Operaattorivapaa iPhone 3G 16Gb Italiasta

Käväisin äskettäin reilun viikon pituisella työlomalla Roomassa ja toin samalla Italiasta matkamuistoksi pari Applen iPhone 3G 16Gb -luuria. Moni on sittemmin kysellyt, että miten niitä sieltä saa, joten katsoin aiheelliseksi avata keissiä hieman täällä blogissa. Ensinnäkin kyseessä on tosiaan operaattorivapaa (sim free) luuri, koska en missään nimessä halua tukea TeliaSoneran älytöntä kytkykauppaa. Käsittääkseni noita operaattorivapaita iPhoneja saa tällä hetkellä Euroopassa vain Italiasta ja Tsekistä. Ainakin Roomassa iPhonen löytyminen oli kiven alla.

Sain netistä jo etukäteen infoa, että Roomassa kannattaa suunnata joko TIM-operaattorin tai Vodafonen liikkeisiin. Ensimmäisenä lomapäivänä kävinkin kyselemässä lukuisissa liikkeissä, mutta vastaus oli kaikissa sama: ”Loppu, maanantaina tai tiistaina tulee lisää”. Sitten maanantaina ja tiistaina samanlaisen kyselykierroksen tulos oli samansisältöinen: ”Loppu, ensi viikolla tulee lisää”. Italiassa ”huomenna” tarkoittaa siis ensi viikkoa ja ”ensi viikko” tarkoittaa ensi kuuta. Operaattorisopimuksella luureja olisi saanut heti, mutta ilmeisesti kyseessä on eri lailla konffatut laitteet, koska vain operaattorivapaat luurit olivat loppu.

Italiassa iPhone-luurien penetraatio oli käsittämättömän suuri, sillä niitä näkyi käytännössä jokaisen pukumiehen kädessä ihan samaan tapaan kuin Suomessa kommunikattoreita. Kommareita ei sen sijaan näkynyt yhtään. Olin jo asennoitunut siihen, että luurit jäävät tällä reissulla ostamatta, mutta viimeisenä lomapäivänä suuntasin ihan puolivitsinä Via Trittonella sijaitsevaan TIM Shop -liikkeeseen. Siellä yllättävän ystävällinen (hyvä asiakaspalvelu ei ole Italiassa itsestäänselvyys) naisvirkailija totesi, että operaattorivapaat iPhonet ovat edelleen loppu ja että ensi viikolla pitäisi tulla lisää. Hän kuitenkin soitti vielä saman ketjun toiseen liikkeeseen, jossa yllättäen olikin luureja hyllyssä. Kyseessä oli Rooman keskustan ulkopuolella sijaitseva sivuliike, jonne turistit eivät kovin helposti eksy iPhone-kaupoille. Hyppäsimme siltä seisomalta taksiin ja suuntasimme kohti luureja osoitteeseen Via Liegi 31 A, 00187 Roma (Google Maps -kartta).

Liikkeessä oli eri tiskit iPhonelle ja ”muille laitteille”. Pyysin miesmyyjältä kahta operaattorivapaata iPhonea ja hän kysyi vain halusinko 8Gb vai 16Gb -versiot. Otin kaksi isompaa, joiden hinta oli 569 euroa kappaleelta. Myyjä pahoitteli, että hänellä oli nyt hyllyssä vain valkoisia puhelimia, mutta eihän värillä ole väliä. TIM myy operaattorivapaatkin luurit normaalisti pre paid -liittymän kanssa, mutta kuultuaan että vien puhelimet jo samana päivänä Suomeen myyjä repäisi pre paidit irti ja myi minulle pelkät laitteet. Lisäksi hän kertoi, että suomalainen SIM-kortti kannattaa laittaa sisään ja laite aktivoida vasta Suomessa. Minkäänlaista aktivointia Italiassa ei siis tarvittu, sillä toin paketit käytännössä avaamattomina Suomeen.

