Beard & Business: Keskustelua (sosiaalisen) median murroksesta ja tulevaisuudesta

JULKAISTU 10.9.2018 Käväisin Sons of ASUA -tiimin vieraana uuden Beard & Business -nettisarjan ensimmäisessä jaksossa. Tarkoituksena oli nauttia Jarno Hämäläisen ja Markus Koskisen kanssa ensiluokkaisen herkullista entrecote-pihviä ja viskiä leppoisassa ympäristössä. Näin myös teimme.

Keskustelemme ensimmäisessä Beard & Business -sarjan jaksossa median murroksesta 1990-luvulta tähän päivään saakka ja luotaamme samalla myös tulevaisuutta ja pohdimme mitä sosiaalisessa mediassa on tähän mennessä tapahtunut ja mitä seuraavaksi on tapahtumassa.

Beard & Business -sarjassa pureudutaan vieraiden kanssa myynnin, markkinoinnin ja johtamisen ajankohtaisiin aiheisiin ja sukelletaan tulevaisuuden näkymiin. Käy YouTubessa tilaamassa Sons of ASUA -kanava tästä.

Mediatalojen tulevaisuus on datassa – oli toiminta kaupallista tai ei

JULKAISTU 28.8.2019 Median murroksen ymmärtäminen on sukupolvikysymys, ja juuri siksi mediatalojen johtoportaissa on käynyt viime vuosina kova puhuri. Perinteisten mediatalojen johdossa internetin merkitys median kulutukseen huomattiin oikeassa mitassa vasta vuonna 2006, eli auttamattomasti liian myöhään. Siitä lähtien mediatalot toistivat vuosikausia osavuosikatsauksissaan kuinka ”Median murros yllätti” taas kerran. Murros ei olisi yllättänyt, jos mediatalojen johtavissa asemissa olisi ollut jo tuolloin nuorempaa väkeä. Internetiä ei pidetty esimerkiksi Suosikki-lehden haastajana vielä vuonna 2005, ja sittemmin lehti lopetettiin lukijoiden siirryttyä verkkoon. MTV3:n toimitusjohtajan paikalta lähtöpassit saanut Heikki Rotko ilmoitti vielä vuonna 2012, että ”Maikkari potkii Netflixiä munille”. Ei potkinut.

Median murroksessa ei ole eroa onko kyseinen mediayhtiö kaupallinen vai epäkaupallinen, eli onko kyseessä esimerkiksi Kaleva, Maikkari tai Yleisradio. Kalevan väistyvä varatoimitusjohtaja Juha Väyrynen toteaa Markkinointi & Mainonta -lehden tuoreessa artikkelissa, ettei hän usko dataliiketoiminnan vahvaan rooliin medioiden tulevaisuudessa. Hän on mielestäni oikeassa vain osittain, sillä merkittävää liiketoimintaa mediat eivät tule datan myynnillä tekemään.  Sen sijaan datan hyödyntäminen mediatalon omassa liiketoiminnassa tulee jatkossa olemaan avainasemassa.

Seuraan mielenkiinnolla media-alan kansainvälisiä trendejä, ja vuonna 2005 julkaisin Suomen ensimmäisen kaupallisen podcastin. Tuolloin kiersin lukuisia media-alan tapahtumia puhumassa podcastien tulevasta noususta. Myönnän, että arvioin niiden suosion kasvun hieman nopeammaksi kuin lopulta tapahtui. Ennustukseni kuitenkin toteutuivat jonkin verran jälkijunassa, sillä nykyisin podcastit ovat jo kiinteä osa varsinkin milleniaalien mediankäyttöä. Mainokset niistä tosin vielä puuttuvat, mutta niihin kerroin ratkaisun jo vuonna 2005. Aika näyttää osuinko arvioissani oikeaan.

