Julkaistu

Suomen turvallisuusmalli kiinnostaa Euroopassa

Hyvinvointialueen kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana olen saanut seurata melko läheltä miten sujuvasti yhteistyö hyvinvointialueen, puolustusvoimien, poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa toimii. Taannoin maanpuolustuskurssimme yksi keskeisistä teemoista oli kokonaisturvallisuus ja sen seitsemän osa-aluetta. Tämä niin sanottu kokonaisturvallisuuden timantti kuvaa suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Kun kaikki seitsemän perustoimintoa ovat kunnossa, yhteiskunta selviytyy kriiseistä nopeammin ja pienemmin vaurioin. Olennaista on, että turvallisuuden eteen tehdään aktiivisesti työtä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla julkisesta yksityiseen. Turvallisuus on nimittäin yhteinen asia.

Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on nyt alkanut kiinnostaa myös kansainvälisesti, sillä näytämme parhaillaan mallia koko Euroopan unionille puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamisessa. Pääministeri Petteri Orpo esitti äskettäin Euroopan parlamentissa pitämässään puheessa unionille yhteistä varautumisen strategiaa. Mallia siihen otettaisiin luonnollisesti Suomesta, jota pääministeri nimitti perustellusti varautumisen suurvallaksi.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyysi entistä presidenttiä Sauli Niinistöä laatimaan komissiolle raportin Euroopan kriisivalmiudesta ja varautumisesta. Pyyntö esitettiin Suomelle, koska olemme oppineet elämään ennalta-arvaamattoman ja aggressiivisen naapurin lähellä. Komission puheenjohtaja ei viitannut perusteluillaan historian lehdille onneksi jo jääneeseen suomettumiseen, vaan Suomen nykyiseen maanpuolustukseen, varautumiseen ja turvallisuuteen. Näiden kaikkien tulee näkyä paitsi valtakunnallisesti myös maakunnissa, hyvinvointialueilla ja kunnissa. Yhdessä yhteisellä asialla.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti koko maailmalle, että rauhaa täytyy aktiivisesti suojella, mutta samalla täytyy kyetä myös varautumaan kriiseihin. Suomessa infrastruktuuri ruoan, veden ja sähkön jakeluineen täytyy turvata kaikissa tilanteissa, ja samalla joudumme myös varautumaan hybridi- ja kyberhyökkäyksiin. Puolustus ja turvallisuus ovat lähivuosina unionin keskeisiä teemoja, joista Suomen tulee pyrkiä hyötymään myös taloudellisesti. Näillä toimialoilla meillä on kansainvälisesti tunnustettua ja monipuolista korkean tason osaamista, jonka merkitys vain kasvaa jatkossa. Nyt kaikilla politiikan tasolla tarvitaan aktiivista vaikuttamista, jotta muuttuneessa tilanteessa kyetään ajamaan Suomen taloudellisia etuja. Suomi on jälleen kokoaan suurempi toimija.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 27.3.2024.

Julkaistu

EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa

Euroopan unionin talouskurin ja budjettikäytäntöjen uudistaminen on nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Tilintarkastustuomioistuimen raportti paljasti, että peräti 4,2 prosenttia unionin 196 miljardin euron menoista käytettiin vuonna 2022 virheellisesti. Siis 8 200 miljoonaa euroa. Muutos edellisvuoden kolmeen prosenttiin oli merkittävä, ja huolestuttava kehityssuunta korostaa varainkäytön valvonnan tärkeyttä. Viime vuosien kriisit ovat johtaneet nopeisiin rahoitusratkaisuihin, mikä on osaltaan lisännyt virheiden ja väärinkäytösten riskiä.

Vuonna 2021 voimaan tullut ehdollisuusasetus suojaa Euroopan unionin budjettia oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksilta. Joulukuussa komissio päätti kuitenkin vapauttaa Unkarille 10 miljardia euroa oikeusvaltioperiaatteen vuoksi jäädytettyjä varoja. Päätös ja varsinkin sen ajankohta osoittivat komissiolta huonoa harkintaa, sillä Unkarin lupaamat toimet oikeusvaltion tilan parantamiseksi eivät ole vielä toteutuneet. Päätös herättää syystäkin huolta unionin päätöksenteon johdonmukaisuudesta. Suomen on korostettava näitä huolia ja varmistettava, että jäsenmaat noudattavat yhdessä sovittuja perusarvoja.

Lue myös: EU-komissiosta heikkolaatuisia esityksiä (29.11.2023)

Europarlamentissa Suomen on edistettävä uudistuksia, jotka parantavat talouskäytäntöjen läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Tämä ei ole yksinomaan taloudellinen kysymys, vaan myös moraalinen ja poliittinen sitoumus, joka vahvistaa EU:n uskottavuutta ja kestävyyttä. On tärkeää, että Suomi ja muut jäsenmaat varmistavat veronmaksajien rahojen asianmukaisen ja tehokkaan käytön ja että uudistukset heijastavat unionin ja Suomen pitkän aikavälin taloudellisia etuja. Kyse ei ole unionin rahoista, vaan veronmaksajien rahoista.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 30.12.2023 ja Kauppalehdessä 2.1.2024.

Julkaistu

EU-komissiosta heikkolaatuisia esityksiä

Suomalaisten edunvalvonta on Euroopan unionissa keskeisessä roolissa, sillä peräti 70 prosenttia lainsäädännöstämme tulee unionista. Euroopan parlamentissa tehtävät päätökset vaikuttavat jokaisen suomalaisten arkeen, joten unionin lainsäädännön laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Viime vuosina EU-komission esityksissä on ollut runsaasti haasteita, sillä ne ovat olleet toistuvasti heikkotasoisia ja jopa haitallisia. Virheiden korjaaminen vie siksi merkittävästi Euroopan parlamentin resursseja. Esimerkkejä komission kelvottomista esityksistä ei tarvitse hakea kaukaa.

Lue myös: EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa (30.12.2023)

Juomaveden puhtauteen tähtäävä esitys juomavesidirektiivistä edellyttäisi Suomelta vuosittain miljardiluokan investointeja vesiputkien uusimiseen, vaikka suomalainen juomavesi on tutkitusti maailman puhtainta ja jopa puhtaampaa kuin jäsenmaiden pullovedet. Olisi terveelle järjelle vierasta joutua vaihtamaan nykyisiä vesiputkia uusiin ja pohjoisen olosuhteisiin huonosti sopiviin materiaaleihin vain koska komissio ei ymmärrä Suomen olosuhteista johtuvia kansallisia erityispiirteitä.

