Julkaistu

Omavaraisempaa Eurooppaa, kiitos.

Euroopan unioni on tilanteessa, jossa kansainväliset konfliktit ja pandemia ovat aiheuttaneet haasteita ulkorajoilla ja osoittaneet haavoittuvuuksia toimitusketjujen häiriötilanteissa. Unionin täytyy siksi vahvistaa puolustustaan ja omavaraisuuttaan. Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta tässä kehityksessä kokoaan selvästi suuremmaksi toimijaksi.

Suomi on osa läntistä arvoyhteisöä, ja Nato-jäsenyyden myötä suomalaisen puolustusteollisuuden merkitys kasvaa. Euroopan puolustuksen riippuvuus Yhdysvalloista tarkoittaa, että unionin intresseissä on kasvattaa omavaraisuutta puolustusteollisuudessa. Suomessa toimiala on keskittynyt lähinnä Pirkanmaalle, joten maakunnan rooli tulee olemaan huomattava. Tampereella toimii lukuisia puolustusklusterin yhtiöitä ja ala työllistää noin 10 000 ihmistä. F-35 -hävittäjähankinta näkyy sekin vielä vuosikymmenten ajan teollisena yhteistyönä Pirkanmaan yrityksissä.

Ukrainan sota muistuttaa meitä ruokavarmuudesta, joka on keskeinen osa huoltovarmuutta. Maatalouden kannattavuus ja riittävät toimintaedellytykset ovat ratkaisevia kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle. Unionin omavaraisuus ja kilpailukyky kasvavat jatkossa strategisten raaka-aineiden saatavuuden, jalostuksen ja kiertotalouden asetuksella, joka edellyttää Euroopassa louhittavien strategisten raaka-aineiden määrän kolminkertaistumista vuoteen 2030 mennessä.

Suomen tulee hyötyä tästä kehityksestä lisäämällä omaa jalostustaan ja kiertotalouttaan. Vaasan akkutehdas olisi toteutuessaan mainio esimerkki korkeasta jalostusarvosta. Asetuksen mukaan 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista täytyy jatkossa jalostaa EU-alueella ja kierrätetyn materiaalin osuus nostaa 15 prosenttiin. Suomella ei ole varaa jättäytyä Euroopan Kongoksi, josta kaivannaiset lähetetään jalostettavaksi muihin maihin. Siksi meidän täytyy jalostusarvoa kasvattamalla varmistaa, että Suomeen jää nykyistä suurempi osuus raaka-aineiden arvosta. Varmistetaan siis paikkamme käynnissä olevan kehityksen hyötyjien leirissä.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 8.11.2023.

Julkaistu

Suomen täytyy päättää itse metsistään

Euroopan unionin päätöksenteon tärkeimpiin ohjenuoriin lukeutuvan läheisyysperiaatteen mukaan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä, mahdollisimman pienellä byrokratialla ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Läheisyysperiaate on kuitenkin vaihtunut turhaan sääntelyyn ja mikromanageeraukseen. Lisääntyvä byrokratia kuormittaa unionin toimintaa ja vie resursseja aidosti tärkeiltä asioilta. Vääjäämättä syntyy vaikutelma, että komissio paikkaa esitystensä laadun puutteita määrällä.

Lue myös: EU-komission esityksissä parantamisen varaa (29.11.2023)

Läheisyysperiaatteesta laistaminen näkyy Suomessa varsinkin maa- ja metsätaloudessa. Suomen täytyisi saada päättää omista metsistään, mutta nyt näin ei ole. Euroopan unioni on aktiivisesti pyrkinyt saamaan suomalaiset metsät päätösvaltaansa, eikä se ole suomalaisten etujen mukaista. Eurovaalien jälkeen uuden parlamentin on aika viheltää peli poikki. Unionin tulee pitäytyä päätöksissä ylätasolla, sillä jäsenvaltioiden täytyy itse päättää miten omia metsiään hoitavat. Keskusjohtoisesti ei kyetä ottamaan riittävästi huomioon jäsenmaiden omia erityispiirteitä.

