Maailman katseet ovat viime päivinä kiinnittyneet Saudi Arabiaan, koska maan hallintoa kritisoinut toimittaja Jamal Khashoggi murhattiin Saudi Arabian suurlähetystössä Turkin Islanbulissa. Samaan aikaan maailman mediat ovat jättäneet lähes kokonaan uutisoimatta mitä Saudi Arabia tekee parhaillaan omalla takapihallaan. Vain muutamat laatulehdet ovat nimittäin raportoineet aktiivisesti Jemenin tilanteesta, vaikka siellä kokonainen maa on parhaillaan nälänhädän partaalla Saudi Arabian sotatoimien vuoksi.
The New York Times lukeutuu maailman journalistiseen parhaimmistoon, ja luin sen verkkosivuilta eilen kattavan artikkelin Jemenin tilanteesta ja nimenomaan Saudi Arabian osuudesta tuohon valtavaan inhimilliseen tragediaan. Halusin tuttuun tapaani, että muutkin suomalaiset saisivat tietää mitä Lähi-Idässä todellisuudessa tapahtuu, joten päätin jakaa tuon ansiokkaan ja kattavan artikkelin Facebookissa. Tässä alla on kuvakaappaus tuosta kyseisestä päivityksestä.
Päivityksen julkaisemisen jälkeen Facebook lähestyi minua todella odottamattomalla viestillä. Se nimittäin ilmoitti, että yllä nähtävä jakoni rikkoi yhteisönormeja ja kehotti lukemaan Facebookin alastomuutta ja seksuaalista toimintaa koskevista käytännöistä. Tämän rikkomuksen vuoksi henkilökohtainen Facebook-käyttäjätilini on nyt estetty kolmeksi päiväksi. Facebook siis bannasi minut, koska jaoin Jemenin nälänhädästä kertovan The New York Timesin artikkelin. Syynä estoon oli Facebookin mukaan jakamani artikkelin sisältämä alastomuus ja seksuaalinen sisältö. Jokaisen kannattaa nyt lukea tuo kyseinen artikkeli. Sen jälkeen jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä siitä onko artikkelissa kyseessä alastomuus ja seksuaalinen toiminta. Vai kenties jotain aivan muuta.
Tässä tapauksessa syyllinen nähdäkseni täydellisen perusteettomaan estoon ei taida olla yksittäinen työntekijä, sillä päätöksen on todennäköisesti tehnyt Facebookin algoritmi. Pidän kuitenkin hyvin erikoisena, että Facebook kieltää Jemenin nälänhädästä kertovan artikkelin julkaisemisen siksi, että The New York Times on valinnut artikkelinsa uutiskuvaksi otoksen nälänhädän keskellä elämästään taistelevasta pikkulapsesta. Näin näyttää kuitenkin nyt käyneen, koska Pulizer-palkitun valokuvaaja Tyler Hicksin ikuistamassa koskettavassa uutiskuvassa lapsella ei ole yllään paitaa.
Ymmärrän hyvin, että Facebook pyrkii kitkemään palvelustaan esimerkiksi vihapuhetta, rasismia ja valeuutisia selvästi aikaisempaa tehokkaammin. Se on aivan perusteltua. Pidän kuitenkin hyvin erikoisena, että nälänhätää koskeva laatulehden raportti luokitellaan uutiskuvan perusteella seksuaaliseksi sisällöksi ja artikkelin jakava henkilö bannataan päiväkausiksi. Tällainen toiminta ei mielestäni anna suurelle yleisölle kovin positiivista kuvaa Facebookin laadun kriteereistä. Taannoin peräti 50 miljoonan Facebook-käyttäjän tietoja käytettiin laittomasti vaikuttamaan Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen niin sanotussa Cambridge Analytican tapauksessa. Voisin kuvitella, että tuollaisen paljastuksen jälkeen Facebook yrittäisi tehdä ryhtiliikkeen ja pyrkisi parantamaan myös estoja jakavan algoritminsä toimivuutta.
Kaksi vuotta sitten Facebook aiheutti kansainvälisen kohun, kun se esti niin ikään alastomuutena ja seksuaalisena Vienamin sotaa kuvaavan ikonisen uutiskuvan napalmipommitusta pakenevasta yhdeksänvuotiaasta pikkutytöstä. Vuonna 1972 ikuistettu kuva on palkittu esimerkiksi Pulitzer-palkinnolla. Facebook poisti jopa Norjan pääministeri Erna Solbergin palvelussa jakaman uutiskuvan aiheesta. Facebook luopui uutiskuvan sensuurista vasta sitten, kun verkkolehti Recode lähetti Mark Zuckerbergille asiasta avoimen kirjeen. Verkkolehti totesi, että historiallisesti merkittävän uutiskuvan sensurointi oli isku demokratiaa vastaan, koska kuva oli merkittävä tallenne historiaa, ja että uutiskuvan historialliselle merkittävyydelle tulee antaa enemmän painoarvoa kuin yhteisöpalvelun käyttäjien suojelemiselle.
Valitin tänään saamastani estosta välittömästi, mutta ainakaan vielä muutamassa tunnissa mitään ei ole tapahtunut. Veikkaan, että valitukset menevät joka tapauksessa automaattisesti roskakoriin. Minä pärjään kyllä helposti kolme päivää ilman henkilökohtaista Facebookia, mutta nyt kyse ei olekaan siitä. Sen sijaan kyse on nyt siitä miksi Facebookin automatisoitu laadunvalvonta ei kykene erottamaan alastomuutta ja seksuaalista toimintaa laatulehden nälänhätää käsittelevästä artikkelista. Mikäli yhteisöpalvelun algoritmi on tosiaan tätä tasoa, niin tiettyjen aihealueiden kieltämisellä tai rajoittamisella Facebook voisi jatkossa helposti vaikuttaa yli miljardin käyttäjänsä näkemykseen maailmasta.
Yhdysvaltalainen rocklegenda ja runoilija Jim Morrison kiteytti asian aikoinaan ”Ken hallitsee mediaa, hallitse mielen”. Onko Jemenin nälänhätää olemassa, jos siitä ei saa jakaa tietoa Facebookissa?
PÄIVITYS 28.10.2018 kello 10.00
Nyt The New York Post kertoo, että Facebook on bannannut uutiskuvan takia käyttäjiä perusteettomasti ympäri maailmaa. Täsmälleen kuten edellä kirjoitin, kyse on tuon uutiskuvan virheellisestä tulkinnasta, ja tämä tapaus osoittaa miten surkea Facebookin algoritmi on arvioimaan uutisten ja kuvien sisältöä. Facebook on ilmoittanut lehdelle, että se palauttaa poistamansa jaot Jemenin nälänhädästä, koska ”Tiedämme, että kuva on tärkeä ja että sillä on maailmanlaajuista merkitystä”. Vielä toistaiseksi Facebookin ei ole kuitenkaan palauttanut jakoja eikä myöskään poistanut kuvan takia perusteettomasti käyttäjilleen antamiaan estoja. The New York Times julkaisi myös uuden artikkelin, jossa se kertoo miksi lehti katsoi parhaaksi käyttää Facebookin nyt väärin tulkitsemia uutiskuvia.