Julkaistu

Jocka Träskbäck palaa Tampereelle – ehdolla kaupunginvaltuustoon

Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Jocka Träskbäck on palannut takaisin Tampereelle. Hän on kuntavaaleissa ehdolla Tampereen kaupunginvaltuustoon. Kokoomuksen Tampereen aluejärjestö nimesi Träskbäckin kuntavaalien ehdokkaaksi perjantaina.

Träskbäck oli kuntavaaleissa 2021 Lempäälän äänikuningas ja hän on siitä saakka toiminut Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Aluevaaleissa 2022 hänet valittiin Pirkanmaan aluevaltuutetuksi ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajaksi. Tampereella vuodesta 1996 saakka vaikuttaneelle Träskbäckille paluu kaupunkiin oli luonnollinen valinta.

– Työni ja vapaa-aikani ovat olleet Tampereella jo lähes 30 vuoden ajan, vaikka olen asunut viimeiset 10 vuotta Lempäälässä. Valtaosa myös luottamustehtävien kokouksista järjestetään Tampereella, joten paluu oli vain ajan kysymys. Pari vuotta suunniteltu muutto on hyvä ajoittaa valtuustokauden loppuun, jotta äänestäjiltä saatua mandaattia voidaan kunnioittaa mahdollisimman kattavasti, Jocka Träskbäck kertoo.

– On ollut suuri kunnia saada vaikuttaa asioihin Lempäälässä, jossa halutaan kasvaa ja kehittyä, ja jossa panostetaan erityisesti yrittäjyyteen ja lapsiin. Nämä samat arvot näkyvät myös Tampereella, jossa hallittu kasvu, elinvoima ja lapsiperheet ovat päätöksenteon keskiössä. Monipuoliselle 30 vuoden yrittäjäkokemukselle olisi varmasti käyttöä kaupunginvaltuustossa, Träskbäck jatkaa.

– Työteliäs ja osaava Jocka on tervetullut lisä hienoon ehdokasjoukkoomme Tampereella. Eduskunta- ja eurovaalit ovat osoittaneet, että hän nauttii laajaa kannatusta myös täällä. Tervetuloa takaisin kotiin, Kokoomuksen Tampereen aluejärjestön puheenjohtaja Ilpo Rantanen kommentoi.

Kotikunnan vaihtumisen myötä Träskbäck tulee jättämään luottamustoimensa Lempäälässä. Pirkanmaan hyvinvointialueen luottamustoimet sen sijaan säilyvät nykyisellään. Träskbäck toimii aluevaltuuston lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston jäsenenä ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Lisäksi hän vaikuttaa aktiivisesti myös useiden yritysten hallitustoiminnassa.

Julkaistu

Suomen Dubaissa tarvitaan malttia

”Tampereelle nousee Suomen Dubai” eräs päivälehti kiteytti taannoin Näsinsaaren ja Hiedanrannan suunnitelmat. Määritelmä sopii myös keskustaan, sillä ratapihan päälle on syntymässä uusi kaupunginosa. Kasvun pitää kuitenkin olla hallittua, jotta verovaroin tuotettavat julkiset palvelut pysyvät perässä, olivat ne sitten lasten ja nuorten tai perheiden ja vanhusten palveluita. Pelkän kasvun tavoittelu ei voi olla itseisarvo, sillä vain hallittu kasvu tuottaa elinvoimaa ja parempaa arkea kaikille.

Totesin lähes päivälleen kolme vuotta sitten tällä palstalla, että Tampereella rohkeus on tuonut menestyksen. Sama pätee edelleen. Rohkeus kehittää ja ottaa jopa riskejä on vahvan poliittisen yhteistyön tulosta. Puolueiden yhteistyö on johtanut siihen, että kehitystä on tehty pitkäjänteisesti yli valtuustokausien. Tämän seuraukset näkyvät välillisesti myös konserttien, tapahtumien ja matkailun kasvussa, jotka tuovat kaupunkiin merkittäviä rahavirtoja ja lisäävät vetovoimaa entisestään.

Tampereen väkiluku kasvoi viime vuonna kuudella tuhannella, ja vuotta aiemmin lähes viidellä tuhannella. Muuttovoitosta jo noin puolet tulee ulkomailta. Siksi on erityisen tärkeää, että uudet tulokkaat kotoutuvat ja työllistyvät kantaakseen itse vastuuta omasta toimeentulostaan. Oikeudet edellyttävät aina vastuunkantoa, sillä yhteiskunnan henkinen ja taloudellinen kasvu saavutetaan vain uutteralla ja yritteliäällä työllä.