Lue myös: EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa (30.12.2023)

Muut jäsenmaat haluavat ymmärrettävästi hyötyä Suomen metsistä ja hiilinieluista, mutta siihen ei tule suostua. Kansallisen edunvalvonnan on oltava keskiössä. Suomalaisten etuja puolustavien parlamentaarikoiden lisäksi unioniin tarvitaan lisää suomalaisia EU-virkamiehiä, joiden määrä on vähentynyt huolestuttavasti. Vaikuttamista ja edunvalvontaa tarvitaan lisää kaikilla tasoilla. Maa- ja metsätalousyrittäjien lisäksi turha sääntely hankaloittaa myös suomalaisten yritysten toimintaa. Nyt päättyvän EU-vaalikauden piti olla sääntelyn purkamisen kausi, mutta suunta on ollut päinvastainen.

Julkaistu

Kokoomus nimesi Jocka Träskbäckin ehdolle eurovaaleihin

Kokoomuksen puoluevaltuusto nimesi sunnuntaina puolueen ensimmäiset kuusi ehdokasta ensi kesäkuun eurovaaleihin. Yksi nimetyistä on varakansanedustaja ja yrittäjä Jocka Träskbäck, jota Pirkanmaan Kokoomus esitti yksimielisesti ehdokkaaksi.

Träskbäckin visio Euroopan unionista on sisäisesti ja ulkorajoilta turvallinen sekä nykyistä omavaraisempi unioni, jossa jäsenvaltiot kantavat itse vastuuta omasta taloudestaan ilman uutta yhteisvelkaa.

– Suomalaiseen työhön ja yrittäjyyteen vaikuttavaa sääntelyä tulee vähentää ja maamme erityisasema maa- ja metsätalouden, teollisuuden sekä geopoliittisen aseman osalta tulee huomioida EU-päätöksenteossa paremmin, Träskbäck toteaa.

Muut viisi sunnuntaina nimettyä kokoomuksen ehdokasta olivat ylikonstaapeli Mika Kasonen, kansanedustaja Aura Salla, kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Maria Miala sekä nykyiset europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen. Kokoomus nimeää eurovaaleihin yhteensä kaksikymmentä ehdokasta ja tavoittelee europarlamentista vähintään neljää paikkaa.

Julkaistu

Suomen etu edellä. Jocka Träskbäck.

Miksi olen ehdolla EU-vaaleissa? Valtaosa suomalaisia koskevasta lainsäädännöstä tulee eduskuntaan EU-parlamentista, joten siellä jos jossain Suomella ja suomalaisilla tulee olla vahva edustus. EU-parlamentin päätökset vaikuttavat jokaisen suomalaisen arkeen pullonkorkeista vesiputkiin ja metsien käytöstä siruteollisuuteen. Viime vuosina turha ja jopa haitallinen sääntely on lisääntynyt, joten parlamentti tarvitsee ryhtiliikkeen. Haluan olla vaikuttamassa siellä missä se on tehokkainta, ja EU-parlamentti on siihen oikea paikka. Äänestäminen eurovaaleissa kannattaa.

Miksi yrittäjä hakee EU-parlamenttiin? Politiikkaan tarvitaan lisää yrittäjiä, myös Euroopan parlamenttiin. Olen toiminut 30 vuoden ajan yrittäjänä ja hallitustehtävissä lukuisissa eri alojen yrityksissä. Monipuolisesta käytännön kokemuksesta on varmasti hyötyä myös Euroopan parlamentissa. Kun kokoomus pyysi minua ehdolle eurovaaleihin, oli vastaus selvä. Silloin mennään, kun isänmaa kutsuu.

Liity mukaan tukiryhmään tästä!

Yrittäjyys ja talous

Suomen etujen valvonta on nostettava etusijalle. Euroopan unionin kilpailukykyä täytyy lisätä ja sääntelyä vähentää, koska Euroopan tulee menestyä globaaleilla markkinoilla. Yrittäjyyden sääntelyä tulee vähennetää sekä kannustimia investointeihin ja innovaatioihin lisätä. Jäsenvaltioiden on kannettava vastuuta omasta taloudestaan ilman uutta yhteisvelkaa.

