Studio Julmahuvi forevah. ”Mä, jota Matsiksi haukutaan, ja Rauski, perustettiin etsivätoimisto – Z Salamapartio. Vetävä nimi vai mitä?!”
Hartwall iski kirveensä kiveen
Hartwallin ja Sony Finlandin tuorein Pepsi Max Joulun kovimmat lahjat -mainoskampanja on mennyt pahasti munilleen.
Juomayritys on saanut kikkailustaan roimasti negatiivista julkisuutta, sillä Hartwall on muutellut mm. kilpailun sääntöjä ja toiminut muutenkin vastoin kuluttajan etua. Perusteena yritys ilmoittaa sivuillaan: ”Väärinkäytösten johdosta sääntöjä on tarkennettu”. Aika kusipäistä väittää moista, jos asiakkaat ovat toimineet täysin sääntöjen mukaan. Kumpi toimii paremmin, sääntöjen mukaan Pepsiä suuria määriä ostava kuluttaja vai kilpailun sääntöjä kesken kisan muuttava Hartwall? Hartwall on ilmeisesti päättänyt pelata Lassipalloa:
Lassipallon (eng. Calvinball) säännöt perustuvat siihen, että ne keksitään pelin edetessä ja jokainen saa muuttaa niitä halutessaan. Joskus pelistä pelataan myös versiota, jossa samaa sääntöä ei saa käyttää kahta kertaa, mutta useimmiten joku vääräleuka muuttaa tämänkin säännön voimattomaksi voimattomuusvarvulla tai jollakin muulla itse keksityllä säännöllä. (Lassipallo.com)
Hartwallin toiminta täyttää osittain ehkä jopa petoksen tuntomerkit, sillä yritys yrittää parhaansa mukaan vaikeuttaa kilpailuun osallistumista myös niiltä, jotka ovat tuotetta tarvittavan määrän ostaneet, ainakin jos on tätä tapausta uskominen. Yritys voi saada toiminnastaan vielä petossyytteen.
Hartwall yllättyi kisan suosiosta, ja on siksi mm. kilpailun jo alettua hankaloittanut kilpailuun osallistumista mm. hidastamalla koodien syöttöä verkkosivuilleen ja muuttanut voittosääntöjä (etiketit vs. kuitit).
Mainoskampanjan on yleensä tarkoitus nostaa brandin ja yrityksen imagoa, mutta Hartwallin suhteen tulos on jotain aivan muuta. Nyt yrityksen maine ryvettyy aika lailla. Jos tällaiseen peliin lähtee, tulee kampanja suunnitella kunnolla ja tehdä säännöistä heti vedenpitäviä, ettei niitä tarvitse muuttaa pitkin kilpailua.
Tähän pätee vanha sanonta: ”Se joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön”.
Stara.fi Podcast 16 – Joniveli
Viihdelehti Stara.fi:n podcastissa haastattelussa hiphop-artisti Joniveli, joka on juuri julkaissut ensimmäisen soololevynsä.
Mies on jo hiphop-veteraani, joka on aiemmin tunnettu lukuisten artistien ja yhtyeiden taustavoimista, mutta on vihdoin saanut odotetun soolonsa ulos. Podcastissa on tuttuun tapaan mukana myös katsaus ajankohtaisiin viihdeuutisiin.
› Tervetuloa mukaan! (Tilaa suoraan iTunesiin tästä -> klikkaa subscribe)
Itsenäisen Suomen virallinen mashup!
Antti Vilpponen työsti itsenäisyyspäivän podcastiinsa mahtavan mash-upin Jean Sibeliuksen Finlandiasta. Sitä kuunnellessa kylmät väreet kiipivät selkäpiissä toden teolla. Hienoa, että Antti on tällaisen teoksen työstänyt, vaikka tekijänoikeuksien kanssa mennään hieman rajan takana.
Finlandia on tärkeä kappale, ja kun siihen on lisätty Suomen itsenäisyyden ajan ikimuistettavimpia puheita, on lopputulos kerrassaan mahtava! Kappale alkaa Ståhlbergin virkaanastujaispuheella vuodelta 1919.
Tässä muutamia otteita kappaleesta:
”Sotilaamme ovat rinta rinnan olleet suojaamassa maatamme.”