Hallittua kasvua ei synny ilman elinkeinoelämää, yrityksiä ja yrittäjiä. Nämä yhteiskunnan tukipilarit tarvitsevat kasvaakseen toimitiloja ja tontteja sekä hyviä liikenneyhteyksiä ja osaavia työntekijöitä. Näitä kaikkia tulee edistää poliittisesti paitsi kaavoituksella myös byrokratian karsimisella, liikenneyhteyksillä, koulutuspanostuksilla ja TKI-investoinneilla. Rajalliseksi tiedettyjä investointeja täytyy siis kohdentaa viisaasti, jotta ne tukevat kaupungin vastuullista kasvua. Tampereella tarvitaan jatkossakin hyvää poliittista yhteistyötä, jotta tulevaisuudessa voidaan katsoa tyytyväisenä taaksepäin. Toivottavasti polarisaation aikakausi ei tuota säröjä hyvään yhteistyöhön.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Julkaistu

Kolmostien oikaisu ja Kehä II etenevät – havainnevideot julkaistu

Tampereen kaupunkiseudun kehitykselle ratkaisevan tärkeät tiehankkeet, kolmostien oikaisu ja kehä 2, etenevät parhaillaan suunnitelmien mukaan. Puskiaisten oikaisu linjaa kolmostien jatkossa Lempäälän Kuljusta uutta moottoritietä Pirkkalan Linnakallioon ja Kehä II kulkee jatkossa Kangasalta Hervannan, Vuoreksen ja Sääksjärven kautta lentokentälle.

Nämä yhdessä mahdollistavat useita uusia asuinalueita ja yritysalueita sekä järjestelyratapihan siirron sekä siihen liittyvät uudet työpaikka- ja yritysalueet. Tiehankkeen yleissuunnitelma valmistui kesäkuussa 2024, ja nyt hankkeesta on julkaistu havainnevideoita. Niistä nähdään miten Tampereen kaupunkiseutu jatkossa kehittyy ja miltä uudet tielinjaukset näyttävät myös autoilijan näkökulmasta.

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan lentokorkeudelta:

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan autoilijan perspektiivistä:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi lentokorkeudelta:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi autoilijan perspektiivistä:

Julkaistu

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 2021 ja menestystä vuodelle 2022

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle yhdessä ja erikseen.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan. Tämä vanha nuorkauppakamarilainen sanonta on pitänyt paikkansa myös vuonna 2021, joka piti sisällään niin kuntavaalien huikean äänimäärän kuin sen mahdollistaman tehtävän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Tämän vastuullisen tehtävän lisäksi olen tehnyt parhaani sekä perheenisänä että yrittäjänä monissa yrityksissä. Puhumattakaan kunnan uimahalliyhtiöstä, jonka hallituksen puheenjohtajaksi minut nimitettiin syksyllä. Luottamustehtävissä on niiden nimityksen mukaisesti kyse luottamuksesta, jonka eteen meidän jokaisen tulee tehdä hartiavoimin töitä. Luottamus ei synny tyhjästä tai juhlapuheista, vaan aidosta tekemisestä.

Alkava vuosi tulee taatusti olemaan mielenkiintoinen, mutta pandemiasta johtuen sen tapahtumia on tässä vaiheessa vielä hankala hahmottaa. Aluevaalit tullaan tällä tietoa järjestämään 23. tammikuuta, ja olen vaaleissa ehdolla Pirkanmaan aluevaltuustoon numerolla 305. Olen istunut lähes viiden vuoden ajan PSHP-sairaanhoitopiirin valtuustossa ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa, joten sote-asiat ovat tuttuja. Aluevaltuustoon tarvitaan mielestäni henkilöitä, jotka ymmärtävät sekä taloudesta että sote-palveluista. Vain siten aluevaltuustoon saadaan kokoonpano, joka kykenee käyttämään veronmaksajien rahoja vastuullisesti sekä varmistamaan laadukkaat peruspalvelut ja ihmisten pääsemisen jonoista hoitoon.

Oheisessa kuvassa olen DJ-keikalla joskus vuosia sitten. Tänä iltana minun oli määrä olla DJ-keikalla Vaasassa, mutta koronarajoitukset tyhjensivät keikkakalenterin. Minulla on kaikeksi onneksi muitakin töitä, mutta yli sadallatuhannella suomalaisella ravintola-, tapahtuma- ja kulttuurialan ammattilaisella ja heidän perheillään ei ole. Haluankin näin vuoden vaihtuessa toivoa, että vuosi 2022 tultaisiin elämään ilman näiden alojen rajoituksia. Ravintolat, kulttuuri, musiikki ja liikunta ovat monelle suomalaiselle elinehto myös taloudellisesti.

