Onnea yrittäjät! Orpon hallitus on viimein aloittanut YEL-kriisin korjausliikkeen ja ryhtyy hallitusohjelmansa mukaisesti selvittämään tilanteen korjaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Olen työstänyt tätä asiaa vuosien ajan kulisseissa, vaalikentillä, seminaareissa, ministerien tapaamisissa, lukuisten lehtien sivuilla, paneelikeskusteluissa ja SuomiAreenalla. Nyt viimein alkaa tapahtua.
Tuntuu tietenkin hienolta, kun asia viimeinkin edistyy, mutta korjausliike olisi pitänyt aloittaa jo puolitoista vuotta sitten. Kuitenkin parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Politiikassa asioilla on joskus tapana edistyä hitaasti.
Nyt meidän tulee varmistaa, että YEL-kriisiin ratkaisuja selvittävä työryhmä saa aikaan jotain konkreettista eikä lakaise yrittäjien huolta maton alle höttöisellä jargonilla ja katteettomilla puheilla alivakuuttamisesta. Koska kyse ei ole alivakuuttamisesta, vaan täysin päättömistä tuulesta temmatuista eläkemaksuista. Tältä osin julkista valtaa on luovutettu eläkeyhtiöiden virkailijoille, jotka eivät ymmärrä edes palkan ja liikevaihdon eroa.
Eduskunnassa on edelleen aivan liian vähän aitoja yrittäjiä, jotta YEL olisi otettu riittävän nopeasti korjattavaksi ja samasta syystä nyt tulee varmistaa, että alkava selvitystyö tuottaa oikeasti konkreettisia tuloksia ja Marinin hallituksen rakentama YEL-pommi saadaan viimein purettua. Kenenkään ei pidä joutua maksamaan perusteettomia tuulesta temmattuja eläkemaksuja.
Alla listattuna muutamia omia ulostulojani vuosien varrelta. Niihin kannattaa tutustua, jos aihe ei vielä ole kovin tuttu ja jos nykyinen malli vaikuttaa sinusta ihan toimivalta. Nyt täytyy kääriä hihat ja saada aikaan ratkaisuja.
JULKAISTU 3.8.2022 Yrittäjät ovat Suomen selkäranka, jota ilman ei olisi hyvinvointia. Marinin hallituskaudella yrittäjävastaisuus on saanut huolestuttavasti jalansijaa, mikä näkyy parhaillaan esityksenä YEL-uudistuksesta. Toteutuessaan se nostaisi yrittäjien eläkemaksuja jopa sadoilla euroilla kuukaudessa, mikä olisi kestämätöntä. Monet varsinkin pienyrittäjät joutuisivat silloin lopettamaan yritystoimintansa, joten seuraukset kansantaloudelle olisivat vakavia.
Hallituksen mukaan ”esityksen tavoitteena on, että yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa”. Suomessa on 180 000 yksinyrittäjää, joista puolet tienaa Suomen Yrittäjien taannoisen selvityksen mukaan alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Eläkemaksujen sitominen työpanokseen tai ammattinimikkeen mediaanipalkkaan on usein mahdotonta. Yrittäjyys on elämäntapa, jossa ei tunteja lasketa, joten työpanos on usein suurempi kuin yrityksen maksukyky. Yrittäjien kyselyssä peräti 53,8 prosenttia yksinyrittäjistä ilmoitti työtulonsa olevan pienempi kuin oman työpanoksensa arvo. Yrittäjät eivät voi maksaa eläkemaksuja palkasta, jota ei ole olemassa.
Kuva: Suomen Yrittäjien YEL-kysely 2022Kuva: Suomen Yrittäjien YEL-kysely 2022
Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joten yrittäjyyden kannustimien heikentäminen ja yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen nostaminen olisi yhteiskunnan kantokyvyn kannalta kestämätöntä. Peräti 71,7 prosenttia yrittäjistä pitää jo nykyisiä eläkemaksuja kohtuuttomana suhteessa sillä saataviin eläke-etuuksiin, ja vain 8,4 prosenttia yrittäjistä uskoo saavansa aikanaan maksuja vastaavaa eläkettä. Maksajat eivät siis luota järjestelmään. Yrittäjien eläkejärjestelmä kaipaa varmasti remonttia, mutta nyt esitetty malli ei siihen sovellu. Ei varsinkaan nykyisessä tilanteessa, jossa yrittäjien talous on jo valmiiksi kantokyvyn äärirajoilla. Yhteiskunnan selkäranka ansaitsee lisää kannustimia, ei lisää hiekkaa rattaisiin.
Koronakriisin keskellä on hyvä muistaa, että Suomessa on yli 180 000 yksinyrittäjää. Suomen Yrittäjien mukaan puolet heistä ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Kaikista yrittäjistä lähes puolet tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja kahdella kolmasosalla on haasteita jaksamisessa. Yrittäjät joutuvat kuitenkin tulemaan toimeen palkansaajia heikommalla sosiaaliturvalla sekä ilman työaikoja, arkipyhiä, lomia ja lomarahoja. Kaupan päälle tulee vielä taloudellinen riskinotto.
Tästä huolimatta yrittäjistä maalataan politiiikan vasemmalla laidalla jatkuvasti mielikuvaa ahneina veronkiertäjinä ja yhteiskuntavastuuta karttavina riistäjinä. Järjestelmällisen vastakkainasettelun rakentaminen on ollut viime aikoina silmiinpistävää jopa aivan kärkipoliitikoiden ulostuloissa. Ideologinen jako porvareihin ja työläisiin kuuluu tunkkaiselle 1950-luvulle, sillä narratiivi kahden kerroksen väestä ei ole enää tätä päivää. 2000-luvulla yritykset ovat joukkueita, joissa tittelit on riisuttu ja kaikki pelaavat yhdessä.
Kirjoitukseni Aamulehdessä 2.1.2021
Menestyäkseen Suomi tarvitsee vastakkainasettelun sijaan kannustavan ilmapiirin yrittäjyyteen ja työllistämiseen. Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista peräti 93 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Ne ovat maamme selkäranka. Uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka pitävät yhteiskunnan pyörimässä ja kantavat päävastuun hyvinvoinnin rahoittamisesta. Ilman menestyviä yrittäjiä maahan ei synny työpaikkoja ja eikä verotuloja valtion ydintoimintojen maksamiseen.
Vain yritysten avulla voidaan ylläpitää yhteiskuntaa, jossa heikoimmista pidetään huolta ja jossa tarjotaan laadukasta koulutusta, terveydenhoitoa, vanhuspalveluja ja varhaiskasvatusta. Yritysten toimintaedellytysten sekä yrittäjien kannustimien ja sosiaaliturvan parantaminen satavat lopulta yhteiseen laariin, jolloin kaikki voittavat. Elinkelpoisten yritysten ei saa antaa kaatua koronakriisiin, sillä pelissä on hyvinvoinnin tulevaisuus. Yrittäjien asian tulisi olla myös Marinin hallituksen asia, sillä ilman heitä hallituksella ei olisi kakkua jaettavaksi. Se kannattaa Säätytalolla muistaa.
Yritysystävällisessä Lempäälässä me haluamme tehdä parhaamme, jotta paikallisten yritysten toimintaedellytykset olisivat mahdollisimman hyvät sekä kriisin aikana että kriisistä noustaessa. Kirjoitin eilen miten lähetimme Lempäälän elinkeinopoliittisen yhteistyöryhmän nimissä valtionvarainministeri Katri Kulmunille toimenpide-esitykset yrittäjien ahdingon pikaisesta helpottamisesta. Tänään Lempäälän Kehitys on vuorostaan avannut sosiaaliseen mediaan uudet Osta Lempäälästä -markkinointisivut.
Tarkoituksena on helpottaa paikallisten yritysten palvelujen ja tuotteiden sekä yhteistyömahdollisuksien löytymistä niin kuluttajille kuin yritysasiakkaillekin. Facebookissa avatulla sivulla paikalliset yrittäjät voivat markkinoida veloituksetta tuotteitaan ja palvelujaan kahden valmiin viestiketjun kommenteissa. Tarjoukset 04/2020 -ketjussa voidaan markkinoida juuri nyt ajankohtaisia tarjouksia ja Yritykset/palvelut/tuotteet -ketjussa voidaan markkinoida yleisemmin yrityksen tarjoamia tuotteita ja palveluja. Ilmoituksia molempiin ketjuihin voi lisätä tästä päivästä lähtien.
Kaikki kuntalaiset ovat tietenkin tervetulleita sivun tykkääjiksi ja käyttäjiksi, ja Lempäälän Kehitys toivookin, että palvelusta leviäisi tieto mahdollisimman laajalle yleisölle. Sinäkin voit siis tykätä siitä ja kutsua ystäväsi mukaan. Lempäälän Kehitys valvoo sivun sisältöä julkaisuohjeiden mukaisesti.
Historiallisen syvän kriisin keskellä kamppailevat yrittäjät tarvitsevat nyt jokaisen asiakkaan tukea. Oli asuinpaikka mikä tahansa, nyt on tärkeä tukea paikallisia yrittäjiä ostamalla tuotteita ja palveluja tai esimerkiksi lahjakortteja tulevaa käyttöä varten. Ruokaa ulos myyvien ravintoloiden tulevaisuus on nyt kiinni asiakkaiden määrästä, joten voimme kantaa kortemme kekoon tilaamalla ruokaa mukaan tai jopa kotiovelle toimitettuna. Pelastetaan yhdessä yritykset ja niiden työpaikat, sillä meistä jokainen tarvitsee paikallisia tuotteita ja palveluja myös tämän kriisin jälkeen.
Koronavirus iski yrityksiin voimalla, jollaista kukaan ei toivonut. Tällaista tragediaa ei ole aiemmin nähty, sillä kymmenet tuhannet yritykset suistuivat kerralla konkurssin partaalle asiakkaiden kadotessa. Koronasta selvitään kyllä ennen pitkää, mutta nyt tulee varmistaa, että Suomessa on vielä silloin yrittäjiä tarjoamassa työtä ja palveluja. Meistä jokainen voi kantaa arvokkaan kortensa kekoon käyttämällä yritysten palveluja myös epidemian aikana.
Yleisömassoja tulee välttää, mutta nyt jos koskaan ravintoloissa on tilaa ruokailla rauhassa tai piipahtaa ystävän kanssa kahvilla tai oluella. Riittävä turvaväli ja käsihygienia riittävät pitämään erossa viruksista. Tuotteita kannattaa myös tilata mukaan ja nauttia kotona. Voit noutaa lähiravintolasta lounaan etätyöpäivänä tai illallisen koko perheelle. Voit varata jo nyt ensi syksyn lomamatkasi Lappiin tai hankkia sarjalipun kylpylään. Konsertteja ja teatteriesityksiä on siirretty syksyyn, ja liput niihin ovat nyt myynnissä. Suosikkiartistin keikan odotus valaisee mukavasti synkkää koronakevättä.