Jokainen kymmenen vuoden päästä vielä olemassa oleva media tulee olemaan verkossa vahvasti datavetoinen, eikä datan merkitys ole riippuvainen median tai mediatalon koosta. Kaupallisissa medioissa data tulee ohjaamaan lukijoille tarjottavaa räätälöityä toimituksellista sisältöä ja nykyiseen tapaan kohdennettua mainontaa nykyistäkin tarkemmin. Sen sijaan epäkaupallisissa medioissa data tulee olemaan niin ikään tärkeässä osassa, mutta mainosten räätälöinnin sijaan sen avulla räätälöidään sisältöä.

Siinä missä Spotify tarjoaa datan avulla biisilistoja ja Netflix katselusuosituksia tulevat esimerkiksi edellä mainitut Yleisradio, Maikkari ja Kaleva tarjoamaan tulevaisuudessa arkistoistaan kullekin kävijällä juuri häntä yksilöllisesti kiinnostavaa sisältöä vuosien varrelta. Toimituksellinen sisältö on jo kertaalleen tuotettua, julkaistua, arkistoitua ja ennen kaikkea maksettua, joten sitä tulee jatkossa pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti kunkin kävijän eduksi. Suurinta tuhlausta on jättää laadukas materiaali pölyttymään palvelimelle. Samalla pitkään toimineet mediat saavat etumatkaa tuoreempiin mediataloihin, joille ei ole vielä kertynyt kattavaa arkistoa. Tämä edellyttää kuitenkin kävijöiden ja heidän mielenkiinnon kohteidensa kattavaa tunnistamista, mutta lopputuloksesta hyötyvät kaikki.

Data, data ja data. Mainitsinko jo datan?

Kirjoittaja on vuodesta 1993 lähtien journalistina, päätoimittajana ja kustantajana toiminut media-alan yrittäjä.

Tänään juhlitaan! 20 vuotta täyteen verkkomedia-alan yrittäjänä

Tänään 20. tammikuuta 2020 on juhlapäivä. Tänään tulee nimittäin kuluneeksi päivälleen 20 vuotta siitä, kun aloitin verkkomedia-alan yrittäjänä ja perustin ensimmäisen verkkomediani. Olin koodannut verkkosivustoja vuodesta 1993 lähtien lähinnä itselleni ja vuonna 1994 perustamani toiminimen kautta muutamille yrityksille, mutta yritysten www-kotisivut eivät olleet vielä varsinaisia verkkomedioita. Vuoden 1999 lopulla Espanjassa matkaoppaana asuessani sain vahvan vision siitä, että internetillä tulisi vielä olemaan hyvin merkittävä rooli media-alalla. Samalla sain ajatuksen yhdistää oman osaamiseni koodarina ja toimittajana toisiinsa. Otin saman tien lopputilin ja palasin Suomen toteuttamaan visiotani. Nyt siitä on kulunut tasan 20 vuotta.

1990-luku oli yrittäjyyden ja työelämän kannalta äärimmäisen vilkasta aikaa (lue koko tarina tästä), kunnes tammikuussa 2000 alkoi hieman stabiilimpi vaihe. Tuolloin verkossa ei ollut kovin monia medioita, mutta eipä ollut vielä lukijoitakaan. Siksi verkkomedioiden pyörittäminen täytyi rahoittaa tekemällä niin sanottuja oikeita töitä. Viime vuonna tuli täyteen 25 vuotta yrittäjänä, jolloin kirjoitin auki yrittäjäurani tärkeimpiä vaiheita. Nyt voinkin kätevästi lainata tuota jo kertaalleen kirjoittamaani tekstiä kahden vuosikymmenen takaisista tapahtumista.

”Teneriffalla minulla oli kuitenkin aikaa pohtia mitä haluaisin tehdä isona. Ja löysinkin oikean ratkaisun. Tiesin a) osaavani tehdä nettisivuja ja b) olin työskennellyt pitkään viihdealan toimittajana. Lisäksi minulla oli vahva tunne siitä, että internet tulisi vielä joskus olemaan markittävä tekijä media-alalla. Niinpä sain ajatuksen yhdistää nämä kaksi osaamisaluetta ja perustaa Suomeen viihdealan verkkomedian.”