Kotiin päästyäni iskin Saunalahden SIM-kortin sisään ja liitin iPhonen Macin iTunesiin. Vekottimet raksuttivat hetken aikaa ja sen jälkeen puhelin oli täydellisen käyttövalmis. Kalenterit, postilaatikot ja yhteystiedot oli synkronoitu automaagisesti ja iPhone oli samalla muuttunut suomenkieliseksi. Saunalahden liittymä toimi myös heti ja 3G-asetusten lisäämisen jälkeen myös netti supatti hienosti. Täydellisen helppoa siis, eikä TeliaSonerasta ole tietoakaan.

Muutaman päivän testaamisen jälkeen on todettava, että kyllä Apple osaa tehdä käyttöliittymiä myös puhelimiin. Tämä iPhone on toki kiva lisä leluvalikoimaan, mutta laite on tehty pääasiassa mattimeikäläisen vapaa-ajalla tapahtuvaan kevyeen peruskäyttöön ja viihteen kuluttamiseen. Raskaampaan ammattikäyttöön ja varsinaiseen sisällön tuottamiseen iPhone on vielä aivan liian buginen ja puutteellinen. Siinä on myös joitain täysin käsittämättömiä puutteita, kun esimerkiksi perusominaisuuksiin jo vuosia kuulunut copy-paste puuttuu kokonaan. Bugilista onkin kasvanut muutamassa päivässä jo aika pitkäksi. Duunireissuilla pitää siis edelleen kantaa Nokian kommunikaattoria laukun pohjalla, jos vaikka pitäisi tehdä oikeita töitä. Muulloin musiikki ja videot raikaavat jatkossa iPhonesta.

Kaikkien brändiohjeustusten äiti?

Erityisesti kansainväliset bränditalot ovat tehneet jo pitkään erilaisia brändiohjeistuksia ja hiljalleen ne ovat rantautuneet myös Suomeen. EA Sports on nyt kuitenkin mennyt askeleen pidemmälle ja ohjeistaa harvinaisen tarkasti – ja hauskasti – kuinka yhtiön tavaramerkki ja slogan äännetään.

Iltalehti jälleen juttuvarkaissa

Iltalehti on jälleen kunnostautunut varastamalla muiden medioiden juttuja. Taannoin lehti varasti useita juttuja viihdelehti Starasta, ja jouduin lopulta viemään asian Julkisen sanan neuvostoon, kun lehden toimituspäällikkö kiisti ilmiselvän juttuvarkauden. Iltalehti hävisi tietenkin asian ja sai asianmukaisen huomautuksen. Samanlaista vilpillistä toimintaa jatkanut (Alma Median omistama) Iltalehti on nyt jälleen saanut JSN:n huomautuksen samanlaisesta tapauksesta.

Nyt kyseessä oli heinäkuussa tapahtunut juttuvarkaus, jossa Iltalehti kirjoitti Mika Häkkisen suhde-elämästä. Lehti oli kuitenkin lainannut artikkelinsa tiedot kokonaisuudessaan 7. päivää -lehdestä, mutta tuttuun tapaan ”unohti” mainita tietojensa lähteen. Markkinointi & Mainonta uutisoi asiasta tänään näin:

JSN:n mukaan eri tiedotusvälineiden julkaisemien tietojen lainaaminen muissa tiedotusvälineissä on olennainen osa tiedonvälityksen vapautta. Lainaajan on kuitenkin huolehdittava siitä, että lähde kerrotaan reilusti, selkeästi ja vailla tulkinnanvaraa. Iltalehti ei maininnut lainausta lainkaan etusivullaan, ja sisäsivun jutustakaan lähde ei ilmennyt kiistattomasti. Niinpä Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Olisi mielenkiintoista kuulla Iltalehden tämänkertaiset selitykset. Uskoisin, että jutun kirjoittajaksi on ilmoitettu tuttuun tapaan ”se uusi harjoittelija”, kuten lukuisia kertoja aiemminkin. Alma Median vilpillinen toimintakulttuuri ei ole siis pelkästään ylimmän johdon ydinosaamista, vaan sitä viljellään kautta linjan. Onhan sekin kai jonkinlainen linjavalinta.

