Laittomasti maassa olevat heti ulos maasta – ryhtiliike on välttämätön

JULKAISTU 3.12.2021 Kirjoitin jokunen vuosi sitten huolestuttavasta tilanteesta, jossa Suomeen oli jäänyt tuhansia laittomia turvapaikanhakijoita vastoin lainvoimaisia päätöksiä. Kyseessä on ihmisjoukko, jolla ei kunnioita suomalaisten toimivaltaisten viranomaisten ja monissa tapauksissa jopa tuomioistuinten päätöksiä siitä, ettei heillä ole oikeutta jäädä maahamme. Tätä laittomien turvapaikanhakijoiden joukkoa nimitetään vihervasemmistossa hämäysmielessä ”paperittomiksi”. Tuollainen termikikkailu on omiaan hämärtämään suomalaisten mielikuvaa laillisen ja laittoman rajoista. Laittomasti maassa olevat ovat maassa laittomasti. Ja laittomuuksia minkään sivistyneen länsimaan ei pidä katsoa sormien läpi. Varsinkaan kun siitä aiheutuu omien kansalaisten turvallisuudelle vaaraa.

”Laittomasti maassa olevat ovat maassa laittomasti”

Maahanmuuttajien rikostilastot ovat karmaisevaa luettavaa. On selvää, että maahanmuuttajien keskuudessa häviävän pieni joukko pilaa koko ihmisryhmän maineen ja aiheuttaa siten merkittävää haittaa laajalle joukolle ihmisiä. Valtaosa heistä kunnioittaa Suomen lakeja ja normeja, mutta pieni rikollisten joukkio pilaa koko ihmisryhmän maineen. Valtaosa maahanmuuttajista kannattaa itsekin nykyistä tiukempaa suhtautumista maahanmuuttajien rikollisuuteen, koska se olisi myös heidän etunsa. Olisi kaikkien etu, että Suomi ottaisi välittömästi käyttöön nollatoleranssin, jossa laittomasti maassa olevien lisäksi myös vakaviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat karkotetaan välittömästi maasta ja heidän mahdollinen kaksoiskansalaisuutensa poistetaan. Ellei henkilön kotimaa ota karkotettuja vastaan, tulee kaikki rahallinen tuki maahan lopettaa, kunnes tilanne muuttuu.

Lue myös: Turvapaikanhakijoiden rikollisuus vakava uhka – ryhtiliike tehtävä heti (16.12.2018)

Suomessa on suhtauduttu vuodesta 2015 saakka liian lepsusti laittomasti maassa oleskeleviin turvapaikanhakijoihin. Heitä on kyllä palautettu tuhatmäärin, mutta ei kuitenkaan riittävän ponnekkaasti ja järjestelmällisesti. Helsingissä laittomille ryhdyttiin jopa tarjoamaan veronmaksajien rahoilla terveyspalveluja. Mielikuvat all inclusive -lomasta eivät siten ole kaukaa haettuja. Varsinainen huipennus kuitenkin nähtiin vasta syksyllä 2021, kun Sanna Marinin hallituksen vihreiden johtama sisäministeriö kertoi haluavansa palkita laittomasti maassa olevia turvapaikanhakijoita oleskeluluvilla. Moni toivoi, että kyse olisi ollut aprillipila, mutta vilkaisu kalenteriin ja hallituksen kokoonpanoon kertoi jotain aivan muuta. Seuraavaksi voimme odottaa esitystä, jossa vankikarkureiden tuomiot kumotaan vuoden menestyksekkään pakoilun perusteella. Sama analogia pätee siihenkin.

Hallituksen esitys on ristiriidassa terveen järjen kanssa, eikä se kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua. Laittomasti maahan jääneet ovat saaneet asiansa asianmukaisesti käsiteltyä ja kielteisen turvapaikkapäätöksen, joka edellyttää heidän poistuvan maasta. Kun he eivät ole noudattaneet viranomaisten ja tuomioistuinten päätöksiä, haluaa vihervasemmisto nyt palkita heidät oleskeluluvalla. Mitä virkaa olisi enää jatkossa maahanmuuttovirasto Migrin ja tuomioistuinten päätöksillä saati valtakunnan rajavalvonnalla, jos poliittisella päätöksellä voitaisiin kumota viranomaispäätökset ja tehdä laittomista maassaolijoista laillisia? Valtion tärkein tehtävä on varmistaa OMIEN kansalaistensa turvallisuus, joten hallituksen kommentit itärajan avaamisesta mahdollisessa hybridihyökkäyksessä olivat nekin taannoin karmaisevaa kuultavaa. Kansallinen turvallisuus ei näytä olevan osa nykyisen hallitusviisikon arvopohjaa.