Toivotan sinulle ja läheisillesi turvallista ja menestyksekästä uutta vuotta 2022.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, isä ja ihminen

Julkaistu

Sote-uudistus romuttaisi pienten kuntien vaikutusvallan – myös Pirkanmaalla

Marinin hallituksen sote-esitys tulisi toteutuessaan romuttamaan suomalaisten hyvinvointia tavalla jollaista ei ole koskaan aiemmin nähty. Tässä kirjoituksessa ei käsitellä yksityisten sote-palvelujen alasajoa, sote-asiantuntijoiden kritiikin järjestelmällistä sensurointia tai kansalaisten jakamista kahteen sotekastiin varallisuuden perusteella, vaan nyt keskitytään sote-pakettiin liittyvään kuntien vaikutusvallan katoamiseen maakuntauudistuksen myötä.

Mikäli erityisesti keskustan ajama maakuntauudistus joskus toteutuu, menettävät pienet kunnat viimeisetkin mahdollisuudet vaikuttaa omien kuntalaistensa sote-asioihin. Pienet kunnat eivät jatkossa kykenisi vaikuttamaan asioihin edes yhdessä toimien, kun maakunnan keskuskaupungilla olisi yli puolet edustajista ja siten vaikutusvallasta. Minun on vaikea ymmärtää hallituspuolueiden kiimaa ajaa uudistusta, joka vie maakuntien äänestäjiltä ja poliitikoilta merkittävästi vaikutusvaltaa keskuskaupungeille.

Suomen kunnista 59 on jäämässä aluevaltuustoissa ilman yhtään paikkaa. Niistä seitsemän on Pirkanmaalla.

Kyllä, luit aivan oikein.

Ajatuspaja Toivon aluevaltuustoselvitys kertoo, että vuoden 2017 kuntavaalien tulosten perusteella jopa 59 pientä kuntaa olisi jäämässä ilman yhtään aluevaltuutettua. Tämä johtuu siitä, että nykyisistä kuntayhtymistä tuttuja äänivaltaleikkureita ei käytettäisi valittaessa uudet valtuutetut suoralla maakuntavaalilla. Näin ollen maakunnan suurin kaupunki saisi kokonsa mukaisesti eniten ääniä ja päätösvaltaa. Monissa aluevaltuustoissa keskuskaupunki saisi enemmistön, jolloin se voisi itse päättää muidenkin kuntien asioista välittämättä mitä muut kunnat ovat asioista mieltä ja mikä olisi niiden asukkaiden etu.

Kuudessa maakunnassa keskuskaupungin väkiluku on yli puolet maakunnan väkiluvusta ja viidessä yli 40 prosenttia. Ainoastaan Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa edes yksi paikka on jokaisen kunnan ulottuvilla. Eniten nollan aluevaltuutetun kuntia olisi edellisten kuntavaalien perusteella Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Pirkanmaalla seitsemän kuntaa jäisi ilman valtuustopaikkaa. Seitsemän! Mitä näiden kuntien keskustavaikuttajat mahtavat ajatella puolueensa kärkihankkeesta, joka veisi kunnalta ja sen poliitikoilta vaikutusvallan kunnan omiin sote-asioihin? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Maakuntauudistuksen toteutuessa Pirkanmaan aluevaltuustossa istuisi 79 valtuutettua, eli ehdokkaita maakunnan ehdokaslistaan voisi ottaa 98 per puolue. Tampere saisi kokonsa perusteella 42 valtuustopaikkaa, eli 53 prosenttia. Toisin sanoen Tampere voisi tehdä koko maakunnan sote-päätökset yksin muita kunnista välittämättä. Tämä ei nykyisin esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ole mahdollista.

Pirkanmaalla kokonaan ilman valtuustopaikkaa jäisivät Ruovesi, Urjala, Vesilahti, Punkalaidun, Kuhmoinen, Kihniö ja Juupajoki. Enintään yhden valtuustopaikan saisivat Mänttä-Vilppula, Orivesi, Virrat, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Pälkäne. Lempäälä saisi aluevaltuustoon kolme valtuustopaikkaa.

