Kyllä keikkajärjestäjä hoitaa :)

Itselläni on kokemuksia kiertue-elämästä yli 15 vuoden ajalta, ja matkan varrelle on mahtunut jos jonkinlaisia kommelluksia. Ei ole mitenkään harvinaista, että keikkajärjestäjä ei hoida kaikkia sopimuksessa olevia asioita kuntoon, mutta Moonsorrow ja MyGrain -yhtyeiden parin viikon takainen keikkareissu on kuin parodia todellisuudesta. Keikkajärjestäjänä toiminut Juha Murtoperä hoiti nimittäin hommat ”perinteisin menoin”.

Lue tästä lisää mainiosta keikkareissusta!

Tarinasta tulee elävästi mieleen se Akkaa päälle -sarjan jakso nimeltä Oikotuulet (???), jossa Trio Forresterin keikkaelämästä heitettiin parasta sketsiä koskaan. Muistaakseni siinä näyttelivät mm. Pirkka-Pekka Petelius ja Vesa Vierikko. Tietääkö kukaan olisiko kyseinen jakso esimerkiksi YouTubessa tms?

Ex-missi Karpela taas vauhdissa

Suomen kulttuuriministerin paikan jostain täysin käsittämätömästä syystä saanut ex-missi Tanja Saarela (aiemmin Vienonen ja Karpela) on taas ylittänyt itsensä tempauksillaan. Oletin neitokaisen ottaneen lusikan kauniiseen käteen taannoisen tekijänoikeuslaki -keissin jälkeen, jonka tiimoilta medialle hävyttömästi valehdellut Karpela menetti loputkin arvostuksensa rippeistä.

Olin kuitenkin väärässä. Karpela onnistuu laskemaan profiiliaan kerta toisensa jälkeen. Tällä kerralla ”rouva kulttuuriministeri” rikkoi journalismin perussääntöä omassa blogissaan 28.2.2007 seuraavasti:

Hymy-lehti väitti uusimmassa numerossaan, että ”ministerin siipalla on salalapsi”. Väitteensä lehti perusteli sillä, että mieheni Olli on maksanut elatusmaksua kahdelle eri naiselle. Lehti väitti virheellisesti, että Anu Pirilä olisi Ollin poikien Nicholaksen ja Antonin äiti. Tämä ei pidä paikkaansa. Anu Pirilä on Antonin äiti, Nicholaksen äiti on lehdessä nimimerkillä L.P. haastateltu Laura Pettersson. Nicholas Saarela ei todellakaan ole salalapsi.

On erittäin ikävää, että lapset on vedetty julkisuuteen juuri ennen vaaleja julkaistussa valheellisessa skandaaliuutisessa.

Kuinka idiootti pitää ministerin olla, että menee julkisesti hurskastelemaan sillä, että joku toinen on ”vetänyt julkisuuteen” jotain, ja asian korjatakseen menee paljastamaan julkisuuteen täysin liittymättöminen ihmisten nimet omassa mediassaan?! Varsinkin lause ”On erittäin ikävää, että lapset on vedetty julkisuuteen” on kovin erikoinen siihen nähden, että Karpela itse kertoo äitien nimet julkisuuteen. Eikö se sitten ole ikävää?

Käsittämättömän typerää käytöstä, josta rangaistaisiin, mikäli nimet olisi paljastanut esimerkiksi Hymy-lehti. Lehti oli kuitenkin tarpeeksi fiksu julkaistakseen asianomaisista henkilöistä vain nimikirjaimet. Karpelan kannattaisi ehkä palkata kokopäivätoiminen avustaja, jonka ainoa tehtävä olisi ehkäistä tällaiset mokat ja siten saada Karpela näyttämään julkisuudessa edes hieman jauhosäkkiä fiksummalta. Ex-missin ja sosionomin ammattitaidolla ei kannattaisi nostattaa itseään aivan noin korkealle pallille

Karl Fazer Oy voitti tavaramerkkikiistan

Korkein hallinto-oikeus teki maanantaina mielenkiintoisen ennakkopäätöksen siitä, että neliön muotoinen kuviomerkki, joka esittää laskostettua sinistä kangasta, ei kelpaa tavaramerkiksi. Aiemmin Patentti- ja rekisterihallitus oli jo hyväksynyt merkin rekisteröinnin ja hylännyt merkkiä vastaan tehdyn väitteen. Myös PRH:n valituslautakunta hylkäsi päätöksestä tehdyn valituksen, eli niin ikään hyväksyi kuvan tavaramerkiksi. Korkein hallinto-oikeus oli kuitenkin eri mieltä, ja päätti, ettei kangasta esittävä kuva täytä tavaramerkin vaatimuksia, koska se ei ole tarpeeksi erottamiskykyinen.

