Kolmen hoivajätin tuottamasta vanhustenhoidosta paljastui taannoin törkeitä laiminlyöntejä, kun suuret hoivajätit olivat jättäneet noudattamatta kuntien kanssa tekemiään sopimuksia, ja kunnat taas eivät olleet asianmukaisesti valvoneet tilaamiensa palvelujen laatua. Samaan aikaan Valviran viranomaiset epäonnistuivat tehtävässään valvoa hoivakotien laatua. Tästä syystä hoivajättien oli mahdollista jättää vanhuksia heitteille vuosien ajan, kunnes karmean totuus lopulta paljastui. Onneksi.
Samalla täytyy todeta, että vastuu vanhustenhoidon tilasta ei ole ollut missään vaiheessa hallituksen saati minkään puolueen, vaan vastuussa ovat olleet Valviran lisäksi ennen kaikkea kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa istuvat kuntien ja kaupunkien päättäjät. Kunnat ja kaupungit ovat tilanneet palveluja ja jättäneet sen jälkeen tilaamiensa palvelujen laadun valvomatta. Moni paikallispoliitikko on varmasti olettanut, että Valvira hoitaisi valvonnan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä Valvira ei suorittanut valvontaa asianmukaisella tarkkuudella. Valvira perusteli laiminlyöntejään resurssipulalla, jonka helpottamiseksi hallitus osoittikin sinne taannoin nopeasti lisää rahaa.
Väitteet Valviran resurssipulasta ovat nyt kuitenkin asettuneet aivan uuteen valoon, koska tuoreimpien tietojen mukaan virastossa on edelleen rutkasti aikaa surffata esimerkiksi suomalaisten pienpanimojen sosiaalisen median tileillä. Viranomaisilla on aikaa ja resursseja lukea kuluttajien kommentteja ja etsiä tuhansien kommenttien joukosta tuotteisiin liittyviä positiivisia mainintoja, joita se nyt vaatii poistettavaksi muka alkoholilakiin vedoten. Viranomaisten tulkinnan mukaan kuluttajat eivät nimittäin saa kehua panimojen tuotteita yritysten sosiaalisen median tileillä, koska kuluttajien kehut katsotaan Valviran tulkinnan mukaan alkoholimainonnaksi. Tämä on siis vain viranomaisten oma tulkinta lain sisällöstä.
Kirjoitin Valviran ja ravintoloidensomesotkuista jo vuonna 2014useita artikkeleita, mutta nyt viisi vuotta myöhemmin tilanne on edelleen yhtä absurdi kuin silloin. Tuolloin Valvira nimittäin väitti, ettei ravintoloiden henkilökunta saisi kommentoida positiivisesti alkoholituotteita edes omilla henkilökohtaisilla sometileillään, mutta joutui sittemmin pyörtämään lain virheellisen tulkintansa. Sama päätön meininki jatkuu edelleen.
Kukaan ei voi enää väittää, etteikö Valviralla olisi ihan riittävästi resursseja valvoa vanhustenhoitoa, koska siellä on resursseja myös surffailla somessa etsimässä panimotuotteisiin liittyviä positiivisia palautteita. Kyse on vain resurssien jakamisesta, eli siitä onko Valviralle tärkeämpää varmistua vanhusten laadukkaasta hoivasta vai onko tärkeämpää vaatia poistamaan sosiaalisesta mediasta kommentit muun muassa siitä miten Pyynikin Käsityöläispanimon maailman parhaana palkitun Mosaic Lagerin trooppisen hedelmäinen, ruohoinen ja viljaisen maltainen maku hivelee makuhermoja kerta toisensa jälkeen. Menenkin tästä jääkaapille.
Olen seurannut Suomen alkoholilain uudistamista hyvin läheltä kesästä 2017 saakka, ja samalla olen saanut huomata miten suomalaisia ja heidän kykyään päättää omista asioistaan on toistuvasti epäilty päättäjien ja viranomaisten toimesta. Suomesta löytyy edelleen puolueita ja viranomaisia, jotka liputtavat avoimesti holhouksen puolesta. Holhousta halutaan Suomeen monin tavoin, mutta konkreettisin esimerkki on uusi alkoholilaki.