Chili Fact File

Itse olen erittäin tulisen ruoan ystävä, ja kerron mielelläni asiasta myös muille. Nyt Kauneus & Terveys on kuitenkin julkaissut aiheesta aika hyvän fact file -tyyppisen artikkelin, jossa on mainittu selkeästi kaikki oleellinen.

Chilin ahnehtija polttaa suunsa eikä enää maista muita makuja. Harjaantuneelle chilistelijälle käy toisinpäin: tulisuus lisää makuhermojen aktiivisuutta ja saa tuntemaan samalla makuja, jota ei ilman tulisia aineosia tuntisi.

Todettakoon vielä, että Habaneroja on ”ziljoona” eri lajiketta, eli lähiöravintolassa nauttimasi Habanero ei todellakaan ole sitä tulisinta Habanero Red Savinaa, vaan mietoa peruskamaa. Tärkeintä ei kuitenkaan ole se tulisuus, vaan se maku.

Anne Holmlund jälleen kiinni valheesta

Sisäministerinä edelleen sekoileva Anne Holmlund on jäänyt taas kiinni valehtelemisesta, mutta Ulvilan pystymetsästä käsittämättömästi ministeriksi päätynyt ”märkä hansikas” pysyy edelleen kynsin hampain kiinni virassaan. Uskomatonta.

Iltalehti: Valetta, ministeri Holmlund!

Holmlundin alaisen sisäministeriön tiedotearkisto kertoo aivan toista. Anttilan ja Holmlundin vetoomuskirje vaati nimenomaan myös käsiaseiden antamista 15-vuotiaiden käsiin, jos nämä harrastavat ampumaurheilua. Hän siis joko valehteli tai muisti olennaisen asian väärin. Tai sitten tiedotteen tekijä oli mokannut pahasti. Päätelkää itse.

Valehteleva sisäministeri on sellainen asia, joka ei takuulla nosta Suomen arvostusta ulkomailla. Erityisesti nyt, kun Kauhajoen jälkipyykkiä pestään CNN:ssä ja BBC:ssä saakka.

Kuka tahansa itseään kunnioittava ja edes jonkinlaista ammatillista kunnioitusta ansaitseva ministeri olisi jo aikaisempien skandaalien jälkeen ymmärtänyt astua alas ministerin pallilta, mutta Holmlund toteaa vain ”ettei kukaan ole eroa vaatinut”. No nyt tuokin lausuma on vesitetty, kun eduskunnassa eroa vaaditaan jo kovaan ääneen. Nyt odotetaan vain, että Holmlund itsekin tajuaisi asian, mutta se lienee hänelle liian monimutkainen asia ymmärrettäväksi.

Suomi-kuvaa myös italialaisille

Singahdimme eilen iltakoneella Roomaan. Lentokentältä keskustaan liikennöivässä Leonardo Express -junassa oli jaossa paikallinen hesari, La Repubblica, jonka kannessa markkinoitiin Suomea varsin näkyvästi. Yksi tämän ”mainoskampanjan” vastuuhenkilöistä on sisäministeri Anne Holmlund, joka ei tapansa mukaan ymmärrä vieläkään erota. Kuinka pihalla voikaan ministeri olla? Uskottavuutta hänellä on ainakin yhtä paljon kuin hamsterilla.

Kävijäennätys ja Big Brother

Viihdelehti Stara teki viikolla 38 syksyn kävijäennätyksen, kun TNS Metrix mittasi verkkosivustolla käyneen 95.160 eri kävijää 206.573 eri käyntikerralla. Luku on ihan mukava, vaikkakin kaikkien aikojen ennätykseen 110.000 eri kävijää on vielä matkaa. Kävijämäärän jokasyksyinen kasvu perustuu toivottavasti pääosin siihen, että kesän aikana tieto julkaisusta on levinnyt suusta suuhun ja monipuolinen markkinointi on osunut maaliinsa. Oma osuutensa on kuitenkin varmasti myös Big Brother -uutisoinnilla, joka onkin ennätystehtailun ja sisällöntuotannon kannalta varsin mielenkiintoinen Pandoran lipas.