Suomen saantoa EU-tukirahoista tulee lisätä kaikilla sektoreilla, erityisesti liikenneinfrassa ja TKI-investoinneissa tukemalla näiden hakuprosesseja. Kaivannaisten suomalaista jalostusarvoa on lisättävä, jotta niiden arvosta jää suurempi osuus Suomeen. Euroopan unionin tulee keskittyä vain ylätason päätöksiin ja komission tulee lopettaa haitallisen sääntelyn tehtaileminen. Unioni tarvitsee vähemmän pullonkorkkien sääntelyä, enemmän ylätason strategisia linjauksia.

Turvallisuus

Euroopan unionin omavaraisuutta energiasta, strategisista raaka-aineista, ruoantuotannosta ja puolustuksessa on lisättävä. Suomen geopoliittinen erityisasema on otettava laajasti huomioon turvallisuuspolitiikassa. Puolustusteollisuuden hankintoja tulee keskittää Suomen puolustusklusteriin. Lyijyhaulien kieltoon tulee neuvotella Suomelle poikkeuksia vähintään reserviläistoimintaan ja ampumaradoille.

Tietoturvaan ja kyberuhkien torjuntaan on panostettava. Suurpetojen suunnitelmallinen kannanhoito on mahdollistettava. Komission esitys viestinnän salauksen kiellosta on kaadettava erittäin riskialttiina. Ukrainan tukemista täytyy jatkaa, koska se taistelee kaikkien sivistyneiden valtioiden puolesta. Turvapaikanhakijat on ohjattava Euroopan unionin ulkopuolelle odottamaan hakemuksensa käsittelyä.

Maa- ja metsätalous

Suomi elää metsästä. Suomen on voitava päättää itse omasta maa- ja metsätalouspolitiikastaan. Ruokavarmuuteen on panostettava osana huoltovarmuutta. Elintarvikkeiden tuotantoketju on turvattava ja suomalaisten tuottajien taloudellisia toimintaedellytyksiä parannettava. Suomalaisten metsien hiilinielut ja turvesoiden uusiutuminen on tunnustettava ja huomioitava. Läheisyysperiaatetta täytyy korostaa, eli päätökset tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

Ennallistamisasetusta ei pidä hyväksyä, koska se on Suomelle unionin jäsenmaista kallein eikä tunnista Natura-alueilla jo tehtyjä toimia. Metsäkatoasetukseen neuvoteltava Suomelle kansallisia poikkeuksia, koska sen seuraukset olisivat Suomelle erittäin negatiiviset. Metsien monitorointiin on saatava tolkullinen ratkaisu. Unionin lainsäädäntöön tulee pyrkiä vaikuttamaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa ongelmien välttämiseksi.

Liity mukaan tukiryhmään tästä!

Julkaistu

Lempäälän veronmaksajat istutettiin maksajan penkille

Lempäälän veronmaksajat istutettiin maksajan penkille, kun valtuusto päätti kiristää kuntaveroa äänin 18-25. Vihreiden ja vasemmistoliiton esittämää peräti 0,54 prosenttiyksikön kertakorotusta kannattivat keskusta, sosialidemokraatit ja kristillisdemokraatit. Veronkorotusta vastaan äänestivät vain kokoomus yhtä valtuutettua lukuunottamatta ja perussuomalaiset kahta valtuutettua lukuunottamatta. Se ei tällä kertaa riittänyt.

Kunnan säästöpaineet ovat ymmärrettävästi suuria. Valtuusto päätti kuitenkin korottaa kuntaveroa välittömästi sen sijaan, että ensin olisi rauhassa valmisteltu sopeutusohjelma yhdessä henkilöstön kanssa ja katsottu millaisia tuloksia säästötoimilla saadaan aikaiseksi. Kuntalaisten veronkorotusten tulisi olla vasta viimesijainen keino, mutta Lempäälässä se äänestettiin nyt ensimmäiseksi keinoksi.

