Kirjoitin jo viime viikolla kuinka Maikkarin uusi realityohjelma Leijonan kita esittää parhaaseen katseluaikaan laillisia ryöstöjä. Ohjelmassa ”pääomasijoittajina” esiintyvät tyypit lunastavat pienyrittäjiltä heidän elämäntyönsä pikkurahalla. Samaa yrittäjyyttä suorastaan halveksivaa toimintaa on ruodittu viikon aikana myös alan lehdistössä. Eikä suotta.
Tuoreessa jaksossa Ideaparkin rakentanut Topi Sukari vedätti sokeaa miestä viemällä 80 prosentin osuuden tämän yrityksestä vaivaisella 60.000 eurolla. Saman tempauksen teki edellisessä jaksossa toinen ohjelman ”sijoittajaleijona” Kyösti Kakkonen. Suomessa onkin tosiaan hyvä asua ja yrittää, jotta Leijonat saisivat kaapattua ideasi pilkkahintaan. Uskomaton ohjelmaformaatti tosiaan. Kauppaan toki tarvitaan aina kaksi, joten osasyyllinen oli toki myös kyseinen yrittäjä, joka lankeaa studion lamppujen kuumuudessa Leijonien ehdotuksiin.
Tuoreessa jaksossa nähtiin myös muulla tavalla varsin hauska episodi, kun Kyösti ”halpakauppaketju” Kakkonen, Kaija ”kangasliikeketju” Ward ja Topi ”huonekaluketju” Sukari asettivat itsensä naurunalaiseksi olemalla totaalisen pihalla nykyisestä bisnesmaailmasta. Asiallisen oloinen yrittäjäkaksikko esitteli nimittäin ohjelmassa henkilöstövuokrausideaaansa, jonka erikoisuus oli se, että se keskittyisi pääasiassa ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin. Taannoin esimerkiksi Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen totesi mainiolla luennollaan, että Suomen talous ei pyöri jatkossa ilman 200.000 hengen ulkomaista työvoimaa. Tämä ei kuitenkaan ollut ilmeisesti ”pääomasijoittajien” tiedossa, vaikka aiheesta on kirjoitettu paljon myös alan lehdissä.
Toivo Sukari aloitti idean ruotimisen hienosti vertaamalla esiteltyä palvelua ihmiskauppaan ja toteamalla, että moisen toiminnan moraali on hyvin alhaalla. Kakkonen puolestaan väitti, ettei Suomessa ole markkinoita henkilöstövuokraukselle, sillä onhan meillä jo työvoimatoimisto. Hän ihmetteli, että mistä se bisnes muka tulisi tuollaisessa toiminnassa? Huipennuksena Kaija Ward vertasi toimintaa jopa rasismiin. Uskomatonta touhua. Suomessa on siis Leijonien mielestä kymmeniä turhia, tuottamattomia, moraalittomia ja ihmiskauppaa käyviä yrityksiä, jotka eivät voi tuottaa voittoa.
Lopulta kolmikon typerään keekoiluun kyllästyi myös Suomen yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti, joka palautti kehityksen kelkasta pudonneet 2000-luvulle lyhyellä tietoiskulla henkilöstövuokrauksesta. Kotisohvilla saatiinkin todella hyvät naurut, sillä mitä ilmeisimmin kukaan kolmikosta ei tiennyt, että esimerkiksi suuri osa Suomen ravintoloista pyörii juuri henkilöstövuokrauksella. Mielestäni ”pääomasijoittajaksi” itseään kutsuvien pitäisi lukea edes yksi talouslehti joka viides vuosi tai edes muuten seurata maailman menoa. Siitä voisi olla apua myös omassa bisneksessä.
Yrittäjien ”laillinen ryöstäminen” parhaaseen katseluaikaan on huonoa viihdettä, kuten olemme saaneet jo lukea monelta taholta. Niin sanottujen leijonien itsensä nolaaminen on kuitenkin jo selvästi parempaa viihdettä. Sitä saadaan toivottavasti tulevissa jaksoissa lisää. Näkemämme perusteella huonekaluketjun, halpakauppaketjun tai kangaskauppaketjun pyörittämiseen ei tarvita kovinkaan suurta yleistietoa tai näkemystä talousmaailman nykytilasta. Riittää että osaa ostaa jotain halvalla ja myydä hiukan kalliimmalla.