CSAM-asetuksella komissio esitti viestinnän salauksen kieltämistä, joka olisi toteutuessaan heikentänyt kansalaisten tietoturvaa ja parantanut verkkorikollisten toimintaedellytyksiä. Pakkausjätteen vähentämiseen tähdännyt esitys pakkausasetuksesta olisi toteutuessaan romuttanut suomalaisen panttijärjestelmän, joka on edistyksellisimpiä maailmassa. Euroopan parlamentti joutui korjaamaan tätäkin esitystä ja tuloksena jäsenmaiden nykyiset järjestelmät otetaan sittenkin huomioon.

Lue myös: EU-komission esityksissä parantamisen varaa (29.11.2023)

Kuluvalla kaudella komission esityksissä on siis ollut järjestelmällisesti puutteita, ja onkin perusteltua kysyä onko komissio tehtäviensä tasalla. Seuraavalla kaudella parlamentin tulee ohjata komissiota tolkullisempaan suuntaan. Euroopan unionin arvostuksen kannalta on tärkeää, että esitysten tasoa parannetaan. Unionin tulee pitäytyä vain ylätason sääntelyssä ja jättää päätösvaltaa myös jäsenmaille läheisyysperiaatteensa mukaisesti.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 29.11.2023.

Julkaistu

Sähkömarkkina tarvitsee korjaussarjan

Suomalaiset perheet ja yritykset ovat historiallisen syvässä ahdingossa, kun sähkön korkea hinta vie tulot ja säästöt, eikä pahinta ole vielä edes nähty. Sähkö maksaa Suomessa enemmän kuin naapurimaissa, eikä pörssisähkön hinta juuri laskenut, vaikka maanantaina Suomessa tuotettiin sähköä enemmän kuin kulutettiin. Sähkökriisin juurisyyt ovat muualla kuin itärajan takana, koska kriisi alkoi jo marraskuussa 2021, eli useita kuukausia ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Ministeri Ohisalo kirjoitti äskettäin Twitterissä, että kaikkien käytettävissä olevien eurojen pitäisi mennä vihreään siirtymään. Hän on väärässä. Vihreän siirtymän, säätövoiman purkamisen ja vuosikymmenten ydinvoiman vastustamisen myötä Suomessa ja Ruotsissa ollaan nyt tilanteessa, jossa sähköä ei tuoteta riittävästi ja jossa vihreän sähkön tuotanto on erittäin sääriippuvaista. Samalla sähkölaskut ovat räjähtäneet kohtuuttomiksi, vaikka tuotannon kustannukset eivät ole juuri nousseet.

Sähköyhtiöt käärivät siis parhaillaan valtavia voittoja suomalaisten selkänahasta, ja monet yhtiöistä ovat vieläpä julkisessa omistuksessa. Marinin hallitus pyrkii tapansa mukaan ratkaisemaan tämänkin ongelman verottamalla yrityksiä. Sen esittämä windfall-vero on jälkikäteinen, eikä suoraan vaikuta kuluttajahintoihin. Ja nimenomaan hintoihin tarvitaan nyt pikainen ryhtiliike ennen kuin suomalaiset perheet ovat varattomia.

Kokoomus on esittänyt joukon ratkaisuja, joilla sähkön hintaan voidaan vaikuttaa nopeasti. Korjaussarjan merkittävin elementti on sähköpörssin hintamallin muutos. Sähkön pörssihinta määräytyy nykyisin kalleimman tuotantotavan perusteella huolimatta muiden tuotantotapojen kustannuksista. Tämä kestämätön malli on poliittisesti korjattavissa.

Lisäksi tulee ottaa käyttöön sähkön hintakatto, irrottaa sähkön ja kaasun hinta toisistaan sekä pitää kaikki kotimainen sähköntuotanto käynnissä – myös fossiilinen. Pitkällä aikavälillä tulee panostaa ydinvoiman lisärakentamiseen ja SMR-pienydinvoimaloihin, pitää vanhat voimalaitokset reservissä ja edistää kotitalouksien energiaremontteja. Marinin hallitus voisi halutessaan ryhtyä edistämään näitä korjaustoimia jo tänään. Nyt olisi hyvä hetki kääriä hihat.

Jocka Träskbäck
kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok).
eduskuntavaaliehdokas
yrittäjä, Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 17.12.2022 ja Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 15.12.2022.

Julkaistu

Sähkön hinta vie suomalaiset perikatoon – nyt tarvitaan kiireesti korjaussarja

Vihreän siirtymän, säätövoiman purkamisen ja vuosikymmenten ideologisen ydinvoiman vastustamisen sekä Venäjän hyökkäyssodan seurausten vuoksi suomalaisten perheiden ja yritysten sähkölaskut ovat viime kuukausina räjähtäneet kohtuuttomiksi. Pelkästään kansainvälisellä tilanteella hintoja ei voida kuitenkaan perustella – vaikka moni haluaisi – koska muissa Pohjoismaissa hinta on merkittävästi Suomea edullisempaa. Vaikka niissäkin toki kallista. Tämä siitä huolimatta, että sähkön tuotanto ei ole juuri kalliimpaa kuin se oli vielä pari vuotta sitten.

Ministeri Maria Ohisalo kirjoitti viikonloppuna Twitterissä, että nyt kaikkien käytettävissä olevien eurojen pitäisi mennä vihreään siirtymään. Hän on väärässä. Helsingin trendikahvilasta käsin ei välttämättä ymmärretä, että suomalaisten kaikki käytettävissä olevat eurot menevät jo nyt ruokaan, bensaan ja sähkölaskuihin, joiden kaikkien kasvuun Ohisalon puolue on ollut vahvasti vaikuttamassa. Suomalaiset ovat nyt akuutissa kriisissä, jonka myötä vihreä siirtymä täytyy asettaa hetkeksi sivuun ja keskittyä suomalaisen akuutin ahdingon helpottamiseen. Merkittävä osa sähköyhtiöistä on julkisesti omistettuja, mutta silti ne tahkoavat parhaillaan jättimäisiä summia suomalaisten selkänahasta.

Sähkö on ihmisille välttämätön perushyödyke siinä missä vesikin, joten sähköä ja sen hinnanmuodostusta ei ole perusteltua alistaa puhtaasti markkinoiden päätettäväksi. Äskettäin EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen toivoi EU-jäsenmaiden hillitsevän sähkön hinnan nousua. Eräs unionin tasoisista keinoista on venäläiselle maakaasulle jo aiemmin asetettu hintakatto. EU-suurlähettiläät keskustelivat taannoin myös sähkön hintakatosta, joka olisi 18 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön hintakatto olisi nopeasti toimiva, mutta vain tilapäinen ratkaisu, kunnes ehditään tehdä varsinaisia korjauksia.

