Kolumni: Ennaltaehkäisy vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta

Kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa vietetään jo hyvin ansaittua kesätaukoa, mutta Pirkanmaan hyvinvointialueella työt jatkuvat läpi kesän, sillä valmista täytyy saada vuodenvaihteeseen mennessä. Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta (parempia nimiehdotuksia vastaanotetaan) kokoontuu seuraavan kerran jo heti juhannuksen jälkeen käsittelemään muun muassa pirkanmaalaisten turvallisuutta ja kuntien varautumista. Tässä maailmantilanteessa valiokunnan pääpaino on ainakin alussa näissä teemoissa. Valiokunnan tehtäviin kuuluu myös kuntayhteistyö erityisesti hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisyn saralla. Molempien merkitys tulee olemaan pitkällä aikavälillä suuri, sillä ennaltaehkäisyllä on taipumus vähentää yhteiskunnalle kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta.

Aluevaltuuston edellisessä kokouksessa käytiin pitkiä keskusteluja hyvinvointialueen johtavien luottamushenkilöiden palkkioista. Ei siis valtuutettujen, vaan puheenjohtajistojen palkkioista, joita tarkasteltiin valtuuston ulkopuolisen palkkiotoimikunnan esityksestä. Joissain medioissa asiasta otsikoitiin harhaanjohtavasti siten, että esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan palkkiosta syntyi mielikuva 18 000 eurosta kuukaudessa. Todellisuudessa kyse oli 18 000 euron vuosipalkkiosta, eli 1 500 eurosta kuukaudessa. Aluehallituksen varajäsenenä seuraan melko läheltä aluehallituksen puheenjohtajan työmäärää myös kokousten ulkopuolella, ja nyt päätetty kuukausikorvaus on siitä työstä mielestäni maltillinen korvaus. Ammattilainen tarvitsee palkkion hyvin tehdystä työstä.

Aluehallitus esitti viime viikolla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen yhtenäistämistä ensi vuoden alusta lukien, joskaan näissä maksuissa ei ole nytkään merkittäviä kuntakohtaisia eroja. Aluehallitus esittää lisäksi asiakasmaksujen alentamiselle ja perimättä jättämiselle perusteita, jos maksun periminen vaarantaisi henkilön tai perheen toimeentulon. Tällaista muutosta on toivottu jo vuosia, ja nyt se on mahdollisesti toteutumassa. Aluevaltuusto päättää asiasta elokuussa.

Turvallista juhannusta juuri sinulle!

Jocka Träskbäck

Aluevaltuutettu (kok.), hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu keskiviikkona 22.6.2022 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa kolumnini.

18.5.202215.5.2022

Kolumni: Turvallisuus ja varautuminen keskiöön hyvinvointialueella

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti myös Suomen kansallisen turvallisuuden keskiöön, ja samalla puolueet kääntyivät pikavauhtia Naton kannattajiksi. Se oli upea ryhtiliike, kiitos. Tätä kirjoitettaessa lasketaan enää päiviä Suomen hakemuksen jättämiseen. Ukrainan tilanne vaikuttaa suomalaisiin monilla elämän osa-alueilla, ja vaikutukset näkyvät myös toimintaansa parhaillaan aloittavan hyvinvointialueen arjessa.

Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäinen kokous järjestettiin viime viikolla pelastuslaitoksen tiloissa Tampereen Kaupissa. Valiokunnan toimialueeseen kuuluvat nimensä mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä kuntien välinen yhteistyö ja kokonaisturvallisuus. Näistä viimeiseen sisältyvät niin pelastuslaitokset ja ensihoito kuin kansalaisten turvallisuuteen tähtäävä ennaltaehkäisy ja varautuminen. Valiokunnan varapuheenjohtajana näkemykseni on, että varsinkin näin alkuvaiheessa toiminnan pääpainon tulee olla turvallisuudessa ja varautumisessa.