Minä en missään nimessä aja suomalaisten alkoholinkäytön lisäämistä, vaan sen vähentämistä. Peräänkuulutan nimittäin valtiota luottamaan suomalaisiin edes sen verran, että lopetetaan viimeinkin perusteeton holhoaminen ja mahdollistetaan siirtyminen eurooppalaiseen kulttuuriin. On 1960-lukulaista väittää, että 2010-luvulla suomalaiset ratkeaisivat edelleen ryyppäämään, jos nelosolutta tai viiniä voisi ostaa ruokakaupasta. Alkoholiin liittyy Suomessa edelleen kieltolain ajoilta periytyvä kielletyn hedelmän maku, koska saatavuutta on valtion toimesta rajoitettu. Tuo kielletyn hedelmän status täytyy alkoholilta riisua, ja se onnistuu vain yhdellä tavalla. Viranomaisten suussa vuosien varrella jo mantraksi muuttunut väite ”Saatavuuden lisääntyminen lisää kulutusta” ei pidä enää 2000-luvulla alkuunkaan paikkaansa. Uusi alkoholilaki on siitä konkreettinen käytännön esimerkki.
Esipuheet on pidetty, joten asiaan.
Uuden alkoholilain suurin häviäjä on ollut – kuten jo alkuvuodesta totesin – Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, joka asemoi itsensä alkoholilain käsittelyssä Alkon lobbariksi ja etujärjestöksi. Siinä lokerossa THL tulee pitää myös jatkossa, kun eduskunnassa aletaan seuraavalla kaudella valmistella Alkon monopoliaseman lopettamista ja viinien myyntiä ruokakaupoissa.
Mitä THL sitten teki?
Se valehteli eduskunnalle alkoholilain seurauksista.
Millään muulla kuin tarkoituksellisella väärän tiedon levittämisellä ei voida selittää sitä, että THL muutti ennustettaan uuden alkoholilain aiheuttamista lisäkuolemista kesken prosessin alkuperäisestä 150 lisäkuolemasta jopa 500 lisäkuolemaan. Näin THL kertoi eduskunnan valiokunnalle. Ennusteen muutos tapahtui vieläpä siinä vaiheessa, kun alkoholilain läpimeno alkoi näyttää mahdolliselta. THL siis lisäsi panoksiaan ja uhkaili kansanedustajia entistäkin synkemmillä seurauksilla, jos he äänestäisivät uuden lain puolesta. Alkon lobbarina THL kuuluu Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen, ja ministeriö vastusti uutta alkoholilakia. Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Tuli tuo käsky ennusteiden muutoksesta sitten ministeriöstä tai Alkon suunnalta, vesittivät perättömät väitteet koko laitoksen uskottavuuden pysyvästi.
Uuden lain voimaanastumisesta saakka Suomen alkoholin kulutus on ollut laskussa sekä litroissa että puhtaassa alkoholissa mitattuna. Historian kuumin hellekesä olisi helposti voinut nostaa kulutusta esimerkiksi viidellä prosentilla, koska suomalaiset viettivät koko viime kesän terasseilla niin ravintoloissa kuin kodeissakin. Toisin kuitenkin kävi. Parhaillaan kukkahatut ilakoivat kuitenkin uutisista, joiden mukaan alkoholin kulutus olisi noussut Suomessa tammi-elokuussa 1,1 prosenttia. Minun täytyy tuottaa heille pettymys.
Ei noussut. Fake news.