Ratkaisun avain sähköpörssissä

Tärkein poliittisesti mahdollinen ja nopea keino laskea sähkön hintaa vastuullisesti olisi korjata sähköpörssin hintamallia, joka on nykyisellään kestämätön. 1990-luvulla kehityssä nykymallissa sähkön hinta määräytyy aina yksinomaan kalleimman tuotantotavan mukaan, jolloin maakaasulla tuotetun sähkön kallis hinta määrittelee myös merkittävästi halvempien tuotantojen hinnan. Tämä malli on ollut tähän saakka toimiva, mutta kriisitilanne on osoittanut siinä piilevän vakavan valuvian johtavan suuriin ongelmiin. Hintamallin korjaamisen kanssa samassa yhteydessä kaasun ja sähkön hinta täytyy erottaa toisistaan.

Keräsin tähän kirjoitukseen seikkoja, jotka tulisi mielestäni tehdä Suomessa, jotta suomalaisten sähkön hinta saataisiin kohtuulliseksi. Suurimmat kaksi virhettä, fossiilisten voimaloiden purkaminen ja ydinvoiman vastustaminen, ovat molemmat jo tuottaneet peruuttamatonta vahinkoa. Noita ideologisia ja harkitsemattomia virheitä ei enää saada korjattua, mutta muita keinoja tilanteen helpottamiseksi vielä on. Parhaillaan valmistelussa oleva windfall-vero on kuluttajan näkökulmasta hyödytön, koska siinä on kyse sähköyhtiöiden voittojen verotuksesta. Sen sijaan päättäjien täytyy vaikuttaa sähkön kuluttajahintaan.

En ole sähkömarkkinoiden ammattilainen, enkä ole lukenut kaikkia sähkömarkkinoita käsitteleviä kirjoja, mutta olen pyrkinyt perehtymään aiheeseen sen mitä muutamassa viikossa olen ehtinyt. Alla olevaa listaa (jossa mukana myös kokoomuksen korjaussarjan esityksiä) saa vapaasti opponoida ja siihen voi esittää muutoksia, tarkennuksia ja lisäyksiä. Nyt tarvitaan konkreettisia ja vaikuttavia ratkaisuja, ei tyhjiä juhlapuheita ja ideologista viherhumppaa, jonka nimissä ajetaan alas toimivia voimalaitoksia. Teot ratkaisevat.

1. Sähkölle tulee ottaa käyttöön tilapäinen hintakatto, jolla sähkön hintaa kohtuullistetaan. Hintakattoa voidaan käyttää, kunnes muita toimia ehditään toteuttaa. Ei sovellu pysyväksi ratkaisuksi.

2. Sähköpörssin hintamalli on päivitettävä nykyaikaan. 1990-luvulla tehty nykyinen hintamalli määrittelee kaiken sähkön hinnan vain kalleimman tuotantotavan mukaan. Eli tällä hetkellä ydinvoimasta maksetaan maakaasun mukaista hintaa. Kalleimman tuotantotavan tulisi olla vain rajoitettu osa tätä hinnanmuodostusta. Käytettävä hintamalli on poliittinen päätös.

3. Irrotetaan sähkön ja kaasun hinta toisistaan.

4. Julkisesti omistettuja sähköyhtiöitä on velvoitettava julkistamaan tuotantohintansa. Nyt tarvitaan läpinäkyvyyttä.

5. Pidetään kaikkien kotimaisten energiamuotojen sähköntuotanto käynnissä ilmastotavoitteista huolimatta. Päästötavoitteista tulee voida joustaa.

6. Kevennetään sähköyhtiöiden vakuusvaatimuksia.

7. Otetaan käyttöön EU-päästökaupan kriisimekanismi päästöoikeuksien hintojen tilapäiseksi alentamiseksi.

8. Pidättäydytään purkamasta nykyisiä fossiilisen sähkön tuotantolaitoksia.

9. Siirrytään ydinvoimavastaisuudesta ja tuulivoima-uskonnosta panostamaan aidosti toimitusvarmaan sähköntuotantoon, jota voidaan myös riittävästi säätää tilanteen mukaan. Tuuli- ja aurinkovoiman kasvun yhteydessä tapahtunut säätövoiman alasajo on merkittävä osasyy nykytilanteeseen. Tuulivoima on hyvä lisä kokonaisuuteen, mutta sen varaan ei voida laskea.

10. Edistetään aktiivisesti ydinvoiman lisärakentamista ja SMR-hankkeita.

11. Edistetään teollisuuden ja kotitalouksien energiaremontteja.

12. Lisäksi mainitsen vielä keinon, jota pitäisi hätätilanteessa vakavasti harkita. Ruotsi on nimittäin omien kansalaistensa sähkönsaannin turvaamiseksi toistuvasti venyttänyt Europan unionin sähkön sisämarkkinoista annetun asetuksen (EU 2019/943, 16 artikla 8 kohta) vaatimusta antaa 70 prosenttia maan sähköverkon kapasiteetista alueiden välisen kaupanteon käyttöön. Ruotsi on nipistänyt tästä osan omaan käyttöönsä, eikä päätöstä voi ainakaan heti tuomita.

Nyt Marinin hallitukselta tarvitaan pikaisia toimia sähkön hinnan laskemiseksi. Ei siis perheiden sähkölaskujen maksamiseksi verovaroista, vaan aidosti sähkön hinnan laskemiseksi. Saa toteuttaa.

Julkaistu

Vaaliteemat eduskuntavaaleissa 2023: Työ, talous ja turvallisuus – rakennetaan yhdessä parempi Suomi

Tervehdys! Olen Jocka Träskbäck, 48-vuotias yrittäjä ja perheenisä. Olen Pirkanmaalla kokoomuksen ehdokkaana kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Teemani ovat samat kuin aiemmin, sillä työ, talous ja turvallisuus edellä rakennetaan parempi tulevaisuus jokaiselle suomalaiselle – myös tuleville sukupolville. Tällä sivulla voit tutustua teemoihini.

TYÖ
Tehdään työnteosta kannattavaa kaikissa elämäntilanteissa ja tuloluokissa. Kevennetään työn ja eläkkeiden verotusta. Rajoitetaan ansiosidonnaista ja työkykyisten vastikkeetonta sosiaaliturvaa. Lisätään yrittäjyyden ja työllistämisen kannustimia sekä paikallista sopimista. Helpotetaan uuteen ammattiin kouluttautumista.

TALOUS
Vain terve talous mahdollistaa yhteiskunnan peruspalvelut. Pannaan valtion velkaantuminen kuriin ja tehostetaan julkista sektoria. Karsitaan hallintoa ja sote-alueiden määrää. Lisätään taloustaitojen opetusta kouluissa. Leikataan kehitysapua, lakkautetaan monopolit ja pannaan ammattiliitot verolle. Vähennetään tulonsiirtoja ja turhaa sääntelyä.

