Julkaistu

Voin tilata laatikon punaviiniä Italiasta, en sixpackia Suomesta

Voin tilata laatikollisen punaviiniä Italiasta suoraan kotiovelleni, mutta en sixpackia kotimaisesta pienpanimosta. Tämä epäkohta täytyy korjata. Yhä useampi suomalainen tilaa alkoholijuomansa ulkomailta, joista ne toimitetaan etämyyntinä kätevästi suoraan kotiovelle.

Katso video tästä alta.

Suomalaisen vasemmistopuolueet (SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto) eivät halua purkaa sääntelyä ja parhaillaan Suomi onkin EU-komission tutkinnassa etämyyntiä koskevien perättömien lausuntojen vuoksi.

Lue myös: Alkoholin tilaaminen ulkomailta kotiovelle laillista – viranomaiset joutuivat nöyrtymään

Alkoholin tilaaminen EU-maista Suomeen on täysin laillista ja jopa suositeltavaa. Silloin kuluttaja säästää selvää rahaa, eikä hänen tarvitse pyöriä Alkon ovilla muovipussien kanssa. Aloittaa voi esimerkiksi Italiassa toimivasta suomalaisesta Chateau Carsinin viinitalosta, jonka tuotteet tiedetään erittäin laadukkaiksi. Ulkomaisia verkkokauppoja kannattaa käyttää, jos haluaa tilata laajemmasta tarjonnasta.

Julkaistu

Uusi alkoholilaki oli terveysteko – holhouksen vähentämistä jatkettava

Suomalaiset juovat paljon alkoholia, mutta eivät ole siinä lähelläkään Euroopan kärkeä. Siitä huolimatta alkoholin kulutusta on paikallaan vähentää esimerkiksi lainsäädännön avulla. Muutos onnistuu mielestäni parhaiten vapauttamalla alkoholin myyntiä, eli poistamalla alkoholiin kieltolaista saakka liitetty kielletyn hedelmän mielleyhtymä. Kirjoitin blogissani jo viime syksynä hyvissä ajoin ennen uuden alkoholilain käsittelyä, että ruokakaupoissa myytävän alkoholin vahvuuden nostaminen 5,5 prosenttiin tulisi lisäämään kansanterveyttä. Tuolloin monet holhoukseen, kieltoihin ja monopoliin uskovat kukkahatut – THL ja Pekka Puska etunenässä – pitivät näkemystäni täysin absurdina, koska heidän mukaansa alkoholin saatavuuden lisääminen ajaisi suomalaiset automaattisesti alkoholisteiksi. Toisin kävi.

Osuin nimittäin napakymppiin.

Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä

Viime kesän toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu olivat Suomen mittaushistorian helteisimmät, joten viime kesänä jos koskaan alkoholin kulutuksen olisi pitänyt nousta räjähdysmäisesti. Siitä huolimatta kulutus kuitenkin kasvoi Valviran tuoreiden tilastojen mukaan heinäkuun loppuun mennessä vaivaisen yhden prosentin. Yhden prosentin! Tämä siitä huolimatta, että suomalaiset viettivät koko kesänsä terasseilla. Valviran tammi-heinäkuun tilasto osoittaa, että alkoholin kulutus nousi prosentin sekä litroissa että puhtaana alkoholina mitattuna. Ja Valviran tilasto on päivänselvä tosiasia, ei kenenkään mielipide. Historiallisena hellekesänä kulutuksen olisi jo ilman alkoholilakiakin tullut nousta useilla prosenttiyksiköillä, mutta nyt kulutuksen kasvu näyttää olleen hyvin marginaalista ja vähittäiskulutus on kaiken lisäksi vähentynyt viimevuotisesta.

Valviran tilaston prosentin kasvu tulee luonnollisesti ravintoloista, koska juuri ravintoloiden terasseilla kesä oli historiallisen upea. Sen sijaan alkoholin vähittäiskulutus muualla vähentyi tammi-elokuussa, kertoo puolestaan Taloustutkimuksen juuri julkaisema tilasto. Taloustutkimus arvioi alkoholin vähittäiskulutuksen saatavilla olevien Alkon ja päivittäistavarakaupan myyntitietojen sekä matkustajatuontitietojen perusteella, eli luvuissa on mukana myös paljon puhuttu matkustajatuonti. Hellekesästä huolimatta alkoholin litramyynti laski Tilastokeskuksen mukaan 0,4 prosenttia ja puhtaana alkoholina 0,3 prosenttia.