Lisäksi nyt päätetty veronkorotus on historiallisen raju. Esitys oli nimittäin 6,9 prosenttia pohjalla ollutta aikaisempaa veroprosenttia suurempi. Sama korotus aikaisempaan 20,5 veroprosenttiin olisi tarkoittanut veroprosentin kertanostoa peräti 21,9 prosenttiin. Tällaista korotusta kukaan ei voi perustellusti pitää maltillisena. Kunnan käsi työntyy nyt palkansaajan taskuun kyynärpäätä myöden.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja totesi äskettäin viisaasti, että kuntatalouden ongelmat eivät ratkea siirtämällä rahaa lompakosta toiseen. Veronmaksajan lompakolle ensimmäisenä menemisen sijaan kuntien tulisi tehdä ensin vastuullisia ratkaisuja palvelutuotannossa ja hallinnon rakenteissa, investointeja unohtamatta. Tästä on helppo olla hänen kanssaan samaa mieltä. Jokainen tietää, että julkisen sektorin rakenteissa piilee rahareikiä, joita täytyy paikata ja tilkitä talouden tervehdyttämiseksi.

Elinkustannukset ovat nousseet huomattavasti korkojen nousun ja inflaation myötä sekä Lempäälässä vesimaksujen huomattavan nousun myötä. Kotitalouksien toimeentulo on heikentynyt parissa vuodessa merkittävästi, mutta valtuuston enemmistö päätti silti mätkäistä palkansaajille reippaasti lisää maksettavaa. Keskituloisen lapsiperheen lisälaskuksi tulee nyt useita satoja euroja vuodessa. Perheet olisivat varmasti keksineet rahoilleen itse parempaa käyttöä. Jossain perheessä raha on pois lasten harrastuksista, toisessa ruokaostoksista ja kolmannessa ehkä lomamatkasta. Jokainen euro on työllä perheelle ansaittua rahaa.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana kunnioitan tietenkin valtuuston päätöstä, mutta kuntatalouden kipeästi tarvitsemien rakennemuutosten kanssa tällä veronkorotuksella ei ole mitään tekemistä. Petteri Orpon hallitus keventää parhaillaan palkansaajien verotusta, mutta Lempäälässä tuo kevennys katoaa kuntakoneiston syövereihin ja Harri Jaskaria lainatakseni ”kuin Molokin kitaan”. Palkansaajien ja lapsiperheiden toimeentulon heikentäminen on arvovalinta, jota kokoomus ei ollut valmis tekemään.

Seuraavissa kuntavaaleissa kannattaa miettiä tarkkaan miten äänestää.

Työ.
Talous.
Turvallisuus.
Träskbäck.

Julkaistu

Työstä tehtävä kannattavaa – yli puolet kokee lisätyöt kannattamattomaksi

Kirjoitin tammikussa 2023 paikallislehdessä, että työstä täytyy tehdä taas kannattavaa. Kannustinloukut pitävät suomalaisia poissa töistä kaikissa tuloluokissa. Työttömien ei kannata ottaa työtä vastaan, koska työnteosta saatava rahallinen hyöty on liian pieni verrattuna sosiaaliturvaan ja työn myötä menetettyyn vapaa-aikaan. Hyvätuloisten taas ei kannata ottaa työtä vastaan, koska lisätyöstä saatava rahallinen korvaus on liian pieni verottajan viedessä valtaosan ansioista valtion kassaan. Summa summarum, työn tekeminen ei ole Suomessa riittävän kannattavaa ja se on uhka yhteiskunnan hyvinvoinnille.

”Suomi on ajautunut tuloverotuksessa ja progressiossa Lafferin käyrän väärälle puolelle.”

Tähän saakka olen vedonnut asiassa Akavan ja STTK:n taannoiseen kyselyyn, jossa 34 prosenttia jäsenistä kertoi, etteivät ota vastaan lisätyötä liian tiukan progression vuoksi. Nyt näkemykseni on saanut vahvistuksen myös uudesta 18.10.2023 julkaistusta tutkimuksesta, sillä Taloustutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kokee lisätyön tekemisen kannattamattomaksi verotuksen vuoksi. Peräti yli puolet vastaajista siis koki, ettei lisätyön tekeminen ole verotuksen takia taloudellisesti kannattavaa. Tuore tutkimus osoittaa, että liian kireä verotus on yhteiskunnan kantokyvylle vakava ongelma. Suomi on ajautunut tuloverotuksessa ja progressiossa Lafferin käyrän väärälle puolelle.