Suomessa(kaan) ei kannata lukea kaikkea mitä lehdissä lukee tai televisiossa ja radiossa kerrotaan. Kymmenet mediat ovat nimittäin uutisoineet asiasta virheellisesti. Todellisuudessa alkoholin kokonaiskulutus kyllä kasvoi hieman, mutta historiallisesta hellekesästä huolimatta se kasvoi vain 0,5 prosenttia. Se ei kasvanut 1,1 prosenttia. Medioissa virheellisesti väitetty 1,1 prosentin kasvu oli nimittäin ainoastaan vähittäis- ja anniskelumyynnin kulutuksen osuus. Ei kokonaiskulutus, kuten on virheellisesti uutisoitu. Saatavuuden parantaminen Suomessa vähensi Viron viinarallia, joka vähensi matkustajatuontia puhtaassa alkoholissa mitattuna peräti 200.000 litraa 5,2 miljoonasta 5,0 miljoonaan litraan. Kun matkustajatuonti saatiin laskettua mukaan kulutustilastoihin, putosi kokonaiskulutus 0,5 prosenttia. Tämän seikan jopa THL joutui lopulta myöntämään, mutta lukemattomissa suomalaisissa medioissa luvut ovat edelleen virheellisiä.
Julkisuudessa on ollut tähän saakka tieto, että THL ennusti alunperin 6 prosentin kulutuksen kasvun. Harva kuitenkaan tietää, että todellisuudessa THL ennusti uudelle alkoholilaille alunperin merkittävästi julkisuudessa olleita lukuja rajumpia seurauksia. Tässä alla ote laitoksen marraskuussa 2017 julkaisemista hurjista uhkakuvista.
THL ennuste 2017
Kuten edellä nähdään, THL ennusti kokonaiskulutuksen kasvuksi pahimmassa skenaariossaan uskomatonta 10,3 – 12,5 prosenttia, mikäli keskivahvuus olisi noussut 5,5 prosenttiin. Laitoksen tehtävä on laatia skenaarioita, joista kansanedustajille esitettäväksi valittiin lopulta kuvassa paksummalla fontilla nähtävä 6,0 prosentin kasvuennuste. Tuota ennustetta THL laski myöhemmin 4 prosenttiin saatuaan tietää tulevasta alkoholilain korotuksesta. Joulukuussa 2017 ei ollut vielä aavistustakaan nurkan takana odottavasta historian upeimmasta hellekesästä, jonka myötä alkoholin kokonaiskulutus nousi lopulta vain 0,5 prosenttia. Tuota voidaan pitää upeana saavutuksena, ja kesän jälkeen tilasto tulee tasoittumaan, kunhan syys-lokakuun luvut saadaan mukaan.
Helsingin Sanomien ansiokkaan THL-kriittisen artikkelin jälkeen itse laitoksen pääjohtaja Juhani Eskola vastasi lehdessä esitettyihin väitteisiin. Pääjohtaja syyttää nyt laitoksensa antamia virheellisiä ennusteita pelkästään alkoholin hintakehityksen väärällä arviolla. Aikoinaan THL julkaisi kuitenkin hurjien ennusteiden kanssa samaan aikaan myös perusteet, joilla se päätyi noihin ennusteisiinsa. Tuolloin THL kertoi arvioineensa lakimuutosten vaikutuksia näiden viiden eri tekijän kautta:
1. Nelosoluen, vahvan siiderin ja niin sanottujen limuviinojen, ml. long drink -juomien, myyntipisteiden lukumäärä kasvaa 15-kertaiseksi.
2. Näiden juomien hinta Suomessa alenee.
3. Näitä juomia myydään myös sunnuntaisin.
4. Näiden juomien osalta yksityiseen kauppaan liittyvä myynninedistäminen lisääntyy.
5. Ulkomailta, erityisesti Virosta, ja Alkosta aiemmin ostettuja alkoholijuomia hankitaan päivittäistavarakaupasta (jakelukanavien välinen korvautuminen).