Merkissä kuvatun laskostetun ja pinnaltaan sileän sinisen kankaan laskokset ja poimut eivät myöskään muodosta sellaista selkeää hahmoa tai kuvaa, joka ilman yksityiskohtien vertailua olisi erotettavissa samanlaisen ja -värisen kankaan poimuilusta muulla tavoin rajattuna otetusta kuvasta. – KHO:2007:16

Päätös oli mielestäni aivan oikea, sillä kovinkaan moni ei miellä sinisen kankaan laskoksia esittävää kuvaa ensinkään tavaramerkiksi, saati sitten olettaa sen erottavan jonkun tuotteen toisen elinkeinonharjoittajan vastaavasta tuotteesta. Nopeasti merkkiin tutustuttuani yhdistän sen aikaansaaman mielikuvan nopeasti Fazerin suklaaseen, varsinkin kun suojaa haettiin tavaraluokissa 29 (esim. liha, kala ja hedelmät) ja 30 (kahvi, tee, sokeri, mausteet ja makeiset).

Tavaramerkin kuva-aihe antaa, kuten edellä on esitetty, lähinnä vaikutelman laajemmasta kokonaisuudesta esitetystä näytekuvasta. Tämän vuoksi ei voida katsoa, että keskivertokuluttajat mieltäisivät sitä lainkaan tavaramerkiksi. – KHO:2007:16

KHO ei päätöksessään kertonut valittajaa, mutta pienellä selvittelyllä valituksen takaa löytyi Karl Fazer Oy, joka on jo vuonna 1998 rekisteröinyt tavaramerkikseen sinisen värin nimeltä Pantone 280 C. Erikoista asiassa on se, että Fazerin rekisteröinti kattaa tavaraluokan 30 vain suklaan osalta, eli ei koko tavaraluokkaa. Ilmeisesti yksittäisen värin rekisteröinti antaa niin laajan suoja, että sen voi rekisteröidä vain erityisen tarkasti määritellyille tuotteille.

Tekijänoikeuslaista kansanedustajien musta lista

Vuoden 2006 alussa voimaan astunut tekijänoikeuslaki, eli Lex Karpela, on nousemassa vaaliteemaksi. Tietokone -lehden mukaan joukko nettiaktiiveja suunnittelee mainoskampanjaa, jossa julkaistaan tekijänoikeuslain puolesta ja vastaan äänestäneiden kansanedustajien nimet.

Tarkoituksena on ostaa kampanjaa varten kokonainen sivu Helsingin Sanomien Nyt-liitteestä 9. maaliskuuta. Varojen keräys mainosta varten on jo loppusuoralla. Lain puolesta äänesti valtaosa edustajista, vaikka suuri osa ei edes ymmärtänyt lain sisältöä.

– Jos kopioit vertaisverkosta naapurilta aineistoa, se on rangaistava teko, väitti sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Säde Tahvanainen tuolloin virheellisesti puheenvuorossaan.

Mielenkiintoisia olivat myös Arja Alhon, Marjo Matikainen-Kallströmin ja Jari Vilenin puheenvuorot, jossa he ilmoittivat lain olevan viallinen, tai ainakin ongelmallinen, mutta silti kannattavansa sitä.

Kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen, Jan Vapaavuori toi selkeästi julki mielipiteensä sekavasta laista.

– Tämä on erittäin surkeaa ja huonoa lain säädäntökulttuuria. Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa, perusteli ja jopa totesi, että tämä on perusoikeuksien näkökulmasta väärin, hän totesi.

Kansanedustajien musta lista?

Tekijänoikeuslain puolesta äänestivät muiden muiassa Rosa Meriläinen, Anni Sinnemäki, Miapetra Kumpula-Natri, Marjo Matikainen-Kallström, Petri Neittaanmäki, Lyly Rajala, Arto Satonen, Marja Tiura, Jan Vapaavuori, Lasse Viren ja Ben Zyskowicz. Poissa olivat mm. Mikko Alatalo, Pertti Salovaara, Matti Vanhanen ja jopa lain läpi ajanut Tanja Saarela.

Lakia vastaan äänestivät mm. Jyrki Kasvi, Tony Halme ja Oras Tynkkynen.

