Julkaistu

Euroopan unionin lentokorkeutta nostettava

Tuleeko Euroopan unionin päättää pullonkorkeista? Entä määritellä vesijohtojen materiaalit tai rajoittaa yksityisen metsäomaisuuden käyttämistä? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä, kun pohditaan nykyjärjestelmän uskottavuutta kansalaisten silmissä. Suomen lainsäädännöstä peräti 70 prosenttia tulee unionista, joten sen päätöksenteko vaikuttaa jokaisen elämään.

Suomi liittyi Euroopan unioniin lähes 30 vuotta sitten. Alunperin unionissa keskityttiin tekemään pitkän aikavälin suuria linjauksia ja asettamaan jäsenmaille yhteisiä tavoitteita, joista ei voitu päättää yksin jäsenmaissa. Tavoitteisiin pääsemisen keinot jäsenmaat saivat päättää itse ottaen huomioon omat kansalliset erityispiirteensä. Päätöksenteon lentokorkeus oli tuolloin oikea. Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut huolestuttavasti, kun Euroopan komissiosta on alkanut tulla ehdotuksia, jotka eivät noudata tätä niin sanottua läheisyysperiaatetta, subsidiariteettia.

Nykyisin ehdotukset puuttuvat kasvavassa määrin jäsenmaiden yritysten ja kansalaisten arkeen myös pienissä arkisissa asioissa, joten lentokorkeus on laskenut merkittävästi. Kehityssuunta on ongelmallinen myös siksi, että komission tulisi kyetä valvomaan unionin lainsäädännön toteutumista. Lisääntyvällä sääntelyllä komissio tukehduttaa itse itseään. Ylisääntely on krooninen vaiva, joka pahenee, ellei siihen puututa tehokkaasti. Päätöksenteon lentokorkeutta on syytä nostaa pikaisesti, jos resursseja halutaan käyttää tehokkaasti. Euroopan unionin täytyy tulevina vuosina keskittyä jatkuvan nippelisääntelyn sijaan unionin kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden kehittämiseen.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, eurovaaliehdokas (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaa-lehdessä sekä Iisalmen Sanomissa ja Oriveden Sanomissa.

Julkaistu

Ruokavarmuus on turvallisuutta

Elintarvikkeiden saannin varmistaminen on keskeinen osa huoltovarmuutta, mutta tarvittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ennen kuin Euroopan unionissa herättiin ruokaketjun toimivuuteen kriisitilanteissa. Suomella on nyt hyvät mahdollisuudet näyttää muulle Euroopalle oikeudenmukaisen ja ekologisesti kestävän ruokaketjun mallia, mutta ensin täytyy varmistaa suomalaisen alkutuotannon kannattavuus. Ilman sitä ei nimittäin ole koko ketjua.

Suomi on varautumisen suurvalta, jonka kokonaisturvallisuuden malli kiinnostaa nyt kansainvälisesti.

Pääministeri Petteri Orpo esitti Euroopan parlamentissa unionille yhteistä varautumisen strategiaa ja komission puheenjohtaja pyysi presidentti Niinistöä laatimaan komissiolle raportin Euroopan kriisivalmiudesta ja varautumisesta. Suomi on näin ollen varautumisessa kokoaan selvästi suurempi toimija. Keskustelussa varautumisesta unohtuvat usein elintarvikkeet ja niiden ketju tuottajalta kuluttajan lautaselle saakka.

Huoltovarmuuskeskuksen arvion mukaan Suomi kestäisi kaksi heikkoa satovuotta. Kannattamaton alkutuotanto on kuitenkin riski, jonka vaurioita ei korjata parissa vuodessa. Näin kauaskantoista riskiä Suomella ei ole varaa ottaa. Maa- ja metsätalouteen liittyvässä keskustelussa tuntuu usein unohtuvan, että alan toimijat ovat nimenomaan yrittäjiä, ja että yrittäjyyden lainalaisuudet koskettavat tietenkin myös heitä.

Toimialan heikentynyt taloudellinen kannattavuus, huonot satovuodet ja tuotantopanostusten kasvu voivat olla liian suuri taakka kannettavaksi monelle yrittäjälle. Luonnonvarakeskuksen mukaan maatilojen yrittäjätulo on viime vuosina laskenut peräti kolmanneksella heikkojen satojen, hintojen laskun ja tuotantokustannusten nousun johdosta. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet.

