Genevessä hengaillessa sattui silmään Saudi Arabian Airlinesin näyteikkunassa mielenkiintoinen asetelma.
Annecyn nurkilla huoltoasemalla oli tankkaamassa ambulanssi, jonka lääkärillä oli kansainvälisesti katsottuna mielenkiintoinen nimi, joka aiheuttanee maailmalla hieman hilpeyttä.
Nyt olis taannoiselta Ranskan varjoliitoreissultamme uskomattoman siisti GPS-track, joka aukeaa suoraan Google Earth -kartalla. Muista laittaa 3D päälle ja kallistaa kuvaa. Siinä näkyy Nurmisen Janin ja Rahikaisen Arin lentämät reitit erittäin tarkasti termiikki termiikiltä. Mahtavuutta!
Avaa Google Earth ja sieltä ”open”. Copy-pasteta siihen alla oleva urli, niin softan pitäisi avata track suoraan. Toimii ainakin uudemmissa versioissa. Hyvää matkaa Annecyn rinteille!
Nurmisen lento: http://www.tamkik.fi/Jani_Nurminen_annecy.kml
Rahikaisen lento: http://www.tamkik.fi/rahikainen_ari_annecy.kml
Viime aikoina olen huomannut merkittävän eron kahden kotimaisen sääennusteen välillä, vaikka luulisi erojen olevan lähinnä marginaalisia. Näin ei kuitenkaan ole, sillä Ilmatieteen laitoksen sääennuste lupaa yleensä aivan liian huonoa säätä, kun taas Forecan ennuste lupaa usein hieman liian hyvää.
Näiden kahden välillä muutaman viikon seurantajaksolla Forecan ennuste on ollut selvästi paremmin paikkansa pitävä. Parhaiten tulevan parin päivän sään on ennustanut kuitenkin Ilmailulaitoksen lentosää, joka onkin tarkoitettu ammattilaisten käyttöön. Palvelun tuottaa Foreca, joten yleisesti saatavilla olevista ilmaisista sääpalveluista se pitää selvästi kilpailijaansa paremmin paikkansa.
Silti on aihetta ihmetellä, kuinka ”aiemmin niin luotettava” Ilmatieteen laitos ennustaa nykyisin säätä ilmeisesti kahvinpavuista, kun ennuste ja todellinen säätila eroavat lähes poikkeuksetta kuin yö ja päivä. Nytkin se lupaa Vaasaan joka päivälle sadetta, kun Foreca ja lentosää lupaavat molemmat huomiseksi poutaa ja aurinkoa.
PÄIVITYS: Eilen Vaasassa paistoi lähes koko päivän aurinko ja sää oli muutenkin helteinen. Siinä mielessä Foreca oli selkeä voittaja jälleen kerran. Yksi parin minuutin sadekuuro tosin tuli, joten Ilmatieteen laitoskin saa puoli pistettä veikkauksestaan.
.jpg)
Nyt on vihdoin matskua tarjolla meidän taannoisesta Annecyn varjoliitoreissustamme. Kuvia on aikamoinen määrä, mutta joukossa pitäisi olla muutama ihan siedettävänkin näköinen foto. Suurin osa kuvista on meitsin käsialaa, mutta joukossa on myös Nurmisen Janin kamerasta lainattuja otoksia.
Tuossa yllä olevassa kuvassa meikä hengaa Swingin Arcuksella edessä ylimmäisenä. Keltainen siipi, jossa on musta ”nuoli”. Tsekkaa kuvat tästä: Kuvat: Varjoliito Annecy.
Kameraan tarttui pari lyhyttä videotakin: Paikallisen heron top landing ja toisen paikallisen heron kikkailua.
PÄIVITYS: Lisää kuvia vielä kerhomme saitilla.
Pääsimme lentämään Kööpenhaminasta aamukoneella Helsinkiin, josta suuntasimme Tampereelle ”sivistyksen pariin”. Mansessa satoi vettä, mutta se ei niin haitannut, kun alla oli jopa 40 asteen helteitä Keski-Euroopassa. Reissu oli onnistunut ja kun yhdeksästä mahdollisesta lentopäivästä lennettiin seitsemänä, niin siinäkin suhteessa reissu oli menestys.
Nyt on noin 300 valokuvaa perattavana ennen kuin niistä viitsii tehdä gallerian. Kuvia on siis tulossa.
Myöhemmin illalla saimme tiedon, jonka mukaan meidät lennätetään Kööpenhaminaan hotelliin yöksi. Sieltä matka jatkuisi ”seuraavana päivänä” Helsinkiin. Sen tarkempaa infoa ei tullut mistään suunnasta, joten matkustajat olivat lievästi sanottuna vittuuntuneita, koska suurella osalla oli tiistaina työpäivä eikä kotiinpääsyn aikataulusta ollut mitään tietoa.
Köpiksessä meidät hoidettiin Radisson SAS -hotelliin yöksi ja kerrottiin, että pääsisimme jatkamaan 08.10 koneella Suomeen. Se kuulostaa ihan siedettävältä, vaikka työpäivä menisikin joka tapauksessa harakoille. Palvelu Köpiksen päässä oli muuten jees, mutta arvokkaita lentovälineitämme oli kohdeltu kaltoin. Onneksi mitään ei ollut (vielä) hajonnut.