Taloustutkimuksen kyselyssä 86 prosenttia vastaajista katsoi, että ahkeroinnista ja itsensä kehittämisestä saatava taloudellinen hyöty kuuluu ensisijaisesti ihmisen omaan käyttöön. 55 prosenttia vastaajista katsoi, että palkkatulon verotusta olisi reilua keventää, jotta säästäminen ja sijoittaminen tulisi mahdolliseksi yhä useammalle. 48 prosenttia lieventäisi verotuksen progressiota, jotta työnteosta ja uralla eteenpäin pyrkimisestä tulisi nykyistä kannattavampaa. Suomalaisten näkemys on siis tutkitusti päinvastainen kuin vasemmiston perusperiaate, jossa kansalaisten ansiotulot kuuluvat ensin valtiolle, jossa poliitikot jakavat rahat parhaaksi katsomallaan tavalla muun muassa tulonsiirtoina muille.

”Vinotuneella verotuksella ja sosiaaliturvalla suomalaiseen yhteiskuntaan syntyneet kannustinloukut ovat uhka hyvinvointivaltion tulevaisuudelle.”

Mielestäni ihmisten koulutusta tulisi arvioida yhteiskunnan investointina, jonka sijoitetun pääoman tuottoa (ROI) tuloveron progressio nykyisellään pienentää. Samalla hukataan arvokkaita resursseja ja osaamista, kun huippuosaajat viettävät laatuaikaa kotona sen sijaan että tekisivät tuottavaa työtä. Tuloveron progressio on osasyy myös siihen, että tuhannet verovaroin koulutetut suomalaiset huippuosaajat ovat jo muuttaneet ulkomaille. Ei siis ole kovin kaukana totuudesta väittää, että Suomi on verottamassa itsensä hengiltä.

Vinotuneella verotuksella ja sosiaaliturvalla suomalaiseen yhteiskuntaan syntyneet kannustinloukut ovat uhka hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Sosiaaliturvan tulisi olla työelämään palauttava trampoliini, ei pehmeä löhösohva. Kannustinloukuissa olevia ja sosiaaliturvan varassa eläviä tilanteesta on kuitenkaan turha syyttää, sillä ongelma on poliitikoiden rakentama. Siksi poliitikoiden tulee tilanne myös korjata.

Työelämä tarvitsee kiireesti korjaussarjan, koska nykymenoon suomalaisella yhteiskunnalla ei ole yksinkertaisesti enää varaa. Orpon hallitus onkin käärinyt hihansa ja uudistukset ovat jo täydessä vauhdissa. Itkua ja hammasten kiristystä on luvassa, mutta yhä useampi suomalainen ymmärtää miksi uudistukset täytyy nyt toteuttaa. Muissa Pohjoismaissa ne onkin tehty jo vuosia sitten.

Julkaistu

Puheeni kutsuntatilaisuudessa 10.10.2023

Arvoisa everstiluutnantti, kutsunnan alaiset ja muut läsnäolijat. Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia lausua teille kunnan virallinen tervehdys tänä tärkeänä päivänä. Tärkeänä siksi, että tämän päivän jokainen teistä muistaa varmasti koko loppuelämänsä ajan.

Päivä on merkittävä myös siksi, että meillä Lempäälässä järjestetään tänään Nato-Suomen ensimmäiset kutsunnat. Suomella tulee olemaan Pohjois-Atlantin puolustusliitossa kokoaan suurempi merkitys, koska Suomi oli ja on Nato-yhteensopivampi kuin monet sen pitkäaikaiset jäsenmaat. Kiitos siitä kuuluu kokonaisille sukupolville, jotka ovat ymmärtäneet varautua idästä tulevaan uhkaan ja ovat siksi vahvistaneet puolustustamme.

