Aamulehden toimittaja Olli-Pekka Nissinen kirjoitti tänään mielenkiintoisen ja varsin ajankohtaisen artikkelin käräjäoikeudessa annettavien todistajanlausuntojen videotaltioimisesta sekä siitä kuinka niiden hyödyntäminen säästäisi uudelta todistajarallilta hovioikeudessa. Samalla estyisi tehokkaasti todistajanlausuntojen muuttuminen matkan varrella esimerkiksi ”muistin huononemisen” takia. Itse sain olla tekemisissä tämän saman asiaa kanssa aivan äskettäin, kun omistamastani tavaramerkistä käytiin oikeutta Helsingin hovioikeudessa.
Maallikkona oletin, että käräjäoikeudessa äänitetyt todistajanlausunnot kuunneltaisiin hovioikeudessa, eikä todistajia siten tarvitsisi kutsua uudelleen paikalle kertomaan samoja asioita. Kuitenkin lähes sama joukko todistajia jouduttiin nyt kutsumaan myös hovioikeuteen, mikä ei ollut kovin kustannustehokasta, eikä varmasti todistajienkaan kannalta mielekästä. Hyödyllistä todistajien uudelleen kuuleminen kuitenkin minun tapauksessani tapauksessa oli.
Oikeudenkäynnissäni varsinainen oikeudenkäynti kesti hovioikeudessa neljä päivää, ja tuosta ajasta 60 prosenttia kului todistajanlausuntojen kuulemiseen (2,5 päivää neljästä). Siis samaan asiaan, joka oli jo kertaalleen tehty käräjäoikeudessa. Kun tähän lisätään oikeudenkäynnin ulkopuolella todistajien kutsumiseen, aikatauluttamiseen ja vastaaviin toimenpiteisiin kulunut aika, meni touhuun yhteensä päiväkausia.
Aamulehden ansiokkaan artikkelin mukaan Ruotsissa alioikeudessa annettuja todistajanlausuntoja tallennetaan jo nyt videolle, joita sitten hovioikeudessa katsellaan. Olisi monin tavoin järkevää uudistaa tältä osin myös Suomen oikeudenkäyntejä länsinaapuriamme vastaavaksi, jolloin säästyisi merkittäviä määriä rahaa, vaivaa ja aikaa. Ruotsissa järjestelmän toteuttaminen maksoi 13,5 miljoonaa euroa, mutta alati halventuvan videotekniikan ansioista Suomessa selvittäisiin varmasti merkittävästi edullisemmin. Asia onkin ilokseni jo vireillä, sillä Jacob Söderman, Ben Zyskovicz, Kimmo Sasi ja Tero Rönni ovat tehneet muutoksesta lakialoitteen jo viime syksynä. Aloite on ilmeisesti saanut tähän mennessä kovasti vastustusta, mutta nyt olisi siitä huolimatta aika saattaa Suomen oikeudenkäynnit teknisesti 2000-luvulle. Päivitystä puoltavat niin prosessuaaliset ja taloudelliset seikat kuin oikeusturvanäkökohdatkin.