Hallitukselta tarvitaan nyt rohkeita toimia epidemian hidastamiseksi, mutta samaan aikaan täytyy kiireesti päättää tukipaketista koronakriisistä kärsiville yrityksille. Liikevaihdon romahdettua kassat tyhjenevät, joten tilanne on kriittinen. Nykyiset järjestelmät eivät ole riittäviä tarvittaviin toimenpiteisiin, joten hallituksen tulee nopeasti luoda välineitä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten auttamiseksi pahimman yli.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Olen esittänyt kahta selkeää ja yksinkertaista toimenpidettä, joista ensimmäisessä alkuvuoden 2020 arvonlisäverojen palautetaan yrityksille. Tämä olisi nähdäkseni teknisesti mahdollista ja tasapuolista. Toiseksi työnantajamaksujen perimisestä tulisi luopua koronakriisin ajaksi sekä antaa tuleville ALV-maksuille maksuaikaa epidemian yli. Yritykset eivät nimittäin voi maksaa palkkoja ilman kassaa ja kassavirtaa.
Taantuma olisi iskenyt Suomeen ilman koronaakin, mutta nyt sukellus tulee olemaan aivan omaa luokkaansa. Ilman yrityksiä meillä ei ole työtä eikä palveluja, joten tulevaisuuden yhteiskunnan toimivuus turvataan vain käyttämällä palveluja. Siinä meistä jokainen voi auttaa jo tänään.
JULKAISTU 17.8.2019: Keskiviikkona 17. elokuuta 1994 tuolloin 20 vuotias Jocka Träskbäck marssi Vaasassa maistraattiin. Siellä ilmoitin haluavani perustaa yrityksen. Nyt vuonna 2019 täytän 45 vuotta ja ensimmäisen yritykseni Tmi Hitbeatin perustamisesta tulee kuluneeksi 25 vuotta. Tämä on siis hyvä hetki tehdä pieni tilinpäätös yrittäjyydestä ja vuosikymmenten kokemuksista.
DJ Jocka keikalla jossain päin Suomea. Vuosi ehkä 1993.
Tein teini-ikäisenä tietoisen päätöksen ottaa hetkistä ja eteen avautuvista uusista mahdollisuuksista kiinni, koska en halunnut katua kuolinvuoteella asioiden kokematta jättämista. Olen sittemmin tarttunut lukemattomiin pieniin tilaisuuksiin ja isoihin mahdollisuuksiin, joista monet ovat muovanneet koko elämäni suuntaa hyvinkin merkittävästi. Osa päätöksistä on ollut riskittömiä, ja osassa taas on ollut riskinä koko loppuelämän kestävä velkavankeus. Joskus riskiä on ollut nykytilanteesta katsottuna liikaakin. Nyt voin kuitenkin rehellisesti sanoa, että olen erittäin tyytyväinen siihen miten olen elämäni elänyt. En vaihtaisi päivääkään pois, enkä kadu mitään. Tärkeintä on todeta vanhainkodissa ”Been there, done that”.
Yrittäjäuralle ja nykyiseen tilanteeseen pääseminen on tuhansien sattumien summa, sillä itse näen elämän yhtenä suurena ketjureaktiona, jossa yksi asia johtaa toiseen ja niin edelleen. Perhosvaikutus vuonna 1994 vaikuttaa vielä vuonna 2019. Tapahtumasarjan purkaminen tulee tässä tapauksessa aloittaa yläasteelta. Silloin ansaitsin omaa rahaa jakamalla joka sunnuntai Vaasan Ikkuna -lehteä Vaasassa Ristinummen alueella. Lauantaisin kotipihaan tuotiin suuri määrä lehtinippuja ja mainoksia. Kodin eteinen muuttui sunnuntaisin tuotantolaitokseksi, kun jokaisen lehden väliin piti käsin laittaa sinne kuuluvat mainokset. Sitten lehdet fillarin kyytiin ja kilometrin polkeminen kerrostaloille, jonne lehdet jaettiin. Tuolloin ei ollut vielä askelmittareita, mutta sellainen olisi varmasti ollut kovilla. Lehtiä jaettiin kesät talvet, kelistä huolimatta. Tulee mieleen vanha sanonta kouluun hiihtämisestä.
Lopulta sain kerättyä lehtien jakamisella 3 000 markkaa Suzuki PV 50 -mopoon, joka oli hyvä investointi monessa mielessä. Pääsin nimittäin kulkemaan mopolla kätevästi sekä Vaasan keskustassa sijaitsevalle yläasteelle että ensimmäiseen oikeaan työpaikkaani. Sain nimittäin ensimmäisen kesätyöpaikkani legendaarisesta Maniska-halpakaupasta (vrt. Kuljun Kartano), jossa keräsin kokemusta muun muassa kassalla, varastossa, puutarhaosastolla, elintarvikkeissa ja työkaluissa. Lopulta kesä päättyi, mutta työ kaupassa jatkui läpi talven ja seuraavan kesän. Maniskan yrittäjäperhe oli innovatiivinen, ja sain nähdä läheltä miten halpatavara muuttui rahaksi. Mopomatkoilla Ristinummen kodista Maniskalle Sony Walkmanin korvalappustereoissa soi lähes tauottomasti legendaarinen Max Mix 10 -italomiksaus, jonka voi kuunnella tästä alta.
Yrittäjäperheen lapsena en kuitenkaan jostain edelleen pimennossa olevasta syystä vielä yläasteelta päästessäni tunnistanut kutsumustani, vaan hain ensin ammattikouluun sähköpuolelle ja sain paikan. Kolme viikkoa ennen koulujen alkamista ryhdyin kuitenkin kuuntelemaan itseäni ja ymmärsin, että kauppa, yritystoiminta ja markkinointi ovat minun juttujani. Sähkö ei ollut. Yhteishaku oli kuitenkin jo auttamattomasti ohi ja opiskelupaikka amiksessa oli jo saatu ja hyväksytty. Piti siis ottaa ohjat omiin käsiin.
Otin Suzukin alleni ja karautin siltä istumalta kauppaoppilaitokselle. Siellä suuntasin suoraan kansliaan, jossa oli kaikeksi onneksi henkilökuntaa paikalla myös kesällä. Kerroin virkailijoille haluavani kauppaoppilaitokseen ja perustelin asiani. Henkilökohtaisesta käynnistä oli hyötyä, sillä parin päivän kuluttua sain puhelun, jossa minun kerrottiin saaneen opiskelupaikan kauppaoppilaitoksesta – reilut kaksi viikkoa ennen koulun alkamista ja hakematta sinne lainkaan virallisesti. Silloin opin, että ahkeruudella ja massasta poikkeamalla onnistuu tekemään asioita, joissa by-the-book -tyyliset ihmiset eivät onnistu.
Perustin ensimmäisen ”yritykseni” 16-vuotiaana vuonna 1990 heti kauppaoppilaitoksen aloittamisen jälkeen, kun koulun oppeja piti päästä testaamaan käytännössä. Tilasin ensin Hong Kongista kelloja ja shortseja, joita kauppasin tutuille ja tuntemattomille muun muassa koulussa ja lopulta myös Vaasan torilla. Pian toiminta laajeni ja tilasin maahantuojalta pari kuormalavallista irtomakeisia, joita ryhdyin myymään vaasalaisille kioskeille ja kaupoille. Kiersin mopolla keskustaa ja esikaupunkeja esittelemässä kioskeille ja kaupoille herkullisia tuotteita. Toimitukset hoidettiin faijan kanssa autolla. Muistan elävästi miten makeistukkurin uran kohokohta koitti, kun sain myytyä muutaman laatikollisen irtomakeisia Sokoksen karkkiosastolle, joka oli tuohon aikaan Vaasan merkittävin makeiskauppa. Paragon-kuitti on edelleen tallessa.
Hollannista tuotu mikseri, josta musiikkiura alkoi.Kotistudio, jossa harjoittelin ensin miksaamista ilman pitchiä ihan tavallisella levysoittimella. Sitten koitti joulu, kun koossa oli tarpeeksi rahaa ostaa Technics SL1200MK2 -ammattisoittimet.
Vuonna 1989 television Kasmasiini-nuortenohjelmassa esitettiin insertti tiskijukista. Siinä Kari ”DJ Kaippa” Kaivola esitteli DJ-ammattia lapsille, ja minä innostuin siitä välittömästi. Vanhempani kävivät vuonna 1990 Hollannissa, josta he monien mutkien kautta saivat ostettua musiikista innostuneelle 16-vuotiaalle ihmelaitteen, jolla miksattiin musiikkia. Mikseri kytkettiin kotona tavalliseen levysoittimeen, tupladekkiin ja radioon, ja sillä kokoonpanolla ryhdyin harjoittelemaan miksaamista ensin aivan tavallisella levysoittimella ilman pitchiä. Ensimmäinen oikea DJ-keikka oli joulupäivänä 1990 Vaasan Tekla-hostelin discossa. Lopulta DJ-keikoista oli koossa tarpeeksi rahaa ostaa kaksi Technics SL1200MK2-ammattisoitinta. Kasmasiini-ohjelmasta ja Hollannin tuliaisesta sai siis alkunsa ketjureaktio, joka jatkuu yhä edelleen tänäkin päivänä ja jota ilman en olisi tässä. Tuskin kukaan tuolloin arvasi millainen perhosvaikutus sillä olisi.
DJ keikkoja alkoi tulla sieltä täältä Vaasassa, ja muutaman kuukauden päästä marssin Wasa Disco Companylle kysymään pääsisinkö DJ-keikoille. Pääsin huipputason ammattilaisten, DJ Willyn ja DJ Auvon, hoiviin ja koulutettavaksi. Muutama vuosi aiemmin olin saanut Roller Centerin discoissa ensikosketuksen discoihin, joissa esiintyneet Antti ”DJ Isi” Haavisto ja Jonas ”DJ Sam Mix” Mastosalo olivat vaasalaisteinien suuria idoleita. Oli upeaa päästä heidän kanssaan keikoille. Tein DJ-keikkoja myös Tuomas ”DJ Ace B” Hakalan ja Matti ”DJ Mac One” Salon kanssa sekä Vaasassa että ympäri maakuntaa Seinäjoelta Laihialle ja Pietarsaaresta Närpiöön. Vuonna 18. syyskuuta 1992 järjestimme ystävien kanssa Vaasan ensimmäiset technoravet, Eclipset, Svenska Hankenin alakerrassa. Emme silloin ymmärtäneet millainen merkitys noilla bileillä tulikaan olemaan. Alla pari harvinaista arkistovideota näistä reiveistä.
Eclipse-reivit 1st Chapter 18.9.1992
Eclipse-reivit 2nd Chapter 31.10.1992
Reivit olivat menestys, ja Vaasan kaupungin nuorisotyöntekijät ryhtyivätkin nopeasti syyttämään meitä ”huumemusiikin soittamisesta”. Technoa pidettiin tuolloin ennakkoluuloisesti huumemusiikkina, vaikka 2000-luvulla vastaava musiikki on tavallista mainstreamia. Tuohon aikaan Vaasan reiveissä ei nähty omppulekaa ja kossua vahvempia päihteitä. Bileiden menestys sai meidät järjestämään niitä lisää. Vaasassa sijaitsi myös Rabbe Grönblomin legendaarinen ja uraauurtava Boulevard-klubi, jonne tuli juhlijoita satojen kilometrien päästä Helsinkiä myöten. Muun muassa Sam Inkinen ja Bello Romano ottivat usein perjantaina junan Helsingistä Vaasaan ja palasivat kotiin viikonlopun tiukan reivauksen jälkeen. Itse päädyin soittamaan Boulevardiin vuonna 1992 yhdessä Eero ”DJ Willy” Salmisen ja Perttu ”DJ Auvo” Nurmen kanssa. Se oli ikimuistoista aikaa, kun Vaasassa oli – laittomia ja laillisia – reivejä lähes jokaisena viikonpäivänä ja klubiin oli korttelin jono kolmena iltana viikossa.