Nautimme SAS:in piikkiin oluet ja pienen iltapalan hotellin respassa ja suuntasimme petiin. Herätys on jo neljän tunnin päästä…
Herätys kuuden jälkeen. Pika-aamiainen, vuokra-auto Annecyyn ja bussi Geneveen. Väsyttää.
Hengailimme päivän Team Bernard -perusleirissä ja Geneven keskustassa, jossa oli mielenkiintoista huomata, että kaupungilla valkoihoiset olivat selvä vähemmistö. Sveitsiin, tai ainakin Geneveen, on ilmeisesti ollut aikamoinen tunku Välimeren eteläpuolisista maista.
Suuntasimme kentälle junalla muutamassa minuutissa iltapäivän kääntyessä iltaan. Siellä saimme ikäväksemme huomata, että koneemme oli myöhässä, eikä matkan jatkumisesta ollut hajuakaan. SAS -lentoyhtiön tiedotus tökki aika pahasti. Lopulta saimme tietää, että missään tapauksessa emme pääse Suomeen samana yönä.
Ranska yllätti monella tapaa ensikertalaisen kävijän. Ehkä eniten ihmetystä aiheutti kuitenkin se, että patonkimaa on tekniikan osalta selvä takapajula esimerkiksi Skandinavian maihin verrattuna. Keskiverto ranskalainen osaa käyttää esimerkiksi matkapuhelinta vain välttävästi, eikä edes ulkomaiseen numeroon soittaminen onnistu ilman opastusta.
Internetin suhteen laajakaista on ranskalaiselle lähes yhtä outo asia kuin 3G suomalaisille. Maa onkin karkeasti arvioiden noin 10 vuotta jälkijunassa tekniikan etulinjasta.
Myös maaseudulla huomasimme saman asian. Nykyaikaisia vermeitä ei näkynyt ja traktorit olivat useita vuosikymmeniä vanhoja. Myös kotipihoilla maa- ja puutarhatyöt tehdään vuosikymmeniä vanhoilla tekniikoilla ja välineillä sen sijaan, että sama työ olisi tehty murto-osassa uusilla vehkeillä.
Joku voisi sanoa tätä perinteiden kunnioittamiseksi, mutta itse olen sitä mieltä että Ranska on jäänyt jälkeen teknisen kehityksen kelkasta. Ainakin täällä maaseudulla. Toisaalta jos tulee toimeen ilman tekniikan tuoreinta aaltoa, niin hyvä homma. Mielenkiintoista vaan, että tämän maan tyypit tekevät koko Eurooppaa koskevia päätöksiä EU:ssa.
Auton kanssa on hyvä huomioida se, että tankkia ei kannata päästää kovin tyhjäksi, sillä osa bensa-asemista on kiinni viikonloppuisin ja osaan käyvät maksuvälineenä vain paikalliset pankkikortit. Käteisellä ja esimerkiksi Visalla tankkaaminen on usein mahdotonta ainakin pienemmillä paikkakunnilla.
Jos lähdet Annecyn yöelämään, voi varautua baarista rippuen 12-16 euron pääsymaksuihin, 10-15 euron oluen hintaan ja siihen, että takseja ei löydy yöllä. Tyyristä, mutta pääosin tyylikästä. Käytännössä kaupungin yöelämä on siitäkin huolimatta parin ns. clubin harteilla.
Pop Plaget on nuorison ykkösmesta. Aikuisten ”yksityisklubi” on Garage, jossa on tiukka dresscode. Laadukkaampaa yöelämää etsivien kannattaa tsekata noin 20 kilsan päässä oleva Macumba, joka on yksi Euroopan suurimmista yö-komplekseista.
Tänään päätettiin saada lentopäivä keinolla millä hyvänsä, kun kelikin näytti hyvältä. Ensimmäiset kaksi lentäjää, Tapio ja Jari, saivat kuitenkin koko siiven etureunan sisään parikymmentä metriä lähtöpaikan edessä, joten lentotoiminta pantiin muutamaksi tunniksi jäihin.
Parawaitattiin vuoren rinteellä nelisen tuntia nukkuen ja aurinkoa ottaen. Sitten lopulta tuttuun aikaan, eli puoli viideltä, keli rauhoittui ja päästiin ilmaan. Puolen tunnin lennon jälkeen saman rinksan kiertäminen alkoi tuntua tylsältä, joten lähdin etsimään termoja kylän päältä. Eihän niitä sieltä tarttunut kiinni.Nappasin kuitenkin ihan leppoisan 40 minuutin lennon. Mukava päätös reissun lento-osuudelle.
Sää suosi mukavasti, ja lentopäiviä kertyi peräti seitsemän yhdeksästä, mikä on jo liki ennätysmäärä. Nokian kommunikaattorin käyttöjärjestelmän bugisuus ei anna kirjoittaa pidempää selostusta. Paska mikä paska.