Kuten edellä jo totesin, keskuskaupungin ulkopuoliset kunnat eivät voisi edes yhdessä tuumin mitään keskuskaupungin enemmistölle, jonka turvin päätöksenteko olisi yksin yhden kunnan/kaupungin hallinnassa. Lienee selvää, että tällaisen tilanteen myötä päätöksenteossa painotettaisiin keskuskaupungin etuja esimerkiksi palveluverkon kehittämisessä. Tampereella on tuskin kovin suuria intressejä parantaa vaikkapa Lempäälän, Oriveden tai Vesilahden sote-palvelujen saatavuutta.

Maakuntavaaleissa ehdokkaat asetettaisiin luonnollisesti puolueiden toimesta, mutta listojen sisällä ehdokasjoukko painottuisi väkisinkin keskuskaupungin suuntaan ja se vaikuttaisi osaltaan valittavien järjestykseen. Vaikutusta korostaisi se, että kuntalaisilla on luontainen taipumus äänestää oman kunnan ehdokasta. Sellaista tilannetta ei tulla näkemään, että jokin puolueista painottaisi ehdokaslistaansa laatiessaan reuna-alueiden ehdokkaita keskuskaupungin ehdokkaiden kustannuksella. Jopa vappusatanen toteutuu ennen kuin niin tapahtuu.

Oli Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen sisällöstä mitä mieltä tahansa – ja sehän on silkkaa höttöä – edes hallituspuolueiden ei pitäisi ohittaa tosiseikkaa, että SDP, Vihreät, RKP, Vasemmistoliitto ja erityisesti Keskusta ovat nyt tekemässä uudistusta, jossa kuntien päätösvalta ohjataan yksinomaan keskuskaupungeille. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kehyskunnilla ei olisi enää mahdollisuutta vaikuttaa oman kuntansa ja kuntalaistensa asioihinsa. Jokainen voi vapaasti pohtia tulisiko tämä uudistus parantamaan vai heikentämään pienten kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja.

Sitä kannattaa miettiä ennen kuntavaaleja.

Julkaistu

Ideologinen autovastaisuus näivettää Tampereen keskustaa

Tampereella on ollut jo yli viiden vuoden ajan käynnissä yksityisautojen vastainen liike, joka on aiheuttanut tähän mennessä paljon vahinkoa keskustan yrityksille ja elinvoimalle. Vuonna 2014 käynnistynyt autovastainen kampanja alkoi jo vuosia ennen ratikkapäätöstä, joten pelkästään ratikkaa tilanteesta on turha syyttää. Kyse on nimittäin laajemmasta ideologisesta autovastaisuudesta, joka on ollut alusta saakka vihreän liikkeen ytimessä ja päässyt lopulta soluttautumaan tamperelaisen päätöksenteon ytimeen.

Keskustan elinvoima näyttää olevan Tampereella ainoastaan sivuseikka, sillä kaupunkipolitiikan päätavoitteena on ollut viime aikoina yksityisautoilun estäminen kaikin keinoin. Hämeenkadun sulkeminen yksityisautoilta kesäkuussa 2014 aloitti tapahtumasarjan, jolla ostovoimaiset asiakkaat ajettiin pois Hämeenkadun ympäristöstä. Ratikan on määrä aloittaa liikennöinti 2021, eli seitsemän vuoden näivettämisen jälkeen. Toivoa sopii, että ratikka toisi keskustaan viimein takaisin ostovoimaa ja asiakasvirtoja. Mitään takeita siitä ei ole, mutta meidän kaikkien sopii toivoa keskustan palautumista entiseen asemaansa. Pidetään siis yhdessä peukkuja. Lienee kuitenkin liikaa toivottu, että Hämeenkadulta jo lähteneet kauppajätit palaisivat nopeasti takaisin.

LUE MYÖS: Yrittäjät jättävät uppoavan keskustan Tampereella (17.2.2015)

Hämeenkadun vähittäiskaupan alasajon jälkeen autovastainen liike huomasi, että he voivat seuraavaksi käyttää Ratapihankadun purkukuntoista rötisköä, niin sanottua tavara-asemaa, ideologisen tavoitteensa välineenä. Vuosikymmeniä tyhjäkäytöllä maisemaa rumentamassa seissyt kivikasa olikin yhtäkkiä suojelemisen arvoinen, mutta vain sen autoilulle aiheuttaman haitan ansiosta. Mitään todellista arvoa tönöllä ei ole koskaan ollut. Asuin itse aivan tavara-aseman naapurissa 15 vuoden ajan, eikä kukaan tuolloin vaatinut sen pelastamista, kunnes rakennuksesta tuli sattumalta kaupunkipolitiikan vihreä pelinappula. Nyt vakavissa talousvaikeuksissa oleva kaupunki polttaa useita miljoonia euroja tuon rötiskön siirtämiseen. Rahat käytetään siis homeisen kivikasan siirtoon sen sijaan, että niillä olisi palkattu esimerkiksi opettajia tai lastenpsykiatreja. Varsinainen arvopohja.