Vaasan ensimmäiset varsinaiset reivit järjestettiin 18.9.1992 Svenska Hankenin kellarissa.Ensimmäiset Eclipse-reivit saivat pian seuraa, kun suosio oli suuri ja meno loistava.DJ Jocka keikalla Eclipse-reiveissä 18.9.1992.Svenska Hankenin kellari hetkeä ennen Vaasan ensimmäisten Eclipse-reivien alkamista 18.9.1992.Järjestimme Vaasassa 1 600 ihmisen Last Train To Trancecentral -bileet vuonna 1994. Ne olivat Suomen ensimmäisen junareivit, kun muutimme kolme tyhjää junanvaunua klubiksi äänentoistoineen ja savukoneineen.DJ SM -voitto 1994. Vasemmalla Aku Lohimäki, oikealla DJ Edward.Radio Vaasa, Jocka’s Party Planet vuonna 1993Mikko ”Setä Tamu” Tammisen ensimmäisiä biisejä julkisessa soitossa. Bändinä oli vielä Apocalyptic 7.
Vuonna 1993 innostuin osallistumaan DJ-kilpailuihin ja niissä tuli jonkin verran menestystä. Pia Temisevän suosituksesta osallistuin lopulta myös DJ SM -kisoihin, jotka tunnettiin silloin vielä nimellä Showmaster. Samana vuonna sijoituin DJ SM -kisoissa toiselle sijalle. Keväällä 1993 marssin Radio Vaasan ovista sisään ja kysymään josko kanavan primus motor ja radiourani mentori Hippi Hovi uskaltaisi päästää minut ääneen kanavallaan. Vierailun tuloksena syntyi oma Jocka’s Party Planet -ohjelmani, jossa soitettiin muun muassa sittemmin merkittävän kansallisen ja kansainvälisen uran musiikin parissa tehneen Mikko Tammisen biisejä julkisesti ensimmäistä kertaa historiassa. Sittemmin Setä Tamun uralla on tapahtunut paljon, sillä listaykkösiä on tullut ympäri maailmaa.
The Prodigyn ID radio-ohjelmaan.
Scatmanin ID radio-ohjelmaan.
Pharaon ID radio-ohjelmaan.
Nylon Beatin ID radio-ohjelmaan.
Seuraavana vuonna 1994 osallistuin jälleen DJ SM -kilpailuihin ja tällä kertaa voitin Nilsiän Tahkolla DJ-suomenmestaruuden. Samassa tilaisuudessa nähtiin sittemmin jättisuosituksi tulleen Taikapeili-yhtyeen uran ensimmäinen keikka ja istutettiin siemen koko loppuelämäni tapahtumasarjalle. Ilmassa oli siis historian siipien havinaa monin tavoin. Suomenmestaruuden myötä DJ-keikkoja alkoi tulla merkittäviä määriä ympäri maata. Legendaarinen Disco Party Escort singahteli Suomen teillä valtavat vinyylilevypakit kyydissä ja Kotipizzan ja Viking Linen sponsoritarrat kyljissä. Kesällä kävi ilmeiseksi, että keikkojen laskutusta varten olisi kannattavaa perustaa oma yritys, ja niin ensimmäinen varsinainen yritykseni Tmi Hitbeat sai alkunsa 17. elokuuta 1994. Tuosta hetkestä on siis kulunut tänä vuonna 25 vuotta, ja matkan varrelle on mahtunut melkoinen määrä kokemuksia, menestyksiä ja vastoinkäymisiä. Ihan perinteistä yrittäjän elämää siis.
Hypätään ajassa vuosi taaksepäin. Eräs yrittäjäuran käännekohdista oli nimittäöin – vaikka en sitä vielä silloin tiennytkään – PC-tietokoneen ostaminen kotiin vuonna 1993. Silloin juuri kukaan ei ollut vielä kuullutkaan internetistä, eikä edes termi www ollut yleisessä tiedossa – saati käytössä. Ystäväni Toni ”Skithund” Viemerön opastuksella olin käyttänyt BBS-bokseja jo jonkin aikaa, ja avoimen html-internetin tulo sai minut lumoihinsa. Ensimmäisten nettiselainten myötä ryhdyin harjoittelemaan Viemerön avustuksella ensimmäisten nettisivujen tekemistä. Toni opetti minulle perusteet, joiden avulla tein ensimmäiset omat verkkosivut jo samana vuonna. Silloin nettisivut ja sähköpostit olivat vain yliopistojen saatavilla, mutta onneksi sain tuttujen kautta puhuttua itselleni tunnukset Vaasan yliopistosta. Sähköpostini oli jocka@walli.uwasa.fi ja nettisivuni osoite http://walli.uwasa.fi/~jocka/. Tuolloin juuri kukaan ei ollut kuullutkaan internetistä. Harmi, ettei minulla ole screenshotia ensimmäisestä nettisivustani, mutta ehkä se on vielä yliopistolla jossain varmassa tallessa.
Vaasassa oli 1990-luvun alkupuolella mielestämme aivan liian vähän ohjelmaa nuorille, joten ryhdyimme ystävieni kanssa järjestämään omien technobileiden lisäksi myös teini-ikäisille ihan tavallisia discoja ympäri kaupunkia. Muun muassa legendaarinen Frelsis (Club 25) vedettiin vuosien ajan täyteen joka perjantai. Uutenavuotena 1992-1993 päätimme tehdä DJ-soittamisen maailmanennätyksen soittamalla Vaasan Nuoriskalla 160 tuntia levyjä putkeen yötä päivää. Siis viikon ajan. Viralliseksi ennätykseksi tempausta ei kuitenkaan saatu, koska Guinnessin ennätystenkirjan väki olisi halunnut biisilistat kaikista soitetuista kappaleista, emmekä me sellaisia olleet ymmärtäneet tehdä. Upea kokemus joka tapauksessa!
Suuretkin elämänmuutokset saavat yleensä alkunsa jostain pienestä asiasta, jonka merkitystä ei yleensä heti edes ymmärrä. DJ SM -finaalissa vuonna 1994 minua oli suomenmestariksi valitsemassa tuomaristossa istunut MTV3-kanavan ohjaaja-tuottaja Aku Lohimäki, jonka tapaamisella oli kauaskantoiset seuraukset. Ilman tuota tapaamista en olisi tässä nyt. Seuraavana vuonna Aku oli nimittäin käynnistämässä MTV3-kanavalla HotHit-nimistä uutta nuorten musiikkiohjelmaa ja haki siihen juontajia. Aku muisti minut DJ-finaalista ja otti yhteyttä. Pääsin 5.9.1994 mukaan koekuvauksiin, mutta minua ei kuitenkaan valittu ohjelman juontajaksi. Päätin silti pitää yhteydet kunnossa ja soitin hieman ennen ensimmäisen jakson kuvauksia, että pääsisinkö seuraamaan kuvauksia ihan vaan kulissien takaa.
YLE TV1 Lista 15.9.1994Haddawayn kanssa Linnanmäellä 1994.Scatman John HotHitin haastattelussa 1994 tai 1995.Speden Speleissä Jocka Träskbäck, Spede Pasanen, Henna Hulkkonen, Mira Törmi ja Jussi Hakulinen.Legendaarinen RantaRock 1995, jossa olin mukana juontamassa ja promokiertueen vetäjänä.
Hyvillä ja huonoilla asioilla on taipumus tapahtua rykelmissä. Samaan aikaan HotHit-ohjelman kanssa myös Yleisradion Lista-ohjelmaan haettiin uutta miesjuontajaa. DJ SM -titteli johti myös siihen, että minut kutsuttiin Ylelle koe-esiintymään. Muutama päivä HotHitin koekuvausten jälkeen matkasin jo 15.9.1994 Pasilaan Lista-ohjelman kuvauksiin ja pääsin televisioruutuun suorassa lähetyksessä. Sen jälkeen Ylen väki jäi pohtimaan kenet ehdokkaista he valitsevat uudeksi miesjuontajaksi. Jännitys tiivistyi.
Pari päivää ennen ensimmäisen HotHit-jakson kuvauksia Aku Lohimäki soitti ja kutsui minut kiireellisesti Helsinkiin. Hyppäsin junaan, ja vasta perillä Helsingissä sain kuulla, että jo kertaalleen HotHit-ohjelmaan valittu miesjuontaja oli päätetty potkia ulos ja minut haluttiin koekuvata uudelleen. Lohimäki kysyi heti kuvausten jälkeen, että haluaisinko minä edelleen ryhtyä ohjelman juontajaksi. Aamulla kotoa lähtiessäni minulla ei ollut minkäänlaista aavistusta, että jo samana iltana olisin Maikkarin tulevan hittiohjelman juontaja. Elämä voi muuttua yhdessä hetkessä, kun on riittävän aktiivinen joka suuntaan.
Ilmoitin Yleisradiolle, että en voi enää olla ehdolla Lista Top 40 -ohjelmaan. Ensimmäisen HotHit-jakson tullessa ulos MTV3-kanavalta syyskuussa 1994 juontajina olivat allekirjoittanut ja laulaja Miisa. Katsojia ohjelmalla oli keskimäärin 400.000, mikä teki HotHitista aikanaan Suomen katsotuimman musiikkiohjelman. Ohjelman nimissä lanseerattiin oman vaatemalliston lisäksi myös muun muassa HotHit-jäätelö, HotHit-makeispussi ja paljon muita oheistuotteita. En muista oliko kyseessä ensimmäinen näin pitkälle brändätty nuoriso-ohjelma Suomessa, mutta ainakin ensimmäisiä.
HotHit-ohjelman logo.Vuonna 1994 HotHit-haastattelussa 3rd Nation. Kuvassa Charles ”Max C” Salter, Henna Hulkkonen, Jocka Träskbäck, Kari ”DJ Kaippa” Kaivola ja James Black.Sain vuonna 1995 kunnian luovuttaa Pharaolle kultalevyn HotHit-haastattelun yhteydessä hänen albuminsa menestyksestä.
Oheistuotteiden lisäksi ohjelmatoimisto DEX Viihteen Eeva Jaakonmaa myi aktiivisesti HotHit-kiertuetta, jonka kanssa kiersimme viikonloppuisin Suomen keikkalavoja ja esiinnyimme täysille saleille maan suosituimpien yhtyeiden kanssa. Kiertuebändeinä nähtiin muun muassa Mira, Arkadio ja Sikaduo. Joulupäivänä 1995 HotHit-kiertueelle tuli mukaan kaksi teini-ikäistä tyttöä, jotka jännittivät kovasti ensimmäistä isoa keikkaansa. Evijärvellä 1 600 ihmisen edessä esiintyneet Jonna ja Erin opittiin myöhemmin tuntemaan nimellä Nylon Beat. Tuolta keikalta ja sen jatkoilta on onneksi yhä tallessa muutamia valokuvia.