Läpiviejänsä, ex-missi Tanja Karpelan (nykyisin Saarela), mukaan nimetty Lex Karpela rajoittaa kansalaisten perustuslaillista sananvapautta ja kieltää kaupasta ostetun kopiosuojatun musiikin siirtämisen omalle tietokoneelle tai mp3-soittimeen, mutta musiikin “piraattilataaminen” ilmaiseksi vertaisverkoista tai vaikkapa ystäviltä ei ole rangaistavaa.

Sekavan lain lopullisesta tulkinnasta ei ole saatu vieläkään selvyyttä, koska siihen liittyvät ensimmäiset tapaukset ovat edelleen oikeuden käsittelyssä.

Lähde: Viihdelehti Stara.fi

Windows pelasti tilanteen

Tänään tuli taas todettua kantapään kautta, että Mac-maailma ei todellakaan eroa Windowsin vastaavasta. Ainakin minun parin kuukauden ikäinen Intel Macini jumittaa aivan yhtä paljon kuin PC-veljensä ja vieläpä samaan tapaan juuri silloin kun homman nimenomaan pitäisi toimia. Mac on varmasti ihan kiva kotikäyttöön ja Photariin, mutta niiaa todella usein.

Viimeksi tänään koko Macin jumiutuminen (netti poikki, molemmat selaimet antavat hyrrää, ei käynnistä softia, eikä sammuta softia edes pakolla) maksoi hetkessä pari sataa euroa riihikuivaa käteistä. Onneksi vieressä oli PC ja Gatesin softa varmistamassa tilannetta, ja ne onnistuivatkin korjaamaan hiukan tilannetta.

Kun joskus viime syksynä hehkutin tuttaville päättäneeni siirtyä Mac-käyttäjäksi, herra Peuriz varoitti luottamasta liikaa kyseiseen koneeseen. Hänellä oli nimittäin asiasta jo omakohtaisia kokemuksia. Silloin epäilin, mutta nyt tiedän, että PC pitää olla myös jatkossa tuossa vieressä ”kaiken varalta”, vaikka Mac taitaa pysyä niin sanottuna ykköskoneena. Ainoana koneena sitä ei näköjään voi pitää, jos haluaa varmistaa toimivuuden kaikissa tilanteissa.

PC-maailmasta tuli mieleen, että eilen tuli testattavaksi uusi sotapeli ArmA – Armed Assault, joka vaikuttaa ainakin ensimmäisten pelikokemusten perusteella aika upealta peliltä. Grafiikka on selkeästi parasta mitä tähän mennessä on nähty, ja se pyörii hieman kevyemmälläkin kokoonpanolla hienosti. Suosittelen lämpimästi varsinkin Call Of Duty ja Battlefield -pelisarjojen ystäville. Demo on ladattavissa täällä.

Stara.fi jälleen ennätysvauhdissa

Vuosikausien kova työ alkaa taas tuottamaan näkyvää tulosta, kun Stara.fi -verkkojulkaisuni kävijämäärät alkavat taas olla halutussa nousuvauhdissa. Viime viikko meni viihdelehdellä oikein mukavasti, kun eri kävijöitä oli virallisen TNS Metrix -mittauksen mukaan 81.886 kappaletta noin 145.000 käyntikerralla ja 405.000 sivulatauksella. Määrä alkaa olla siinä mielessä kohdallaan, että maaginen sadantuhannen viikkolukijan raja on tällä vauhdilla pian jo lähellä. *koputtaa puuta*

Suomen suosituimman verkossa julkaistavan viihdelehden titteli on Staralle tullut kauan sitten, mutta on kieltämättä mukava yhä tiirailla kilpailijoiden ”käyriä”. Starassa käy nimittäin joka päivä reilusti enemmän lukijoita kuin esimerkiksi Suosikilla koko viikon aikana. Yhtyneiden Kuvalehtien kannattaisi mielestäni ottaa vihdoin hieman isompi vaihde silmään netin suhteen, sillä 2000-luku näyttää ajavan lujaa 80-luvun tunnelmissa yhä uinuvan mediatalon ohi.

Suosikilla on verkossa lukijoita vaivaiset 8.350 viikossa, Allerin MissMix -lehdellä 12.297 ja Voice.fi -sivustolla 15.093. Tässä täytyy kyllä ottaa siinä mielessä lusikka kauniiseen käteen, että kaikki edellämainitut ovat pääasiassa aivan muita kuin verkkomedioita, eikä verkkosivuston kävijämäärillä ole siis vastaavaa merkitystä.