Lue myös: Ryhtiliike maahanmuuttoon – aidot asiantuntijat pääsivät ääneen (17.1.2019)

Suomalaiset yritykset tarvitsevat parhaillaan kipeästi kansainvälisiä huippuosaajia varmistamaan kansainvälistä kilpailukykyämme, mutta heidän lupahakemuksensa eivät tietenkään ole hallituksen prioriteettilistan kärjessä. Esimerkiksi ICT-alalle ei löydy tällä hetkellä edes ETA-alueelta riittävästi huippuosaajia vastaamaan suomalaisten yritysten akuuttiin tarpeisiin. Hallituksen tulisi nyt keskittyä laittomien turvapaikanhakijoiden naiivin ja sinisilmäisen paapomisen sijaan saamaan Suomeen nopeutetusti todellisia huippuosaajia, jotka kantavat oman kortensa kekoon hyvinvoinnin eteen. Marinin hallituksen arvopohja löytyy kuitenkin työn, talouden ja turvallisuuden sijaan jostain aivan muualta. Rikostilastoja vilkaistessa on päivänselvää, että hallituksen arvopohja johtaa meitä Ruotsin tielle, joten nyt ryhtiliike on tärkeämpi kuin koskaan aiemmin.

Suomen on autettava muita, mutta vain apua tarvitsevia. Emme voi olla koko maailman sosiaalitoimisto, jossa jopa tuomioistuinten päätöksillä pyyhitään pöytää.

#jocka2022
#jocka2023
#ryhtiliike

8.9.202010.9.2020

Tapahtuma-ala jätettiin yksin – hallitus ei ymmärrä seurauksia

Tapahtuma-ala on syvässä kriisissä, koska määräykset ovat sulkeneet toimialan ja hallitus on jättänyt sen ilman tukea. Kyse on alasta, jonka henkilöstöstä valtaosa on näkymätöntä. Artistit ja näyttelijät ovat rakastettuja tähtiä, mutta heidän taustallaan työskentelevät eivät parrasvaloissa paistattele. Nyt he ovat näkymättömiä myös hallituksen poliitikoille, jotka vannovat kulttuurin nimeen vain vaalikampanjoissaan neljän vuoden välein.

Olen itse tehnyt 30 vuoden työuran tapahtuma-alalla, joten koen alan kriisin läheiseksi. Vuonna 1990 alkanut urani on sisältänyt tuhansia keikkoja ravintoloissa, konserteissa, kiertueilla ja festareilla. Ensin DJ-keikkoja, sitten myös artistina ja viime vuosina toimittajana. Alan kulisseissa työskentelee valtava joukko ahkeria ihmisiä, jotka ovat olleet maaliskuusta saakka ilman työtä. Keikkakalenterit tyhjentyivät silloin yhdessä päivässä. Elokuussa Suomessa ehdittiin järjestää muutama festivaali, kunnes niiden järjestäminen muuttui taas mahdottomaksi. Ehdin tuolloin käydä työkeikalla Vaasa Festivaleilla, josta tässä alla videoraportti.

Suomen tapahtumateollisuuden parissa työskentelee 3 200 yritystä sekä kymmeniä tuhansia yksinyrittäjiä, työntekijöitä ja freelancereita. He pitävät kulisseissa huolta siitä, että teattereissa on lavasteita, konserteissa vessoja, messuosastoilla sähköä, festareilla esiintymislavat, artisteilla monitorimiksaus ja laulajien taustalla muusikot. Tämä kaikki siksi, että suomalaiset voisivat nauttia rakastamiensa tähtien esityksistä. Nyt näitä ammattilaisia kutsutaan massatyöttömiksi.

Eduskunta edellytti ravintolat sulkiessaan (HE 67/2020), että hallitus korvaa aiheutuvat vahingot kohtuullisella kompensaatiolla. Sellaista ei tullut, ja samaan aikaan tapahtuma-ala jäi täysin ilman tukia. Ymmärrän koronarajoitusten tarpeen, mutta niiden myötä tapahtuma-alaa pitäisi tukea taloudellisesti, jotta se ei kaatuisi tähän kriisiin.

Tapahtumien vaikutukset yhteiskuntaan. Kuva: Tapahtumateollisuus

Turun yliopiston toimialatutkimuksen mukaan tapahtuma-alaa uhkaa jopa 1 500 miljoonan euron menetykset. Ilman tukea tullaan näkemään konkurssiaalto ja ilman työtä olevat tuhannet ammattilaiset suuntaavat kortistoon tai uusille toimialoille. Eikä kyse ole vain tapahtuma-alasta, vaan myös hotelleista, takseista, kaupoista ja ravintoloista. Blockfest on tuonut talousalueelle vuosittain jopa 18 miljoonaa euroa ja Alihankintamessut 6,4 miljoonaa euroa. Lisäksi teatterit tuovat kukin vuosittain miljoonia euroja alueilleen.

Maaliskuussa esitimme lääkkeeksi arvonlisäverojen palauttamista yrityksille ja työnantajamaksujen perimisestä luopumista määräajaksi. Tapahtuma-ala tarvitsee lisäksi tukikriteerien uudelleen määrittelyn kausittaiseen toimintaan soveltuviksi. Vain siten yleisötapahtumia ja kulttuuria on varmuudella tarjolla myös ensi vuonna. Kuka tekee jatkossa festivaaleja, teatteria, konsertteja ja muita yleisötapahtumia, jos alan yritykset ovat konkurssissa ja tekijät vaihtaneet alaa?