Vuonna 1995 kiersin HotHit-kiertueen lisäksi myös DJ SM Showmaster -kiertueen kanssa ympäri Suomea. Minä ja legendaarinen DJ Edward vastasimme musiikista, juonnoista ja kisoista. Muistan vielä elävästi miten kiertuebändiksi kiinnitettiin vielä täysin tuntematon Aikakone-yhtye, jonka tuotannosta saimme näytiksi vain Tähtikaaren taa -singlen. Se kuulosti lupaavalta, joten yhtye päätettiin ottaa mukaan. DJ SM Showmaster -kiertue alkoi 25.1.1995 Kauhajoen urheiluhallilta, jossa Aikakonetta ei vielä tuntenut kukaan. Vielä Nivalan Puustellin keikalla yleisöä oli vain kourallinen, mutta tilanne oli kuitenkin muuttumassa kertarysäyksellä.
Kiertueen aikana Aikakone sai hiljalleen suosiota ja lopulta myös yhtyeen albumi julkaistiin. Albumilta lähti täysin yllättäen leviämään kappale, jota ei julkaistu edes singlenä. Odota-kappaleesta muodostui parissa viikossa valtava jättihitti ja suomalaisen konemusiikin klassikko. Sen myötä kiertueen keikat alkoivat pullistella juhlakansaa. Vielä kiertueen jälkeen Aikakoneen huippuaikoina kiersin jonkin verran mukana keikoilla, ja eräällä laivakeikalla MS Silja Festivalilla Marko ”Maki” Kolehmainen sai idean heittää minut laulamaan Aikakoneen keikalle. Tulos oli kaikkea muuta kuin kaunista kuultavaa, mutta tulipahan lapsenlapsille kerrottavaa. Tuolla keikalla minulla ja Makilla oli kaiken lisäksi samanlaiset Mic Macin vihreät sponsoripaidat. Priceless! Onneksi tästäkin tempauksesta on kuvia muistona.
Vuonna 1995 HotHit pantiin Maikkarilla pakettiin ja tilalle tuli Jyrki-ohjelma. Minut kiinnitettiin sen myötä HotHitiä ja Hockey Nightia tuottaneen RAM Musicin tuotantopäälliköksi kehittämään ja kauppaamaan kanaville uusia televisioformaatteja. HotHitiä tehdessämme asuin vielä Vaasassa, mutta uuden pestin myötä syksyllä 1995 muutin uuden duunin perässä Helsinkiin.
HotHit-kiertue Evijärvellä. Nylon Beatin ensimmäinen iso keikka 26.12.1995.HotHit-kiertue Seinäjoen Raviskalla joskus vuonna 1995. Mukana keikalla Hausmylly, 101 ja Mira.7. taivas -yhtyeen toisen albumin promokuva.7. taivas Jyrkissä 1996.
Samoihin aikoihin vanha DJ-tuttuni Marko ”DJ Cash” Haapahuhta soitti ja kutsui minut saunomaan Kouvolaan, koska soitin levyjä paikallisessa Donna-yökerhossa. Saunan lauteilla Haapahuhta kertoi olevansa perustamassa poikabändiä ja kysyi kiinnostaisiko minua olla mukana. Ei liene vaikea arvata mikä oli vastaus. 7. taivas -yhtyeen ensiesiintyminen nähtiin kesällä 1996 suorassa Jyrki-lähetyksessä Vaasan Rantarockista. Saimme yhtyeelle levytyssopimuksen EMI-yhtiölle ja kiersimme ahkerasti suomalaisia keikkalavoja, festareita ja muita tilaisuuksia. Esikoislevyä myytiin noin 16 000 kappaletta, eli kultalevystä jäi puuttumaan 4 000 kappaletta. Yhtyeen monien vaiheiden jälkeen perustimme bändin jäsenten kanssa About Pop Records Oy:n, joka kustansi bändin toisen levyn ja hoiti keikkojen raha-asiat.
Olin DJ SM -tittelin ansiosta päässyt DJ-hommiin RantaRockiin jo Virroille vuonna 1994, ja tapahtuman siirryttyä seuraavana vuonna Virroilta Vaasaan meillä oli siellä ohjelman oma HotHit-lava. HotHitin loputtua Rantarockin järjestäjät ottivat yhteyttä ja pyysivät minua hoitamaan tapahtumansa markkinointia. Keväät tein RantaRockin promokiertueita ympäri maata muun muassa Waldo’s Peoplen ja Ressu Redfordin Sound of RELSin kanssa kauppakeskuksia, yökerhoja ja keikkalavoja kiertäen. Kiertueen välipäivinä tein DJ-keikkoja ja bändikeikkoja ympäri maata. Työskentelin RantaRockille muiden duunieni ohella kolmen vuoden ajan, kunnes katsoin parhaaksi ottaa pesäeroa tapahtumaan erinäisistä syistä. Päätös osoittautui myöhemmin aivan oikeaksi. Vuodet RantaRockin leivissä olivat kuitenkin upeita, vauhdikkaita ja monipuolisia.
7. taivas -yhtyeen ensimmäisen ison keikan suora televisiolähetys RantaRockista Jyrkissä juhannuksena 1995.7. taivas, Nylon Beat ja XL5 yhteisellä lomareissulla Turkin Alanyassa vuonna 1996.
7. taivas -yhtyeemme aikoina asuin yhdeksän kuukautta Kouvolan Cumuluksen huoneessa 518, kunnes lopulta tuli pysyvästi muutto Tampereelle. Kaupunkiin avattiin nimittäin maaliskuussa 1997 Suomen mittapuussa valtavan kokoinen NiteTrain-yökerho, jonne minut pestattiin soittamaan levyjä Tomi Leppälän ja Mika Yli-Jyrän kanssa. Tiukkaan konemusiikkiin painottunut NiteTrain oli jättimäinen menestys, jonne jonotettiin korttelikaupalla ja joka levitettiin myöhemmin ravintolaketjuksi useisiin muihin kaupunkeihin. Tampereen yöelämään NiteTrain jätti merkittävän jäljen siinä missä aiemmin myös esimerkiksi LA Garage.
NiteTrainin pestin ensimmäiset kuusi kuukautta asuin Tampereen Koskikadun Cumuluksen huoneessa 202, kunnes tykästyin Tampereeseen. Huomasin, että reissuilta kaupunkiin palatessani oli aina hyvä tunne saapua nimenomaan Tampereelle, joten minulle ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa sinne asumaan. Kiertueiden lisäksi muita vakituisia soittopaikkojani olivat tuolloin Lahden High Hill House ja Kouvolan Donna K, jotka tunnettiin erityisen tiukasta konemusiikista. Silloin house ja techno eivät olleet vielä kaiken kansan poppia kuten nykyisin. Yhtyeemme 7. taivas oli samaan aikaan parhaassa vireessä, ja lähes joka viikonloppu kiidettiin keikkabussilla ympäri Suomen esiintymislavoja. Siinä sivussa kirjoitin freelancerina juttuja Suosikki-lehteen. Tekemistä siis riitti, eikä 24 tuntia tuntunut riittävän vuorokauteen millään.
Rantarockin historian ikimuistoisimmat yöjatkot Virroilla 1994.Keanu Reeves vieraili Vaasan Rantarockissa Dogstar-yhtyeen basistina 1999. Äijä hengaili ihan rauhassa bäkkärillä ja heitteli jenkkifutista kavereidensa kanssa. Matrix-elokuva oli saanut ensi-iltansa alle kaksi kuukautta aiemmin.DEX Viihteen järjestämällä laskuvarjokurssilla oli mukana sankka joukko nykyisinkin julkisuudesta tavalla tai toisella tuttuja kasvoja.Matkaoppaana Teneriffalla. Kuvassa oikealla Emmi Weslien.
Hektisen 1990-luvun loppupuoliskon kruunasi lopulta irtiotto matkaoppaana. Ystäväni Jarkko Tepponen oli oppaana Kreetalla, jonne suuntasimme Lapa Södervikin kanssa lomailemaan loppukesästä 1999. Eräänä päivänä loikoilimme uima-altaalla Retsinaa naukkaillen, kun Tepponen kysyi kiinostaisiko minua matkaoppaan työ. Hetken mietittyäni vastasin myöntävästi. Kotiin päästyäni panin Fritidsresorille hakemuksen sisään ja pian tulikin jo kutsu opaskouluun Tukholmaan. Kolmen viikon päästä olin jo Tukholmassa matkaopaskoulussa. Sieltä matka jatkui suoraan Teneriffalle, jossa vietin talvikauden matkaoppaana. Työ oli raskasta sekä henkisesti että fyysisesti, eikä palkkaka päätä huimannut. Suomalaisen ihmiselon nurja puoli paljastui melko karulla tavalla hotellien, sairaaloiden ja poliisiaseman välillä päivittäin sinkoillessa.
Teneriffalla minulla oli kuitenkin aikaa pohtia mitä haluaisin tehdä isona. Ja löysinkin oikean ratkaisun. Tiesin a) osaavani tehdä nettisivuja ja b) olin työskennellyt pitkään viihdealan toimittajana. Lisäksi minulla oli vahva tunne siitä, että internet tulisi vielä joskus olemaan markittävä tekijä media-alalla. Niinpä sain ajatuksen yhdistää nämä kaksi osaamisaluetta ja perustaa Suomeen viihdealan verkkomedian. Irtisanouduin matkaoppaan työstäni ja parin viikon päästä olin jo Suomessa. Heti palattuani ryhdyin suunnittelemaan verkkoon lifestyle- ja viihdemediaa, jonka päädyin aluksi tekemään yhdessä tamperelaisen Opasmedian kanssa. Verkkomedian nimeksi tuli aluksi Pop-opas.com, mutta se tunnetaan nykyisin nimellä Stara. 20. tammikuuta 2000 rekisteröin verkkotunnuksen Etuovi.net, josta tuli webhotelli, verkkosivujen nettiportaali ja verkkomedia.
Kolmen vuoden verkkomedian tekemisen jälkeen huomasin vuoden 2003 alussa, ettei homma oikein toiminut silloisella mallilla, ja päätin siksi perustaa kokonaan oman verkkomedian. Stara sai alkunsa syyskuussa 2003, kun fi-verkkotunnusten rekisteröinti vapautui. Suurin osa Pop-opas.comin jutuista siirrettiin sellaisenaan Staraan, joten nykyinen juttuarkisto ulottuu vuoteen 2000 saakka. Staran juttuarkisto on yli 110 000 viihdeartikkelillaan Suomen ylivoimaisesti suurin vapaasti saatavilla oleva arkisto, jota myös muiden medioiden toimittajat käyttävät edelleen ahkerasti. Sieltä on helppo tarkistaa vaikkapa mitä kuului Britney Spearsille elokuussa 2005.
