JULKAISTU 12.2.2020: Puhdas vesi on arvokkain kansallisomaisuutemme. Vesihuolto täytyy pitää julkisessa omistuksessa, jotta sen avulla keinottelu ja rahastus voidaan estää. Vedestä jo nyt pulaa maailmalla, ja veden arvo tulee jatkossa vain kasvamaan. Jyväskylässä suunnitellaan kuitenkin parhaillaan kauppaa, jossa osuus kaupungin vesihuollosta aiotaan myydä yksityiselle yritykselle. Samanlaisia suunnitelmia on vireillä myös Ähtärissä ja Lahdessa. Jokainen tietää mitä noista hankkeista voi seurata, sillä muistatte vielä Carunan.
Lue lisää: Karuakin karumpi Caruna – kuka siitä olikaan vastuussa?
Luonnollinen monopoli tarkoittaa, että alalle ei ole odotettavissa kilpailua esimerkiksi suurten aloituskustannusten vuoksi. Vesihuollon lisäksi tällaisia monopoleja ovat sähköverkot ja radioverkot, jotka molemmat Suomi on jo myynyt ulkomaisille sijoittajille ikävin seurauksin. Ministeri Haaviston valmistelema Fortumin sähköverkkojen myynti Carunalle oli historiallinen tunarointi, josta meidän kaikkien täytyy osata ottaa opiksi.
Valtion omistamia kansallisesti tärkeitä monopoleja ei tule voida yksityistää edes osittain, koska siihen sisältyy aina riski hallitsemattomasta hintojen noususta ja päätösvallan valumisesta ulkomaille. Puhdas vesi kiinnostaa monikansallisia yhtiöitä siinä missä sähköverkot ja kaivoksetkin. Taannoin esimerkiksi Berliinissä ja Pariisissa vesihuolto yksityistettiin, mutta ikävien seurausten paljastuttua ne palautettiin takaisin julkiseksi. Oppirahat tulivat veronmaksajille kalliiksi, joten emme saa tehdä samoja virheitä Suomessa. Puhdas vesi on myös tärkeä osa turvallisuuspolitiikkaa, koska vesihuollon toimivuus tulee taata kaikissa tilanteissa.
Lue lisää: Ihmiskunnan suurin puhallus käynnissä
Suomea uhkaavat edelleen myös TTIP ja CETA -vapaakauppasopimusten investointisuojat, joiden perusteella esimerkiksi kansainvälinen vesijätti voisi vaatia miljardikorvauksia suomalaisten lakien haitatessa sen vesibisnestä. Vapaakauppa on hieno asia, mutta investointisuoja on valtava riski maiden itsenäisyydelle. YK julisti veden ihmisoikeudeksi vuonna 2010. Koska EU seuraa perässä?
Jocka Träskbäck
yrittäjä ja valtuutettu (kok.)
Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 12.2.2020.