Työ on parasta sosiaaliturvaa. Lempilausahdukseni on ajankohtainen, koska saimme juuri erittäin positiivisia uutisia nuorten syrjäytymisen nopeasta vähenemisestä erityisesti uusien työpaikkojen ansiosta. Tilastokeskuksen mukaan syrjäytyneiden nuorten osuus 20-24-vuotiaista on romahtanut tällä hallituskaudella peräti 21,4 prosenttia, mikä on historiallinen tulos. Nykyisen hallituksen aikana Suomeen syntyneet 140 000 uutta työpaikkaa ovat vähentäneet eriarvoisuutta, pienituloisuutta ja syrjäytymistä enemmän kuin mikään muu hanke tai tukijärjestelmä koskaan. Työ on siis parasta sosiaaliturvaa.

Valtaosa tällä hallituskaudella syntyneistä uusista työpaikoista on pysyviä ja täysiaikaisia. Etlan asiantuntijoiden mukaan noin puolet työpaikoista on ollut hallituksen toimien ansiota ja toinen puoli sekä kansainvälisen talouskehityksen että edellisen hallituksen eläkeuudistuksen ansiota. Kokoomus on näin ollen osoittanut konkreettisesti mitä sen talouspolitiikka saa aikaan niin työpaikkojen kuin syrjäytymisenkin suhteen. Puhumattakaan työpaikan saaneiden kokemasta inhimillisestä hyvästä ja valtiontaloudelle aiheutuvista valtavista säästöistä. Jokainen työttömästä työlliseksi nouseva säästää valtiolle noin 12 000 euroa vuodessa.

Työ on tietenkin paljon muutakin kuin parasta sosiaaliturvaa, sillä ilman työtä ja sitä tarjoavia yrityksiä meillä ei olisi varaa nykyiseen hyvinvointivaltioon. Ruokkivan käden puremisella on yleensä lyhyet jäljet, joten hyvinvointia ylläpitäviä yrityksiä ja yrittäjiä tulee seuraavalla hallituskaudella tukea sen sijaan, että niitä uhattaisiin vasemmalta alituisesti uusilla veroilla. Yritykset ovat Suomen selkäranka, ja ilman niitä maa pysähtyy. Yrittäjyyden tukemisen lisäksi myös työn tekemisestä tulee tehdä kannattavaa loiventamalla tuloveron progressiota merkittävästi ja poistamalla kannustinloukkuja, jotka edelleen estävät monien työttömien työllistymisen. Nykyinen progressio on johtanut siihen, että korkeasti koulutettujen osaajien ei kannata ottaa vastaan lisätöitä ja tuhansia heistä on jo muuttanut ulkomaille. Karkotamme siis verottamalla parhaat tekijämme pois maasta.

Eduskuntavaaleihin on aikaa alle kaksi kuukautta, ja vaalien pääteemaa pohditaan parhaillaan kovasti. Onko kyseessä ilmastovaalit, hoivavaalit vai talousvaalit? Ilmastonmuutos ja hoivapalvelut täytyy tietenkin ottaa vakavasti, mutta hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta kolme tärkeintä vaaliteemaa pitäisi olla 1. talous, 2. talous ja 3. talous. Näihin sisältyvät valtiontalouden parantumisen lisäksi tietenkin myös työpaikkojen lisääntyminen ja niiden myötä syrjäytymisen vähentyminen. Taloudessa on siis kyse valtavasta hyvinvoinnin kokonaisuudesta, eikä pelkästään euroista ja numeroista.

Vielä pari vuotta sitten oppositiossa pidettiin hallituksen tavoitetta 72 prosentin työllisyydestä täysin mahdottomana, eikä sitä peitelty. Oppositiolla oli käytössään samat lähtötiedot kuin hallituksella, mutta talousosaamista sieltä ei kuitenkaan löytynyt. Siksi vaalien kynnyksellä kuultavia satuiluja työllisyyden parantamisesta opposition keinoilla kannattaa pitää lähinnä aprillipilana. Sitä ne nimittäin ovat.

Kevään eduskuntavaaleissa suomalaiset päättävät haluavatko ottaa askeleen oikealle ja jatkaa nykyistä uusien työpaikkojen lisäämistä, hyvinvointivaltion talouden kohentamista ja syrjäytymisen vähentämistä. Vai haluavatko tehdä täyskäännöksen vasemmalle ja karauttaa punavihreillä vankkureilla kohti kultaista 1960-lukua tehden lapsistamme maksumiehiä vähintään vuosikymmenten ajaksi. Sulle, mulle vaapulavissun, rahaa tulee seinästä ja sähkö pistorasiasta.

Eduskuntavaaleissa vaakalaudalla on hyvinvointivaltion tulevaisuus. Vain yritystoimintaa ja työllisyyttä parantamalla voidaan saada tarpeeksi verotuloja palvelujen ja sosiaaliturvan rahoittamiseksi. Veroja lisäämällä tulevaisuutemme tekijät muuttavat ulkomaille ja työpaikat vähenevät.

Jocka Träskbäck
#jocka2019
#ryhtiliike