole toimitettu. Toimitetut ruoat toki syötiin, sillä asiakkaalla oli mahdollisuus huomata virheelliset tuotteet vasta häissä, jolloin korvaavien tuotteiden saaminen tilalle on mahdotonta.
Sitten asian juridiseen näkökulmaan. Asiaan sovelletaan ensisijaisesti kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n virhesäännöstä, jonka 1 momentin mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovituksi. Virhearvioinnin perusteeksi on kuluttajansuojalaissa asetettu vaatimus, että tavaran tulee yleisesti vastata sitä, mitä kuluttajalla on sellaisen tavaran kaupassa aihetta olettaa. Edelleen tavaran tulee olla myyjän ostajalle antaman kuvauksen mukainen ja vastata sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin (mm. menun koemaistatus ja servetit). Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 4 momentin mukaan jos tavara poikkeaa tästä, siinä on virhe (13.12.2001/1258).
Tällaisessa tapauksessa ostaja saa Kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta (KLV 03/33/1098, 21.06.2004). Lisäksi ostaja on Kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §:n perusteella oikeutettu korvaukseen myös vahingosta, jonka hän kärsii virheen tai huolimattomuuden vuoksi (mm. hääkakun koriste). Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että puute minkä tahansa suorituksen osan hoitamisessa merkitsee tavaran virhettä, mikäli kuluttajansuojalain tunnusmerkit täyttyvät (Bärlund 2002: s. 326 ja 327). Näillä perusteilla asiakkaalla on oikeus asianmukaiseen hyvitykseen myös pitopalvelun laskusta.
Laskutussotku ihmetyttää perintätoimistoakin
Pöyristyttävän vastineen jälkeen lähetin Liekorannalle uuden seikkaperäisen reklamaation hintoineen ja väänsin asian kaikki osa-alueet heille rautalangasta. En kuitenkaan ole saanut reklamaatiooni vastausta. Vastauksen sijaan sain laskun Kartanon Tilapalvelu Oy:ltä, eli Hatanpään kartanolta! Lasku tuli siis taholta, jolta emme olleet pitopalveluita tilanneet ja jolle emme olleet varausmaksua maksaneet ja joka ei ollut pitopalvelua meille toimittanut. Meillä ei siis ole pitopalvelujen osalta minkäänlaista asiakassuhdetta laskuttajaan – saati mitään maksettavaa. Asiakkaalla ei ole velvollisuutta maksaa laskua taholle, joka ei ole edes osallisena koko asiassa. Vastaavassa tilanteessa olevien tulee kuitenkin aina muistaa, että lain mukaan lasku tulee suorittaa määräajassa siltä osin kuin lasku on riidaton ja silloin kun laskun lähettää oikea taho. Tässä tapauksessa lasku tuli väärästä yrityksestä, joten sitä ei voinut maksaa.
Seuraavalla viikolla sain postia perintätoimistosta. Se oli maksumuistutus Kartanon Tilapalvelu Oy:n laskusta, joka oli siis jo lähtökohdiltaan perusteeton. Summana oli aikaisemmasta poiketen laskun riidaton osuus, mutta laskuttaja oli edelleen väärä. En ole siis vieläkään saanut asianmukaista laskua enkä myöskään ilmoitusta siitä, että alkuperäinen lasku olisi jossain vaiheessa siirretty Liekorannalta (Oiva Catering Oy) Kartanon tilapalvelu Oy:lle, ja että en olisi enää mitään velkaa pitopalvelulle. Jos maksaisin Kartanon tilapalvelu Oy:ltä saamani laskun tänään, olisin teknisesti edelleen velkaa Liekorannalle. Päätin tarkistaa asian perintätoimistosta, jossa ammattilaiset ymmärsivät heti tilanteen ja asia luvattiin hoitaa kuntoon. Vedätys kuitenkin jatkui.
Pian kävi nimittäin ilmi, että Kartanon tilapalvelu Oy oli samana päivänä soittanut morsiamen isälle ja ilmoittanut hänelle, että tyttären häiden lasku oli mennyt perintään! Nyt jumalauta vähän järkeä peliin… Firma kantelee morsiamen isälle kuin pikkulapset konsanaan! Tässä tapauksessa vahinkoa ei syntynyt, mutta mitä jos hääpari olisikin halunnut pitää laskusta syntyneen riidan salassa vanhemmiltaan ja häävierailtaan? Sitten kartano – joka ei ole edes oikea velkoja – menee ja soittaa vanhemmille. Ei hyvää päivää mitä touhua!