BB-uutiset kiinnostavat suomalaisia nyt niin paljon, että niitä ylenpalttisesti viljelemällä olisi helppo nostaa verkkosivuston kävijämäärä hetkellisesti kaikkien aikojen ennätykseen, mutta sellaiseen tempaukseen ryhtyminen olisi kokemukseni mukaan erittäin riskialtista ja lyhytnäköistä, vaikka houkutus olisi tietenkin kova. Liiallinen Big Brotheriin keskittyminen vie nimittäin näkemykseni mukaan julkaisulta uskottavuutta, sillä ko. aiheesta on hyvin helppo tehdä vaikka sata ”viihdeuutista” päivässä ja ruuhka saitilla olisi varmasti kova. Samaan aikaan jo koukutetut lukijat alkaisivat kuitenkin etsiä muita viihdeuutisia jostain muualta. Näin ollen Big Brotherin loppuessa saitti jäisi lopulta kuin tyhjän päälle, kun BB-lukijat kaikkoavat ja muut lukijat ovat kaikonneet jo aiemmin liiallisen BB-uutisoinnin takia.

Tästä syystä olenkin pyrkinyt rajoittamaan Big Brother -uutisointia siten, että sunnuntain häätöpäivää lukuunottamatta Starassa julkaistaisiin päivässä vain kolme BB-tapahtumiin liittyvä artikkelia. Lisäksi nekin tulee julkaista siten, että uutisten väleissä julkaistaan ns. oikeita viihdeuutisia. Tuon ”oikeita viihdeuutisia” määritelmän sisällöstä voitaisiin toki käydä pitkiä keskusteluja, mutta ymmärrätte varmasti pointtini. Ennätystehtailut sikseen ja tähtäin BB:tä pidemmälle.

Samanlainen analogia on nähty monien kotimaisten tapahtumien suhteen. Esimerkiksi Tangomarkkinat halusi saada myös nuorempaa asiakaskuntaa, joten mukaan otettiin bilepuistoja, nuorisomusiikkia ja rockia. Näin mukaan saatiin toki myös nuorempaa yleisöä, mutta samaan aikaan vanhempi yleisö karsasti liiallista nuorekkuutta ja rockia. Aluksi kaikki näytti hyvältä, kun väkeä oli aikaisempia vuosia enemmän, mutta vain siihen saakka kunnes kertakäyttökulttuuriin tottuneet nuoremmat juhlavieraat (minä mukaanlukien) kyllästyivät ja siirtyivät taas muihin tapahtumiin. Vasta sitten huomattiin, että alkuperäinen tangokansa olikin samassa tohinassa kadotettu, koska he eivät syttyneet nuorisomusiikkiin. Lopputuloksena on tapahtuma, jossa ei käy enää nuoria eikä tangokansaa. Täsmälleen samaa kohtaloa veikkaan myös esimerkiksi Tapsan tahdit -tapahtumalle parin vuoden sisällä, jos meno jatkuu nykyisenä.

Otsikkojen kuningas?

Aina välillä törmään otsikoihin, jotka vetävät lukijoita takuulla kuin kärpäspaperi, mutta joita en silti olisi valmis käyttämään esimerkiksi Starassa. Oheisen Ampparit-sivuston listan kärjessä komeili tänään yksi sellainen klikkimagneetti.

Tuohon kolmantena olevaan Staran otsikkoon liittyen on paikallaan todeta, että olen itsekin jo todella kyllästynyt noihin legendaarisiin ”Katso kuvat/video!” -tyylisiin otsikoihin, mutta niistä ei pysty luopumaan ilman selvää pudotusta uutisaggregaattien sisäänheitoissa. Samaa tyyliä käyttävät suunnilleen kaikki verkkolehdet, joten päätös niistä luopumisesta tulisi olla kollektiivinen, ja se tuskin on mahdollista. Näin ollen vaikuttaa siltä, että ”Katso kuvat!” on jäänyt pysyväksi ilmiöksi. Jostain syystä tuo parin sanan lisäys nostaa ko. artikkelin lukijamäärää huimasti, joten me suomalaiset taidamme olla aikamoista tirkistelijäkansaa.