Tänään Tampereen kauppakamarin tilaisuudessa puitiin Tampereen henkilöratapihan tulevaisuutta. Henkilöratapiha ja siihen kiinteästi kytkeytyvät Asemakeskus ja Viiden tähden keskusta -hankkeet ovat koko kaupunkiseudun etu ja tavoite, sillä vetovoimainen keskuskaupunki hyödyttää myös Lempäälää ja kaikkia muitakin kehyskuntia. Raideliikenteeseen panostaminen kaupunkiseudulla on kuitenkin erityisesti raidekunta Lempäälän etu, sillä meillä on panostettu jo pitkään nimenomaan raidelliikenteen kehitykseen ja lähijuniin, eikä se kehitys ainakaan hidastu tulevaisuudessa.
Lue myös: Onnea Pirkanmaa! Tunnin juna Helsinkiin etenee viimein (8.8.2018)
Samalla tilaisuudessa sivuttiin myös Suomirata-hanketta, joka meni pari vuotta sitten odottamattoman tavalla sekavaksi. Takavasemmalta tuli nimittäin yllättäen esitys aivan pystymetsään rakennettavasta uudesta oikoradasta Helsinki-Vantaalta Tampereelle. Siitä syntynyt sekava nykytilanne ei ole hyväksi ratahankkeiden kehitykselle eikä myöskään niiden EU-rahoitukselle, joten tilannetta tulisi pikaisesti selkeyttää ja palata harharetkien jälkeen takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan.
Lue myös: Lähijunien pilotti käynnistyy Pirkanmaalla – 25 uutta lähijunavuoroa (28.3.2019)
Toisin sanoen, kuten olen jo pitkään kirjoittanut, nyt pitäisi ymmärtää luopua kokonaan uudesta oikoradasta ja keskittää saatavissa olevat panostukset nykyisen jo olemassa olevan pääradan kehitykseen. Sen kehitys maksaa murto-osan uuden rakentamisesta ja myös hyödyt saadaan käyttöön välittömästi. Pirkanmaan vientiyhtiöt ovat jo selkeästi ilmaisseet, että paikalliseen lentokenttään ja sen yhteyksiin panostaminen on tärkeämpää kuin miljardeilla euroilla rakennettava vartin nykyistä nopeampi junayhteys Helsinki-Vantaalle. Oikorataa ei siis voida kestävästi perustella Pirkanmaan vientiyhtiöiden tarpeilla.
Lue myös: JockaTV: Puskiaisten oikaisun maisemissa – asukkaiden ajatuksia tiehankkeesta (26.1.2021)
Edellä mainittu Tampereen henkilöratapihan kehityshanke on jo käynnistynyt, sillä kaupungissa on tehty päätös Itsenäisyydenkadun alikulun uudistamisesta. Se on pieni, mutta tärkeä askel tässä tärkeässä kokonaisuudessa. Suuremmassa kuvassa katson, että tähän samaan hankekokonaisuuteen liittyvät myös Sääksjärven rooli Pirkanmaan tulevana liikenteellisenä solmukohtana sekä Sääksjärven lähijuna-asema, jonka toteutuminen tosin edellyttää VT3 Puskiaisten oikaisun, Kehä II -tien ja siitä suoraan riippuvaisen Sääksjärven osayleiskaavan toteutumista. Ilman niitä Sääksjärvelle tulee pelkkä seisake.
Lue myös: Sääksjärven lähijuna-asema riippuu Puskiaisten oikaisusta (18.2.2021)
Näiden hankkeiden aikanaan toteutuessa Lempäälän pohjoisosa kasvaa ja kehittyy talousalueen merkittäväksi solmukohdaksi, johon syntyy liikenteellisen hubin lisäksi myös runsaasti uusia asuntoja ja työpaikkoja. Niillä taas maksetaan kuntalaisten hyvinvointia. Kun samaan kokonaisuuteen liitetään vielä Pirkkalan Toivion tuleva kaavoitus moderniksi luonnonläheiseksi asuinalueeksi, voidaan alueen kehitystä katsoa vuosikymmenten kuluttua tyytyväisenä. Kehityksen kello ei nimittäin pysähdy, ja meidän tulee varmistaa, että Lempäälä on tuon kehityksen kelkassa mukana.