Puska ja THL keksivät taannoin hätäpäissään (todennäköisesti kuitenkin selvin päin) selityksen, jonka mukaan alkoholin kulutuksen todelliset luvut selviäisivät vasta useiden vuosien päästä. Kukaan täysjärkinen ei kuitenkaan voi uskoa, että myynti- ja kulutustilastot muuttuisivat takautuvasti toisenlaisiksi tai että suomalaiset ratkeaisivat juomaan esimerkiksi syksyn pimeyden alkaessa. Tuollaiset seliselitykset tulee jättää aivan omaan arvoonsa.

”Suomalaiset ovat tarpeeksi fiksuja tekemään ihan itse omat päätöksensä ilman valtiovallan holhousta.”

Alkoholin kulutuksen tasaisena pysymisen kanssa samaan aikaan kaupan alalta on tullut viestiä alkoholittomien juomien suosion rajusta kasvusta. Esimerkiksi alkoholittomia oluita ja siidereitä on myyty paikoin jopa 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Miten on mahdollista, että alkoholin myynnin vapauttaminen ruokakaupoissa ei ole nostanut alkoholin myyntiä, mutta alkoholittomien juomien myynti on huimassa kasvussa? Minä kerron vastauksen: Suomalaiset ovat tarpeeksi fiksuja tekemään ihan itse omat päätöksensä ilman valtiovallan holhousta. Eduskunnan äänestäessä taannoin uudesta alkoholilaista erityisesti SDP, Vasemmisto ja Vihreät halusivat kuitenkin jatkaa suomalaisten holhoamista. Niistä ei siis herunut vieläkään luottoa suomalaisten yksilönvapauteen sekä kykyyn pitää huolta itsestään ja omista asioistaan.

Pääsin viime syksynä ja talvena seuraamaan alkoholilain käänteitä aivan ytimestä, ja tuolloin Alkon monopolin eturintama Pekka Puska ja THL etunenässä levittivät eduskunnassa perättömiä väitettä, joiden mukaan uusi alkoholilaki tappaisi hyväksymisensä jälkeen vuosittain jopa 500 ihmistä enemmän vuodessa. Nämä sadat kuolemat olisivat heidän mukaansa alkoholilain puolesta äänestävien kansanedustajien vastuulla. Kuten jo viime syksynä kirjoitin, ei tällainen uhkailu perustunut mihinkään tilastoon tai selvitykseen, vaan ne oli vedetty niin sanotusti hatusta. Tarkoituksena oli ainoastaan puolustaa Alkon monopolia kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin. Pidän edelleen erittäin harmillisena, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL romutti puolueettoman tutkimuslaitoksen statuksensa lähtemällä politikoimaan lausunnoilla Alkon monopolin puolesta. Jatkossa eduskunnan tuleekin lokeroida THL puolueettoman asiantuntijatahon sijaan muiden vastaavien etujärjestöjen joukkoon.

”Eduskuntavaaleissa suomalaisten kannattaisi äänestää Arkadianmäelle kansaedustajia, jotka uskovat jatkuvan holhouksen sijaan yksilön vapauteen ja vastuuseen.”

Palataan vielä viime kesään. Mikäli se olisi ollut vuoden 2017 kaltainen sateinen ja tuulinen kauhistus, olisi alkoholin kulutus romahtanut. Viime kesään sisältyi kuitenkin ennätysmäärä hellepäiviä. Jos uusi alkoholilaki tulisi koskaan nostamaan suomalaisten alkoholin kulutusta, olisi se tapahtunut viime kesänä. Niin ei kuitenkaan käynyt, joten on täysin perusteltua todeta viime syksynä kirjottamini sanoin, että ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholiprosentin nostaminen on lisännyt kansanterveyttä. Toivottavasti ensi kesä on yhtä upea kuin kulunut, mutta jos vuoden 2017 sadekesä uusiutuu, niin alkoholin kulutuksessa voidaan nähdä jopa kaksinumeroinen romahdus. Kirjoittakaa ennustukseni vaikka talteen syksyksi 2019.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa suomalaisten kannattaisi äänestää Arkadianmäelle kansaedustajia, jotka uskovat jatkuvan holhouksen sijaan yksilön vapauteen ja vastuuseen. Seuraavan eduskunnan tulee sallia viinien myynti ruokakaupoissa ja valmistautua purkamaan Alkon monopoli. Uusi alkoholilaki on osoittanut vääräksi uskomuksen, että alkoholin saatavuuden lisääminen kasvattaisi automaattisesti kulutusta. Tuollaiset taantuneet kieltolain aikaiset uskomukset pitäisi viimein kyetä unohtamaan, sillä elämme nykyisin 2000-luvulla. Haluan, että suomalaisten alkoholin kulutus vähenee entisestään. Se onnistuu parhaiten lopettamalla holhoaminen ja vapauttamalla alkoholijuomat ruokakauppojen hyllyille. Vain siten alkoholista poistuu viimein kielletyn hedelmän houkutus.