Näistä viidestä vaikuttavasta tekijästä kaikki paitsi hinta ovat sittemmin toteutuneet. 1. Myyntipaikkojen määrä kasvoi, 3. juomia myydään myös sunnuntaisin, 4. juomien myynninedistäminen on lisääntynyt ja 5. Virosta aiemmin tuotua Lonkeroa ostetaan nykyisin ruokakaupoista. Kun neljä tekijää viidestä on jo toteutunut, yrittää THL syyttää Alkon lobbaamisesta kohtaa 2, joka ainoana ei ole toteutunut. Joko muut neljä kohtaa olivat alunperinkin vain silmänlumetta tai vaihtoehtoisesti THL keksi hätäpäissään syyttää hintoja siitä, että sen kansanedustajille maalaamat uhkakuvat 500 lisäkuolemasta vuosittain eivät lopulta toteutuneetkaan. Tuskin laitoksella uskottiin syksyllä 2017, että alkoholilaki menisi läpi vastoin laitoksen tahtoa ja että siellä jouduttaisiin joskus vielä selittelemään perättömiä uhkauksia.
Uuden alkoholilain voimaantulon jälkeen saadut tilastot ovat olleet myrkkyä THL:n lisäksi myös muille holhousvaltiota rakastaville, kuten Pekka Puskalle, Toimi Kankaanniemelle, Päivi Räsäselle ja EHYT ry:lle. Näiden toiminta perustui väitteelle, jonka mukaan suomalaiset olisivat katuojassa juotuaan sunnuntaina ruokakaupasta ostamansa pari 5,5-prosenttista pintahiivaista American Pale Alea. Suomalaiset olivat kuitenkin fiksumpia ja vastuullisempia kuin mitä lisää holhousta haluavat tahot uskoivat – Touko Aalto ja lähes kaikki muut Vihreät mukaan lukien. Suomalaiset osasivat käyttäytyä, eivätkä hamstranneet ruokakaupassa ostoskärryjään täyteen Lonkeroa. Edes houkuttelevan väriset limuviinat eivät häikäisseet nuoria naisia juomaan niillä itsensä tärviölle, kuten THL-asiantuntija vielä pari päivää sitten Maikkarin haastattelussa vihjasi.
Suomi osoitti uuden alkoholilain myötä olevansa valmis ottamaan seuraavan askeleen, eli viinit ruokakauppoihin. Sen käsittelyyn on jo nyt varattu Alkon asiaa ajavalle THL:lle lokero muiden lobbarien ja edunvalvojien joukossa. Lisäksi kotitalouksissa tapahtuvaa alkoholin kulutusta tulee jatkossa ohjata ravintoloihin alentamalla ravintola-alan arvonlisäveroa 14 prosenttiin. Nykyisin ravintolassa nautitun viinilasillisen hinnalla saa ostettua kotiin koko viinipullon, joten hyvän viinilasillisen sijaan juodaan usein kerralla koko pullo. Kaiken tämän keskellä täytyy vielä myöntää, että yhden oluiden lajin kulutus on ollut alkoholilain voimaantulon jälkeen niin kovassa kasvussa, ettei sitä kukaan varmasti uskonut todeksi. Kasvulistan kärjessä komeilevat nimittäin alkoholittomat oluet. Uusi alkoholilaki on ollut terveysteko.
Vanhan sanonnan mukaan yksi ihminen riittää muuttamaan maailmaa, kun hän on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Maailmasta en tiedä, mutta valtakunnan poliitiikan osalta tuo pitää kyllä paikkansa. Helmikuun alussa tuli nimittäin kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun pääsin itse vaikuttamaan Suomen politiikkaan odottamattomalla tavalla. Sain silloisten eduskuntavaalien alla Keskustan laivaristeilyltä uutisvinkin, että puolue haluaa keskioluen pois ruokakaupoista ja siirtää sen vain Alkon yksinoikeudeksi. En aluksi uskonut korviani, mutta pian sain linkin puolueen asiakirjoihin, jotka vahvistivat asian.
”Haluamme rajoittaa päivittäistavarakauppojen, kioskien ja huoltamoiden vähittäismyynnissä myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholirajaa 3,7 prosenttiin. Näin turvattaisiin Alkon monopoliasema, kun entistä suurempi osuus myytävästä alkoholista kulkisi monopolin kautta.”
