Olo on kuin olisi jäänyt jyrän alle. Katamaraani lähtee kello 12.00 kohti Koh Taon saarta. Välillä meinaa taju lähteä. Katamaraanireissu menee keskittyessä siihen, ettei tarvi puhua norjaa. Parin tunnin matka menee onneksi ihan siedettävästi, vaikka olinkin koko ajan tajunnan rajamailla.
Komukan Agile Messenger toimii loistavasti, ja se onkin hinta-laatu-suhteeltaan selvästi paras tapa pitää yhteyttä Suomeen. GPRS-yhteys maksaa huimat 14 euroa per mega, mutta kännykän mese on onneksi osoittautunut pihiksi kaistan suhteen. Megalla meseilee todella paljon tuohon määrään.
Koh Taolla setti alkoi hyvin, taksikuski yritti väkisin rahastaa meiltä tuplahinnan. Pieni äänen korotus ja pari valittua sanaa, niin hinta jäi oikealle tasolle. Ei siis tarvinnut rähjätä, mikä onkin Thaimaassa huono juttu, koska silloin menettää helposti kasvonsa – kuvainnollisesti tosin.
Koh Tao Royal Resort löytyi hienolta palmurannalta, mutta taas ongelmia. Olimme varanneet ja maksaneet etukäteen ilmastoinnilla varustetun huoneen, mutta sellaista ei yllättäen löytynytkään. Taas piti harrastaa tiukkasanaista neuvottelua, jonka jälkeen saimme varaamamme tasoisen huoneen maksamalla 400 bahtia (n. 8 euroa) ylimääräistä. Samaa summaa pitää käydä perimässä takaisin ao. toimistosta, kun pääsemme takaisin Hua Hiniin.
Pian päästiin onneksi pulahtamaan saaren upealla rannalla. Olotila alkoi taas huonontua, ja nyt myös Elinalla alkoi tulla heikko olo. Illan mittaan kovassa käytössä ollut vessakin tukkeutui välillä hetkeksi. Nyt pitäisi varmaan käydä morjenstamassa lääkäriä, jos sellainen täältä saarelta löytyy.
Lekuri löytyikin nopeasti Suomesta. Tuttu lääkäri määräsi tekstiviestianalyysin jälkeen antibioottia, ja vastaava lääke löytyi Koh Taon apteekista – ilman reseptiä tietenkin. Hienoa! Seuraavana yönä saatiin nukuttua vain pari tuntia, mutta aamulla olo oli jo parempi.
Pienen analyysin jälkeen päättelimme syylliseksi olotilaamme Koh Samuilla sijaitsevan Swensens-jäätelöbaarin, jossa kävimme muutama tunti ennen sairastumista. Koh Taoon tutustuminen jäi siis pintapuoliseksi, mutta ehdimme tehdä kierroksen saaren ”keskustassa”, joka oli pieni ja kansainvälisen oloinen. Ravintoloita ja nettikahviloita oli joka lähtöön.
Tänään olisi ollut myös kuuluisa Full Moon Party -biletapahtuma, joka järjestetään täyden kuun aikaan Koh Panganilla, ei siis Koh Samuilla kuten usein virheellisesti luullaan. Tosin Samuillakin taitaa olla jotain varjotapahtumia.