Myöskään perinnän osalta Hatanpään kartano ei ollut vieläkään ottanut lusikkaa kauniiseen käteen. Seuraavalla viikolla tuli nimittäin perintätoimistosta uusi maksumuistutus ja sen mukana laskun siirtoilmoitus, jossa ei kuitenkaan mainittu lainkaan mihin laskuun, summaan, tilaukseen, tilaisuuteen tai tilaajaan siirtoilmoitus liittyi. Kyseisellä paperilla ei siksi ole tässä prosessissa mitään merkitystä ja sillä voi vapaasti pyyhkiä vaikka takapuolensa. Pidän uskomattomana sitä että pitopalvelu Liekoranta ei ole kyennyt vieläkään – puolitoista kuukautta häiden jälkeen – toimittamaan yhtään laskua, jolla olisin voinut maksaa tilauksen riidattoman osuuden. Soitin siksi uudelleen perintätoimistoon, jossa alettiin myös jo selvästi suivaantua koko touhuun. Siellä ymmärrettiin, että minulla ei ole mitään syytä maksaa väärän yrityksen laskua ilman että saan ensin ilmoituksen laskun siirtämisestä ko. yritykselle. Asiakaspalvelija lupasi hoitaa minulle asianmukaisen laskun, jotta saisin homman pois päiväjärjestyksestä. Nyt odottelen sellaista laskua…
Liekoranta mainitsee blogikirjoituksen verkkosivuillaan (25.8.2011)
Liekoranta mainitsee tämän blogikirjoituksen nyt verkkosivuillaan. Yhtiö lupaa vastata asiakkaiden kysymyksiin ja ”kertoa tosiasioita” tapahtuneesta. Olisi mukava tietää miten heidän totuutensa eroaa tässä kirjoituksessa esitetystä totuudesta. Ilmoitelkaa, jos saatte sen tietoonne. Yrityksen maineenhallinnan kannalta asiaan on toki hyvä reagoida palautteeseen yrityksen omilla verkkosivuilla, mutta hieman parempi olisi ollut aikanaan selvittää asia avoimin kortein suoraan palveluun pettyneen asiakkaan kanssa. Sellaisen sijaan Liekoranta ensin kiisti virheet ja ilmoitti asiakkaalle ottaneensa yhteyttä lakimiehiin. Se ei mielestäni ole kovinkaan laadukasta reklamaation hallintaa.
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei missään nimessä ole mustamaalata ketään tai mitään, mutta asian tuominen päivänvaloon on mielestäni paikallaan. Suurin osa ihmisistä taipuu maksamaan täyden hinnan sekä edellä mainituista syistä että erityisesti lakimiehiin vihjailemisen ja asian heille siirtämisen jälkeen. Todellisuudessa lakimiehet eivät muuta asioita mitenkään. Lähinnä heidän mukana olonsa osoittaa, että Liekoranta ei itse kykene hoitamaan reklamaatioitaan muutoin kuin lakimiesten kautta.
Blogikirjoitusta vaaditaan poistettavaksi (3.9.2011)
Tapauksessa on sattunut monia mielenkiintoisia käänteitä sitten edellisen päivityksen. Liekoranta on siirtänyt asian Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan lakimiehelle. Onkin hyvä, että asia on siirtynyt ammattilaisen hoiteisiin, jotta siihen saadaan mahdollisimman pian asianmukainen ratkaisu. Samalla perintätoimisto pyyhittiin viimein pois pelistä, kun Hatanpään kartano toimitti meille myös hyvityslaskun, jolla saatava asianmukaisesti nollautui. Perusteettoman saatavan siirtäminen perintätoimistoon ei ollut alunperinkään kovin hyvä veto, sillä uhkailutaktiikka ei meihin tehonnut vaan tulos oli päinvastainen.