”Tammelantorille parkkipaikkojen menettäminen olisi kuolinisku.”
– torikauppias Mauno Laihonen 15.1.2020

Nyt Tamperelainen uutisoi, että Tampereen kaupungin jopoväki on valinnut seuraavaksi uhrikseen legendaarisen Tammelantorin, joka on yksi koko Suomen tunnetuimmista toreista. Ensin autoilijoiden merkittävä ostovoima ajettiin pois ydinkeskustasta ja nyt aivan sama hanke on menossa Tammelassa. Joku on nimittäin saanut yllättäen ja vastoin aiemmin luvattua päähänsä poistaa jo vuoden 2020 aikana Tammelantorin kadunvarsien 61 parkkipaikasta 50, jolloin jäljelle jäisi vain 11 parkkipaikkaa. Hämeenkadun parkkipaikkojen poistamisen ymmärsin, koska suoraan kadun alle tuli Hämpin Parkki. Tammelantorin tilanne on kuitenkin täysin toinen, koska vaihtoehtoista pysäköintiä alueella ei ole. Yhtään perusteltua ja kriittisen tarkastelun kestävää syytä alueen parkkipaikkojen poistamiselle ei siis ole olemassa. Pinninkatu ei ole koskaan ollut merkittävä pyöräreitti, mutta nyt parkkipaikat ollaan siitä huolimatta vaihtamassa pyöräbaanoiksi.

Tampere on saanut tartunnan Helsingissä jylläävästä viherviruksesta, jonka näkyviin oireisiin lukeutuu yksityisautoilun estäminen huolimatta terveestä järjestä, näivettyvästä elinvoimasta ja veronmaksajille koituvista kustannuksista. Ensin Tampereella ideologisen autovastaisuuden alttarille uhrattiin Hämeenkatu ympäristöineen, ja seuraava uhri on Tammelantori.

LUE MYÖS: Hämeenkatu näivettyi – autoileva ostovoima siirtyi kauppakeskuksiin (14.11.2019)

Muutin Tammelaan vuonna 1996 ja asuin jo pelkästään Pinninkadulla 15 vuoden ajan yhteen menoon. Olen edelleen mukana siellä sijaitsevassa taloyhtiössä, joten olen seurannut tarkasti Tammelan kehitystä jo vuosikymmenien ajan. Viime vuodet tiiviisti myös Viiden tähden keskusta ja Pinnin pihat -hankkeita, joista varsinkin ensin mainittu on todella hieno hanke. Tähän saakka Tammelan alueen asukkaille on kerrottu, että Tammelantorin ympäristön parkkipaikat poistuvat vasta maanalaisen toriparkin valmistumisen myötä. Silloin parkkipaikkojen vähentäminen onkin mielestäni perusteltua. Tammelantorin kadunvarsien pysäköintipaikat ovat tärkeitä monille asiakkaille, sillä kaikki eivät kulje bussilla tai jopolla. Parkkipaikkojen poistaminen ilman vaihtoehtoista pysäköintiä olisi siten kaupungilta omaan polveen puukottamista.

Porissa päätettiin viime viikolla muuttaa pysäköinti kauppatoria ympäröivillä kaduilla maksuttomaksi. Syykin oli vanha tuttu: ”Elinvoimaisuuden vahvistamiseksi keskusta-alueella on mahdollista toteuttaa myös aikarajoitettua lyhytaikaista pysäköintiä.” Pysäköinnin helpottaminen vahvistaa siis elinvoimaa. Jopoa ei kannata keksiä aina uudelleen.

Nyt Tampereella täytyy ottaa järki käteen, ettei Tammelantorin elinvoimalle käy yhtä huonosti kuin Hämeenkadulle kävi. Pinninkadun pysäköintipaikat voidaan toki poistaa, mutta vasta Tammelantorin pysäköintilaitoksen jo valmistuttua. Näin alueen asukkaille on aiemmin kerrottu ja niin täytyy myös käytännössä toimia. Tammelantori on osa upeaa Viiden tähden keskusta -hanketta, jossa Tampereen ydinkeskusta siirtyy hiljalleen kosken itäpuolelta länsipuolelle Tullin alueelle. Pyöräbaanat voivat siis hyvin odottaa kunnes toriparkki on valmis.

Ostovoima liikkuu autolla, ei Jopolla.

