10-vuotias teki biisin koulukiusaamisesta – tämä jokaisen koululaisen tulisi kuulla

Entisenä koulukiusattuna olen pyrkinyt pitämään koulukiusaamisen vastaisten kampanjoiden lippua korkealla aina kun mahdollista, sillä ongelma on edelleen todella vakava ja akuutti yhteiskunnan monista ponnisteluista huolimatta. Kirjoitin taannoin Turun Sanomissa miten kiusaamisesta puhuminen voi olla jopa uhrien vähättelyä, koska kyse on todellisuudessa usein rikoksista, kuten pahoinpitelyistä, vahingonteoista, varkauksista ja kunnianloukkauksista. Lue koko kirjoitus tästä. Sittemmin kirjoitin Tamperelainen-lehdessä miten kiusaajien paapomisen täytyy loppua, sillä kiusaajan tulee tarvittaessa vaihtaa koulua. Ei kiusatun. Nyt erittäin tärkeää aihetta käsitellään koululaisen uudessa kappaleessa.

Tuusulalainen koululainen on päättänyt kantaa oman kortensa kiusaamisen vastaisen työn kekoon, sillä hän on julkaissut aiheeseen liittyvän kappaleen. Anonyyminä pysyttelevän koululaisen, artistinimeltään Nameless J, kappaleen nimi on Astetta kovempi jätkä. Siinä Nameless J riimittelee osuvasti millaisilla ilkeillä sanoilla ja aiheilla lapsia koulujen pihoilla nykyisin kiusataan ja miten joitain kiusattuja ei enää kutsuta esimerkiksi synttäreille. Kiusaamiseen voidaan käyttää monia asioita, kuten vaatteita, puhetapaa tai perheen edullista autoa. Oli tapa mikä tahansa, ei kiusaamista voida koskaan perustella.

Kappaleessa valaistaan myös hieman niitä tuntemuksia, joita kiulukiusattu joutuu kokemaan. Esimerkiksi kouluun meneminen voi usein pelottaa. Tuusulassa sijaitseva Paijalan koulu jakoi videon heti tuoreeltaan verkkosivuillaan. Katso kappaleen musiikkivideo tästä yläpuolelta tai kuuntele kappale Spotifystä. On hienoa nähdä, että Astetta kovempi jätkä on nopeasti muodostunut nopeasti hitiksi, sillä se on saanut jo kymmeniätuhansia kuuntelukertoja. Tämä kappale jokaisen koululaisen pitäisi kuulla.

Kiusaamisesta puhuminen on uhrien vähättelyä

JULKAISTU 16.9.2018: Potku polvitaipeeseen liikuntatunnilla. Nyrkinisku alaselkään välitunnilla. Käden vääntämien selän taakse koulumatkalla. Koululaukun heittäminen tulvivaan ojaan kirjoineen ja laskimineen. Ne ovat tositapahtumia vaasalaiselta ala-asteelta 1980-luvun lopulta. Edelleen vuonna 2018 tällaisista teoista puhutaan peitenimellä koulukiusaaminen. Se on rikosten ja niiden uhrien vähättelyä.

Sadoissa tuhansissa tapauksissa kyse ei ole kiusaamisesta, vaan rikoslaissa määritellyistä pahoinpitelyistä, vahingonteoista, varkauksista ja kunnianloukkauksista. Teot ovat usein jatkuvia ja joskus täyttävät jopa törkeän teon tunnusmerkit. Kun lapsia kehotetaan olemaan kiusaamatta, ei hän sanavalinnan takia ymmärrä tekojensa vakavuutta ja seurauksia kuten pitäisi. Kiusaaminen kun ei sanana kuulosta kovin vakavalta.

1980-luvulla ei ollut kännykkäkameroita ja sosiaalista mediaa, jotka ovat helpottaneet varsinkin kunnianloukkausten tekemistä. Takavuosina tapauksia ilmeni lähinnä koulussa, mutta nykyisin ne seuraavat älypuhelimien mukana kaikkialle.

Lapset eivät vielä ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan, mutta asioista tulee viimein ryhtyä puhumaan niiden oikeilla nimillä. Voisimme ryhtyä käyttämään rikoslain termejä tai vähintään puoliväliin sijoittuvaa ”kiusaamisrikosta” tapauksissa, joissa rikoslain tunnusmerkit täyttyvät.

Suomen koulujärjestelmä ja kiusaamisen vastaiset hankkeet ovat osoittaneet vuosikymmenten aikana kyvyttömyytensä ehkäistä kiusaamisrikoksia. Olen itsekin ollut muutamissa hankkeissa mukana ja huomannut, että patenttiratkaisua ongelmaan ei ole olemassa. Lapset oppivat käyttäytymismallinsa kotoaan, ja ongelmalasten vanhemmat eivät usein ota vakavasti tietoa siitä, että heidän lapsensa aiheuttaa muille vahinkoa.

Kiusaamisrikoksiin täytyy jatkossa puuttua voimallisemmin kuin nykyisin, ja teoista täytyy seurata pään silittelyn sijaan aito sanktio. Kehitys voi vaatia jopa lakimuutoksia, mutta ensimmäisenä se vaatii asennemuutoksen. Pahoinpitelyt eivät ole kiusaamista.

#jocka2019
#ryhtiliike

Jocka Träskbäck
kunnanvaltuutettu (kok.)
Lempäälä

Tämä kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Tamperelainen, Pohjalainen ja Turun Sanomat -lehdissä.