TURVALLISUUS

Pelastetaan terveydenhoito korjaussarjalla, jossa mm. palautetaan avustava henkilöstö ja korjataan vahingollinen hoitajamitoitus. Terapiatakuu ja mielenterveyspalvelut kuntoon ja yritykset takaisin sote-tuottajiksi. Päärataa ja Pirkanmaan tieverkostoa on kehitettävä. Ysitien rahoitus saatava kuntoon. Katujengeihin ja maahanmuuttajien rikollisuuteen otettava nollatoleranssi.

Haluatko lahjoittaa Jockan kampanjaan? Lue lisää erilaisista mahdollisuuksista LAHJOITA-sivulta.

Työ ja yrittäjyys keskiöön

Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa. Tuloverotusta ja progressiota on kevennettävä, työllistämisen kannustimia lisättävä ja YEL-maksuperusteita korjattava. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä on madallettava ja yrittäjien sosiaaliturvaa parannettava.

Työn tuottavuutta tulee lisätä paikallisella sopimisella ja yleissitovuuden poistamisella. Huippuosaajien maahantuloa on helpotettava tarveharkinnan poistamisella. Valtion tulee korvata työnantajille perhevapaiden kustannukset. Työnantajien vastuu sairauslomista lyhennettävä kolmeen päivään. Työstä on jäätävä tekijälle enemmän ja valtiolle vähemmän.

Talouden korjaussarja

Valtion velkaantuminen on saatava kuriin. Kokonaisveroastetta tulee keventää karsimalla julkisen sektorin tehtäviä ja hallintoa sekä tulonsiirtoja ja asumistukea. Työkykyisten vastikkeetonta sosiaaliturvaa on vähennettävä, ansiosidonnaisen kestoa on lyhennettävä ja määrää porrastettava. Kouluissa on lisättävä taloustaitojen opetusta.

Sähköpörssin hintamallia on korjattava ja hinta irrotettava maakaasusta. Alkon ja Veikkauksen monopolit tulee purkaa ja viinit saatava myyntiin ruokakauppoihin. Ravintolajuomien arvonlisävero on laskettava 14 prosenttiin. AY-liikkeen verovapauden perusteet tulee arvioida uudelleen

Turvallisuuden aika on nyt

Terveydenhoito ja hoitajamitoitus on korjattava ja vanhuksille saatava taas hoivaa. Yksityinen sektori on otettava aktiivisesti mukaan sote-palvelujen tuotantoon, avustavaa henkilöstöä on palautettava ja panostuksia ohjattava hallinnon sijaan tekijöihin.

Katujengien rikollisuuteen otettava nollatoleranssi. Laittomasti maassa oleskelevat ja rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat karkotettava. Ydinvoimaan ja pienydinvoimaan on panostettava. Liikenneinfran korjausvelkaa vähennettävä ja Pirkanmaan osuutta tierahoista nostettava. Pääradan ja tieverkoston perusparannusta on kiirehdittävä ja Pirkanmaan lentokenttään panostettava.

1. TYÖ

Suomalaiset täytyy saada töihin. Ahkeruudesta täytyy palkita, joten työn vastaanottamisesta täytyy tehdä kaikissa tuloluokissa ja elämäntilanteissa kannattavampaa kuin työn tekemättä jättämisestä. Ansiotuloverotusta tulee keventää, sillä ihmisten tulee saada itse päättää miten ansaitsemansa rahat käyttävät. Kannustinloukkuja tulee vähentää, joten verotuksen keventämisen ja progression loiventamisen lisäksi työkykyisten vastikkeetonta ja passivoivaa sosiaaliturvaa  tulee leikata. Työstä täytyy jäädä nykyistä enemmän rahaa tekijälleen ja vähemmän valtiolle.

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan pitää olla leposohvan sijaan kuin trampoliini, joka auttaa ihmisen takaisin työelämään. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus maksetaan lähes kokonaisuudessaan (95,5%) verotuloista, joten tuki täytyy laajentaa koskemaan kaikkia palkansaajia. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta euroakaan. Samalla ansiosidonnaisen kestoa tulee lyhentää ja määrää vähentää portaittain, mikä kannustaa hakeutumaan aktiivisemmin takaisin työelämään. Työssäkäyvä ihminen kokee olevansa aktiivinen ja toimiva osa yhteiskuntaa, joten työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lue lisää: Ansiosidonnainen yhdenvertaisuuden esteenä – ammattiliittojen sumutuksen loputtava
Lue lisää: Unelmaduuniin vai oikeasti töihin?
Lue lisää: Suomen työelämän suurin ongelma on muutosvastarinta
Lue lisää: Aktiivimalli keskellä massahysteriaa – mutut ja jossittelut faktoina

Työllistämisen kynnystä on laskettava kaiken kokoisissa yrityksissä helpottamalla irtisanomista, eli joustavoittamalla työmarkkinoita. Henkilökunta on jokaisen yrityksen tärkein voimavara ja yrityksissä ei ole enää olemassa asetelmaa, joka jakaa henkilöstön johtajiin ja duunareihin. Irtisanomislaki tulee saattaa voimaan ja kokeilujakson jälkeen laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä. Mallia toimiviin työmarkkinoihin ja irtisanomiseen voidaan hakea Ruotsista ja Tanskasta, jossa irtisanomisen helpottaminen alensi selvästi myös palkkaamisen kynnystä. Tämä korostuu nykyisin, kun monet toimivat joka tapauksessa useissa eri ammateissa työuransa aikana.

Lue lisää: Irtisanomissuoja saatava 2000-luvulle

Yhteiskunta ei pyöri ilman yrittäjiä. Me yrittäjät olemme Suomen selkäranka, sillä ilman meitä ei olisi hyvinvointia. Yrittäjyyden ja työllistämisen esteitä täytyy aktiivisesti vähentää. Työehtosopimusten yleissitovuus tulee poistaa ja paikallista sopimista lisätä. Yritystuille on tehtävä vaikuttavuusarviointi ja tehottomat tuet poistettava. Säästyneillä varoilla tulee alentaa yhteisöveroa ja palkan sivukuluja. Viron yritysverotuksen mallia on kokeiltava Suomessa vähintään alueellisesti. Marinin hallituksen yrittäjävastainen YEL-esitys täytyy korjata, mikäli vasemmisto saa esityksensä läpi. Yrittäjiä ei voida pakottaa maksamaan eläkemaksuja palkasta, jota ei ole olemassa.