Kielletty hedelmä houkuttelee aina.

Julkaistu

Viinit ovat elintarvikkeita ja kuuluvat ruokakauppaan

JULKAISTU 14.3.2019: Kirjoitin syyskuussa 2017 tuolloin vireillä olleen uuden alkoholilain seurauksista ja siitä miten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli valjastettu puolueettoman tutkimuslaitoksen sijaan Alkon monopolin poliittiseksi käsikassaraksi. Sittemmin olemme saaneet myös konkreettisia tilastotietoja siitä, THL antoi syksyllä 2017 kansanedustajille ja medioille rajusti virheellisiä ennusteita alkoholin kulutuksesta ja uuden alkoholilain seurauksista. Todellisuudessa nelosoluen ja lonkeron tulo ruokakauppohin on laskenut alkoholin kokonaiskulutusta, eli se oli terveysteko.

Tänään Aamulehti julkaisi mielipidekirjoitukseni, jossa totean viinien olevan elintarvikkeita, eikä päihteitä. Siksi ne täytyy saada ruokakauppoihin tulevina vuosina. Toivottavasti olen silloin itsekin Arkadianmäellä varmistamassa, että hanke menee läpi ja että Suomi ottaa toisenkin askeleen kohti eurooppalaisia juomatapoja.

Aamulehti 14.3.2018

Suomi otti vuodenvaihteessa askeleen eurooppalaiseen suuntaan, kun ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien vahvuus nousi 5,5 prosenttiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos maalasi ennakkoon synkkää kuvaa uudistuksen seurauksista, sillä sen asiantuntijoiden mukaan uudistuksen seurauksena olisi 150 uutta alkoholikuolemaa vuodessa. Väite oli suomalaisten rajua aliarvioimista, mutta alkoholilain vastustajat ottivat siitä kampanjassaan kaiken irti.

Jokainen tolkun ihminen tiesi jo ennakkoon, että nelosoluen ja lonkeron tulo ruokakauppoihin ei toisi mukanaan ryntäystä saati nostaisi alkoholin kulutusta merkittävästi. Tilastot Alkon alkuvuoden myynneistä vahvistavat, että THL julkaisi perättömiä väitteitä alkoholilain seurauksista. Laitos perusti arvionsa siihen, että alkoholin kulutus kasvaisi keskimäärin kuusi prosenttia. Tuoreet tilastot osoittavat kuitenkin nyt päinvastaista.

Tammikuussa Alkon myynti laski 7,5 prosenttia, josta viinien myynti lähes neljä prosenttia ja väkevien viinojen 2,5 prosenttia. Samaan aikaan vähittäiskaupassa alkoholittoman oluen myynti nousi lähes viidenneksen ja kaikista myydyistä oluista nelosolutta oli vain vajaat 10 prosenttia. Alkoholin kulutus on siis merkittävän nousun sijaan selvässä laskussa. Ei näytä maailmanlopulta. Missään nimessä alkoholin kulutus ei tule nousemaan 5-6 prosenttia, kuten THL väitti Alkon monopoliasemaa puolustaessaan. Tutkimuslaitos paljastui siten poliittiseksi käsikassaraksi, jonka lausuntoja tulee jatkossa tulkita vahvan suodattimen läpi.