Suhteessa kansakunnan kokoon Suomen puolustus hakee vertaistaan. Samaan aikaan kansalaisten puolustustahto on korkealla, mikä näkyy esimerkiksi vapaaehtoisten maanpuolustuskurssien ja reserviläistoiminnan suosiossa. Itsenäinen Suomi koetaan puolustamisen arvoiseksi.

Kutsuntoihin tänään osallistuvat tulevat suorittamaan varusmiespalveluksensa hyvin mielenkiintoiseen aikaan. Meillä ei ole kristallipalloa, joka kertoisi mikä on maailmanpoliittinen tilanne kun te astutte palvelukseen, mutta tiedämme, että vahvaa ja motivoitunutta puolustusta tarvitaan myös silloin.

Tänään valtaosalle teistä selviää missä ja koska palvelette isänmaatamme varusmiehinä. Samalla teille selviää missä ja koska muodostatte uusia elinikäisiä ystävyyssuhteita ja tapaatte ihmisiä, joiden kanssa tulette kohtaamaan vielä vuosikymmenten ajan ja nostamaan maljoja vanhoja muistellen.

Kun astutte ensimmäisen kerran tupaanne, katsokaan tarkasti ympärille. Katsokaa oikealle ja vasemmalle, koska silloin näette uudet ystävänne, joiden kanssa tulette jakamaan ilot ja surut, onnistumiset ja pettymykset sekä ennen kaikkea valtavan määrän uusia kokemuksia. Varusmiespalveluksen sosiaalinen ulottuvuus on merkittävä, sillä sen myötä jokainen teistä saa uusia ystäviä. Nuorella aikuisella ei ole koskaan liikaa tilaisuuksia uusien ystävyyssuhteiden solmimiseen.

Arvoisat kuulijat,

Näillä sanoilla toivotan teille mukavaa kutsuntapäivää ja kiitän jo ennakkoon työstä, jota tulette tekemään isänmaamme eteen. Lopuksi lainaan vielä Tampereen nuorkauppakamarin perinteistä sanontaa, jossa kiteytyy myös eräs varusmiespalveluksen anneista: ”Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan”. Kiitos.

Paikallislehden artikkeli kutsuntatilaisuudesta löytyy tästä.

Julkaistu

Hyvinvointialueiden yhdistämiseen valmistauduttava

Maamme historian suurimpiin lukeutuva hallinnollinen uudistus toteutui vuoden 2023 alussa, kun sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi mullistuivat sote-uudistuksen myötä. Keneltään ei ole jäänyt huomaamatta, että uudistus osoittautui nopeasti taloudelliseksi katastrofiksi. Tänä vuonna uudistuksesta arvioidaan koituvan veronmaksajille noin 1,2 miljardin euron lisäkulut. Yllätys se ei tietenkään ole, sillä hallinnon paisuttaminen ja poliitikoiden hillotolppien lisääminen luonnollisesti maksaa.

Sipilän hallituksen aloittaessa vuonna 2015 sote-uudistuksen oli määrä tuottaa kolmen miljardin euron säästöt esimerkiksi hallinnon päällekkäisyyksiä poistamalla. Vielä silloin suunniteltiin, että Suomi jakautuisi viiteen sote-alueeseen. Samana vuonna sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmä totesi lausunnossaan, että yli 12 alueen sote-mallit eivät palvelisi sote-uudistuksen tavoitetta hillitä kustannusten kasvua. Asiantuntijat lausuivat tuolloin, että viiden sote-alueen ratkaisu kytkeytyisi hyvin erityisvastuualueiden toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Tämän jälkeen aluepolitiikka astui kuitenkin mukaan ja vesitti uudistuksen säästötavoitteet.