YLE TV1 vuonna 2002 ja aiheena ensimmäiset verkkomediat.Poliisi-tv:n promokuva vuodelta 2002.Kuvaamassa Poliisi-tv:n Poliisin matkassa -jaksoja jossain päin Suomea. Kuvaajana Jarkko Vuolle.Katastrofi Tuotanto Oy CEBIT-messuilla Saksassa. Kuvassa Jocka Träskbäck, Arttu Nurmi ja Mikko Siltala.TV2 Matkalla Suomessa -kuvauksissa 2004.
Syksystä 2003 lähtien Staraa harrastuksena ”oikeiden töiden” ohella, koska koko internet oli suomalaisille vielä melko hepreaa, eikä mainosrahaa liikkunut kuin murusia. Työskentelin YLE TV2 -kanavalla neljän vuoden ajan vuosina 2002 – 2006. Poliisi-tv -ohjelman toimittajana tein tuona aikana yli sata inserttiä ja vietin kymmeniä viikonloppuja poliisiautojen takapenkeillä ympäri maata. Yleensä kuvaajana oli joko Jussi Suvanto tai Jarkko Vuolle. Lisäksi kesän 2004 toimin Matkalla Suomessa -ohjelman toimittajana, jotta sain ansaittua rahat elämiseen ja Staran pyörittämiseen. Päivät kuluivat siis televisioduuneissa, illat toimitin ja koodasin Staraa ja yöt soitin DJ-keikoilla levyjä yökerhoissa ympäri Suomea. Vapaa-ajan ongelmia ei ollut.
Näiden lisäksi minun ja muutaman kaverini kanssa vuonna 2002 perustaman Katastrofi Tuotanto Oy:n kautta tein verkkosivustoja muun muassa STT:lle ja Yleisradiolle. Tein tuolloin esimerkiksi Poliisi-tv:n ja Ylen Hyvän uudet verkkosivut. Katastrofi Tuotanto oli mukana eTampereeseen kuuluneessa Media54-yrityshautomossa, jossa mentorina toiminut Teppo Sulonen antoi minulle hyvät eväät menestykselliseen yritystoimintaan. Hän muun muassa opetti, että jokainen osakeyhtiö perustetaan myytäväksi. Jokaisen vapaan hetken käytin myös Yleisradion kuvausmatkoilla Staran toimittamiseen. Langattomat nettiyhteydet olivat tuolloin erittäin harvinaisia ja tiedän faktana, että Stara oli Suomen ensimmäinen verkkomedia, jota päivitettiin langattomasti tien päältä Nokian Communicatorin yhteyden kautta. Bitti meni usein vinoon huonojen yhteyksien takia, jolloin koko saitti oli alhaalla, kunnes oli taas kenttää tallentaa koodi uudelleen. Siihen aikaan esimerkiksi tunnin katkos verkkopalvelussa ei tosin juuri hetkauttanut lukijoita.
Staran esittely jossain seminaarissa.
Staran alkuvuosina sain kokea suurten mediatalojen puolelta avointa väheksyntää, kun sieltä kyseltiin suoraan miten kuvittelen voivani ansaita elantoni verkkomedialla. Iltalehti väheksyi verkkomedian roolia myös Julkisen sanan neuvoston käsittelyssä, varastettuaan copy-pastella Staran juttuja. Ei siis ihme, että vielä vuonna 2012 Maikkarin toimitusjohtaja julisti Maikkarin ”potkivan Netflixin munille”. Mediatalojen krooninen kyvyttömyys nähdä kehityksen suuntaa oli ratkaiseva oman liiketoimintani menestykselle. En nimittäin olisi tässä, jos mediatalot olisivat ymmärtäneet mihin suuntaan kehitys oli menossa. Nyt ne jättivät Staralle suuren aukon täytettäväksi ja tyytyivät vuosia lähinnä toistelemaan miten median murros yllätti kvartaali toisensa jälkeen. Lämmin kiitos siitä.
Teknologiaorientoituneena olen alusta saakka yrittänyt pitää Staran selkeänä edelläkävijänä uusien teknologioiden käytössä, ja vuonna 2005 Starassa julkaistiin Suomen ensimmäinen kaupallinen podcast. Vuonna 2006 koettiin selkeä käänne, kun verkkomedioiden arvostus alkoi nousta ja Staran lukijamäärät alkoivat nousta nopeasti ensin kilpailijoiden rinnalle ja sitten oikealta ohi. Vuodesta 2009 lähtien Stara on ollut itsenäisten viihdesivustojen markkinajohtaja Suomessa.
Seuraavana vuonna sain eräänä päivänä soiton Nokian Torsti Tenhuselta, joka kysyi Staran mielenkiintoa lähteä tekemään videopodcasteja matkapuhelimiin ensimmäisenä kaupallisena toimijana. Kiitin ehdotuksesta ja muutaman kuukauden päästä Staran videopodcastit lanseerattiin Nokian uusiin puhelimiin. Ensimmäinen laite taisi olla N95, jossa videosisältöä olivat tuottamassa ensimmäisinä YLE, Stara ja 24-televisiosarja. Myös Duudsonit olivat mukana jo ihan alkuvaiheessa.
Tähän väliin täytyy kertoa eräs loistava esimerkki siitä miten Stara oli aikaansa edellä. TV- ja bänditaustani ansiosta minut kutsuttiin vuosittain Seiskan synttäreille, jotka olivat siihen aikaan vuoden kuumimmat julkkisbileet. 23. helmikuuta 2006 Risto Kaskilahti laskeutui Seiskan bileissä esiintymislavalle helikopterin rungossa, ja samaan aikaan lavalla räjäytettiin pyrotekniikkaa. Lavan vieressä oleva musta verho ei ollutkaan palosuojattu, joten se syttyi palamaan 1 000 bilevieraan edessä. Staran silloinen versio oli jo alusta saakka suunniteltu mobiilipäivitykseen, joten otin sekunnissa Nokian Communicatorin taskusta, avasin yhteyden ja Starassa oli juttu julkkisbileissä sattuneesta tulipalosta jo ennen kuin liekit oli hädin tuskin sammutettu. Sen jälkeen en saanut enää kutsua Seiskan synttäreille. Alla kuvakaappaus jutusta.
Staran juttu Seiskan synttäreiltä. Jutun ensimmäinen versio julkaistiin Starassa jo ennen kuin liekit olivat sammuneet.
Uusien tekniikoiden ja ihmetuotteiden kauppaajia on riittänyt vuosien varrella ja riittää edelleen tungokseksi saakka. Olen yrittänyt käyttää niissä maalaisjärkeä, ja olen siksi onnistunut välttämään isoimmat ja kalleimmat virheet, kuten aikoinaan muun muassa oman musiikkikaupan perustamisen. Joskus 2007-2008 haminoilla lähdin mukaan DVB-H-hankkeeseen, jossa Staralle tehtiin niin sanottua supertekstitelevisiota. Siitä ei koskaan tullut totta, koska IP-yhteydet tekivät teknologiasta vanhentunutta. Viime vuosien Staran tapahtumia en käy tässä enemmälti läpi, sillä niistä on saatu lukea usein myös alan lehdistä. Stara Media Oy:n omistukseen on viime aikoina päätynyt osuuksia monista muista tavalla tai toisella verkkomediaan liittyvistä yrityksistä ja sivustoista, kun kasvua täytyy hakea päämedian lisäksi myös muualta. Nykyisin olen aktiivisesti mukana seitsemässä eri yrityksessä.
Valtaosa tämän kirjoituksen lukijoista tietää, että erityisen suurta roolia minun ja Tmi Hitbeatin historiassa näytteli peräti 12 vuoden ajan lukuisissa eri instansseissa jatkunut Suomen oikeushistorian laajin tavaramerkkikiista Etuovi-tavaramerkeistä. Minä ja Alma Media tiedotimme lopulta vuonna 2013 yhdessä, että asia on sovittu, joten kiistaa ei ole enää tarpeen kommentoida tarkemmin. Asiasta kiinnostuneet löytävät haluamansa tiedot verkosta tai oikeustapausten tietokannoista. Tuon 12 vuoden tavaramerkien juridiikan korkeakoulun myötä opin tuntemaan tavaramerkit, tavaramerkkilait ja direktiivit sekä ennakkotapaukset etu- ja takaperin ulkoa. Sen seurauksena minun kutsuttiin marraskuussa 2016 mukaan työ- ja elinkeinoministeriön taustaryhmään laatimaan uutta tavaramerkkilakia. Lain valmistelussa on vielä tehtävää, vaikka taustaryhmän työ onkin jo ohi. Etuoven urakka näkyy yhä edelleen, koska se mainitaan esimerkkinä niin uuden lain esitöissä kuin myös mm. alaa koskevissa kirjoituksissa ja jopa graduissa. Historiaan jäi siis jälki.
Vuoden yrittäjä -palkinto vuonna 2012.
Vuonna 2014 minulla tuli täyteen 20 vuotta yrittäjänä, jolloin sain arvostetun Kultaisen Yrittäjäristin. Koko yrittäjäurani yksi hienoimmista kohokohdista koettiin silloin, kun minut valittiin Tammelanpuiston Yrittäjien Vuoden 2011 yrittäjäksi. Se oli hieno hetki ja toi lisää virtaa omaan tekemiseen. Sen jälkeen yrittäjäura on laajentunut ja monipuolistunut monin tavoin. Kuten edellä totesin, on mukaan tullut monia uusia yrityksiä. Kaiken yrittämisen ohella yksityiselämä on tietenkin meille jokaiselle hyvin tärkeä. En tässä avaa sitä tarkemmin, mutta viimeiset kuusi vuotta olen ollut perheenisä. Nykyisin perheessä on vaimon lisäksi kaksi lasta.
En ole varsinaisesti poliitikko, vaan yrittäjä ja perheenisä. Silti olen ollut jo vuosikymmenen ajan aktiivinen politiikan kommentoija sosiaalisessa mediassa. Siksi sain vuonna 2016 soiton, jossa minua pyydettiin ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Ajatus politiikasta ei heti innostanut, mutta lopulta lasteni tulevaisuus ja halu vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan positiivisesti sai minut lähtemään mukaan. Kuntavaalien iltana äänimääriä katsellessa mieleeni hiipi ajatus eduskuntaan pyrkimisestä. Tosin sillä ehdolla, että kuntapolitiikka tuntuisi omalta. Ja kyllähän se on tuntunut. Parissa vuodessa olemme saaneet korjattua Lempäälästä lukuisia epäkohtia, ja se työ jatkuu aktiivisesti yhä edelleen. Politiikassa kukaan ei tee mitään yksin, vaan kaikki tehdään yhdessä.
Summa summarum
Haluan kiittää upeista vuosista vaimoni, perheeni, ystävieni ja läheisteni lisäksi erityisesti henkilöitä, joita ilman en olisi tässä ja joita ilman tähän tilanteeseen johtanut ketjureaktio olisi todennäköisesti katkennut. Ilman Kari ”DJ Kaippa” Kaivolaa en ehkä olisi koskaan ryhtynyt DJ-uralle, ilman Toni Viemeröä en ehkä koskaan olisi opetellut koodaamaan nettisivuja, ilman Perttu ”DJ Auvo” Nurmen esikuvaa en ehkä koskaan olisi tullut menestyksekkääksi DJ:ksi, ilman Hippi Hovia en olisi ehkä koskaan työskennellyt radiossa, ilman Aku Lohimäkeä en ehkä olisi koskaan työskennellyt televisiossa, ilman Marko Haapahuhtaa en ehkä koskaan olisi päätynyt artistiksi, ilman Jarkko Tepposta en ehkä olisi koskaan työskennellyt matkaoppaana ja ilman Mirva Kurkea en ehkä koskaan olisi lähtenyt politiikkaan. Kiitos teille kaikille.