– Keskustan keskiolutlinjaus 2015
Olen itse jo vuosien ajan ehdottanut viinien myynnin laajentamista ruokakauppoihin, koska ne ovat elintarvikkeita eivätkä päihteitä, joten Keskustan kaavailut päinvastaisesta kehityksestä vaikuttivat minusta pähkähulluilta. Siksi päätin tehdä seuraavaksi aamuksi asiasta artikkelin päätoimittamaani Stara-verkkolehteen. Minulla ei ollut tuolloin vielä mitään aavistusta minkälaisiin seurauksiin artikkeli johtaisi. Artikkeli julkaistiin Starassa aamulla kello 08.30 otsikolla ”Keskusta haluaa keskioluen pois kaupoista ja kioskeista”. Maailman meno jatkui sen jälkeen aivan kuin aiemminkin, vaikka huomasin toki artikkelin saavan ihan mukavasti lukijoita.
Sitten yhtäkkiä aamupäivällä kesken kokouksen puhelin alkoi soida keskeytyksettä ja kaverit lähettivät linkkejä lukemattomiin medioihin, jotka uutisoivat Staran paljastuksesta. Jokainen valtakunnallinen päämedia uutisoi asiasta, ja valtaosa niistä jätti lisäksi alkuperäisen lähteen mainitsematta. Siksi jouduin toisenlaiseen soittorumbaan vaatiessani medioiden lähdemainintoja kuntoon. Jopa Yleisradion kello viiden televisiouutiset jätti kertomatta lähteen. Palataan kuitenkin vielä tuohon aamupäivään.
Pian sain tiedon, että Uusi Suomi oli saanut langan päähän Keskustan puoluesihteeri Laanisen, joka vahvisti lehdelle Staran skuupin pitävän kuin pitävänkin paikkansa. Sen toki tiesin itse jo aiemmin, koska tapanani on tarkistaa artikkeleiden faktat. Yksi maan suurimmista puolueista aikoi siis tosiaan siirtää keskioluen pois ruokakaupoista vain Alkon yksinoikeudeksi. Tuolloin ei vielä tiedetty, että kyseessä oli kaiken lisäksi seuraava pääministeripuolue, ja yleensä kunkin hallituksen suurimman puolueen suunnitelmilla on tapana toteutua.
MTV Uutiset
”Kohu syntyi, kun viihdelehti Stara uutisoi maanantaiaamuna, että keskustan vaalitavoitteisiin lukeutuu kaupoissa myytävän keskioluen laimentaminen. Puolueen johtaja Juha Sipilä korjasi tänään eduskunnassa, että tällaista ehdotusta ei otettu mukaan keskustan vaaliohjelmaan, vaan kyseessä on puoluehallituksen hyväksymä taustalinjaus.”
– YLE Uutiset 10.2.2015
Sosiaalisessa mediassa paljastus sai nopeasti valtaisan huomion ja oman hashtagin #keppanagate. Paljastus oli Suomen pääuutinen useiden päivien ajan, ja sitä käsiteltiin jokaisessa uutislähetyksessä ja ajankohtaisohjelmissa Yleisradiossa, Nelosella ja Maikkarilla. Lopulta myös Fingerpori-sarjakuva ja monet lehtien pilapiirtäjät käsittelivät aihetta.
Keppanagate oli kevään 2015 suurin poliittinen uutispommi.
YLE Uutiset
Viikon sana on Kepun keppana. Jos joku loisi laimennetun keppanamerkin Kepu, menestys olisi taattu. #keskiolutgate#keppana#kepu
Kohun myötä myös tuleva pääministeri ja Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä yritti turhaan rauhoitella tilannetta blogissaan, mutta turhaan. Asiat etenivät nopeasti siihen pisteeseen, että paljastuksesta keskusteltiin jo eduskunnan täysistunnossa, jossa siitä nousi melkoinen show. Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila syytti Staran paljastuksesta Panimoliittoa, Kokoomusta ja jopa Ben Zyskowiczia. Anttila väitti paljastuksen olleen ”Kokoomuksen likaisten temppujen osaston suunnittelema miina”.