Julkaistu

Tampereen keskustan näivettyminen jatkuu – kivijalkayritykset lähtevät

Kirjoitin 17. helmikuuta 2015 tässä blogissani ja Tamperelainen-lehden kolumnissani Tampereen keskustan alasajosta otsikolla ”Yrittäjät jättävät uppoavan keskustan”. Tuolloin yrittäjien joukkopako Hämeenkadulta oli vasta alkamassa, ja sittemmin keskusta on muuttunut vuosi vuodelta enemmän shoppailun keitaasta lähinnä työssäkäyntikeskukseksi. Tänään reilut neljä vuotta myöhemmin Hämeenkadun merkittävimpiin lukeutuva kaupan alan työnantaja H&M ilmoitti sulkevansa molemmat Hämeenkadun liikkeensä. Ei muita liikkeitä.

Vain kaksi Hämeenkadun liikettään.

Pohditaan sitä hetki.

Tamperelainen 15.2.2015

Neljässä vuodessa kirjoitukseni pointit ovat yhä ajankohtaisia ja osa jopa ajankohtaisempia kuin aiemmin. Neljä vuotta sitten ei tosin ollut vielä ratikkapäätöstä saati ratikkatyömaata, joten silloin kyse oli vasta ostovoimaisten autoilijoiden järjestelmällisestä häätämisestä keskustasta. Siinä on neljässä vuodessa onnistuttu. Ensin niin tehtiin sulkemalla keskustan pääväylä autoilta, ja sen jälkeen hanke jatkui jättämällä autokaistat kokonaan pois Hämeenkadulta remontista. Tiedän, että Hämeenkadulla olisi ollut tilaa ratikan ohella myös autoille, mutta jostain syystä niitä ei sinne haluttu takaisin. Olen kuullut tälle päätökselle useita erilaisia selityksiä, mutta sitä ei kannata kuitenkaan tässä spekuloida.

Hämeenkadun suunnitelma, Ramboll
Hämeenkadun suunnitelma, Ramboll

”Keskusta on niin sekaisin, että ihmiset välttävät sitä. Se näkyy myynnissä.”
– Ravintoloitsija Tapio Palmroth Aamulehdessä 6.9.2018

Tampere on tietääkseni maailman ainoa kapealle kannakselle rakennettu kaupunki, jonka pääväylä on suljettu kokonaan yksityisautoilta. Monet yksityisautoilun kieltämistä kannattavat vetoavat tässä keskustelussa mielellään kahteen seikkaan, pysäköintipaikkoihin ja verkkokauppaan. Pysäköintipaikkojen poistaminen on ratkaisevaa monille kivijalassa toimiville yrityksille, mutta pysäköinti ei ole tämän vuosia jatkuneen kriisin pääasiallinen syy. Auton saa kyllä keskustaan, sillä Hämpin Parkki on siihen tarpeeseen suorastaan loistava. Syy ei ole myöskään verkkokauppa, minkä varsinkin H&M-päätös kiteyttää. Nyt suljetaan kerralla kaksi Hämeenkadulla sijaitsevaa myymälää, mutta muut liikkeet jatkavat normaalisti. Päätöstä uppoavan Hämeenkadun jättämistä ei näin ollen voida mitenkään argumentoida verkkokaupan syyksi. Ongelman juurisyy onkin aivan muualla.

Juurisyy oli ja on yhä saavutettavuus.

Olen keskustellut Hämeenkadun alasajosta satojen ihmisten kanssa, enkä ole kuullut kenenkään karttavan keskustaa ainoastaan pysäköintipaikkojen katoamisen vuoksi. Sen sijaan lähes jokaisessa keskustelussa tuli jo ennen ratikkatyömaata esiin, että keskustassa autoilu on tehty liian vaikeaksi. Ja se tehtiin nimenomaan Hämeenkadun sulkemisella yksityisautoilta.

Yhtäkkiä keskustasta tehtiin autoilun Amazing Race, jossa yksisuuntaiset kadut vaihtelivat vähän väliä suuntiaan ja jossa poliisi ratsasi niitä raukkoja, jotka uskaltautuivat ajamaan keskustaan ja tekivät epähuomiossa virheen asfalttiviidakossa. Tuossa tilanteessa – siis vuosia ennen ratikkatyömaan alkamista – ostovoimaiset autoilevat kuluttajat valitsivat ihan ymmärrettävästi ostospaikakseen keskustan sijaan Partolan, Turtolan, Lielahden tai Ideaparkin. Niiden saavutettavuus oli ja on kunnossa. Oman osansa kokonaisuuteen toi Hämeenkadun elävöittäminen 6 000 euron punaisilla kukkaruukuilla, puiston penkeillä ja muovisilla ruohomatoilla. Tyyli ei mene koskaan pois muodista.