Maailmanlaajuisesti tunnettu suomalainen huoltovarmuus edellyttää, että ruokaketjun tulot jakautuvat oikeudenmukaisesti ja tukevat alkutuotannon kannattavuutta. Toimiva ruokajärjestelmä on suomalaisten etu, sillä se varmistaa riittävän elintarvikkeiden saannin kaikissa tilanteissa.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)
varakansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Hämeen Sanomissa

Julkaistu

EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa

Euroopan unionin talouskurin ja budjettikäytäntöjen uudistaminen on nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Tilintarkastustuomioistuimen raportti paljasti, että peräti 4,2 prosenttia unionin 196 miljardin euron menoista käytettiin vuonna 2022 virheellisesti. Siis 8 200 miljoonaa euroa. Muutos edellisvuoden kolmeen prosenttiin oli merkittävä, ja huolestuttava kehityssuunta korostaa varainkäytön valvonnan tärkeyttä. Viime vuosien kriisit ovat johtaneet nopeisiin rahoitusratkaisuihin, mikä on osaltaan lisännyt virheiden ja väärinkäytösten riskiä.

Vuonna 2021 voimaan tullut ehdollisuusasetus suojaa Euroopan unionin budjettia oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksilta. Joulukuussa komissio päätti kuitenkin vapauttaa Unkarille 10 miljardia euroa oikeusvaltioperiaatteen vuoksi jäädytettyjä varoja. Päätös ja varsinkin sen ajankohta osoittivat komissiolta huonoa harkintaa, sillä Unkarin lupaamat toimet oikeusvaltion tilan parantamiseksi eivät ole vielä toteutuneet. Päätös herättää syystäkin huolta unionin päätöksenteon johdonmukaisuudesta. Suomen on korostettava näitä huolia ja varmistettava, että jäsenmaat noudattavat yhdessä sovittuja perusarvoja.

Lue myös: EU-komissiosta heikkolaatuisia esityksiä (29.11.2023)

Europarlamentissa Suomen on edistettävä uudistuksia, jotka parantavat talouskäytäntöjen läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Tämä ei ole yksinomaan taloudellinen kysymys, vaan myös moraalinen ja poliittinen sitoumus, joka vahvistaa EU:n uskottavuutta ja kestävyyttä. On tärkeää, että Suomi ja muut jäsenmaat varmistavat veronmaksajien rahojen asianmukaisen ja tehokkaan käytön ja että uudistukset heijastavat unionin ja Suomen pitkän aikavälin taloudellisia etuja. Kyse ei ole unionin rahoista, vaan veronmaksajien rahoista.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 30.12.2023 ja Kauppalehdessä 2.1.2024.

Julkaistu

EU:n puolustushankintoja keskitettävä Suomeen

Euroopan unioni on haastavassa tilanteessa, kun Venäjän toimet aiheuttavat ongelmia ulkorajoilla ja kansainvälisissä toimitusketjuissa. Unionin on välttämätöntä vahvistaa omavaraisuuttaan sekä puolustusteollisuudessa että ruoan, energian, mineraalien ja puolijohteiden tuotannossa. Suomella onkin nyt mahdollisuus nousta tässä kehityksessä selvästi kokoaan suuremmaksi toimijaksi.

Olemme osa läntistä arvoyhteisöä, ja Nato-jäsenyyden myötä suomalaisen puolustusteollisuuden merkitys kasvaa. Euroopan unionin tulisi jatkossa keskittää puolustusteollisuuden hankintoja sisämarkkinoilleen, eli myös Suomen puolustusklusteriin. Suomessa on alalta vahvaa osaamista ja pitkää kokemusta. Täällä toimii kymmeniä kansainvälisesti merkittäviä puolustusklusterin yhtiöitä sekä ammusten ja kaluston tuotannossa että ohjelmistokehityksen alalla. Samalla täytyy muistaa, että F-35 -hävittäjähankinta tulee sekin näkymään vielä pitkään teollisena yhteistyönä suomalaisissa yrityksissä.

Ukrainan sota muistuttaa myös ruokavarmuudesta, joka on keskeinen osa huoltovarmuutta. Maatalouden kannattavuus onkin edellytys kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle. Unionin omavaraisuus ja kilpailukyky kasvavat lisäksi kriittisten raaka-aineiden asetuksella, joka edellyttää unionin alueella louhittavien tärkeiden raaka-aineiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Asetuksen mukaan peräti 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista täytyy jatkossa jalostaa EU-alueella ja kierrätetyn materiaalin osuus tulee nostaa 15 prosenttiin.