Lue lisää: YEL-esitys vakava isku yrittäjyydelle

Ansiosidonnainen laajennettava kaikille. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus tulee laajentaa koskemaan yhdenvertaisesti kaikkia palkansaajia. On räikeää eriarvoisuutta, että ihmisille maksetaan veronmaksajien taskuista eri suuruisia korvauksia kassojen jäsenyyksien perusteella. Organisaatiot saavat halutessaan itse maksaa omista rahoistaan mitä haluavat, mutta ansiosidonnainen maksetaan lähes kokonaisuudessaan (95,5%) verotuloista. Siksi maksujen suuruus ei voi riippua kassojen jäsenyyksistä. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta euroakaan, joten niiden jäsenyys ei liity ansiosidonnaiseen mitenkään.

Naisten asemaa työelämässä parannettava. Äitiyslomien kulut tulee korvata työnantajille kokonaisuudessaan. Naiset ovat työelämässä eriarvoisessa asemassa niin pitkään, kun äitiys on yrityksille merkittävä taloudellinen rasite. Sukupuolen perusteella tehtävä rekrytointi ei ole laillista, mutta se on arkipäivää. Yrittäjänaiset laskivat taannoin, että työntekijän raskaus maksaa yritykselle jopa 14.000 euroa. Se on pienelle yritykselle ylitsepääsemätön summa. Tämä epäkohta täytyy korjata. Sipilän hallitus aloitti urakan, mutta työ jäi kesken.

Poliittiset lakot kiellettävä. Suomessa poliittiset päätökset tekee vaaleilla valittu eduskunta ja sen valitsema hallitus. Ammattiyhdistyksiä ei ole valittu eduskuntaan, joten niillä ei ole minkäänlaista roolia päätöksenteossa. Kun kolmikanta ei toimi, on päätösvalta yksin eduskunnalla. Vaikuttaminen poliittisilla lakoilla ei kuulu länsimaiseen keinovalikoimaan ja se tulee säätää Ruotsin tavoin laittomaksi sopimuksellisessa tilanteessa. Ammattiliitot tulee määrätä korvausvelvolliseksi lakkojen ulkopuolisille aiheuttamistaan haitoista.

Lue lisää: Hallituksen panttivankidraama jatkuu – lunnaat maksettiin silti
Lue lisää: Kansantalous ammattiyhdistysten panttivankina
Lue lisää: Työllisyyskokeilun jatkuttava – nuoret ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat apua työllistymisessä

Yrityksille osaavaa työvoimaa. Suomessa on valtavasti työttömiä ja samaan aikaan vakava työvoimapula. Pirkanmaan yrityksistä yli 40 % kertoo, että työvoiman saatavuus rajoittaa niiden toimintaa. Tämä kohtaanto-ongelma täytyy ratkaista kolmella tavalla. 1) Muuntokoulutus auttaa opettelemaan uuden ammatin ja sen myötä työllistymään. 2) Työttömiä täytyy rohkaista muuttamaan työn perässä ja/tai kulkemaan pidemmän työmatkan. 3) Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta täytyy luopua, jos ja kun haluamme Suomen menestyvän jatkossakin kansainvälisillä markkinoilla. Erityisesti ICT-ala tarvitsee kipeästi osaajia, joita kotimaassa ei ole riittävästi.

Lue lisää: Hyvästi työpaikat – muutosvastarinta on turhaa
Lue lisää: Työvoiman tarveharkinta – monikulttuurisuutta vai pelkkää sanahelinää?

Yrittäjien asemaa parannettava Yrittäminen on saatava kannustavaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi palkkatyölle ja yrittäjien sosiaaliturva on viimein nostettava palkansaajien tasolle. Konkurssin kohdatessa yrittäjä ei saa joutua loppuelämäkseen velkavankeuteen, vaan häntä tulee kohdella inhimillisesti.

Lue lisää: Yrittäjien sosiaaliturva nostettava palkansaajien tasolle

2. TALOUS

Holtiton velanotto täytyy lopettaa Julkisen sektorin menoja on leikattava voimakkaasti, jotta peruspalvelut voidaan turvata jokaiselle suomalaiselle ilman verotaakan holtitonta kasvua. Kehitysapua tulee leikata, koska rahaa tarvitaan Suomessa enemmän kuin kehitysmaiden korruptiossa. Marinin hallituksen holtittoman taloudenpidon vuoksi julkisen sektorin tehtäviä ja erityisesti hallintoa tulee vähentää merkittävästi, jotta ruohonjuuritason tekijöille riittää jatkossa rahaa.

Yksityiset yritykset mukaan soteen. Sote-palveluissa yksityiset ovat usein edullisempia ja tarjoavat nopeampaa ja parempaa palvelua kuin julkinen sektori. Tällä monituottajamallilla voidaan tuottaa laadukkaampia ja monipuolisempia palveluita edullisemmin. Palvelusetelien käyttöä tulee lisätä merkittävästi ja ihmisille antaa mahdollisuus valita itse palveluntarjoajansa kokoomuksen jo vuosia sitten esittämän valinnanvapaus-teeman mukaisesti. Tämä vähentää julkisen sektorin hoitojonoja, jotka ovat Marinin hallituksen hoitajamitoituksen vuoksi vakavassa kriisissä.

Viinit tulee saada ruokakauppoihin. Viinit ovat elintarvikkeita ja ne tulee saada myyntiin ruokakauppoihin. Ravintoloiden juomamyynnin ALV tulee laskea 14 prosenttiin ja viinien ulosmyynti ravintoloista sallia. Alkoholijuomien etämyynti on sallittava myös Suomen sisällä eikä vain EU-maista Suomeen. Ravintoloiden asiat tulee siirtää sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.

Lue lisää: THL pyyhkii vaikka nelosolut on jo housuissa
Lue lisää: Suuren alkoholihuijauksen anatomia – kristallipallo osui oikeaan
Lue lisää: Mielipiteeni Aamulehdessä: ”Viinit kuuluvat ruokakauppaan”
Lue lisää: Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä
Lue lisää: Onko Suomella tosiaan varaa tähän?

Taloustaidot opetussuunnitelmaan. Heikot taloustaidot ovat ajaneet sadat tuhannet suomalaiset taloudellisiin ongelmiin. Olen esittänyt jo vuosia, että talouden perusteet tulee lisätä opetussuunnitelmaan, koska koulun täytyy antaa lapsille riittävät eväät elämänhallintaan. Opettajat ja oppilaat tukevat vahvasti esitystäni. Vuonna 2019 teimme myös kansalaisaloitteen taloustiedon oppiaineesta kouluihin. Aloitettamme kannatti julkisesti esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, mutta aloite ei tuolloin kerännyt tarvittavaa 50 000 allekirjoitusta.