Puolustusliitto Naton jäsenyys lisää paitsi maamme turvallisuutta myös turvallisuuden tunnetta. Jälkimmäisen merkitystä hyvinvoinnille ei sovi aliarvioida. Hyvinvointialueella väestön suojaaminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy tuottavat onnistuessaan pitkällä aikavälillä säästöjä sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Teemana kokonaisturvallisuus risteää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kanssa, koska ne kaikki tähtäävät kansalaisten hyvinvointiin. Mitä enemmän niihin panostetaan edistävänä ja ehkäisevänä, sitä vähemmän tarvitaan terveydenhoidon korjaavaa työtä esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Ahkera veronmaksaja kiittää.

Valiokuntamme tehtäväkenttä on siis melko laaja, ja se voi valita kokonaisuudesta teemoja, joita katsoo parhaaksi nostaa esiin aluevaltuustossa saakka. Näissä valinnoissa avoin ja aktiivinen keskustelu kansalaisten kanssa on tärkeää, sillä ihmiset ovat aina oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Myös turvallisuuden saralla. Ollaan siis yhteyksissä.

Jocka Träskbäck
Aluevaltuutettu (kok.), hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä 18.5.2022

2.1.202124.1.2021

Ilman yrittäjiä ei olisi kakkua jaettavaksi

Koronakriisin keskellä on hyvä muistaa, että Suomessa on yli 180 000 yksinyrittäjää. Suomen Yrittäjien mukaan puolet heistä ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Kaikista yrittäjistä lähes puolet tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja kahdella kolmasosalla on haasteita jaksamisessa. Yrittäjät joutuvat kuitenkin tulemaan toimeen palkansaajia heikommalla sosiaaliturvalla sekä ilman työaikoja, arkipyhiä, lomia ja lomarahoja. Kaupan päälle tulee vielä taloudellinen riskinotto.

Tästä huolimatta yrittäjistä maalataan politiiikan vasemmalla laidalla jatkuvasti mielikuvaa ahneina veronkiertäjinä ja yhteiskuntavastuuta karttavina riistäjinä. Järjestelmällisen vastakkainasettelun rakentaminen on ollut viime aikoina silmiinpistävää jopa aivan kärkipoliitikoiden ulostuloissa. Ideologinen jako porvareihin ja työläisiin kuuluu tunkkaiselle 1950-luvulle, sillä narratiivi kahden kerroksen väestä ei ole enää tätä päivää. 2000-luvulla yritykset ovat joukkueita, joissa tittelit on riisuttu ja kaikki pelaavat yhdessä.

Menestyäkseen Suomi tarvitsee vastakkainasettelun sijaan kannustavan ilmapiirin yrittäjyyteen ja työllistämiseen. Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista peräti 93 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Ne ovat maamme selkäranka. Uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka pitävät yhteiskunnan pyörimässä ja kantavat päävastuun hyvinvoinnin rahoittamisesta. Ilman menestyviä yrittäjiä maahan ei synny työpaikkoja ja eikä verotuloja valtion ydintoimintojen maksamiseen.

Vain yritysten avulla voidaan ylläpitää yhteiskuntaa, jossa heikoimmista pidetään huolta ja jossa tarjotaan laadukasta koulutusta, terveydenhoitoa, vanhuspalveluja ja varhaiskasvatusta. Yritysten toimintaedellytysten sekä yrittäjien kannustimien ja sosiaaliturvan parantaminen satavat lopulta yhteiseen laariin, jolloin kaikki voittavat. Elinkelpoisten yritysten ei saa antaa kaatua koronakriisiin, sillä pelissä on hyvinvoinnin tulevaisuus. Yrittäjien asian tulisi olla myös Marinin hallituksen asia, sillä ilman heitä hallituksella ei olisi kakkua jaettavaksi. Se kannattaa Säätytalolla muistaa.

Jocka Träsbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 2.1.2021