”Irtisanouduin matkaoppaan työstäni ja parin viikon päästä olin jo Suomessa. Heti palattuani ryhdyin suunnittelemaan verkkoon lifestyle- ja viihdemediaa, jonka päädyin aluksi tekemään yhdessä tamperelaisen Opasmedian kanssa. Verkkomedian nimeksi tuli aluksi Pop-opas.com, mutta se tunnetaan nykyisin nimellä Stara. 20. tammikuuta 2000 rekisteröin verkkotunnuksen Etuovi.net, josta tuli webhotelli, verkkosivujen nettiportaali ja verkkomedia.”

Stara® ja Etuovi® -verkkopalveluni saivat siis alkunsa 20 vuotta sitten. Verkkomedioissa ei mainosrahaa vielä tuolloin liikkunut, joten tein vielä vuosien ajan verkkosivustoja muun muassa Yleisradiolle ja Suomen tietotoimistolle sekä työskentelin muun muassa Poliisi-tv:n toimittajana ja Matkalla Suomessa -ohjelman juontajana. Päivisin tein televisiota, illat soitin yökerhoissa levyjä ja koodasin. Lopulta vuonna 2006 myös Suomessa alettiin viimein herätä nettimainontaan, minkä myötä pystyin lopulta keskittymään täysipainoisesti verkkomedioiden tekemiseen. Staran ensimmäinen varsinainen maksettu mainoskampanja oli vuonna 2006 Sunrise Avenue -yhtyeen esikoissinglen viikon banneri, josta maksettiin huimat 50 euroa. Sittemmin hinnat ovat onneksi hieman nousseet.

20 vuotta sitten perustamistani verkkosivustoista Etuovi® on nykyisin osa Alma Mediaa, joskin monien hyvin mielenkiintoisten käänteiden jälkeen. Stara® puolestaan nousi maamme suurimmaksi mediakonserneista riippumattomaksi lifestyle- ja viihdealan verkkomediaksi. Vuosien varrella Staran toimitus on tehnyt ansiokasta pioneerityötä muun muassa podcastien ja 360-videoiden parissa. Nykyisin Staralla on reilut miljoona eri lukijaa kuukaudessa ja toimituksemme sijaitsee Tampereen Kehräsaaressa. Koko 25 vuoden yrittäjätarinani voit lukea tästä linkistä.

Tänään ajattelin avata pullon kuohuvaa, jonka omistan kuluneille kahdelle vuosikymmenelle verkkomedioiden parissa. 20 vuodessa paljon on sattunut ja tapahtunut, ja riskejä on otettu enemmän kuin yhden ihmisen pitäisi koskaan joutua ottamaan. Jälkikäteen voin kuitenkin sanoa, että päivääkään en vaihtaisi pois. Hektisimpien vuosien unettomat yöt kylläkin. Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan.

Kiitos jokaiselle, jotka olette olleet tavalla tai toisella tukemassa minua tällä taipaleella. Te olette mahdollistaneet kaiken tämän. Nostan teille tänään maljan.

Hyvien puolella – pohdintaa Case Haippiringistä

JULKAISTU 3.5.2018: Vuonna 2000 perustamani verkkomedia Stara täytti äskettäin 18 vuotta, ja sivustolla on julkaistu tuona aikana peräti 110 000 artikkelia. Joukkoon mahtuu myös monia skuuppeja, joista osa on vaikuttanut hyvinkin laajalti. Staran historian mieleenpainuvin ja myös tärkein artikkeli julkaistiin kuitenkin 4.3.2017, kun Stara paljasti useiden merkittävien suomalaismedioiden julkaisseen perättömiä valeuutisia suosikkiartisti Kasmirista.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat, YleX, MTV, Voice ja Rumba uutisoivat kissankokoisin kirjaimin Kasmirin olleen osa Haippirinkiä, jossa jaettiin suuria määriä seksivideoita ja -kuvia, joista osan Axl Smith oli kuvannut laittomasti kotonaan. Tällaista roskaa pääsi julkaisuun, koska toimittajat ja heidän esimiehensä eivät vaivautuneet tarkistamaan juttujensa faktoja. He eivät olleet lukeneet edes käräjäoikeuden tuomiota, jonka sisällöstä kirjoittivat. Tuomiossa on 151 sivua, joten klikkihimoiset toimitukset eivät olisi edes teoriassa kyenneet selaamaan sitä läpi, kun ne jo julkaisivat uutisensa hädin tuskin 15 minuuttia tuomion julkistamisen jälkeen. Faktojen asianmukainen tarkistaminen ei siis ollut edes vaihtoehtona mukana.