Suomen täytyy hyötyä Euroopan unionin omavaraisuuden kasvattamisesta lisäämällä omaa jalostustaan. Meillä ei ole varaa jättäytyä nykytilaan Euroopan Kongoksi, josta arvokkaat kaivannaiset laivataan pilkkahintaan muihin maihin jalostettavaksi ja ostetaan takaisin valmiina tuotteina. Suomalaista jalostusarvoa nostamalla täytyy varmistaa, että tänne jää nykyistä suurempi osa raaka-aineiden arvosta. Suomen täytyy varmistaa paikkansa tämän kehityksen hyötyjien leirissä. Siihen vaaditaan aktiivista vaikuttamista sekä Suomessa että Euroopan unionissa.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 27.12.2023

Julkaistu

EU-komissiosta heikkolaatuisia esityksiä

Suomalaisten edunvalvonta on Euroopan unionissa keskeisessä roolissa, sillä peräti 70 prosenttia lainsäädännöstämme tulee unionista. Euroopan parlamentissa tehtävät päätökset vaikuttavat jokaisen suomalaisten arkeen, joten unionin lainsäädännön laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Viime vuosina EU-komission esityksissä on ollut runsaasti haasteita, sillä ne ovat olleet toistuvasti heikkotasoisia ja jopa haitallisia. Virheiden korjaaminen vie siksi merkittävästi Euroopan parlamentin resursseja. Esimerkkejä komission kelvottomista esityksistä ei tarvitse hakea kaukaa.

Lue myös: EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa (30.12.2023)

Juomaveden puhtauteen tähtäävä esitys juomavesidirektiivistä edellyttäisi Suomelta vuosittain miljardiluokan investointeja vesiputkien uusimiseen, vaikka suomalainen juomavesi on tutkitusti maailman puhtainta ja jopa puhtaampaa kuin jäsenmaiden pullovedet. Olisi terveelle järjelle vierasta joutua vaihtamaan nykyisiä vesiputkia uusiin ja pohjoisen olosuhteisiin huonosti sopiviin materiaaleihin vain koska komissio ei ymmärrä Suomen olosuhteista johtuvia kansallisia erityispiirteitä.

CSAM-asetuksella komissio esitti viestinnän salauksen kieltämistä, joka olisi toteutuessaan heikentänyt kansalaisten tietoturvaa ja parantanut verkkorikollisten toimintaedellytyksiä. Pakkausjätteen vähentämiseen tähdännyt esitys pakkausasetuksesta olisi toteutuessaan romuttanut suomalaisen panttijärjestelmän, joka on edistyksellisimpiä maailmassa. Euroopan parlamentti joutui korjaamaan tätäkin esitystä ja tuloksena jäsenmaiden nykyiset järjestelmät otetaan sittenkin huomioon.

Lue myös: EU-komission esityksissä parantamisen varaa (29.11.2023)

Kuluvalla kaudella komission esityksissä on siis ollut järjestelmällisesti puutteita, ja onkin perusteltua kysyä onko komissio tehtäviensä tasalla. Seuraavalla kaudella parlamentin tulee ohjata komissiota tolkullisempaan suuntaan. Euroopan unionin arvostuksen kannalta on tärkeää, että esitysten tasoa parannetaan. Unionin tulee pitäytyä vain ylätason sääntelyssä ja jättää päätösvaltaa myös jäsenmaille läheisyysperiaatteensa mukaisesti.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 29.11.2023.

Julkaistu

Suomen täytyy päättää itse metsistään

Euroopan unionin päätöksenteon tärkeimpiin ohjenuoriin lukeutuvan läheisyysperiaatteen mukaan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä, mahdollisimman pienellä byrokratialla ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Läheisyysperiaate on kuitenkin vaihtunut turhaan sääntelyyn ja mikromanageeraukseen. Lisääntyvä byrokratia kuormittaa unionin toimintaa ja vie resursseja aidosti tärkeiltä asioilta. Vääjäämättä syntyy vaikutelma, että komissio paikkaa esitystensä laadun puutteita määrällä.

Lue myös: EU-komission esityksissä parantamisen varaa (29.11.2023)

Läheisyysperiaatteesta laistaminen näkyy Suomessa varsinkin maa- ja metsätaloudessa. Suomen täytyisi saada päättää omista metsistään, mutta nyt näin ei ole. Euroopan unioni on aktiivisesti pyrkinyt saamaan suomalaiset metsät päätösvaltaansa, eikä se ole suomalaisten etujen mukaista. Eurovaalien jälkeen uuden parlamentin on aika viheltää peli poikki. Unionin tulee pitäytyä päätöksissä ylätasolla, sillä jäsenvaltioiden täytyy itse päättää miten omia metsiään hoitavat. Keskusjohtoisesti ei kyetä ottamaan riittävästi huomioon jäsenmaiden omia erityispiirteitä.

Lue myös: EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa (30.12.2023)

Muut jäsenmaat haluavat ymmärrettävästi hyötyä Suomen metsistä ja hiilinieluista, mutta siihen ei tule suostua. Kansallisen edunvalvonnan on oltava keskiössä. Suomalaisten etuja puolustavien parlamentaarikoiden lisäksi unioniin tarvitaan lisää suomalaisia EU-virkamiehiä, joiden määrä on vähentynyt huolestuttavasti. Vaikuttamista ja edunvalvontaa tarvitaan lisää kaikilla tasoilla. Maa- ja metsätalousyrittäjien lisäksi turha sääntely hankaloittaa myös suomalaisten yritysten toimintaa. Nyt päättyvän EU-vaalikauden piti olla sääntelyn purkamisen kausi, mutta suunta on ollut päinvastainen.