Seuraavana päivänä Kartanon Tilapalvelu Oy:ltä tuli postissa uusi lasku, jossa oli nyt eriteltyinä riidanalainen ja riidaton saatava. Yhä edelleen paketista puuttui kuitenkin asianmukainen velkasaatavan siirtoilmoitus, jossa olisi ollut mainittuna laskun numero, toimitettu palvelu, summa ja asiakas. Sellaista ei siis vieläkään ole toimitettu, eli lasku oli siten perusteeton. Asiasta käydyn viestittelyn perusteella meille oli kuitenkin kertynyt tarpeeksi muuta näyttöä siitä, että kyse oli juuri hääjuhlamme laskusta, joten maksoin nyt riidattoman osuuden pois osoituksena hyvästä tahdosta.
Liekorannan sijaan keskustelua reklamaatiosta käydään nyt siis MaRan lakinaisen kanssa. Hän lähetti ensimmäisen viestinsä minulle 18. elokuuta. Siinä Liekoranta myönsi monet virheistään ja tuli aavistuksen verran vastaan nostaen tarjoamaansa hyvitystä 100 eurosta 189 euroon. Pidän ehdotusta kuitenkin virheisiin nähden edelleen täysin riittämättömänä. Lakimies väitti lisäksi virheellisesti, että esimerkiksi erästä ruokalajia olisi koemaistettu, mikä ei pitänyt paikkaansa. Onneksi minulla on koko koemaistatus äänitettynä iPhonelle, joten asia oli helppo tarkastaa nauhalta. Lähetin lakimiehen kirjelmään myös vastauksen, jossa kerroin olevani valmis tulemaan vaatimuksissa jonkin verran vastaan, jotta asia saadaan mahdollisimman pian pois päiväjärjestyksestä.
Lakimiehen kirjelmässä merkillepantavaa oli kuitenkin eräs mielenkiintoinen vaatimus, jossa tätä blogikirjoitusta vaadittiin poistettavaksi verkosta.
Olemme tutustuneet myös laatimaanne internetin blogi-kirjoitukseen 15.8.2011. Toteamme, että kirjotuksenne sisältää useita asiavirheitä sekä asiattomia ja perusteettomia vihjauksia liiketoimintamme luonteesta. Toivon teidän viipymättä poistavan kyseisen blogi-kirjoituksen tai vähintäänkin oikaisevan virheelliset tiedot.
Tässä kirjoituksessa ei ole käsittääkseni ainoatakaan asiavirhettä, eikä minulle ole sellaisia myöskään missään vaiheessa yksilöity Liekorannan puolesta. Liekorannan harjoittama uhkailu-mentaliteetti menee kuitenkin tämän poistovaatimuksen myötä varsin pitkälle, sillä mitään perustetta blogikirjoituksen poistamiseen ei ole. Tulee väkisinkin mieleen legendaarinen tapaukset Ravintola Lehtovaara ja Suomen parhaat verkkosivut, joissa molemmissa vaadittiin kriittisten blogikirjoitusten poistamista. Lisäksi lakimiehen lausumassa ihmeteltiin Liekorannan osakseen saamaa kritiikkiä.
Liekoranta järjestää vuosittain noin 60 hääjuhlat sekä sadoittain muita tilaisuuksia, eikä yritys ole koskaan saanut näin suurta arvostelua osakseen.
Väite pitää ehkä paikkansa. Olen kuitenkin saanut tämän prosessin aikana yhteydenottoja vastaavista tapauksista, joissa asiakas on joutunut kiistelemään Liekorannan kanssa reklamaatiosta. Osa jutuista on ollut varsin rajuakin luettavaa. Liekoranta ei ehkä ole koskaan saanut näin suurta arvostelua osakseen, mutta se ei tarkoita etteikö yhtiö olisi sellaista aiemminkin ansainnut. Siihen en ota kuitenkaan nyt enemmälti kantaa.
Lakimies pohtii jatkotoimenpiteitä (5.9.2011)
Tänään sain Liekorantaa edustavalta MaRan lakimieheltä sähköpostin, jossa hän ilmoitti ettei ”Liekoranta katsonut aiheelliseksi muuttaa aiemmin esittämäänsä kohtuulliseksi katsomaansa hinnanalennusehdotustaan”. Se oli siis yhteensä 189 euroa kaikista edellä eritellyistä virheistä. Samalla lakimies toteasi joutuvansa keskustelemaan Liekorannan kanssa ”mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin ryhtymisestä”. Näitä mahdollisia jatkotoimia ei ainakaan vielä yksilöity, mutta eiköhän niistä kuulla pian lisää.