Toimenpiteitä tarvitaan NYT.

26.7.202027.9.2020

Voin tilata Italiasta laatikollisen viiniä kotiovelle – mutta en sixpackia suomalaisesta pienpanimosta

Pääministeri Marinin neuvottelema EU-elvytyspaketin mahalasku on vienyt huomiota ongelmalta, jossa Suomi rikkoo tietoisesti EU-oikeutta yrittämällä kieltää alkoholijuomien etämyynnin ulkomailta suomalaisiin koteihin. Tuotteiden (myös alkoholin) ja palvelujen vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin perusperiaate, joten Suomi ei voisi kieltää vaikka haluaisikin. Ja yritystä siihen virkamiehillä on viime aikoina toden totta ollut. Nyt myös kokoomuksen euroedustaja Petri Sarvamaalta tulee Brysselistä arvokasta tukea tärkeän epäkohdan korjaamiseen.

Heinäkuussa paljastui, että suomalaisten pienpanimojen etämyyntiä koskevassa käsittelyssä sosiaali- ja terveysministeriö esitti Marinin hallitukselle perättömiä tietoja, joiden esittämisen jälkeen hallitus päätti olla vapauttamatta kotimaisten pienpanimoiden etämyyntiä. On syytä epäillä, että päätös tehtiin ainakin osin perättömien tietojen pohjalta. Hallitus torppasi esityksen etämyynnistä, vaikka vihreät ja keskusta olivat puheenjohtajiaan myöden julkisuudessa liputtaneet pienpanimojen etämyynnin puolesta. Juhlapuheissa puhuttiin siis täysin muuta kuin todellisuudessa päätettiin. Käänsiko takin siis vihervasemmiston perinteisesti kannattama holhous vai kenties virheelliset tiedot päätöksenteon tukena?

Mitä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet sitten perättömästi väittivät? Esimerkiksi sitä, että Valvira olisi ollut tekemässä poliisille 12 esitutkintapyyntöä alkoholia toisista jäsenvaltioista myyvistä yrityksistä. Valvira vastasi kysyttäessä, että se ei ole tehnyt tutkintapyyntöjä ja pahoitteli Valvirasta riippumattomista syistä alkunsa saanutta kohua. Näiden tietojen valossa voidaan katsoa, että ministeriö esitti hallitukselle päätöksenteon pohjaksi perättömiä väitteitä. Tutkintapyyntöjen lisäksi ministeriö esitti hallitukselle niin ikään vailla perusteita, että Ruotsin Systembolagetilla ei olisi etämyyntiä koskevia poikkeuksia. Miten on mahdollista, että ministeriössä kukaan ei joudu vastuuseen perättömien väitteiden esittämisestä hallitukselle?

Vasemmalla sosiaali- ja terveysministeriön materiaali hallitukselle ja oikealla Valviran lausunto kyseisestä väitteestä.

Kesäkuussa 2020 Suomen korkein hallinto-oikeus antoi tärkeän ennakkoratkaisun (KHO:2020:77), joka antoi ministeriölle kylmää kyytiä vesittämällä ministeriön sekä terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väitteet, joiden mukaan alkoholin etämyynti ulkomailta Suomeen olisi laitonta. Suomi ei nimittäin ollut tehnyt komissiolle direktiivin edellyttämää etämyynnin kieltämistä koskevaa ilmoitusta, ja ilmoittamatta jääneitä kansallisia määräyksiä ei voida soveltaa. Näin ollen ministeriön ja virkamiesten väitteet laittomuudesta ovat olleet alusta saakka perättömiä. Ministeriö vahvisti 24.4.2019, ettei Suomi ollut tehnyt komission edellyttämää tiedonantoa. Syy siihen on luonnollinen, sillä komissio ei olisi hyväksynyt perusperiaatteitaan loukkaavaa etämyynnin kieltoa. Keväällä 2020 myös Suomen verohallinto totesi etämyynnin ulkomailta Suomeen lailliseksi. Se oli verottajalta suoraselkäinen lausunto.

Minä siis voin tilata – ja perjantaina viimeksi tilasinkin – laatikollisia viiniä Italiasta suoraan kotiovelleni, mutta en voi tilata sixpackia olutta paikalliselta pienpanimolta. Kotimainen ja ulkomainen yritys ovat siis kuluttajakaupassa edelleen räikeästi eriarvoisessa asemassa nimenomaan siten, että suomalainen yritys on heikommassa asemassa. Monissa euromaissa oman maan yrityksiä pyritään suosimaan ulkomaisten kustannuksella, mutta Suomessa tilanne on päinvastoin. Ehkä juuri samasta syystä Marin neuvotteli meille 3 400 miljoonan euron laskun eteläeurooppalaisten maiden talouskasvun tueksi.

Suomi maksaa, kun muut juhlivat.