Julkaistu

Suomen etu edellä. Jocka Träskbäck.

Miksi olen ehdolla EU-vaaleissa? Valtaosa suomalaisia koskevasta lainsäädännöstä tulee eduskuntaan EU-parlamentista, joten siellä jos jossain Suomella ja suomalaisilla tulee olla vahva edustus. EU-parlamentin päätökset vaikuttavat jokaisen suomalaisen arkeen pullonkorkeista vesiputkiin ja metsien käytöstä siruteollisuuteen. Viime vuosina turha ja jopa haitallinen sääntely on lisääntynyt, joten parlamentti tarvitsee ryhtiliikkeen. Haluan olla vaikuttamassa siellä missä se on tehokkainta, ja EU-parlamentti on siihen oikea paikka. Äänestäminen eurovaaleissa kannattaa.

Miksi yrittäjä hakee EU-parlamenttiin? Politiikkaan tarvitaan lisää yrittäjiä, myös Euroopan parlamenttiin. Olen toiminut 30 vuoden ajan yrittäjänä ja hallitustehtävissä lukuisissa eri alojen yrityksissä. Monipuolisesta käytännön kokemuksesta on varmasti hyötyä myös Euroopan parlamentissa. Kun kokoomus pyysi minua ehdolle eurovaaleihin, oli vastaus selvä. Silloin mennään, kun isänmaa kutsuu.

Liity mukaan tukiryhmään tästä!

Yrittäjyys ja talous

Suomen etujen valvonta on nostettava etusijalle. Euroopan unionin kilpailukykyä täytyy lisätä ja sääntelyä vähentää, koska Euroopan tulee menestyä globaaleilla markkinoilla. Yrittäjyyden sääntelyä tulee vähennetää sekä kannustimia investointeihin ja innovaatioihin lisätä. Jäsenvaltioiden on kannettava vastuuta omasta taloudestaan ilman uutta yhteisvelkaa.

Suomen saantoa EU-tukirahoista tulee lisätä kaikilla sektoreilla, erityisesti liikenneinfrassa ja TKI-investoinneissa tukemalla näiden hakuprosesseja. Kaivannaisten suomalaista jalostusarvoa on lisättävä, jotta niiden arvosta jää suurempi osuus Suomeen. Euroopan unionin tulee keskittyä vain ylätason päätöksiin ja komission tulee lopettaa haitallisen sääntelyn tehtaileminen. Unioni tarvitsee vähemmän pullonkorkkien sääntelyä, enemmän ylätason strategisia linjauksia.

Turvallisuus

Euroopan unionin omavaraisuutta energiasta, strategisista raaka-aineista, ruoantuotannosta ja puolustuksessa on lisättävä. Suomen geopoliittinen erityisasema on otettava laajasti huomioon turvallisuuspolitiikassa. Puolustusteollisuuden hankintoja tulee keskittää Suomen puolustusklusteriin. Lyijyhaulien kieltoon tulee neuvotella Suomelle poikkeuksia vähintään reserviläistoimintaan ja ampumaradoille.

Tietoturvaan ja kyberuhkien torjuntaan on panostettava. Suurpetojen suunnitelmallinen kannanhoito on mahdollistettava. Komission esitys viestinnän salauksen kiellosta on kaadettava erittäin riskialttiina. Ukrainan tukemista täytyy jatkaa, koska se taistelee kaikkien sivistyneiden valtioiden puolesta. Turvapaikanhakijat on ohjattava Euroopan unionin ulkopuolelle odottamaan hakemuksensa käsittelyä.

Maa- ja metsätalous

Suomi elää metsästä. Suomen on voitava päättää itse omasta maa- ja metsätalouspolitiikastaan. Ruokavarmuuteen on panostettava osana huoltovarmuutta. Elintarvikkeiden tuotantoketju on turvattava ja suomalaisten tuottajien taloudellisia toimintaedellytyksiä parannettava. Suomalaisten metsien hiilinielut ja turvesoiden uusiutuminen on tunnustettava ja huomioitava. Läheisyysperiaatetta täytyy korostaa, eli päätökset tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

Ennallistamisasetusta ei pidä hyväksyä, koska se on Suomelle unionin jäsenmaista kallein eikä tunnista Natura-alueilla jo tehtyjä toimia. Metsäkatoasetukseen neuvoteltava Suomelle kansallisia poikkeuksia, koska sen seuraukset olisivat Suomelle erittäin negatiiviset. Metsien monitorointiin on saatava tolkullinen ratkaisu. Unionin lainsäädäntöön tulee pyrkiä vaikuttamaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa ongelmien välttämiseksi.

Liity mukaan tukiryhmään tästä!