Itse arvotan tässä maailmantilanteessa ja näillä tulevaisuudennäkymillä netin hyvin tärkeäksi tukimediaksi myös lehdille, radiolle ja televisiolle. Varsinkin kun kohderyhmä on pääasiassa alle 30-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, tai kuten Suosikilla ja MissMixillä, alle 14-vuotiaat tytöt. Erityisesti Suosikin printtilehden noin 50.000 levikillä verkon kävijämäärä on suorastaan häpeällisen heikko. Hieman vanhemmallekin väelle suunnatuista medioista esimerkiksi reilun 11.000 kävijän RadioNova.fi on tietääkseni panostamassa lähiaikoina isoa markkaa verkkoonsa, eli ainakin siellä suunta on oikea.

Parasta musiikkia verkossa

Eilen Tampereen Onnelassa järjestettiin KLF -klubi, jonka ”tähtenä” esiintyi hieman elähtänyt ysäritähti Fragma. Keikka oli heikohko ja keikan tekniikka todella surkea, mutta Fragmaa lämpännyt Dj Olavi Tanner veti kyllä TODELLA hyvää settiä. Loistavaa ysärihousea on aina mukava kuunnella.

About samaa settiä voi kuunnella kotonakin 24/7 kyseisen organisaation nettiradiosta. Meikä onkin kuunnelut KLF-radiota jo vuoden päivät lähes tauotta. Välillä tuoreemmat konejumputukset alkavat kyllästyttämään, mutta tilanteen korjaavat kasari-ysäri helmet, joita ei muualta kuule. Ainakin dj-taustaisille Radio KLF on mainio valinta. Nettiradion virta löytyy alla olevasta osoitteesta, joten iTunes supattamaan!

http://217.30.180.245:80/

Televisiojätti teki sopimuksen Joost -nettitelevision kanssa

Maailman suurimpiin televisioyhtiöihin lukeutuva Viacom Inc. on kiistellyt viime aikoina varsin näkyvästi Googlen omistaman YouTube -nettipalvelun kanssa materiaalinsa laittomasta levityksestä. Yhtiö vaati äskettäin YouTubea poistamaan sivuiltaan peräti 100.000 videota, joiden se katsoi olevan luvattomia.

Nyt Viacom Inc. on tehnyt sopimuksen uuden sukupolven Joost -nettitelevision kanssa, ja palvelussa tullaan jatkossa näkemään satoja tunteja yhtiön ohjelmia muiden muassa MTV-kanavilta. Uuden sopimuksen myötä palvelusta voi jatkossa katsoa myös Paramount Pictures -yhtiön elokuvia ilmaiseksi. Toiminta rahoitetaan ohjelmien sisällä esitettävillä mainoksilla.

Skypen ja Kazaan tekijöiden luoma Joost on netissä toimiva televisiopalvelu, josta katsotaan oikeita televisio-ohjelmia, kun YouTube on puolestaan keskittynyt lähinnä lyhyisiin videopätkiin ja kotivideoihin. Tästä syystä palvelun tekijät eivät laske Joostia YouTuben kilpailijaksi.

Television tulevaisuutena hehkutettu Joost tarjoaa jo nyt lukuisia televisiokanavia osittain verkon kautta katsottavaksi. Tammikuun alusta lähtien koekäytössä ollut palvelu välittää ilmaiseksi esimerkiksi useita kansainvälisiä musiikkikanavia ja National Geography -kanavan ohjelmia.

Joostin mukaan seuraavien viikkojen aikana on luvassa vielä lisää sopimuksia.

Lähde: Viihdelehti Stara.fi

Joost julkaistiin Intel Maceille

Skypen tekijöiden nettitelevisio-kokeilu Joost on nyt julkaistu myös Intel Maceille. Joost 0.8.0 betaversio tuntuu toimivan selvästi paremmin kuin Windowsin veljensä. Nyt kun mukana on myös National Geographic, niin katsottavakin löytyy mukavasti. Myös Fifth Gear -auto-ohjelma ja Off The Fence tarjoavat mielenkiintoisia ohjelmia.

Joost on toimiva esimerkki tulevaisuuden televisiosta. Bill Gates veikkasi nykyisen television kuolevan viidessä vuodessa, mutta hän lienee noin 10 vuotta edellä aikaansa. Yleisradio on samoilla linjoilla lanseeraamalla lähiaikoina oman nettitelevisionsa, jossa kaikki Ylen ohjelmat voi katsoa verkossa viikon ajan niiden esittämisestä. Televisio on vääjäämättä siirtymässä verkkoon, ja tulossa on television verrattain lyhyen historian tähän mennessä suurin murros.

