Suomessa on käynnissä yrittäjyyden kriisi, jolla on jatkuessaan kauaskantoisia seurauksia. Yrittäjyyden kannustimia on viime vuosina toistuvasti heikennetty, joten nyt tarvitaan yrittäjyyden kunnianpalautus. Yritykset ovat hyvinvoinnin selkäranka ja ilman niitä ei olisi julkista sektoria saati peruspalveluita ja sosiaaliturvaa.
Vuoden 2023 alussa alkanut YEL-kriisi on johtanut lukuisten yritysten lopettamisiin, ja tilastokeskuksen mukaan lopetettujen yritysten määrä kasvoi vuodessa peräti 20 prosenttia. Viiden vuoden siirtymäajan jälkeen tämä romahdus tulee olemaan kertaluokkaa suurempi, ellei tilannetta saada korjattua.
Kriisin siemenet kylvettiin jo 1970-luvulla, kun yrittäjien eläkemaksuja ei ryhdytty rahastoimaan. Toisin kuin yleisesti oletetaan, yrittäjien eläkemaksut eivät siis jää kasvamaan korkoa. Yhä edelleen yrittäjien maksamat rahat maksetaan suoraan toiselta luukulta ulos, ja siksi valtion budjetista joudutaan paikkaamaan vajetta noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa.
Käynnissä oleva YEL-kriisi sai alkunsa, kun Marinin hallitus päätti finanssivalvonnan myötävaikutuksella panna nykyiset yrittäjät maksamaan 50 vuoden aikana velvoitteisiin syntynyttä vajetta. Tuloksena oli epäonnistunut järjestelmä, jossa yrittäjiltä vaadittavat maksut eivät perustu todellisiin lukuihin, vaan eläkeyhtiöt vetävät maksuja hatusta milloin liikevaihtoon milloin yksityisen sektorin mediaanipalkkoihin perustuen.
Tätä voisi verrata tilanteeseen, jossa palkansaaja joutuisi maksamaan eläkemaksunsa naapurin perheen yhteenlaskettujen tulojen mukaan. Jokainen talouden perusteet ymmärtävä tietää, ettei liikevaihto voi mitenkään olla perusteena yrittäjän työpanoksen tai työtulon arvioimiseen. Siihen sitä kuitenkin nyt käytetään.
Olen esittänyt YEL-kriisiin monia ratkaisuvaihtoehtoja. Eläkeyhtiöltä tulee poistaa oikeus määrätä ulosottokelpoisia maksuja vailla riittävää osaamista. Yrittäjien eläkemaksut tulee keskittää valtiolliseen eläkelaitokseen maatalousyrittäjien tavoin ja maksujen tulee perustua todellisiin talouslukuihin nykyisten hiha-arvioiden sijaan. YEL-järjestelmän yhdistäminen TYEL-järjestelmään on sekin arvioitava.
Eräs selvittämisen arvoinen ratkaisu on kerätä yrittäjiltä YEL-maksuja vain takuueläkkeen kertymiseen saakka, minkä jälkeen yrittäjä saisi itse sijoittaa rahansa valitsemaansa rahastoon. Nykyisistä YEL-maksuistaan yrittäjät eivät tule näkemään kuin roposia, joten korjausliike tarvitaan pikaisesti.
Suomessa on noin 200 000 yksinyrittäjää, joista puolet tienaa alle 2 500 euroa kuussa ja neljännes tienaa alle 1 700 euroa kuussa. Yrittäjät ovat siis yhteiskunnan todellisia pienituloisia. Tästä joukosta löytyvät kuitenkin tulevaisuuden tekijät, kasvajat ja työllistäjät. Ellei yrittäjyyden kannustimia saada kuntoon, ei meillä ole 20 vuoden päästä elinvoimaista pk-yrityssektoria. Muutos tarvitaan nyt.
Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)
Kirjoitus on julkaistu Business Shooting Clubin jäsenlehdessä kesällä 2024.