Markkinointi & Mainonta -lehti uutisoi tänään, että Forman kustantama Veli-lehti kuopataan lopullisesti, kun lehdelle ei yrityksistä huolimatta löytynyt ostajaa. Artikkelin mukaan Forman lehtien menekki on ollut yleisemminkin laskusuunnassa. Itse olen yhtiön lehdistä käsittääkseni vain Velin kohderyhmää, joten muista julkaisuista en ole pätevä lausumaan juuri mitään. En ehkä Velistäkään, mutta lausun silti.

Itse uskon vakaasti, että aikakauslehti voi menestyä nykymaailmassa – erityisesti kohderyhmässä alle 40-vuotiaat – vain jos sillä on aktiivinen ja toimiva verkkoversio. Tarkoitan tällä nimenomaan sellaista verkkoversiota, joka on itsenäinen osa kokonaisuutta, eikä pelkästään ingressejä suoltava printin teaseri tyyliin ”Jennifer Aniston naimisiin – lue lisää lehdestä!”. Olen viime aikoina seurannut Velin nettiversiota ja odottanut sinne tehtävää merkittävää panostusta, mutta sellaista ei kuitenkaan kuulunut. Verkko jäi Velin suhteen vain mediatietojen ja lehden kannen esittelyareenaksi vailla omaa kiinnostavaa contentia sekä verkon aikaansaamaa vetovoimaa ja brändin tukemista. Uskallan väittää, että toimiva verkkoversio olisi voinut pelastaa myös Velin paperiversion, kunhan tarpeellinen panostus olisi tehty ajoissa. Lehdellä olisi ollut jo valmiiksi laadukasta sisältöä, mutta nyt sitä käytettiin crossmediallisen käytön sijaan vain uv-lakattujen kansien välissä.

Forman lisäksi myös Yhtyneillä Kuvalehdillä on ollut viime vuosina vakavia ongelmia netin kanssa. Itse olin Suosikin free-toimittajana vuosina 1998 – 1999, jolloin tiedustelin että miksi lehdellä ei ole nettisivuja lainkaan. Vastaus oli silloin – ja oli edelleen vuoden 2005 Musiikki & Mediassa – ettei netti tule olemaan uhka printille. Tuota lausuntoa on muisteltu usein sen jälkeen. Nyt Suosikki on Villen johdolla ryhtynyt panostamaan aikaisempaa enemmän verkkoon, mutta vuosia liian myöhään. Kohderyhmä on jo surffaamassa aivan muilla saiteilla. Toivottavasti Suosikki saa nettinsä toimimaan, sillä muussa tapauksessa myös printti voi kokea Velin kohtalon. Saitin nykyinen 12.000 viikkokävijää on aika vähän verrattuna brändin tunnettuuteen.

Päätoimittamallani Stara-julkaisulla on muihin monimedioihin nähden yksi merkittävä eroavaisuus. Starassa on nimittäin aina menty netti edellä, kun muut monimediat menevät nimenomaan lehti edellä. Staran aikakauslehti perustettiin vuonna 2006 eräänlaiseksi nettiversion teaseriksi, vaikka se on nyttemmin kasvanutkin merkittäväksi 30.000 kappaleen levikin aikakauslehdeksi. Perusidea on kuitenkin edelleen olemassa, eli jos taantuma alkaa jossain vaiheessa vaikuttamaan tällä suunnalla, on aikakauslehti ensimmäisenä leikkurissa. Tosin tällä hetkellä myös printin kasvu on niin nopeaa, että rekrytoimme parhaillaan lisää free-toimittajia myös printin tekemiseen. Koputetaan silti puuta.

Nykyiset puhelinmallit ovat hiljalleen irrottamassa katsojia fyysisen televisioaparaatin ääreltä, kun televisio-ohjelmia voi nykyisin katsella missä tahansa ja milloin tahansa. Televisiomateriaalia kannettaviin päätelaitteisiin tuottavat jo monenlaiset palvelut ja laitteet. Mukaan pitäisi laskea myös aito mobiili digi-tv, mutta itse olen erittäin skeptinen sen läpimurrosta. Mobiiliyhteyksien nopeutuminen ajaa televisionkatsojat lataamaan ohjelmansa verkon yli sen sijaan, että he katsoisivat ohjelmat reaaliajassa DVB-H-verkossa, joka kärsii lisäksi vakavista tekijänoikeusongelmista. Unohdetaan DVB-H siis ainakin tällä erää.

Itse olen havainnut erityisen hyväksi Nokian uusissa laitteissa mukana tulevan (ja mm. E90-kommariin ilmaiseksi ladattavan) Nokia Video Center -softan. Siihen tekee nykyisin sisältöä vain kaksi suomalaista mediaa, joista toinen on Ylen uutiset ja toinen oma viihdelehteni Stara. Mukaan tarvittaisiin siis lisää sisällöntuottajia. Staran videot ladataan laitteeseen ennen katselua, joten niitä voi katsoa missä tahansa. Ylen uutiset puolestaan striimataan, joten uutisia voi katsoa vain WLAN tai 3G -alueella. Paikkarajoitteisuudestaan huolimatta Ylen palvelu on todella toimiva ja käytän sitä päivittäin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tuoreimmat uutiset tulevat katsottavaksi tunnin sisällä niiden lähetyksestä.

Laajakaistan yli kotimaisten kanavien kaiken tarjonnan kahden viikon ajalta tarjoaa puolestaan TVkaista, jonka palvelu toimii myös ulkomailla erittäin hyvin. Taannoisella Rooman reissullamme katsoimme hotellin laajakaistan yli päivittäin muiden muassa televisiouutisia, joten reissussa ei tarvinnut olla uutispimennossa. Ennen nukkumaanmenoa oli hyvä vielä katsastaa vaikkapa Subilta Big Brotherin käänteet, Neloselta uutiset ja Maikkarilta Formuloiden aika-ajot. Suomeksi ja Suomesta.

Nyt TVkaista on julkaissut palvelunsa betaversion myös iPhonelle. Testailin sitä ensimmäisen kerran tänään (kuvassa) ja se vaikutti ihan lupaavalta. Toimiessaan iPhonessa videot näkyivät siis isommalla ruudulla ja selvästi paremmalla kuvanlaadulla kuin Nokia Video Centerissä, mutta palvelu taitaa toimia vain WLAN-verkossa. Kyseessä ei siis ole todellinen mobiiliversio ennen kuin videoita voi katsoa myös 3G-verkossa esimerkiksi kesämökillä. Sain videot toimimaan myös 3G-verkossa, mutta en jokaisella yrityksellä. Hieman kun jaksaa odottaa, niin homma toimii aika mainiosti. Tästä on hyvä jatkaa kehittämistä. Valmiina tuotteena tämä tulee olemaan varma killer software.

Yksi samankaltaisista tuotteista on vielä Sling Median Sling Box -laitekatras, jolla kotitelevision ja digiboksin materiaalia pitäisi voida katsoa verkon yli vaikkapa ulkomailla ja esimerkiksi Nokian kännyköillä. Itse olen yrittänyt saada Sling Boxia toimimaan jo pidemmän aikaa, mutta tuloksetta. Jostain syystä laite ei tunnu olevan Mac Book Pron, Applen Airport Extremen ja Zyxelin ADSL-boksin kaveri, joten en ole saanut pakettia lainkaan toimimaan. Hankin juuri uuden A-linkin ADSL-boksin, joten ehkä sillä jaksan vielä testailla – kunhan TVkaistan katselemiselta ehdin.