Suomalaiset ovat paljon sivistyneempiä kuin mitä alkoholilain vastustajat yrittivät uskotella. A-oluen ja lonkeron tulo kauppoihin ei johtanut katastrofiin, vaan parempaan valikoimaan, terveeseen hintakilpailuun – ja alkoholin kulutuksen vähentymiseen. Jatkossa perättömät uhkailut täytyy jättää taakse ja ottaa katse kohti eurooppalaista juomakulttuuria. A-oluen tulo ruokakauppoihin oli vasta askel oikeaan suuntaan. Seuraavaksi viinit täytyy saada ruokakauppaan. Euroopassa viinit ovat elintarvikkeita, eivät päihteitä.

Jocka Träskbäck
yrittäjä ja kunnanvaltuutettu (kok.)

Julkaistu

Viinit ovat elintarvikkeita, eivät päihteitä

Suomi otti vuodenvaihteessa merkittävän askeleen eurooppalaisempaan suuntaan, kun ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien vahvuus nousi 5,5 prosenttiin. Riippumattomasta tutkimuslaitoksesta poliittiseksi käsikassaraksi muuttunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Alkon monopolia puolustaneet kansanedustajat maalasivat meille synkkää kuvaa päätöksen traagisista seurauksista. Suomi ajautuisi kaaokseen ja rappioon, jos A-olutta ja lokeroa myytäisiin muualla kuin Alkossa. Toisin kävi.

Jokainen tolkun ihminen tiesi ennakkoon, että A-oluen ja lonkeron tulo ruokakauppoihin ei toisi mukanaan ryntäystä juomahyllyille saati nostaisi merkittävästi alkoholin kulutusta. Äskettäin saimmekin jo ensimmäisiä lukuja tammikuun myynneistä, ja niiden perusteella A-olutta myytiin vain viisi prosenttia kaikista oluista. Viisi prosenttia! Samalla alkoholittoman oluen myynti nousi peräti 18 prosenttia. Ei kuulosta ihan samalta kauhukuvalta kuin meille ennen tuota historiallista päätöstä maalailtiin.

Näin THL valehteli suomalaisille Iltalehdessä 11.1.2018

Tarkempia myyntilukuja saadaan varmasti lähiviikkoina, mutta ei tämä nyt ihan maailmanlopun menolta vaikuta. Ei vaikka A-oluen myynti tuplaantuisi ennakkotiedoista. Missään nimessä alkoholin kulutus ei tule nousemaan 5-6 prosenttia, kuten THL ja Alkon hallintoneuvostossa istuvat kansanedustajat meille satuilivat puolustaessaan kiivaasti Alkon monopoliasemaa.

Perusteettomaksi osoittautunut pelottelu täytyy nyt viimein jättää taakse, ja suomalaisessa alkoholipolitiikassa tulee ottaa avoimesti katse kohti sivistynyttä eurooppalaista juomakulttuuria. A-oluen tulo ruokakauppoihin oli vasta ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, sillä seuraavaksi viinit täytyy saada ruokakauppojen hyllyille. Euroopassa viinit ovat nimittäin elintarvikkeita, eivät päihteitä. Ja elintarvikkeiden paikka on ruokakaupoissa.

Suomalaiset ovat merkittävästi fiksumpia kuin mitä THL ja muut alkoholilain vastustajat meille uskottelivat. A-oluen ja lonkeron tulo kauppoihin ei johtanut katastrofiin, vaan ennen kaikkea parempaan valikoimaan ja terveeseen hintakilpailuun. Viinien monopolista vapauttamisella tulee olemaan samanlaiset seuraukset. Nyt nähtyjen tapahtumien myötä suomalaiset osaavat jatkossa suhtautua heille syötettävään alkoholipoliittiseen pajunköyteen sen ansaitsemalla varauksella.

”Kantani on, puolueista riippumatta, että viinit täytyy saada maitokauppaan ja Suomi kohti Eurooppaa.”
– Jocka Träskbäck YLE Uutisissa 11.2.2015

Olen jo vuosien ajan kampanjoinut julkisesti viinien ruokakauppoihin saamisen puolesta, sillä minun Suomessani viiniä tulee saada ostaa ruokaostosten yhteydessä. Lukuisissa suomalaisissa kauppakeskuksissa ruokaosaston ja viinihyllyn on jo pitkään erottanut pelkkä Alkon väliseinä. Nyt väliseinän poistaminen on ajankohtaista, ja samalla viinit tulee saada kaikkien muidenkin ruokakauppojen hyllyille. Holhous saa viimein riittää.