Tällainen perättömyyksien huutelu loppui vasta sitten, kun minä julkaisin Anttilalle vastineen, jossa paljastin skuupin tulleen Keskustan omalta risteilyltä ja puolueen omista riveistä. Alkoholikysymys on tunnetusti jakanut Keskustan leireihin, joten kaikki eivät luonnollisestikaan olleet tyytyväisiä puolueen suunnitelmaan siirtää keskiolut Alkoon. Laivaristeilyllä asiasta pikkujurrissa kovaan ääneen mesoaminen puoluetovereille oli siis täysin ymmärrettävää. Tällä kertaa ympärillä sattui onneksi olemaan tarkkakorvaisia sivullisia.
”Salaliittoteorioiden kehittäminen ja levittäminen on puolueelle näemmä helpompaa kuin ymmärtää paljastuksen lähteneen omasta leiristä. Keskustan rivit rakoilevat, ja linjaukseen tyytymätön henkilö avasi laivalla suunsa väärässä paikassa väärään aikaan, kertoo Träskbäck Ylelle jutun lähteestä.”
– YLE Uutiset 11.2.2015
YLE Uutiset 11.2.2015
Suomalaiset luonnollisesti järkyttyivät siitä mitä tuolloin vielä vankasta kannatuksesta nauttinut Keskusta oli tekemässä suomalaisten rakastamalle keskioluelle. Muut puolueet ottivat paljastuksesta luonnollisesti kaiken irti, sillä yhtä järjettömiä poliittisia linjauksia ei oltu kuultu vuosikausiin. Aluksi Juha Sipilä pyrki vähättelemään suunnitelmaa toteamalla sen olevan ainoastaan puoluehallituksen taustalinjaus.
”Keskiolut pysyy kaupassa – alkoholihaittoihin silti puututtava. Alkoholihaittojen vähentäminen on tavoite, josta Keskusta ei tingi ennen vaaleja tai vaalien jälkeen. Sen sijaan Keskusta ei kannata kolmosoluen siirtämistä Alkoon. Tälle keinolle on laitettu ruksit päälle.”
– Juha Sipilä tiedotteessaan 10.2.2015
MTV Uutiset
Rohkenen väittää, että ilman tuota paljastusta A-olut ja lonkero eivät olisi tällä hetkellä ruokakauppojen hyllyillä. Keskusta olisi nimittäin tulevana pääministeripuolueena pannut hankkeensa vähintään vireille, jos puolue ei olisi joutunut Staran paljastuksen myötä luopumaan koko suunnitelmasta. Puoluehallituksen hyväksymän esityksen teksti oli niin yksiselitteistä ja suoraa, että myös hallitusohjelmaan hanke olisi varmuudella ollut ainakin tyrkyllä, sanottiin Keskustan riveissä asiasta nykyisin mitä tahansa. Jos Keskusta olisi ryhtynyt ajamaan suunnitelmansa mukaisesti keskiolutta Alkon yksinoikeudeksi, niin täysin päinvastaista keskustelua A-oluen ja lonkeron sallimisesta ruokakaupoissa ei olisi tällä hallituskaudella edes aloitettu.
Loppuvuoden 2017 keskustelu uudesta alkoholilaista ja erityisesti ruokakaupoissa myytävien juomien prosenttirajasta osoitti miten vahvasti Keskustassa yhä edelleen vastustetaan alkoholikulttuurin viemistä eurooppalaiseen suuntaan ja kauemmas kansalaisten holhouksesta. Onneksi puolueen risteilyllä oli oikea henkilö oikeassa paikassa ja onneksi hän ilmoitti asiasta minulle.
Yksikin henkilö voi vaikuttaa valtakunnan politiikkaan.