Lue lisää: Kun tasa-arvolla ajettiin päin seinää
Lue lisää: Kansalaisaloite: Taloustieto uudeksi oppiaineeksi
Lue lisää: Esitykselleni vahva tuki opettajilta

Ydinvoimaan ja pienydinvoimaan panostettava. Suomen energiasektorin huoltovarmuutta ja omavaraisuutta on parannettava panostamalla omaan ilmastoystävälliseen energiamuotoon, eli ydinvoimaan. Pienten modulaaristen ydinvoimaloiden (SMR) käyttämistä Suomessa on selvitettävä.

Ilmastonmuutos Suomessa on maailman puhtain teollisuus ja olemme laskeneet viime vuosina CO2-päästöjä eniten koko Euroopassa. Suomessa ei ole syytä ilmastohysteriaan. Sen sijaan meidän täytyy ryhtyä viemään osaamistamme maailmalle, jotta teollisuudesta saadaan muuallakin puhtaampaa. Osaamisen viennillä Suomi voi tehokkaimmin vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen ja samalla suomalainen cleantech-osaaminen tuottaa vientituloja.

Ammattiliitot pantava verolle. Ammattiliitot eivät ole nykyisin tuloverolain 22 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla yleishyödyllisiä yhteisöjä, joten tuloverolain 31 §:n 1 momentin 6 kohta niiden verovapaudesta tulee poistaa. Vaikutus valtion budjettiin on useita satoja miljoonia euroja. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta euroakaan, joten liittojen jäsenyys ei ole ansiosidonnaisen saamisen edellytys.

Lue lisää: Tuhkatkin pesästä – näin härskisti asumistukimiljoonat koplataan
Lue lisää: AY-liike kipuilee arvovaltansa romahdettua

Digitaaliset innovaatiot mahdollistettava. Suomi on digitalisaatiossa vielä kaukana etulinjasta. Täällä on keksitty monia mullistavia innovaatioita, jotka lainsäädäntömme on kuitenkin nopeasti kaatanut. Lainsäädäntöä tulee korjata siten, että se mahdollistaa nykyistä paremmin uudet digitaaliset innovaatiot Suomessa. Vain siten Suomesta voi vielä joskus saada alkunsa maailmaa mullistava verkkopalvelu.

Lue lisää: Maailma digitalisoituu – ja Suomi perässä
Lue lisää: Kun Suomi kehityksen kelkasta putosi
Lue lisää: Suomi on digikauden innovaatioiden dinosaurus

Perintövero on poistettava. Perintövero lisää epätasa-arvoa ja tuotto on seurauksiin nähden pieni. Perintöveron poistaminen auttaisi kaikkein eniten pienituloisia lapsiperheitä. Rikkailla on varaa maksaa perintöverot perinnöksi saamastaan kesämökistä tai talosta, mutta pienituloiselle se on usein mahdotonta. Niinpä vanhemmilta perinnöksi saatu lapsuuden koti tai kesämökki joudutaan usein myymään pois, jotta perintöverot saadaan maksettua. Usein tilanne johtaa myös ulosottoon.

Lue lisää: Varjobudjetista, perinnöistä ja alkoholista

Puhdas vesi julistettava ihmisoikeudeksi. YK julisti puhtaan veden ihmisoikeudeksi vuonna 2010, mutta EU ja Suomi eivät ole sitä vieläkään tehneet. Suomen järvissä ja maaperässä on mittaamattoman arvokas luonnonvara, jota meidän täytyy suojella kaikin keinoin yksityistämiseltä, myymiseltä ja vapaakauppasopimusten (mm. TTIP ja CETA) investointisuojalta. Samalla kaivoslaki tulee uudistaa ja varmistaa, että malmien arvosta jää riittävä osuus Suomeen kaivosverolla. Lisäksi kaivosyhtiöiltä täytyy kerätä rahasto ympäristötuhojen korjaamiseen.

Lue lisää: Ihmiskunnan suurin puhallus käynnissä

3. TURVALLISUUS

Sote-palvelujen ryhtiliike käyntiin. Terveydenhuoltoon on palautettava avustava henkilöstö, koska lääkärien ja sairaanhoitajien työaika kuluu nyt potilastyön sijaan kirjaamiseen, siivoamiseen ja ruokien tarjoiluun. Tämä vakava valuvika täytyy korjata nopeasti. Hoitajamitoitus on peruttava, koska se on ajanut hoiva-alan vakavaan kriisiin ja jättänyt sadat vanhukset ilman hoivapaikkaa. Kela-korvauksia täytyy nostaa, koska sen leikkaukset ruuhkauttavat julkisen sektorin hoitoonpääsyä ja jakavat suomalaiset maksukyvyn perusteella kahteen terveyskastiin. Terapiatakuu täytyy toteuttaa viimein ja mielenterveyden ongelmiin täytyy saada apua nopeasti. Matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä sosiaalipalveluja lisättävä, koska ennaltaehkäisy on tehokkainta tukea ehkäistessään syrjäytymistä ja tulevia mielenterveysongelmia.

Kansallinen turvallisuus keskiöön. Nato-jäsenyyden lisäksi tulee panostaa puolustukseen ja vahvaan armeijaan. Rajat on varauduttava sulkemaan turvapaikanhakijoilta mahdollisessa hybridi-iskussa. Maahanmuuttajien rikollisuuteen otettava tiukka linja. Törkeään rikokseen syyllistyneet on karkotettava maasta ja mahdollinen kaksoiskansalaisuus poistettava. Laittomasti maassa oleskelevat turvapaikanhakijat tulee ottaa kiinni ja poistaa maasta. Suomen tulee auttaa, mutta vain ukrainalaisia ja aidoiksi pakolaisiksi (UNHCR) määriteltyjä kiintiöpakolaisia. Suomella ei ole varaa olla koko maailman sosiaalitoimisto.

Lue lisää: Ryhtiliike maahanmuuttoon – laittomasti maassa olevat ulos ja työperäisiä sisään
Lue lisää: Terroristi valehteli meille nimensä ja ikänsä – kenelle tuli yllätyksenä?

Tieverkoston kuntoa parannettava. Pirkanmaa tuottaa kahdeksan prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta, mutta maakunta on saanut 2000-luvulla vain kaksi prosenttia liikenteen investoinneista. Suomen liikenteellinen keskipiste pitää nostaa investointien kärkikohteeksi tulevalla hallituskaudella. Pirkanmaan tiehankkeista ysitien peruskorjaus, Puskiaisten oikaisu ja Tampereen Kehä II täytyy käynnistää tulevalla hallituskaudella. Pirkanmaa tarvitsee kansanedustajia, jotka ajavat nykyistä vahvemmin maakunnan liikennehankkeiden rahoitusta. Rautateillä nykyinen päärata tulee peruskorjata ja kolmannen raiteen myötä lähijunaliikennettä lisätä.

