Olen muiden pirkanmaalaisten vaikuttajien tavoin jo pitkään liputtanut pääradan parantamisen puolesta puolesta. Käytännössä pääradan parantaminen tarkoittaa kolmatta ja neljättä raidetta Helsingistä Tampereelle sekä tunnin junaa Tampere-Pirkkalan lentokentältä Helsinki-Vantaalle. Se tarkoittaa myös lähijunia Toijalasta Lempäälän kautta Tampereelle ja lähes koko Suomen junayhteyksien nopeutumista.
Päärata on ollut yksi maakunnan edunvalvonnan pääkohteista jo pitkään, ja parin viime vuoden aikana hanke on ottanut isoja harppauksia eteenpäin. Torstaina tuli niistä suurin ja merkittävin vuosiin, kun Euroopan parlamentti äänesti Verkkojen Eurooppa -hankkeen tulevaisuudesta. Suomalaisittain äänestys oli menestys, sillä Riika-Tallinna-Helsinki-Luulaja nostettiin osaksi Euroopan Unionin rajat ylittävää ydinverkkokäytävää. Se oli Suomelle ja Pirkanmaalle kuin lottovoitto.
Verkkojen Eurooppa -hankkeeseen pääsyn myötä koko päärata saa sille kuuluvan painoarvon paitsi Suomessa myös koko Euroopassa. Turku tarvitsee toki oman tunnin junansa, mutta päärata on jo nimensä mukaisesti maan ylivoimaisesti tärkein raidereitti kaikilla mittareilla. Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunnan pääneuvottelija hankkeessa on ollut kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen, joka on syystäkin tyytyväinen tulokseen.
Statuksen nousemisen myötä Suomi tullee saamaan pääradan kehittämiseen merkittävästi nykyistä enemmän EU-rahoitusta. Virkkusen mukaan Suomi voi saada EU-rahoitusta ohjelmakaudella 2021–2027 yhteensä peräti 600 miljoonaa euroa, eli 80 miljoonaa euroa vuodessa. Summat luonnollisesti tarkentuvat myöhemmin, mutta arvioitu kokoluokka tulee olemaan tuota luokkaa. Luonnollisesti Suomi investoi itse pääosan kuluista, mutta EU-rahoituksen osuus voi olla jopa lähes kolmannes.
Kuten olen aiemmin kirjoittanut, pääradan parantamisessa ei ole kyse vain Tampereen ja Pirkanmaan kehittämisestä, vaan niin sanotusta puolen Suomen hankkeesta. Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle kulkeva niin sanotty HHT-kasvukäytävä on kansantalouden kannalta aivan omaa luokkaansa, mutta päärata jatkaa matkaansa läpi Suomen.
Erityisen paljon tästä hankkeesta tulevat HHT-alueen lisäksi hyötymään Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Oulu ja Rovaniemi. Yhteydet näistä kaupungeista Etelä-Suomeen tulee lyhenemään merkittävästi, ja junasta tulee silloin nykyistäkin kilpailukykyisempi vaihtoehto henkilöautolle. Näin ollen hanke on merkittävä myös päästövähennysten ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta.
Tässä yhteydessä on paikallaan ottaa aiempaa vakavammin yrittäjä Peter Vesterbackan ajama hanke rautatietunnelista Helsingistä Tallinnaan. Tunneli tulee nimittäin olemaan merkittävässä osassa Suomen yhdistämisessä raiteilla muuhun Eurooppaan. Hanke sai äskettäin ensimmäisen ulkopuolisen rahoittajan, kun dubailainen rakennusyhtiö ARJ Holding LLC sijoitti siihen 100 miljoonaa euroa. Liput ovat jo myynnissä.