Elämä on jatkumo, jossa kohtaa ajoittain risteyksiä. Jokainen edellä mainituista henkilöistä on ollut tällaisessa tienristeyksessä seuraamani viitta. Yllättävissä risteyksissä ihminen joko ottaa riskin ja muuttaa suuntaa tai jatkaa turvallisesti suoraan. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa muutosvastarinta tuntuu usein rationaaliselta vaihtoehdolta. Minä olen yleensä kääntynyt, kun siihen on ollut mahdollisuus, mutta olen toki joskus jatkanut myös suoraan. Harkinta on ollut yleensä nopeaa.
45 vuoden elämästä ja 25 vuoden yrittäjäuralta olen oppinyt sen, että kun oma jälkikasvu osoittaa tulevaisuudessa erityistä mielenkiintoa johonkin asiaan, täytyy sitä buustata. Kenenkään ei tarvitse olla hyvä kaikessa, mutta kaikkien tulisi panostaa täysillä ollakseen hyviä siinä mistä pitävät. Niin syntyy oikeita menestystarinoita.
Kävin tänään yritysvierailulla tamperelaisessa Triuvare-yrityksessä, joka on yritysten IT-kumppani ja ratkoo yritysten tietotekniikkaan liittyviä ongelmia. Lisäksi Triuvare pyrkii siihen, että IT ei olisi yritykselle pelkkä kustannus, vaan että siitä saisi jotain irtikin. Triuvaren yrittäjä-toimitusjohtaja Toni Rantanen kertoi kahvin äärellä Triuvaren palvelutarjonnasta.
Olen kirjoittanut ja puhunut viime aikoina paljon työperäisestä maahanmuutosta ja siitä miten peräti 40 prosenttia suomalaisista yrityksistä kärsii työvoimapulasta. Varsinkin monet ICT-alan yritykset ovat tukalassa tilanteessa, kun suomalaisia koodareita ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi markkinoilla ja ulkomailta ammattilaisia ei tarveharkinnan takia saa järkevästi.
Olen peräänkuuluttanut ulkomaisten työvoiman tarveharkinnasta luopumisesta, joka tulee toteuttaa ainakin sellaisilla aloilla, joiden tiedetään kärsivän kotimaisten osaajien puutteesta. Yrittäjä Rantanen lähetti tulevalle eduskunnalle terveisiä, että yrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamisen rimaan tulisi alentaa merkittävästi nykyisestä.
JULKAISTU 5.3.2019: Me yrittäjät olemme Suomen selkäranka, sillä juuri me pidämme hyvinvointivaltion pystyssä. Silti olemme edelleen toisen luokan kansalaisia, koska sosiaaliturvamme on kaukana palkansaajista. Esitän, että seuraava hallitus toteuttaa kattavan yrittäjyyspaketin, jolla hyvinvointimme tulevaisuus turvataan panostuksilla yrittäjiin ja yrittäjyyteen.
Yrityksen perustaminen tulee saada houkuttelevaksi vaihtoehdoksi palkkatyölle, joten yrittäjien sosiaaliturva täytyy korjata palkansaajien tasolle. Naisten tasa-arvo työmarkkinoilla edellyttää, että äitiyslomasta yritykselle koituvat jopa 17 500 euron kustannukset korvataan verovaroista. Nykyinen 2 500 euron korvaus oli toki askel oikeaan suuntaan. Perhe-etuusjärjestelmää tulee uudistaa siten, että yrittäjä voi pitää perhevapaat nykyistä pidemmällä ajanjaksolla.
Työllistämistä pitää helpottaa, joten palkan sivukuluja täytyy pienentää ja irtisanomislaki laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä. Mallia voidaan ottaa erityisesti Tanskasta. Konkurssin kohdatessa yrittäjä ei saa joutua loppuelämäkseen velkavankeuteen, vaan häntä tulee kohdella inhimillisesti. Taloustaitojen opetus ja yrittäjyyskasvatus tulee määritellä pakolliseksi koulussa.
25 vuotta yrittäjänä on osoittanut minulle, että poliitikoiden arvostus yrittäjiä kohtaan on kuin karkausvuosi. Molemmat toistuvat vain neljän vuoden välein. Tulevissa vaaleissa yrittäjien olisi hyvä yhdistää voimansa ja äänestää eduskuntaan aitoja yrittäjiä, jotka tuntevat omakohtaisesti yrittäjyyden haasteet.
Vaakalaudalla on koko hyvinvointivaltiomme tulevaisuus, sillä vain yritystoimintaa ja työllisyyttä parantamalla voimme saada tarpeeksi verotuloja nykyisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoittamiseksi. Työ on ihmiselle parasta sosiaaliturvaa, joka vähentää samalla myös syrjäytymistä. Varmistetaan yhdessä, että meillä on jatkossakin yrityksiä hyvinvoinnin selkärankana.
Ajan politiikassa asioita, joihin olen perehtynyt ja joista olen kirjoittanut jo vuosien ajan esimerkiksi blogissani sekä myös kolumneissa ja sanomalehdissä. Tällä sivulla kerron hieman teemoistani. Omasta henkilö- ja työhistoriastani voit lukea tästä linkistä tiivistetyn koosteen.
Teemani politiikassa
Yrittäjien asemaa parannettava.
Lapsiperheet päätöksenteon keskiöön.
Ympäristö ja ilmastonmuutos otettava vakavasti.
Työelämä uudistettava 2000-luvulle.
Ryhtiliike eduskuntaan ja yhteiskuntaan.
Jocka Träskbäck ja Petteri Orpo Turun puoluekokouksessa 2018.
1. YRITTÄJIEN ASEMAA PARANNETTAVA
Yrittäminen on saatava kannustavaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi palkkatyölle. Yrittämisen verotusta on kevennettävä nykyisestä. Yritystuet on otettava kriittiseen tarkasteluun ja tehottomat yritystuet on lopetettava. Säästyvillä varoilla tulee laskea palkan sivukuluja, jolloin yritysten kynnys palkkaamiseen laskee ja työllisyys paranee. Viron veromallia tulee alkavalla hallituskaudella kokeilla rajatulla alueella.
Yrittäjien sosiaaliturva tulee saada tavallisten palkansaajien tasolle. Perhe-etuusjärjestelmää tulee uudistaa sellaiseksi, että se mahdollistaa yrittäjille lapsen hoitamisen nykyistä selvästi pidemmällä ajalla. Äitiyslomasta (perhevapaasta) yritykselle syntyvät kustannukset tulee korvata yritykselle verovaroista täysimääräisesti, koska naisten tasa-arvo työmarkkinoilla parantuu silloin merkittävästi. Nykymallissa yhdestä raskaudesta tulee yrittäjälle jopa 17.500 euron lisäkulut (Lähde: Yrittäjänaiset).
Työllistämisen kynnystä on laskettava kaiken kokoisissa yrityksissä helpottamalla irtisanomista, eli joustavoittamalla työmarkkinoita. Henkilökunta on yrityksen tärkein voimavara, eikä yksikään yrittäjä palkkaa ketään irtisanottavaksi. Ketään ei voida myöskään jatkossakaan irtisanoa ns. pärstäkertoimen perusteella. Irtisanomislaki tulee saattaa voimaan ja kokeilujakson jälkeen laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä. Mallia hyvin toimiviin työmarkkinoihin ja irtisanomiseen tulee hakea Tanskasta.
Yrittäjyyden houkuttelevuutta uravalintana ja valmiuksia yrittäjyyteen täytyy parantaa verotuksen lisäksi ottamalla yrittäjyyskasvatus vahvasti mukaan koulujen opetussuunnitelmaan. Sen voisi yhdistää kohdassa 2. esittämääni talousmatematiikan ja oman talouden merkittävään lisäämiseen opetussuunnitelmassa.
Digitaaliset innovaatiot täytyy mahdollistaa. Moni kuvittelee, että Suomi olisi etulinjassa digitalisaatiossa ja innovaatioissa. Ikävä kyllä se pitää paikkansa vain juhlapuheissa. Suomessa on keksitty monia mullistavia innovaatioita, jotka lainsäädäntömme on kuitenkin nopeasti kaatanut. Esimerkiksi verkossa toimiva digiboksi TVkaista ja kirjojen vuokrauspalvelu Booka Booka olivat vuosikymmenen edellä aikaansa. Molemmat kaatuivat Suomen kivikautiseen lainsäädäntöön. Vuosia myöhemmin aivan vastaavat palvelut lanseerattiin yhdysvalloissa ja niistä tuli kansainvälisiä miljardibisneksiä. Suomen pitäisi nyt katsoa peiliin ja toteuttaa päättäjien juhlapuheissa vilahteleva Suomi. Vain siten Suomesta voi vielä joskus saada alkunsa maailmaa mullistava verkkopalvelu.
Lasten ja perheiden täytyy pärjätä yhteiskunnassa. Päiväkodit ja koulut sekä niiden ryhmäkoot, koulukyydit sekä lasten ja nuorten harrastustoiminta ja terveyspalvelut vaikuttavat pitkälti siihen millaisia aikuisia meillä tulevaisuudessa on. Näihin käytetyt resurssit ovat sijoitus Suomen ja suomalaisten tulevaisuuteen.
Ryhmäkoot täytyy pitää maltillisina varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, jotta jokainen lapsi saisi tarvitsemansa eväät elämään ja siinä tarvitsemansa avun. Lapset tarvitsevat opettajaksi aikuisen ihmisen, sillä ihmistä ei voi ulkoistaa nykyteknologialle tai omatoimiselle opiskelulle. Olen tehnyt Lempäälän kunnanhallituksessa konkreettista työtä esikoulujen ryhmäkokojen pienentämiseksi. Lisäksi varhaiskasvatuksessa tulee olla käytössä oma perheohjaaja Lempäälän nykyisen mallin mukaisesti.
Lahjakkaita lapsia pitää tukea jo alakoulussa. Tasa-arvoinen koulutus on olennainen osa hyvinvointiyhteiskuntaa, sillä jokaiselle lapselle tulee tarjota samat mahdollisuudet menestyä. Oppimisvaikeuksista kärsivien tavoin myös ikäluokkaansa edellä olevat tarvitsevat erityishuomiota, koska ilman sitä lahjakkaat pitkästyvät hitaampien vauhdissa. Tasapäistämisen sijaan jokaisen lapsen tulee kokea jatkuvaa uuden oppimista tasostaan riippumatta. Suomella ei ole varaa menettää yhtään sukupolvellista menestyjiä, jotka ovat pienelle maalle elintärkeitä. Lisäksi kokeista tulee antaa hymiöiden sijaan oikeita numeroita ja pallopeleissä pitää laskea maaleja sekä julistaa voittanut joukkue. Pettymysten välttely lapsuudessa kostautuu teini-ikäisenä tai viimeistään aikuisena, kun tosielämä iskee päin kasvoja.