Lue lisää: Autoedun päivittämisellä kohti tulevaisuutta
Lue lisää: Pirkanmaalle uusi liikenteen solmukohta
Lue lisää: Sääksjärven moottoritien meluesteistä
Lue lisää: Lähijunat saatava raiteilleen
Lue lisää: Tunnin juna Helsinkiin etenee

Turvallinen perhearki taattava. Suomessa tulee ottaa käyttöön malli, jossa perheet saavat sote-palvelunsa yhdestä paikasta esimerkiksi perhekeskuksesta. Lempäälän perhetupamalli on hyvä esimerkki siitä, että sosiaalipalvelu voi olla myös kerhomainen viihtymistila. Päiväkotien ja koulujen ryhmäkoot on pidettävä maltillisina. Oppivelvollisuuden pidentäminen peruttava ja sen sijaan lisättävä panostuksia perusopetukseen. Jokaiselle lapselle on tarjottava samat mahdollisuudet menestyä. Haastavat lapset tulee siirtää omiin ryhmiinsä häiriköimästä muiden koulutunteja.

Seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa kiristettävä. Tuomioistuinten langettamat tuomiot väkivalta- ja seksuaalirikoksista ovat poikkeuksetta asteikon alapäästä. Tuomioistuimet käyttävät myös paljousalennusta, jossa tuomio on sitä lyhyempi mitä monipuolisempaa väkivaltaa on käytetty. Ongelma tulee korjata kiristämällä rikoslain rangaistusasteikkoa erityisesti alapäästä. Rikoslakia tulee lisäksi päivittää myös siten, että törkeään rattijuoppouteen syyllistyneen ajoneuvo takavarikoidaan valtiolle.

Lue lisää: Oikeusjärjestelmän törkeä mahalasku
Lue lisää: Tappajat kaasuttelevat teillämme

Julkaistu

Työ, talous ja turvallisuus. Suomelle uusi suunta eduskuntavaaleissa 2023

Eduskuntavaalit 2023 lähestyvät kovaa vauhtia. Johdonmukaisesti työn, talouden ja turvallisuuden puolella ollut kokoomus lähtee vaaleihin tänään julkaistun kannatusmittauksen mukaan paalupaikalta peräti 26,1 prosentin kannatuksella. Vaikka kannatus on historiallisen suuri, ei se ole varsinaisesti mikään yllätys. Lähes jokainen suomalainen tietää, että kokoomus on ollut kautta aikojen työn ja talouden puolue. Lisäksi kokoomus on vuodesta 2006 saakka johdonmukaisesti ajanut Suomea kohti Natoa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että kokoomus on ollut tässäkin asiassa oikeassa.

Työ, talous ja turvallisuus. Parempi Suomi.

Olen käytettävissä kokoomuksen ehdokkaaksi myös seuraavissa eduskuntavaaleissa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa sain – kiitos siitä teille – ensikertalaisena peräti 3 476 ääntä. Paikka eduskunnassa jäi tuolloin noin 1 500 äänen päähän, mutta siitä saakka olen tehnyt johdonmukaisesti töitä paremman Suomen ja Pirkanmaan eteen. Ryhtiliikkeen eteen. Nyt käynnissä olevan neljän vuoden holtittoman taloudenpidon jälkeen ryhtiliikettä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomalainen veronmaksaja täytyy palauttaa seuraavalla hallituskaudella takaisin päätöksenteon keskiöön. Rajuja leikkauksiakin on luvassa, mutta nyt nähtävän tuhlauksen myötä vaihtoehtoja ei ole. Mikäli olet samaa mieltä ja haluat tukea minua matkalla eduskuntaan, liity tästä linkistä tukiryhmääni Facebookissa.

TYÖ. Suomalaiset täytyy saada töihin. Jokaisen työkykyisen tulee kantaa vastuunsa veronmaksajana, joten kannustinloukkuja täytyy purkaa ja vastikkeetonta sosiaaliturvaa leikata. Työnteon on oltava kaikissa tilanteissa taloudellisesti kannattavaa, mitä se ei tällä hetkellä kaikille ole. Sosiaaliturvan tulisi olla kuten trampoliini, ei mukavuudella houkutteleva sohva. Työn verotusta täytyy keventää kaikilla tulotasoilla ja ansiotuloveron progressiota loiventaa, sillä nykyisellään progressio on työlle asetettu haittavero. Mitä ahkerampi olet, sitä suuremman osuuden tuloista maksat tulonsiirtoina muille. Nykyinen veromalli johtaa siihen, että veronmaksajien koulutukseen tekemien investointien tuotto on heikompi kuin pitäisi.

TALOUS. Talouden puolella katseet tulee keskittää ulkomaiden avustamisen sijaan kotimaahan ja suomalaisten elämänlaadun parantamiseen. Maailmanlaajuiset kriisit antavat perustellun syyn kohdistaa panostuksia ulkomaiden sijaan suomalaisiin sekä Suomen puolustukseen, huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen. Sekä tietenkin tieverkoston ja raideyhteyksien perusparannukseen.

TURVALLISUUS. Kansallisessa turvallisuudessa kokoomus on ainoana puolueena ollut johdonmukaisesti Nato-jäsenyyden kannattaja jo vuodesta 2006 lähtien, eli 16 vuoden ajan. Arvostan, että myös muut puolueet ovat Ukrainan tapahtumien myötä viimein tulleet kokoomuksen linjoille tässä asiassa. Turvallisuus on kuitenkin paljon muutakin kuin Nato-jäsenyys ja varautuminen Venäjän hyökkäykseen. Se on myös maan sisäistä turvallisuutta, jossa korostuvat poliisin ja pelastuslaitoksen toiminta ja resurssit. Minut valittiin juuri Pirkanmaan hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, joten turvallisuus on jatkossa entistä lähempänä omia tehtäviäni Pirkanmaan aluehallinnossa.

”Työ ja yritteliäisyys ovat arvoja, joita tulee jakaa jokaiselle sen mukaan, kun hän on omalla työllään ja toiminnallaan ollut niitä luomassa. Nykyään puhutaan niin paljon oikeuksista, mutta harva muistaa puhua velvollisuuksista.”
– Kokoomuksen vaalimainos 1948

Muutama vuosi sitten löysin valtion elokuva-arkistosta kokoomuksen vaalimainoksen vuodelta 1948. Siinä kiteytettiin erittäin hyvin kokoomuksen juuret, joiden suuntaan puolueen kurssia on viime aikoina reivattu oikein urakalla. Siis oikeaan suuntaan.