”Voi toki pohtia, olisiko pitänyt hoksata alunperinkin, ettei Kasmir liity asiaan vain Smithin kaverina.”
Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka 24.3.2017

Perättömät lehtiväitteet aiheuttivat valtaisan someraivon, joka levisi nopeasti koko maahan tuhoten Kasmirin uran kertaheitolla. Kyseessä on mielestäni edelleen Suomen mediahistorian törkein ylilyönti. Varsinkin, kun hetkeä aiemmin useiden edellä mainittujen medioiden päätoimittajat olivat allekirjoittaneet julkilausuman ”Luotettavan median puolesta”.

”HS:n päätoimittaja Antero Mukka kertoo lehden tarttuneen aiheeseen puhtaasti journalistisista syistä: näkökulma oli uusi. Haastattelu ei ollut oikaisu, eikä sen lähtökohta ollut artistin maineen palauttaminen. Hän myöntää, että alkuperäisessä tiedonhankinnassa oltaisiin voitu olla aktiivisempia.”
Journalisti-lehti 24.3.2017

Erikoista oli myös se, että useat mediat eivät korjanneet virheitään edes Staran jo paljastettua ne perättömiksi. Sen sijaan ne antoivat valeuutistensa kerätä klikkauksia vielä peräti parin päivän ajan. Esimerkiksi Helsingin Sanomat ei ole tähän päivään mennessä oikaissut virhettään journalistin ohjeiden mukaisesti, sillä Hesari päätti rahastaa omalla mokallaan ja julkaista Kasmirin oikaisevan haastattelun vain maksumuurin takana. Varsinainen oikaisu puuttuu edelleen.

”Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.”
– Journalistin ohjeet

Nelosella nähdään perjantaina Vain elämää -ohjelman Kasmirin jakso, jossa myös Haippirinki-tapausta luonnollisesti käsitellään. Video löytyy tästä linkistä kuukauden ajan.  Sain nähdä nyt ennakkoon otteen tuosta poikkeuksellisen tunteikkaasta keskustelusta, jossa Kasmir mainitsee myös Staran ja minut. Olen äärimmäisen otettu kunniasta ja Kasmirin sanoista.

Katso video Kasmirin päivästä tästä:

 

Usein puhutaan, että toimittajan työssä on hienointa saada tehdä merkityksellisiä asioita. Tämä oli juuri sellainen. Minä tein Kasmirin tapauksessa vain työtäni, mutta jostain syystä muut eivät tehneet. Totuus valeuutisten takaa olisi varmasti paljastunut joskus myös ilman minua ja Staraa, mutta on mahdotonta sanoa koska ja olisiko se ollut Kasmirin uran kannalta myöhäistä.

Tässä tapauksessa voidaan toivottavasti sanoa, että loppu hyvin kaikki hyvin. Toivon, että valeuutisia karmaisevin seurauksin julkaisseet Helsingin Sanomat ja muut nimekkäät suomalaismediat ovat ymmärtäneet viimein ottaa opikseen. Toivottavasti ne keskittyvät jatkossa tarkistamaan faktat ennen kuin julkaisevat klikkihimoissaan perättömiä uutisia, jotka tuhoavat jonkun viattoman artistin elämäntyön. Median tulee nimittäin tuntea vastuunsa.

Luotettavan median puolesta.

PS: Lue tästä Kasmir-tapauksen vaiheet hetki hetkeltä.