Mielenterveysongelmaisten on saatava apua viipymättä ja ilman nykyistä byrokraattista paperisotaa, joka on monille ongelmista kärsiville jopa avun saamisen este. Hoidon tarpeen arviointiin pitää jatkossa päästä koko maassa korkeintaan viikossa. Osallisuuden mahdollisuuksia on lisättävä. Jokaisella suomalaisella täytyy olla mahdollisuus tuntea olevansa aktiivinen osa yhteiskuntaa ilman, että se olisi kiinni ihmisen sosiaalisesta asemasta tai rahasta.
Matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä sosiaalipalveluja lisättävä. Helposti lähestyttävien sosiaalipalvelujen avulla ehkäistään paitsi syrjäytymistä ja tulevia mielenterveysongelmia myös inhimillisiä tragedioita ja sote-kustannusten nousua. Lempäälässä jo pitkään menestyksekkäästi käytössä ollut perhetupamalli on hyvä esimerkki siitä, että sosiaalipalvelu voi olla myös kerhomainen viihtymistila, jossa vanhemmat ja lapset saavat ammattiapua leikin lomassa ilman rasittavaa byrokratiaa.
Perhekeskusmalli käyttöön Pirkanmaalla. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) myötä tulee ottaa käyttöön malli, jossa perheet saavat laajat palvelut yhdestä paikasta. Perhekeskuksissa sijaitsevat esimerkiksi neuvolan ja perhetyön palvelut, ja apua on lisäksi saatavissa esimerkiksi vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Saman hankkeen yhteydessä tulee edistää lapsiystävällistä toimintakulttuuria ja lapsivaikutusten arviointia.
Pojat ovat poikia ja tytöt tyttöjä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa täytyy lisätä, mutta aikuisten keksintö lasten sukupuolineutraaliudesta tulee jättää omaan arvoonsa. Sukupuolten stereotypioita ei voida häivyttää poistamalla lapsilta heidän sukupuolensa. Tyttöjen tulee saada vapaasti leikkiä autoilla ja poikien nukeilla, mutta heidän sukupuoliaan ei pidä yrittää häivyttää. Stereotypioita häivytetään asennekasvatuksella eikä biologiaa vääristämällä. Tasa-arvon edistäminen voidaan aloittaa tekemällä myös isänpäivästä liputuspäivä äitienpäivän tavoin.
Taloustaidot lisättävä opetussuunnitelmaan. Talouden perusteet ovat äärimmäisen tärkeitä jokaiselle ihmiselle. Riittämättömät taloustaidot ovat ajaneet kymmenettuhannet suomalaiset vakaviin ongelmiin esimerkiksi pikavippien ja luottokorttien kanssa. Oman talouden perusteet tulee lisätä opetussuunnitelmaan, koska koulun pitää antaa jokaiselle lapselle riittävät eväät elämänhallintaan. Talousasioiden ymmärtäminen on yksi tärkeimmistä taidoista. Koulujen opettajat antoivat kyselytutkimuksessa vahvan tuen esitykselleni taloustaitojen lisäämisestä kouluissa. Alkuvuodesta 2019 tein lisäksi Elias Rautakorven kanssa kansalaisaloitteen taloustiedon lisäämisestä uudeksi oppiaineeksi. Aloitetta kannatti julkisesti mm. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Ilmastonmuutos on otettava vakavasti, mutta ilmastohysteriaa tulee välttää. Suomessa on maailman puhtain ilma, ja olemme laskeneet viime vuosina CO2-päästöjä eniten koko Euroopassa. Me olemme siis hoitaneet omat asiamme hyvin, eivätkä Suomen pienuuden vuoksi toimenpiteemme maailmaa pelasta – saati tuhoa. Omien toimenpiteiden lisäksi Suomen tulee ottaa edelläkävijänä maailman ilmastoasioiden johtajuus ja näyttää muulle maailmalle miten ilmastoasioita voidaan tehokkaaasti ratkaista. Suomalainen teollisuus on puhtaimpia maailmassa, ja tuota osaamistamme meidän tulee viedä maailmalle, jotta teollisuudesta saadaan puhtaampaa. Näin Suomi voi tehokkaimmin vaikuttaa koko planeetan tulevaisuuteen ja siinä samalla suomalainen cleantech-osaaminen tuottaa maahan mittavia vientituloja.
Ydinvoiman käyttöä tulee edistää. Ydinvoima on maailman ilmastoystävällisin energiamuoto, koska sen hiilidioksidipäästöt ovat pyöreä nolla. Arvostettu IPCC-ilmastoraportti vahvisti, että ydinvoiman vastustaminen on yksinkertaisesti ilmastohaitallista toimintaa. Suomen tulee ottaa opiksi Saksan katastrofaalisesta ydinvoimapäätöksestä. Meidän tulee jatkossa panostaa ilmastoystävällisen ydinvoiman lisärakentamiseen. Samaan aikaan ilmastohaitallisen kivihiilen ja muiden fossiilisten energialähteiden käyttöä tulee pyrkiä vähentämään lisäämällä sen verotusta. Suomen CO2-päästöistä 35% tulee energiantuotannosta, joten ilmastotoimien painopiste tulee pitää siellä.
Lentämistä tulee pyrkiä vähentämään. Kaikki suomalaisten tekemät arjen valinnat jäävät merkityksessään täysin marginaaliin, kun mukaan tulee lentomatkustaminen. Nelihenkisen perheen Thaimaan loma tuottaa jopa 15.000 kilon hiilidioksipäästöt, joka vastaa 160 000 kilometrin autolla ajoa. Perhelomia merkittävästi enemmän lennetään kuitenkin työmatkoja, ja niiden vähentäminen on merkittävä tavoite. Esimerkiksi videoneuvottelut kykenevät vähentämään merkittävästi tarvetta matkustaa kokoustamaan lentämällä. Lisäksi kotimaan matkailua tulee pyrkiä suosimaan. Lentovero ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu, koska se asettaisi suomalaiset epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna muiden maiden kansalaisiin ja vähentäisi Suomeen muualta suuntautuvaa matkailua.
Laivat saatava ilmastosopimusten piiriin. Maailman 15 suurinta rahtilaivaa tuottaa enemmän typpioksidi- ja rikkipäästöjä kuin KAIKKI maailman autot yhteensä. Maailman merillä seilaa joka päivä tuhansia rahtilaivoja, joita 80 prosenttia käyttää ns. bunkkeriöljyä, joka sisältää 3 500 kertaa enemmän rikkiä kuin autojen dieselpolttoaine. Laivoista muodostuu 13 % maailman rikkioksidipäästöistä, 15 % typpioksidipäästöistä ja 2 % hiilidioksidipäästöistä, mutta laivaliikenne ei ole silti mukana Pariisin ilmastosopimuksessa.
Puhdas vesi on julistettava ihmisoikeudeksi. YK julisti puhtaan veden ihmisoikeudeksi jo vuonna 2010, mutta EU ja Suomi eivät ole sitä vieläkään tehneet. Maapallon vedestä vain 2,5 prosenttia on makeaa vettä ja siitäkin nestemäisenä vain vajaa prosentti. Suomen järvissä ja maaperässä on siis varastoituna mittaamattoman arvokas luonnonvara, jota meidän täytyy suojella kaikin keinoin sekä yhtiöittämiseltä ja myymiseltä että myös vapaakauppasopimusten (mm. TTIP ja CETA) investointisuojalta. Investointisuoja tulee ottaa huomioon myös kaivoslain pikaisessa uudistamisessa.
Kaivoslaki on uudistettava pikaisesti. Nykyinen laki lahjoittaa kansallisomaisuutemme kenen tahansa ulkomaisen riistettäväksi ilman mitään käytännön velvoitteita yksityistä omistusta tai luontoa ja luontoarvoja kohtaan. Suomen täytyy ottaa nopeasti käyttöön kaivosvero, jolla Suomi ottaa merkittävän osuuden maaperästään kaivetuista miljardeista. Nykyisin Suomeen jää vain 2,4 prosenttia malmien arvosta (Finnwatch). Valtauksille täytyy asettaa pinta-alaan perustuva vuosimaksu. Kaivosyhtiöiltä täytyy kerätä merkittävä rahasto ympäristötuhojen täysimääräiseen korjaamiseen. Lisäksi yksityisen maanomistuksen kohtelu täytyy uudistaa suomalaista omistusta puolustamaan. Kaivoshankkeiden lupakäsittelyjen vaatimuksia tiukennettava merkittävästi ja luvituksessa on huomioitava myös matkailunäkökulma.
Liikenteen päästöjä on pienennettävä autoveron alentamisella. Korkean autoverotuksen vuoksi Suomessa on yksi Euroopan vanhimpia ja saastuttavampia autokantoja. Näin ollen tehokkain liikenteen päästöjen alentaja on autoveron poisto, joka vaikuttaa suoraan myös liikenneturvallisuuteen. Sähköautojen ja muiden vähäpäästöisten autojen hankintaa tulee tukea verohelpotuksin ja autoedun puolittamisella. Olen esittänyt jo vuonna 2017, että sähköautojen autoedun verotusarvon puolittaminen on tehokkain keino lisätä sähköautojen määrää.
Työn tekemisen oltava aina kannattavaa. Nykyinen veromalli ei kannusta ottamaan lisätöitä vastaan, koska lähes saman rahan saa ilmankin. Lisätuloista leijonanosa katoaa veroihin. Tällaiset kannustinloukut täytyy poistaa, sillä töiden tekemisen tulee olla kaikissa elämäntilanteissa taloudellisesti kannattavaa. Peräti puolet akateemisista ammattilaisista ei ole kiinnostunut vastuullisemmista työtehtävistä, koska niistä käteen jäävä raha ei vastaa työmäärän ja vastuun kasvua. Työn verotusta täytyy siis keventää ja samalla siirtyä haittojen ja kulutuksen verottamiseen.
Ansiosidonnainen työttömyyskorvauspitää laajentaa koskemaan yhdenvertaisesti kaikkia palkansaajia. On räikeää eriarvoisuutta, että ihmisille maksetaan veronmaksajien taskuista eri suuruisia korvauksia jäsenyyksien perusteella. Organisaatiot saavat halutessaan itse maksaa omista rahoistaan mitä haluavat, mutta ansiosidonnainen maksetaan lähes kokonaisuudessaan (95,5%) verotuloista. Siksi maksujen suuruus ei voi riippua kassojen jäsenyyksistä. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta euroakaan, joten niiden jäsenyys ei liity ansiosidonnaiseen mitenkään.
Työmarkkinajärjestöjen verovapaus on poistettava. Perusteettoman muinaisjäänteen poistaminen tuo valtion kassaan verotuloja vuodessa noin 200 miljoonaa euroa. Sama summa kerätään nyt veronmaksajien taskuista, eli nykytilanteessa jokainen veronmaksaja tukee veroparasiittia halusi sitä tai ei. Ammattiliitot eivät ole tuloverolain 22 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla yleishyödyllisiä yhteisöjä. Siksi tuloverolain 31 §:n 1 momentin 6 kohta niiden verovapaudesta tulee poistaa. Veronmaksajien ei pidä maksaa lakko- ja vaalitukia ammattiliitoille.