”Lentokoneen surina voimistuu, ilmatorjuntakonekiväärin ääni kuului vielä äsken. Kaksi tummakilpistä lentokonetta tulevat aivan kohti. Ne ovat kaksi tummaa hävittäjää…”
”Meidän on heti aloitettava joukkojemme vetäytyminen.”
”Karjala on siis menetetty.”
”Siinä on taas näyttö siitä mitä Matti Nykänen voi tehdä kun annetaan hypätä!”
”Suomihuudot kaikuvat täällä Tukholman Globenissa, 5-4-3-2-1, Se on siinä!!!”
Mukana on siis raportteja etulinjasta, presidenttien puhesta ja ikimuistoisista urheilutapahtumista. Suosittelen erittäin lämpimästi! Kyseisen podcastin voi tilata tästä.
[via Tuhatsanaa.net]
Podcast on vuoden sana
Oxford American Dictionaryn toimitus on valinnut podcastin vuoden sanaksi, Macmaailma uutisoi tänään. Alkuvuodesta lanseerattu sana on levinnyt nopeasti maailmalla Jatka lukemista ”Podcast on vuoden sana”
Artistit äänessä
Radio-ohjelmiin on aina mukava saada haastattelujen yhteydessä id, eli ohjelman tunnus artistin esittämänä. Olen itsekin keräillyt niitä aina haastattelujen yhteydessä. Löysin tänään kasan vanhoja id:itä, jotka ovat vuosilta 1994 ja 1995.
Mukana oli hauskoja pläjäyksiä, joista huomasi, että artisti on paneutunut niiden tekemiseen oikein kunnolla. Tunnarit on tehty Jocka’s Party Planet -ohjelmalleni, joka pyöri vuosina 1993 – 1996 mm. Radio Vaasassa ja Kouvolan SBC-radiossa.
Tästä voit kuunnella muutamia vanhoja tunnareita. Ainakin minulle ne tuovat hyviä muistoja mieleen. Tiedostomuoto on ikävä kyllä klassinen Real Media.
-
The Prodigy rokkaa edelleen
Scatman on jo menehtynyt, mutta tunnari säilyy
Aikakone teki hienon laulutunnarin
Nylon Beat teki omanlaisensa tunnarin
Rednex jäi kahden hitin ihmeeksi
Plavka oli Jam&Spoon yhtyeen vokalistina ennen soolouraansa
Pharao oli 90-luvun kuumimpia eurotechno-tähtiä
Prinsessa tuli, teki hitin ja poistui
3rd Nation oli ensimmäinen suomalainen USAn tanssilistalla
Basic Element -vokalisti Petrus kävi usein juhlimassa Suomessa
Kikka kaatoi serverin
Stara.fi uutisoi eilen illalla ensimmäisenä viihdetaiteilija Kikan poismenon. Oletin, että uutinen olisi aiheuttanut suhtellisen normaalia mielenkiintoa, vaikka surullinen olikin. Luulin väärin.
Puoli tuntia uutisen julkaisemisesta palvelinkone alkoi huutaa punaista yleisömassan alla. Parhaimmillaan uutista yritettiin lukea 11.000 kertaa tunnissa, mikä aiheuttaa jaetulle serverille aikamoisen paineen.
Lopulta serveri antoi periksi ja kaatui. Palveluntarjoajan työntekijä joutui singahtamaan konehuoneeseen säätämään masiinaa ja katkos jäi noin puoleen tuntiin. Massaa riitti kuitenkin koko eilisen illan ajan ja sama homma näyttäisi jatkuvan yhä tänäänkin. Nyt otimme Google Analytics-pluginin tilapäisesti pois päältä ja kuorma keveni jonkin verran. Googlella on ollut hieman ongelmia tuon uuden palvelunsa hidastelun kanssa ja nyt se hidasti myös Staraa.
Tsekkaa myös Ilta-Sanomat ja Iltalehti. Näin lähde pitäisi aina mainita… STT voisi ottaa hieman mallia ja tutustua journalistin sääntöihin uudelleen, sillä ne ovat näemmä uutistoimistolta unohtuneet.
Vippi ei tanssi – se on vi**n keijuu
Kävimme katsastamassa perjantaina Fugeesia, siis yhtyettä jonka albumi on nykyisin maailman myydyin hiphop-levy. Hartwall Areenalla oli tilaa vielä ihan mukavasti, joten lipuista oli myyty ehkä noin 80%. Permanto oli kuitenkin täynnä ja sehän on keikkafiiliksen suhteen tärkeintä.