Tammikuussa 2017 Kokoomus ja SDP päättivät lopettaa epäonnistuneen joukkoliikennekokeilun ja avasivat Hämeenkadun hetkeksi autoilijoille. Tuolloin nähtiin myös koominen tilanne, kun kadun sulkemista vaatineen valtuustoryhmän jäsen julisti, että 1) Hämeenkadun avaaminen ei riittäisi pienentämään Satankunnankadun valtavia ruuhkia. Samaan aikaan toinen jäsen julisti kuvien kera, että 2) Satakunnankadulla ei ollut ruuhkia edes pahimpaan ruuhka-aikaan. Hmmm.

Ratikkatyömaa repi keskustan lopullisesti auki, mikä oli monille pienille ja muutenkin jo kädestä suuhun eläville kivijalkayrittäjille ratkaiseva isku. Nyt keväällä 2019 keskustassa yhä sinnitteleviä yrittäjiä lyödään entisestään korottamalla jo valmiiksi korkeita pysäköintimaksuja. Taas ostovoimaista autoilevaa asiakaskuntaa ajetaan muualle ostoksille. Juhlapuheet keskustan yrittäjien tukemisesta haihtuivat jälleen kerran ilmaan.

Tampere

H&M ei suinkaan ole viimeinen lähtijä, sillä lukemattomat yritykset ovat jo lähteneet. Tiedän, että seuraavaksi Hämeenkadulta on poistumassa myös Kultajousi. Ainakin kolme Hämeenkadun merkittävää toimijaa harkitsee lähtemistä. Suurista toimijoista Sokos aloitti tammikuussa YT-neuvottelut ja Stockmann on samassa tilanteessa. Verkossa veikkaillaan parhaillaan kumpi niistä lähtee Hämeenkadulta ensin. Toivottavasti molemmat ovat paikoillaan vielä 10 vuoden päästä, mutta en löisi sen puolesta vetoa. Ihmisillä on taipumus tottua hyvään, joten en henkilökohtaisesti usko, että ratikan valmistuttua ihmiset palaavat enää ostoksille keskustaan. Kahville ja leffaan ehkä, mutta ei ostoksille.

Neljässä vuodessa on tapahtunut myös myönteistä kehitystä, sillä Hämpin Parkki on saatu toimimaan hienosti. Esitin neljä vuotta sitten, että sinne järjestettäisiin maksuttomia teemapäiviä, ja näin myös tehtiin kirjoitettuani siitä toisen kerran Aamulehteen. Hyvä niin. Maakunta tarvitsee elinvoimaisen maakuntakeskuksen ja se puolestaan tarvitsee elinvoimaisen keskustan. Olisi kaikkien etu, että Tampereen keskusta saadaan elvytettyä vuosikausien alasajon jälkeen vuosina 2021-2023. Siihen mennessä ydinkeskusta voi kuitenkin muuttua tyhjien liiketilojen keskittymäksi. Siitä tilanteesta on tunnetusti vaikea nousta uuteen kukoistukseen.

Julkaistu

JockaTV: Yritysvierailu Triuvareen – yrittäjän terveiset tulevalle eduskunnalle

Kävin tänään yritysvierailulla tamperelaisessa Triuvare-yrityksessä, joka on yritysten IT-kumppani ja ratkoo yritysten tietotekniikkaan liittyviä ongelmia. Lisäksi Triuvare pyrkii siihen, että IT ei olisi yritykselle pelkkä kustannus, vaan että siitä saisi jotain irtikin. Triuvaren yrittäjä-toimitusjohtaja Toni Rantanen kertoi kahvin äärellä Triuvaren palvelutarjonnasta.

Olen kirjoittanut ja puhunut viime aikoina paljon työperäisestä maahanmuutosta ja siitä miten peräti 40 prosenttia suomalaisista yrityksistä kärsii työvoimapulasta. Varsinkin monet ICT-alan yritykset ovat tukalassa tilanteessa, kun suomalaisia koodareita ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi markkinoilla ja ulkomailta ammattilaisia ei tarveharkinnan takia saa järkevästi.

Olen peräänkuuluttanut ulkomaisten työvoiman tarveharkinnasta luopumisesta, joka tulee toteuttaa ainakin sellaisilla aloilla, joiden tiedetään kärsivän kotimaisten osaajien puutteesta. Yrittäjä Rantanen lähetti tulevalle eduskunnalle terveisiä, että yrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamisen rimaan tulisi alentaa merkittävästi nykyisestä.