”Henkinen ja taloudellinen nousu ja hyvinvointi saavutetaan vain uutteralla ja yritteliäällä työllä. Mitä ihminen kylvää sitä hän myös niittää. Työnsä hedelmiä hän vain nauttii.”
– Kokoomuksen vaalimainos 1948

74 vuotta sitten kiteytettiin kokoomuksen arvot, joiden takana olen seisonut koko aikuisikäni ja joiden ansiosta olen kokoomuksen jäsen. Näiden arvojen puolesta minä teen nykyisin työtä kunnanvaltuustossa ja aluvaltuustossa. Näiden arvojen puolesta täytyy tehdä työtä myös eduskunnassa.

Julkaistu

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 2021 ja menestystä vuodelle 2022

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle yhdessä ja erikseen.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan. Tämä vanha nuorkauppakamarilainen sanonta on pitänyt paikkansa myös vuonna 2021, joka piti sisällään niin kuntavaalien huikean äänimäärän kuin sen mahdollistaman tehtävän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Tämän vastuullisen tehtävän lisäksi olen tehnyt parhaani sekä perheenisänä että yrittäjänä monissa yrityksissä. Puhumattakaan kunnan uimahalliyhtiöstä, jonka hallituksen puheenjohtajaksi minut nimitettiin syksyllä. Luottamustehtävissä on niiden nimityksen mukaisesti kyse luottamuksesta, jonka eteen meidän jokaisen tulee tehdä hartiavoimin töitä. Luottamus ei synny tyhjästä tai juhlapuheista, vaan aidosta tekemisestä.

Alkava vuosi tulee taatusti olemaan mielenkiintoinen, mutta pandemiasta johtuen sen tapahtumia on tässä vaiheessa vielä hankala hahmottaa. Aluevaalit tullaan tällä tietoa järjestämään 23. tammikuuta, ja olen vaaleissa ehdolla Pirkanmaan aluevaltuustoon numerolla 305. Olen istunut lähes viiden vuoden ajan PSHP-sairaanhoitopiirin valtuustossa ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa, joten sote-asiat ovat tuttuja. Aluevaltuustoon tarvitaan mielestäni henkilöitä, jotka ymmärtävät sekä taloudesta että sote-palveluista. Vain siten aluevaltuustoon saadaan kokoonpano, joka kykenee käyttämään veronmaksajien rahoja vastuullisesti sekä varmistamaan laadukkaat peruspalvelut ja ihmisten pääsemisen jonoista hoitoon.

Oheisessa kuvassa olen DJ-keikalla joskus vuosia sitten. Tänä iltana minun oli määrä olla DJ-keikalla Vaasassa, mutta koronarajoitukset tyhjensivät keikkakalenterin. Minulla on kaikeksi onneksi muitakin töitä, mutta yli sadallatuhannella suomalaisella ravintola-, tapahtuma- ja kulttuurialan ammattilaisella ja heidän perheillään ei ole. Haluankin näin vuoden vaihtuessa toivoa, että vuosi 2022 tultaisiin elämään ilman näiden alojen rajoituksia. Ravintolat, kulttuuri, musiikki ja liikunta ovat monelle suomalaiselle elinehto myös taloudellisesti.

Toivotan sinulle ja läheisillesi turvallista ja menestyksekästä uutta vuotta 2022.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, isä ja ihminen

Julkaistu

Lempäälän Kokoomuksen tavoiteohjelma 2021-2024 – Paremminvointikunta

Lempäälän Kokoomus on julkaissut tulevan valtuustokauden tavoiteohjelmansa otsikolla Paremminvointikunta. Keskiössä ovat kunnan omiin sote-palveluihin panostaminen, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen.

Kokoomus haluaa Lempäälässä panostaa kouluihin, seudullisiin liikenneyhteyksiin sekä kunnan elinvoiman ja yrittäjyyden kehittämiseen. Lisäksi puolue haluaa edistää omakotitontien kaavoitusta ja nykyisten tonttien jakamista. Lue koko tavoiteohjelma alla olevasta linkistä.

Lempäälän Kokoomus tavoiteohjelma 2021-2024

Julkaistu

Ilman yrittäjiä ei olisi kakkua jaettavaksi

Koronakriisin keskellä on hyvä muistaa, että Suomessa on yli 180 000 yksinyrittäjää. Suomen Yrittäjien mukaan puolet heistä ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Kaikista yrittäjistä lähes puolet tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja kahdella kolmasosalla on haasteita jaksamisessa. Yrittäjät joutuvat kuitenkin tulemaan toimeen palkansaajia heikommalla sosiaaliturvalla sekä ilman työaikoja, arkipyhiä, lomia ja lomarahoja. Kaupan päälle tulee vielä taloudellinen riskinotto.

Tästä huolimatta yrittäjistä maalataan politiiikan vasemmalla laidalla jatkuvasti mielikuvaa ahneina veronkiertäjinä ja yhteiskuntavastuuta karttavina riistäjinä. Järjestelmällisen vastakkainasettelun rakentaminen on ollut viime aikoina silmiinpistävää jopa aivan kärkipoliitikoiden ulostuloissa. Ideologinen jako porvareihin ja työläisiin kuuluu tunkkaiselle 1950-luvulle, sillä narratiivi kahden kerroksen väestä ei ole enää tätä päivää. 2000-luvulla yritykset ovat joukkueita, joissa tittelit on riisuttu ja kaikki pelaavat yhdessä.

Kirjoitukseni Aamulehdessä 2.1.2021

Menestyäkseen Suomi tarvitsee vastakkainasettelun sijaan kannustavan ilmapiirin yrittäjyyteen ja työllistämiseen. Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista peräti 93 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Ne ovat maamme selkäranka. Uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka pitävät yhteiskunnan pyörimässä ja kantavat päävastuun hyvinvoinnin rahoittamisesta. Ilman menestyviä yrittäjiä maahan ei synny työpaikkoja ja eikä verotuloja valtion ydintoimintojen maksamiseen.

Vain yritysten avulla voidaan ylläpitää yhteiskuntaa, jossa heikoimmista pidetään huolta ja jossa tarjotaan laadukasta koulutusta, terveydenhoitoa, vanhuspalveluja ja varhaiskasvatusta. Yritysten toimintaedellytysten sekä yrittäjien kannustimien ja sosiaaliturvan parantaminen satavat lopulta yhteiseen laariin, jolloin kaikki voittavat. Elinkelpoisten yritysten ei saa antaa kaatua koronakriisiin, sillä pelissä on hyvinvoinnin tulevaisuus. Yrittäjien asian tulisi olla myös Marinin hallituksen asia, sillä ilman heitä hallituksella ei olisi kakkua jaettavaksi. Se kannattaa Säätytalolla muistaa.

Jocka Träsbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 2.1.2021