Istuimme katsomossa 108, joka oli varattu levy-yhtiön vieraille ja luultavasti katsomon alaosa myös eri medioiden kisavoittajille. Erikoisen koulubändin lämppärikeikan jälkeen Fugeesin keikka pääsi viimein alkamaan ja kansa nousi pariksi tunniksi tanssimaan ja heiluttamaan käsiään.
Oli mielenkiintoista huomata, että 99 prosenttia yleisöstä oli seisomassa, mutta vip-katsomon väestä suurin osa istua möllötti tuoleillaan. Alaosassa olleet ”kisavoittajat” tosin ottivat mainiosta keikasta kaiken irti.
Olemme usein ihmetelleet, miksi viihdealan ammattilaiset, vipit ja kutsuvieraat eivät yleensä ota keikoista irti parasta mahdollista. Itsekin toki syyllistyn samaan asiaan. Esimerkiksi jossain Seiska-lehden synttäreillä on ollut kautta aikojen jos jonkinlaisia megatähtiä keikoilla, mutta koskaan – ei siis koskaan – ole lavan edessä nähty muutamaa ihmistä enempää.
Mieleen muistuu eräskin Seiskan synttärisetti 90-luvun puolivälistä, jolloin keikalla oli Jari Sillanpää. Mies oli suosionsa huipulla ja keikoilla tarvittiin suurin piirtein Puolustusvoimien apua, mutta vippijuhlissa kukaan ei jaksanut kiinnostua tuon ajan suurimmasta kotimaisesta tähdestä. Väki vain kilisteli skumppalasejaan ja hengaili taaempana, kun Jari luritteli Satulinnaa varmasti hieman kettuuntuneena.
Olisi mielenkiintoista tietää, mistä moinen johtuu. Pitääkö sitä vain yrittää olla niin ”hemmetin vip”, ettei uskalla tai kehtaa mennä ottamaan iloa irti elämästä muiden vippien silmien edessä vai ovatko tuon kaltaiset tilaisuudet niin harvinaisia tilaisuuksia, että jokainen hetki pitää käyttää verkostoitumiseen? Vastausta miettiessä…
WordPress kehiin!
Pian kolme vuotta bloggaustani säestänyt Movable Type sai vihdoin väistyä ja tilalle astui loistava WordPress!
Yksi ongelma kuitenkin löytyi, sillä Movablesta tuotaessa entryjen linkitykset ovat hävinneet bittien taivaaseen. Vanhoissa entryissä ei siis jostain syystä ole lainkaan linkkejä.
Tanja Karpelalla lukihäiriö?
Jostain täysin käsittämättömästä syystä (okei, jäsenkirjalla, jäsenkirjalla) kulttuuriministerin pallille vahingossa noussut ex-missi Tanja Karpela on osannut naurattaa kansalaisia osaamattomuudellaan jo parin kuukauden ajan.
Virhe tai pari menee huolimattomuuden piikkiin, mutta tarkoituksellinen asioiden vääristely ja jopa valehtelu eivät ole mielestäni asioita, joita tulisi yhdistää ministerin salkkua hallussaan pitävään henkilöön. Suomen lain mukaan ministerin tulee olla rehellinen ja taitavaksi tunnettu suomalainen. Tanja ei taida täyttää kumpaakaan vaatimusta.
Arvoisa ministeri on jälleen esittänyt parasta osaamistaan tekijänoikeuslain suhteen. Hänelle ei riittänyt valehtelu eduskunnalle, vaan Tanja heittää ”puita pesään” yhä edelleen. Nyt hän on vastannut kansanedustaja Jyrki Kasvin esittämään kirjalliseen kysymykseen niin, että on täysin perusteltua olettaa ministerillä olevan vaikeuksia luetun ymmärtämisen kanssa.
Jos joku saa edes jonkinlaista tolkkua Tanjan selityksistä, niin ottaisin mielelläni vastaan käännöksen Tanjan kirjoituksesta, ja lisäksi vastauksen annettuun kirjalliseen kysymykseen, mikäli sellainen rivien väliin jotenkin kätkeytyy. Itse en vastausta diibadaaban seasta löytänyt.