Naisten asemaa työelämässä parannettava korvaamalla äitiysloman kulut työnantajalle. Naiset ovat työelämässä eriarvoisessa asemassa niin pitkään, kun äitiys on yrityksille merkittävä taloudellinen rasite. Sukupuolen perusteella tehtävä rekrytointi ei ole laillista, mutta se on arkipäivää. Yrittäjänaiset laskivat taannoin, että työntekijän raskaus maksaa yritykselle perhevapaina jopa 14.000 euroa. Se on pienelle yritykselle ylitsepääsemätön summa. Haluan, että tämä epäkohta korjataan. Nykyinen hallitus otti käyttöön 2.500 euron korvauksen, mutta se ei riitä parantamaan naisten tasa-arvoa työelämässä. Äitiysloman ja perhevapaan kustannukset tulee korvata kokonaan. Nykyisin yritykset siirtävät kulut hintoihin, eli varsinkin naisvaltaisten alojen kuluttajat maksavat ne.
Poliittiset lakot on kiellettävä. Suomessa poliittiset päätökset tekee vaaleilla valittu eduskunta ja sen valitsema hallitus. Ammattiyhdistyksiä ei ole valittu eduskuntaan, joten niillä ei ole minkäänlaista roolia päätöksenteossa. Kun kolmikanta ei toimi, on päätösvalta yksin eduskunnalla. Vaikuttaminen poliittisilla lakoilla ei kuulu länsimaiseen keinovalikoimaan ja se tulee säätää laittomaksi. Poliittiset lakot voidaan mahdollistaa Ruotsin mallin mukaan korkeintaan sopimuksettomassa tilassa työsopimuksen saamisen välineeksi. Lakkoja ei voi käyttää hallituksen kiristämiseen. Ammattiyhdistykset tulee määrätä korvausvelvolliseksi lakkojen ulkopuolisille aiheuttamista haitoista.
Työllisyyskokeilua pitää jatkaa myöhemmin mahdollisesti toteutuvaan maakuntauudistukseen saakka. Hyviä tuloksia saavuttanutta kokeilua ollaan ajamassa alas kestämättömin perustein, ja samalla suuri joukko työkykyisiä työttömiä on vaarassa jäädä vaille tukea. Kokeilua tulee jatkaa ja jopa laajentaa uusiin kaupunkeihin, jotta syrjäytymisvaarassa olevat työttömät saadaan taas mukaan yhteiskuntaan ja aktiiviseen elämään. Ilman apua he eivät siinä onnistu.
Yrityksille ammattitaitoista työvoimaa. Suomessa on parhaillaan samanaikaisesti valtavasti työttömiä ja erittäin vakava työvoimapula. Pirkanmaan yrityksistä peräti 41 % kertoo, että työvoiman saatavuus rajoittaa niiden toimintaa. Kysyntä ei siis kohtaa tarjontaa. Tämä kohtaanto-ongelma täytyy ratkaista kolmella tavalla. Ensinnäkin muuntokoulutus auttaa aikuisia opettelemaan uuden ammatin ja sen myötä työllistymään. Toiseksi työttömiä täytyy rohkaista muuttamaan työn perässä ja/tai kulkemaan pidemmän työmatkan. Kolmanneksi ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta täytyy luopua, jos ja kun haluamme Suomen menestyvän jatkossakin kansainvälisillä markkinoilla. Ellei asiaa korjata, tilanne tulee pahentumaan vuosi vuodelta, koska digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly tulevat viemään 30 vuodessa jokaisen työpaikan minkä voivat. Se sisältää merkittävän määrän myös asiakaspalvelun työpaikkoja. Asiaan täytyy herätä ennen kuin se on myöhäistä.
Eduskunnassa tehtävä ryhtiliike. Kuluvalla hallituskaudella tahallinen valehtelu ja monenkirjava vehkeily ovat huolestuttavasti lisääntyneet suomalaisessa politiikassa. Tekaistuilla asunnoilla veronmaksajilta jättisummien huijaaminen, jatkuva tahallinen väärinymmärtäminen ja suoranainen valehtelu täytyy karsia. Debattia pitää käydä, mutta sen tulee perustua faktoihin toisin kuin nykyisin. Valheella ei pitäisi olla minkäänlaista sijaa politiikassa saati eduskunnassa ja tutkimuslaitoksissa. Lisäksi tehtävien päätösten vaikutukset tulisi selvittää edes maalaisjärki-tasolla ennen kuin niitä päästetään julkisuuteen tiedotustilaisuuksissa. Esimerkiksi Lafferin käyrä tuntuu olevan täysin tuntematon käsite veropäätöksiä tehtäessä.
Suomessa laittomasti oleskelevat turvapaikanhakijat on otettava kiinni ja poistettava maasta. Suomen tulee auttaa vain aidoiksi pakolaisiksi (UNHCR) määriteltyjä kiintiöpakolaisia. Samalla rajan yli tulleisiin turvapaikanhakijoihin tulee ottaa kriittinen kanta ja ryhtyä noudattamaan Dublinin sopimista heidän palauttamisestaan edelliseen EU-maahan. Laittomasti maassa oleville ei tule tarjota mitään kiireellistä laajempia sosiaali- ja terveyspalveluita.
Viinit ruokakauppoihin ja Alkon monopoli lopetettava. Alkoholilaki on osoittanut, että alkoholin saatavuuden merkittävä lisääntyminen ei enää 2000-luvulla lisää kulutusta. Suomen on siten aika siirtyä eurooppalaiseen kulttuuriin ja lakkauttaa alkoholin monopoli perusteettomana. Alko voi jatkaa yhtenä alan toimijana muiden joukossa. Pienpanimojen 500 000 litran tuotantorajoitus poistettava tai vähintään muutettava koskemaan vain Suomeen myytäviä tuotteita. Lisäksi alkoholimainonnan rajoitukset on poistettava tai niitä on vähintään kevennettävä siten, että rajoitukset eivät enää haittaa suomalaisten alkoholituotteiden vientiä maailmalle.
Ravintola-alan ALV 14 prosenttiin. Alkoholin kulutus on laskussa uuden alkoholiveron myötä, mutta valtaosa alkoholista kulutetaan yhä kodeissa. Kulutusta tulee pyrkiä siirtämään ravintoloihin, koska siten luodaan kysyntää ja työpaikkoja. Korkea alkoholivero lisää matkustajatuontia, josta ei makseta veroja Suomeen. Veron laskeminen loisi verotulojen kasvun lisäksi kysyntää sekä ravintola-alalle että maatalouteen ja panimoalalle. Ruoan ALV-lasku siirtyi taannoin hintoihin 80-prosenttisesti, joten juomien osalta vaikutuksen voidaan odottaa olevan samansuuntainen. Luonnonvarakeskus Luken selvityksen mukaan ALV:n lasku nostaisi kotimaisten tuotteiden ja palveluiden kulutusta 172 miljoonalla eurolla vuodessa.
Seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa kiristettävä. Tuomioistuinten nykyisin langettamat tuomiot väkivalta- ja seksuaalirikoksista määrätään poikkeuksetta aivan asteikon alapäästä. Lisäksi monet tuomioistuimet käyttävät paljousalennusta, jossa tuomio on sitä lyhyempi mitä monipuolisempaa väkivaltaa on käytetty. Koska tuomarit eivät osaa käyttää rangaistusasteikkoa sellaisena kuin se on säädetty, tulee rikoslain rangaistusasteikkoa kiristää erityisesti alapäästä. Lisäksi esitin jo aiemmin, että täysi-ikäisen seksi alle 13-vuotiaan kanssa tulee aina määritellä automaattisesti raiskaukseksi ilman lieventäviä seikkoja.
Törkeästä rattijuopumuksesta auto takavarikoitava. Suomessa kuolee vuosittain noin 30 ihmistä rattijuopon uhrina, joten ongelma on äärimmäisen vakava. Kuolemaan johtaneista tapauksista lähes jokaisessa tekijä on vahvassa yli 1,5 promillen humalassa. Olen jo aiemmin esittänyt, että törkeään rattijuopumukseen syyllistyneen rattijuopon auto tulee takavarikoida ensikertalaiselta tilapäisesti valtiolle ja toisella kerralla kokonaan. Auto on rikoslain 10 luvussa määritelty tekoväline, joka tulee uusien rikosten ehkäisemiseksi menettää valtiolle auton omistussuhteista välittämättä.
Perintövero on poistettava. Perintövero lisää epätasa-arvoa ja sen tuotto on veron aiheuttamiin seurauksiin nähden pieni. Monet kuvittelevat virheellisesti, että perintöveron poistaminen suosisi erityisesti rikkaita. Näin ei todellisuudessa ole. Perintöveron poistaminen auttaisi kaikkein eniten pienituloisia lapsiperheitä. Rikkailla on kyllä varaa maksaa perintöverot perinnöksi saamastaan kesämökistä tai talosta, mutta pienituloiselle se on usein silkka mahdottomuus. Niinpä vanhemmilta perinnöksi saatu lapsuuden koti tai kesämökki joudutaan nykytilanteessa hyvin usein myymään pois, että perinnöstä aiheutuneet verot saadaan maksettua. Perintövero erääntyy usein maksettavaksi jo ennen kuin perintö on jaettu ja kiinteistö myyty, jolloin se voi johtaa ulosottoon.
Pirkanmaan liikenneinvestoinnit kasvuun. Pirkanmaa tuottaa 8 prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta, mutta maakunta on saanut 2000-luvulla vain 2 prosenttia liikenneinvestoinneista. Suomen liikenteellinen keskipiste pitää nostaa investointien kärkikohteeksi tulevalla hallituskaudella. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 sisältää muun muassa Tampereen Kehä II -tien Kangasalta Hervannan, Vuoreksen ja Sääksjärven kautta Tampere-Pirkkalan lentokentälle. Lisäksi se sisältää moottoritien oikaisun Lempäälän Kuljusta Pirkkalaan ja rautatieyhteyden lentokentälle. Näihin hankkeisiin tarvitsemme rahoituksen nopeasti. Pirkanmaa tarvitsee kansanedustajia, jotka ajavat liikennehankkeita eteenpäin merkittävästi nykyistä voimakkaammin.
Tunnin juna ja lähijunat. Pirkanmaa tarvitsee pääradalle kolmannen ja neljännen raiteen sekä niiden myötä tunnin junan Helsinkiin ja Tampere-Pirkkalan lentokentältä Helsinki-Vantaalle. Tämä HHT-kasvukäytävän olennainen hanke tuovat Tampereen ja Helsingin toistensa työssäkäyntialueiksi ja tekee Tampere-Pirkkalasta Suomen kakkoskentän. Lisäraiteet mahdollistavat lähijunat Tampereelta Lempäälään ja Toijalaan. Nokian lähijunan hanketta täytyy myös viedä eteenpäin.