Television mainosmyyjillä onkin nyt todella tiukka paikka saada homma haltuun myös verkossa, jossa kansa katsoo mainosten sijaan pelkät ohjelmat, tai YouTuben tapaan vain tietyt pätkät ohjelmista. Kännykkätelevisio onkin sitten asia erikseen, mutta se tuskin tulee selättämään nettiä tai televisio-televisiota koskaan. Mielenkiintoisen tuki-päätelaitteen matkaviestimet ja iPodit kuitenkin jatkossa tarjoavat.

Kokemuksia Mac-maailmasta

Parin kuukauden käytön jälkeen Mac Book Pro on tullut pikkuhiljaa tutuksi, ja siitä iso kiitos hyville softavinkeille! Nyt uskallan jo kuitenkin todeta, että Mac on toki parempi masiina kuin PC, mutta ei se ero nyt ihan NIIIN käsittämättömän suuri ole. Kyllä Mac kaatuilee ihan siinä missä Windowskin. Ehkä harvemmin, mutta kovan kuormituksen alla niiaus tulee noin kerran viikossa. Muutenkin jumituksia ja buuttauksia on ihan riittämiin.

Mac Book Pro 2,33 lienee tehokone, mutta PC:n tavoin Macia käynnistettäessä joutuu joskus odottamaan minuuttikaupalla ennen kuin masiina vastaa komentoihin. Käyttis kyllä ”käynnistyy”, mutta sitä seuraa muutaman minuutin värihyrrä, eli perinteinen tiimalasi. Myös Photoshop ja Word käynnistyvät aivan yhtä hitaasti kuin PC:ssä. Sama juttu nukutuksesta heräämisessä, eli joskus herää joskus ei. Tänään hukkaan meni kahden tunnin intensiivinen työpanos, kun koko Mac tilttasi täysin. Auki oli samanaikaisesti GarageBand, Firefox, Texturi, Mail, iTunes ja Fetch, joten kuorman ei olisi pitänyt olla mitenkään ylivoimainen.

Odotetusti eniten bugitusta on Adiumin kanssa, jotka eivät oikein osaa vaihtaa tiedostoja PC-koneiden Messengerin kanssa. Esimerkiksi suuren kuvan vetäminen Adiumin tekstilaatikkoon kaataa joskus koko koneen. Macin Mail -softa on puolestaan totuttelun jälkeen osoittautunut vallan mainioksi ohjelmaksi varsinkin loistavan spämmifiltterinsä ansiosta, mutta vakava ongelma siinä on liitetiedostojen kanssa, jotka eivät useimmiten päädy vastaanottajalle saakka, vaikka näyttävät mailin mukana lähtevän. Lisäksi se buuttaa aika-ajoin itsensä.

Iso ongelma oli saada Outlookin (ei siis Outlook Expressin) sähköpostit ja laatikot Macille Mail -ohjelman muotoon. Onneksi joku vinkkasi mahtavasta O2M -nimisestä (aiemmin Outlook2Mac) maksullisesta (10 taalaa) softasta, joka siirsi koko 16.000 mailin paketin yhdessä illassa. Uskomattoman siisti ohjelma! PS: Tuosta määrästä oli suodatettua roskapostia about 10.000 ja poistettuja maileja 4.500 kappaletta. Tulivat vahingossa mukaan.

Ongelmia ilmenee myös kun YouTuben ikkuna on auki Firefoxissa. Silloin koko näppäimistö menee usein jumiin, vaikka tuubin ikkuna ei olisi edes aktiivisena. Näppis toimii jälleen kun YouTuben ikkunan sulkee. Pari kertaa koko kone on mennyt lisäksi äänettömäksi, eli mitään ei kuulu eikä edes iTunes lähde soittamaan musiikkia. Reboot on siis tuttu termi myös Mac-maailmassa.

Veikkaan, että ongelmat liittyvät tavalla tai toisella uusiin Intelin prossuihin, jos moisia ropleemeja ei ole aikaisemmin ollut. Siihen viittaa varsinkin Photoshopin alituinen tahmaaminen, sillä Photarin Universal-versiota saadaan ilmeisesti vielä odottaa. Windowsin maailmaan ei ole enää missään tapauksessa paluuta, mutta mikään yli-inhimillisen toimiva ei kyllä OSX:ään ole. Kaikesta huolimatta uskallan suositella kaikille Mac-aikaan siirtymistä.