Sipilän hallituksessa eräs puolueista vaati saada viiden alueen ja hallinnon sijaan peräti 18 sote-aluetta ja hallintoa. Tuolla yrityksellä sote-uudistus vielä kaatui, mutta jo seuraavassa hallituksessa sama puolue lisäsi kierroksia entisestään, ja lopulta syntyi peräti 21 hyvinvointialueen ja hallinnon Suomi. Eikä siinä vielä kaikki, sillä kaupan päälle tuli vielä Helsingin oma sote-alue. Suomessa on nyt siis 22 sote-aluetta hallintoineen ja valtuustoineen, joten hillotolppien maksimointi onnistui. Sen myötä voidaan perustellusti todeta, että uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat enää pelkkä kaunis muisto. Suomen kokoinen reilun viiden miljoonan ihmisen kansakunta tulisi hyvin toimeen pienemmällä määrällä hyvinvointialueita, jolloin varoja voisi ohjata hallinnon sijaan palveluihin.

Hyvinvointialueet ovat toimineet kymmenen kuukauden ajan. Miljardiluokan sote-lisälasku ja holtittomasti velkaantunut julkinen talous ovat merkkejä siitä, että poliittisessa päätöksenteossa ja hyvinvointialueiden toiminnassa täytyy ryhtyä valmistautumaan hyvinvointialueiden yhdistämiseen. Valmistautumista täytyy tehdä erityisesti tietojärjestelmissä, joiden yhdisteleminen tulee olemaan kallista ja hidasta. Yhtä lailla hallinnon muissakin rakenteissa täytyy valmistautua tulevaan. Pirkanmaa on ainoa niin sanotussa valiokuntamallissa oleva hyvinvointialue, ja tämä valinta voi johtaa merkittäviin haasteisiin hyvinvointialueiden tulevissa yhdistämisissä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 11.10.2023.

Julkaistu

Viestien täytyy pysyä luottamuksellisena – EU-komission ehdotus on harha-askel

EU-komissio ehdottaa jäsenvaltiolle niin sanottua CSAM-asetusta, joka kieltäisi viestien salauksen monissa tutuissa sovelluksissa, kuten WhatsAppissa. Tarkoituksena on helpottaa rikostutkintaa, mutta ehdotettu keino ei kestä kriittistä tarkastelua. Suomessa liikenne- ja viestintävaliokunta sekä puolustusvoimat ovat jo kritisoineet ehdotusta, joka heikentäisi merkittävästi kansalaisten tietoturvaa ja loukkaisi perusoikeuksia.

Aamulehti 4.10.2023

Suomen ei pidä hyväksyä ehdotusta, joka romuttaisi kyberturvallisuutta sekä avaisi rikollisille ja vieraiden valtioiden tiedustelulle uusia mahdollisuuksia. Toteutuessaan asetus loukkaisi yksityiselämän suojan keskeistä periaatetta viestien luottamuksellisuudesta. Salauksen kieltämisen myötä yksityisviestit olisivat jatkossa viranomaisten ja operaattorien luettavissa, joten ne voisivat päätyä myös rikollisten käsiin. Asetus heikentäisi myös journalistien lähdesuojaa varsinkin jäsenmaissa, joissa lehdistönvapaus on jo valmiiksi heikko.

Asetuksen toteutuessa rikolliset löytäisivät kyllä nopeasti keinoja jatkaa salattujen viestien lähettämistä. Ehdotus ei siten ratkaisisi sen perusteena olevaa ongelmaa, vaan loisi uusia ongelmia toisaalle. Terrorismin ja lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjunta ovat erittäin tärkeitä tavoitteita, mutta kaikkien kansalaisten tietoturvaa heikentävä ja rikollisten toimintaedellytyksiä lisäävä asetus ei ole siihen oikea keino. EU-parlamentti äänestää asetuksesta 16.-19. lokakuuta pidettävässä täysistunnossa.

CSAM-ehdotus asettuu outoon valoon myös siksi, että Euroopan parlamentti pääsi juuri sopuun kyberturvallisuuden vahvistamisesta EU-instituutioissa (CyberSec for EUIBA) ja taannoin hyväksyttiin kyberturvallisuusdirektiivi (NIS2). Parlamentissa halutaan siis vahvistaa kyberturvaa, mutta samaan aikaan komissio ehdottaa kansalaisten kyberturvan ja yksityisyyden suojan heikentämistä. Tämä yhtälö ei ole kestävällä pohjalla, sillä kyberturvaan täytyy nyt panostaa kaikilla rintamilla.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 4.10.2023.