Julkaistu

Kommentti Aamulehden kirjoitukseen Vuoreksesta

Aamulehti uutisoi tänään mediassa aiemminkin paljon palstatilaa saaneesta Vuoreksen maanomistukseen liittyvästä asiasta. Jutussa mainitaan nimeltä myös minut, koska maanomistaja oli liittänyt minut oikeuskanslerille tekemäänsä kanteluun. Osaltani kantelu liittyy Facebookissa kirjoittamaani yhteen kommenttiin, joka piti silloin ja pitää yhä edelleen paikkansa. Niinpä seison edelleen kantelijaa selvästi ärsyttäneen kommenttini takana. Tietenkin.

Minut on keitetty vuosien varrella niin monenlaisissa keitoissa, että en hätkähdä yksittäistä kantelua oli se sitten tehty oikeuskanslerille tai Hannu Karpolle. Jokainen suomalainen saa ihan vapaasti kannella oikeuskanslerille, oli siihen syytä tai ei. Jokaisen politiikkaan mukaan lähtevän tulee varautua tällaisiin tilanteisiin. Myös sinä voit halutessasi kannella oikeuskanslerille vaikkapa minun autoni väristä, koska sinulla on siihen oikeus.

En ole poliitikko, vaan perheenisä ja yrittäjä. Toimintaani politiikassa ajavat arvot, joita ovat erityisesti rehellisyys ja suoraselkäisyys. Nostan esiin asioita, joista muut eivät halua tai uskalla puhua, vaikka ovat kulisseissa itse samaa mieltä. Haluan, että asioista puhutaan asioiden nimillä. Usein eteen tulee kuitenkin tilanteita, joissa en voi Lempäälän kunnanhallituksen jäsenenä tai Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna kertoa kaikkia tiedossani olevia yksityiskohtia. Kanteluun liittyvä tapaus ei kuitenkaan ollut yksi niistä. Tapauksen julkiset asiakirjat löytyvät tämän linkin takaa.

Minulta on tänään kysytty – taas kerran – useita kertoja Lempäälän maapolitiikasta ja Vuoreksen tilanteesta. Koko vuosia jatkuneen jupakan voi nyt kiteyttää yhteen julkiseen asiakirjaan, joka on kaikkien saatavilla ja joka olisi hyvä varsinkin jokaisen kuntalaisten lukea. Kyseessä on Lempäälän kuntastrategia 2018-2025, joka on täysin puolueeseen katsomatta kaikkien kunnanvaltuutettujen yhdessä laatima ja hyväksymä. Kuntastrategia ohjaa paitsi kunnan ja luottamushenkilöiden toimintaa myös kaavoitusta ja varsinkin kaavoituksen suuntaa. Siltä osin kuntastrategiassa todetaan yksiselitteisesti näin:

”Kasvatamme asemanseutuja ja keskitämme kaavoitusta lähijuna-asemien sekä joukkoliikennereittien varteen.”

Vuores ei ole asemanseutu, siellä ei ole lähijuna-asemaa eikä siellä ole myöskään kuntakeskuksesta suuntautuvaa aktiivista joukkoliikennereittiä. Voimassa olevan ja valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaan Vuoreksen alue ei siten ole Lempäälän suunnitelmissa ainakaan vuoteen 2025 mennessä. Todennäköisesti sama päätös tehdään myös seuraavassa ja sitä seuraavassa valtuustossa, koska tuleva Lempäälän ja Pirkkalan välinen moottoritie on kääntämässä painopistettä siihen suuntaan vuoteen 2040 mennessä. Vuoreksen alue ei siis ole nähdäkseni ajankohtainen Lempäälän kunnalle ainakaan vuosikymmeniin, joskin tulevat valtuustot voivat linjata myös toisin.

Ottamatta enemmälti kantaa Vuoreksen asioihin täytyy todeta, että en näe mitään syytä miksi minkään kunnan missään päin Suomea pitäisi ostaa valtavia maa-alueita vuosikymmeniksi varastoon odottamaan alueen mahdollista tulevaa käyttöä. Eihän kukaan osta omakotitaloakaan toiselta paikkakunnalta varastoon mahdollista tulevaisuuden muuttoa odottamaan. Jos maanomistaja missä tahansa päin Suomea haluaa tosiaan päästä maistaan eroon, niin todellinen markkinahinta löytyy kyllä nopeasti yksityiseltä sektorilta.