Reklamaatioiden käsittely on suomalaisissa yhtiöissä usein retuperällä, eikä Liekoranta tämän tapauksen perusteella ole poikkeus. Mitä varsinaiseen reklamaatioon tulee, niin kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n perusteella asiassa ei ole nähdäkseni juuri epäselvää. Onneksi kaikki Liekorannan kanssa käydyt keskustelut ja puhelut ovat tallessa joko sähköposteina tai äänitteinä, joten tilauksemme sisällöstä ei jää epäselvyyttä. Suosittelen muitakin tekemään samoin vastaavien tilanteiden varalle ja myös valokuvaamaan juhliin toimitetut ruoat. Ilman kunnon arkistomateriaaleja vastaava keissi voi olla hankala saada hoidettua asianmukaisesti.
Asia on loppuunkäsitelty (25.11.2013)
Liekorannasta ja Hatanpään kartanosta, heidän lakimiehistään tai muista apureista ei ole kuulunut mitään edellä mainittujen tapahtumien jälkeen, eli yli kahteen vuoteen. Näin ollen tapaus on nyt meidän osaltamme loppuun käsitelty. Toisin sanoen kiistan lopputulos on nyt se, että me jätimme lopulta maksamatta asianmukaiseksi hyvitykseksi katsomamme osuuden laskusta, eikä sitä ole meiltä enää peritty. Liekoranta iski pyyhkeen kehään ilmeisesti huomattuaan, että he olivat tässä pelissä melko heikoilla.
Pitopalveluyritys ei vienyt asiaa – tietenkään – käräjille tai muuhun instanssiin, sillä he olisivat hyvin todennäköisesti hävinneet sen rökäletappiolla edellä mainituista syistä. Luovutusvoitto Liekorannasta on kuitenkin hieman sääli, sillä olisi ollut mielenkiintoista viedä asia tuomioistuimen päätettäväksi. Minulla tällaiseen oikeudenkäyntiin olisi voinut olla myös jonkinlainen perverssi halukkuus, jollaista lukemattomilla muilla samojen tahojen huijauksen uhreilla ei varmasti ole. Toivottavasti tämä kirjoitus antaa kuitenkin muille samanlaiseen tilanteeseen joutuneille rohkeutta pitää puoliaan. Liian monet maksavat perusteettoman laskun kiltisti viimeistään saatuaan lakimieheltä kirjeen.
Mikäli olet joutunut vastaavaan tilanteeseen, niin voin tapauskohtaisesti lähettää asiaan liittyvät juridiset lausumat nähtäväksi. Niistä voit saada oikeudellisine viittauksineen hyvän pohjan omalle reklamaatiollesi, olivat vastassa sitten Liekorannan lakimiehet tai jokin muu vastaava taho.
Valtaosa hääjärjestelyistä onnistui täydellisesti!
Vielä muutama sananen muista hääjuhlassa mukana olleista esiintyjistä ja palveluntarjoajista, jotka kaikki hoitivat bileet kotiin erittäin upeasti. Virallisen hääkuvat otti Suomen parhaimmistoon lukeutuva valokuvaaja Harri Hinkka, ja hääpäivän tilannekuvaajana toimi niin ikään upeita kuvia ottanut Laura Torkkeli. Heidän ansiostaan ikimuistoisen juhlan tunnelmat tallentuivat kuviksi myös jälkipolville. Esiintyjistä Fintelligens ja Jonne Aaron veivät juhlayleisön jalat alta, kun erikoismies Superviinuri ja stand-up -koomikko Rami Valli naurattivat puolestaan juhlakansaa vedet silmissä. Äänentoistosta vastasi äärimmäisellä asiakaspalveluasenteella Ylivieskan äänentoistopalvelu ja punaisella matolla sekä vihkimisessä äänentoistosta huolehtivat Profilightin sankarit. Suurkiitos kaikille – sekä tietenkin myös jokaiselle vieraalle!
Bileet olivat loistavat.
